asvu 2/2012 Kasvuyrityksille laaja-alaista tukea Beneq laajentaa Venäjällä Öljyntorjunnan ammattilainen LAMOR luottaa verkostoihin

asvu 2/2012 Kasvuyrityksille laaja-alaista tukea Beneq laajentaa Venäjällä Öljyntorjunnan ammattilainen LAMOR luottaa verkostoihin

Pääkirjoitus Intoa ja kannustimia kasvuyrittäjyyteen Kuluvan vuoden alkupuolella riskirahoituksen kysyntä on kasvanut. Suorien sijoitusten hankevirrassa erottuvat erityisesti cleantech, palvelusektori, kaivosteollisuus ja ict. Suomeen on noussut kevään aikana teknologiayrityksille kaksi uutta pääomasijoitusrahastoa. Toisella niistä, Vision+:lla, on uusi toimintamalli, jossa rahasto sijoittaa tuotteeseen eikä yritykseen. Toinen uusi rahasto, Lifeline Ventures, sijoittaa terveys- peli- ja teknologiayrityksiin. Lifeline on jo löytänyt ensimmäisen kohdeyhtiönsä, ArcDian, jota se kanssayrittäjänä vie maailmalle kansainvälisen verkostonsa avustamana. Pääomasijoitusmarkkinoilla sijoitusvolyymit näyttävät olevan kasvussa. Irtautumisten osalta markkina näyttää edelleen toimivan tahmeasti. Kun markkinoilta palautuvan pääoman määrä on olennaisesti ennakoitua pienempi, valtion 50 miljoonan euron lisäsijoitus Teollisuussijoitukseen on turvaamassa mahdollisuuksiamme ylläpitää suunniteltua sijoitusvolyymiä toiminnan painopistealueilla. Suomen talouden vahvuudet rakentuvat suurelta osin luonnonvarojen tehokkaan ja kestävän käytön ympärille. Teollisuuden ympäristövaikutusten vähentäminen samoin kuin materiaaleja ja energiaa säästävät tuotantomenetelmät ovat aloja, joille nyt sijoitetaan. Uusi sijoituskohteemme Lamor on tästä hyvä esimerkki, sillä se on öljyntorjuntaosaamisellaan saanut maailman suurimmat öljy-yhtiöt asiakkaikseen ja noussut oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi. Hallitus teki kehysriihessä merkittävän linjavalinnan kasvuyrittäjyyden tukemiseksi. Suomessa tuetaan nyt alkavia yrityksiä ja niiden kasvua verotuksellisin keinoin laaja-alaisemmin kuin aiemmin kannustamalla kasvun edellyttämää riskirahoitusta ja innovointia. Kiinnostus kasvuyrittäjyyteen on tällä hetkellä Suomessa vahvassa nousussa. Ilmiössä on kyse merkittävästä asennemuutoksesta, johon poliittisella tahtotilalla ja valtiovalan toimenpiteillä on suuri vaikutus. Kasvuyrittäjät ovat tänä keväänä saaneet kuulla hyviä uutisia niin julkiselta sektorilta kuin pääomasijoitusmarkkinoiltakin. Toivotan yhteistyökumppaneillemme menestyksekästä kevään jatkoa. PS. Kasvuyritykset edustavat vain 4.4 % Suomen yrityskannasta, mutta vuosina 2007-2010 niissä syntyi puolet kaikista uusista työpaikoista. Kaiken kaikkiaan kasvuyrityksissä työskentelee joka kymmenes. Lue lisää www.tem.fi/julkaisut kasvuyrityskatsauksesta: Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sidosryhmälehti Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: Holly Wales Kuva: Beneq Kuvat: Susa Junnola Kuva: Lamor Kuva: STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia 4 6 10 16 2 4 5 6 9 10 12 13 14 15 16 17 18 18-19 pääkirjoitus HALLITUS PANOSTAA KASVUYRITYKSIIN Suomessa tuetaan alkavia yrityksiä ja niiden kasvua entistä laaja-alaisemmin, vakuuttaa elinkeino ministeri Jyri Häkämies. Yhteistyö on lamorin voima Öljyntorjuntayhtiön maine huippuosaajana kasvoi Meksikonlahden suuroperaatiossa. vain lupaavimmat kiinnostavat Lifeline Ventures sijoittaa sellaisiin it- ja terveysalan yrityksiin, joilla on eväät nousta maailman kärkeen. Uusi hallitus aloitti Teollisuussijoituksen hallitusta johtaa vuorineuvos Harri Kerminen. Vision+ sijoittaa tuotteisiin Vision+ keskittyy siihen, miten tuotteesta rakennetaan menestys. Beneq kasvaa idässä Yhteistyö Rusnanon kanssa tarjoaa nanoyhtiö Beneqille uusia mahdollisuuksia Venäjällä. kolumni Opiskelijat ovat innostuneet yrittämisestä. Ilmiötä on tuettava ja edistettävä kaikin tavoin, kehottaa Henri Grundstén. ajankohtaista Sotkamo Silver hakee rinnakkaislistausta Helsingin pörssiin. 14 JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi PÄÄTOIMITTAJAt Juha Marjosola, anna kilpeläinen KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy TOIMItUS Martti Ristimäki ULKOASU anu pyykkö PAINO Painoyhtymä oy 2011 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi 2 3

vollanda doles evelis et eo Kasvuyrittäjyys Kasvuyrityksille laaja-alaista tukea Hallitus teki kehysriihessä merkittävän linjavalinnan kasvuyrittäjyyden tukemiseksi. Suomessa tuetaan nyt alkavia yrityksiä ja niiden kasvua verotuksellisin keinoin laajaalaisemmin kuin aikaisemmin, vakuuttaa ministeri Jyri Häkämies. hallitus päätti kehysriihessä uusista kannustimista kasvuyrityksille. Hallituksen kehysriihen päätökset lisäävät toteutuessaan innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrää. Myös yrittäjiä kannustetaan sijoittamaan mieluummin yrityksen kasvuun kuin ottamaan kasvuun tarvittavia varoja ulos yrityksestään. Hallituksen rakennepoliittinen kannanotto on tärkeä signaali yrityksille kasvun tukemiseksi. Julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteitä ei haluttu tehdä ilman kasvuohjelmaa, koska on välttämätöntä parantaa edellytyksiä pitkän tähtäyksen kasvulle, kertoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Suomi halutaan nostaa näillä päätöksillä Euroopan kärkeen kasvuyritysten toimintaympäristönä. Päätökset pitäisi tehdä budjettiriihessä, jotta tarvittavat lakimuutokset saataisiin voimaan ensi vuoden alussa. Vauhtia cleantech-, metsä- ja kaivosteollisuudesta Cleantech on sekä maailman että Suomen merkittävin kasvusektori. Globaalien cleantech-markkinoiden (1 600 miljardia euroa) Kuva: Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia. odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoite on kaksinkertaistaa nykyinen cleantechin liikevaihto (18 miljardia euroa) vuoden 2018 loppuun mennessä. Kataisen hallituksen ohjelmassa cleantech on nostettu elinkeinopolitiikan kärkialueiden joukkoon. Suomen teollisuuden on ollut pakko kehittää hyvin energia- ja materiaalitehokkaita teollisia prosesseja ollakseen kilpailukykyinen maailman markkinoilla. Suomen cleantechin vahvuudet onkin rakennettu erityisesti metsä-, kaivosja koneenrakennusteollisuudessa, sanoo Häkämies. Viime kesänä voimaantulleen kaivoslain tavoitteena on luoda malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle hyvät toimintapuitteet. Myös kaivostoiminnan riskien hallinta ja eri intressien yhteensovittaminen ovat entistä tärkeämpiä kaivosyhtiöille ja edellytys alan kasvulle Suomessa. Viimeaikaiset keskustelut kaivosten ympäristövaikutuksista osoittavat, että ongelmistakin on voitava keskustella, mutta vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ehkä kuitenkaan ole hedelmällisin tapa, toteaa Häkämies. Suomen teollisuus on ymmärtänyt tarpeen uusiutua maailman muuttuessa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat metsäteollisuuden bio- polttoainehankkeet, jotka luovat kokonaan uuden teollisuuden alan Suomeen. Puulla on uusiutuvana ja kierrätettävänä materiaalina erittäin mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti myös sijoittajat näkevät nämä mahdollisuudet ja ryhtyvät entistä enemmän etsimään kohteita metsäsektorilta. Pääomasijoittajia tarvitaan Pääomasijoittajat ovat erittäin tärkeitä erityisesti kasvuyrityksille. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittajien antama sparraus ja verkostot ovat kasvuyrityksille tärkeitä. Pääomasijoittajien aktivointi on keskeinen tavoite myös työ- ja Kehysriihen kannustimet Kehyspäätöksen yhteydessä sovittiin useiden, erityisesti uusien ja pk-yritysten kasvua ja rahoituksen saantia helpottavien verokannusteiden säätämisestä. Pääomasijoittamisen määräaikaisen kasvukannustimen kautta yksityinen sijoittaja saa tehdä verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Yksityistä riskirahoitusta lisätään siten, että listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintamenoolettamaa nostetaan määräajaksi 50 prosenttiin. Kasvuun tähtäävää tuotekehitystä tuetaan säätämällä t&k-verokannustin. Se oikeuttaa yrityksen tekemään yhteisöverosta veronhyvityksen, joka lasketaan tiettynä prosenttiosuutena yrityksen tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön palkkakustannuksista. Investointeja pyritään lisäämään siten, että teollisuudelle säädetään kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi selvitetään eräitä muita veropoliittisia keinoja, kuten esimerkiksi verokannuste immateriaalioikeuksien kaupalliselle hyödyntämiselle. Suomi halutaan nostaa Euroopan kärkeen alkavien kasvuyritysten toimintaympäristönä. elinkeinoministeriön laatimassa cleantechin strategisessa ohjelmassa. Cleantech ja energiatehokkuusratkaisut ovat sijoittajille mielenkiintoinen kohde, uskoo Häkämies. Kaivosteollisuuden voimakas kasvu on nostanut keskusteluun kysymyksen kotimaisesta omistuksesta. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus kotimaiseen kaivosteollisuuteen tehtävistä sijoituksista. Kaivostoiminta tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä, ja siksi kotimaisuus korostuu keskustelussa. Valtio voi tehdä järjestelyjä ja mekanismeja, joilla autetaan kaivoshankkeiden alkuvaiheen kriittistä rahoitusta. Erittäin tärkeää kuitenkin on, että kotimainen yksityinen pääoma tulisi merkittävästi mukaan. Suomessa sijoittajat ovat vasta löytämässä kaivoshankkeet sijoituskohteena ja tästä syystä monille kaivoshankkeille on rahoitus pitänyt hankkia ulkomaisilta sijoittajilta, sanoo Häkämies. Lue lisää: www.tem.fi/kasvuyritykset 68% 2 4 55

Case meksikonlahden puhdistaja Öljyntorjuntaratkaisuja toimittavan Lamorin menestys perustuu vahvaan tutkimukseen ja verkostoitumiseen. Te k s t i J o r m a L e p p ä n e n K u v a t G e t t y I m a g e s j a L a m o r meksikonlahden öljyvahinko vuonna 2010 havahdutti maailman. Oli selvää, että valmiutta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten rajaamiseksi oli parannettava kaikkialla. Suomalaisen Lamorin tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvoi voimakkaasti. Olimme alallamme maailman johtava yritys jo ennen Meksikonlahden öljyvahinkoa, mutta kykymme vastata tuohon valtavaan haasteeseen nosti maineemme aivan uudelle tasolle, Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Fred Larsen sanoo. Heti Meksikonlahden onnettomuuden tapahduttua öljy-yhtiö arvioi sekä Lamorin että sen kilpailijoiden kyvyn hallita tilanne vaikeissa meriolosuhteissa. Kiire oli valtava. Tutustuttuaan toimintaamme Suomessa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa öljy-yhtiön edustajat totesivat, että meillä oli ylivoimaiset valmiudet. Kehitimme toimintamallin Suomessa yhden yön aikana. Mobilisoimme valtavan määrän alihankkijoita, ja puolen vuoden aikana toimitimme Meksikonlahdelle 70 prosenttia kaikista siellä käytetyistä öljyntorjuntalaitteista. Meiltä oli paikalla yli neljän kuukauden ajan noin 20 henkeä rotaatiolla töissä. He asensivat ja huolsivat laitteita 1 500 kalastusaluksessa, jotka keräsivät öljyä merestä. Laadunvalvonta, logistiikka, koulutus, operaation johto olivat myös vastuullamme, Larsen kuvailee. Lamorin toiminta vaikeissa meriolosuhteissa sai maailmalla paljon julkisuutta, mutta dramaattista oli myös se, mitä tapahtui maalla. Kun otamme huomioon, että resurssejamme oli samanaikaisesti sidottu kahteen muuhun öljyvahinkoon, on lähes uskomatonta, kuinka nopeasti verkostomme pystyi toimittamaan kaikki Meksikonlahdella tarvitut laitteet ja palvelut. 6 7

Satoja suomalaisia alihankkijoita Lamor ei valmista mitään itse. Sen suomalaiseen alihankkijaverkostoon kuuluu satoja yrityksiä, jotka on valittu ja organisoitu pitäen silmällä laatua, nopeutta ja joustavuutta. Toimittajat eivät ole riippuvaisia pelkistä Lamorin tilauksista, ja toisaalta verkoston suuruus takaa sen, että se pystyy vastaamaan myös yllättäviin kysyntäpiikkeihin. Meksikonlahdelle toimitimme laitteita ja resursseja yksiköistämme Kiinasta, Dubaista, Englannista ja muualtakin. Menestyksemme kivijalka on Suomessa tapahtuva t&k-toiminta. Fred Larsen Kuitenkin valtaosa laitteista toimitettiin Finnairin ja Finnair Cargon lennoilla Suomesta Yhdysvaltoihin. Kaikki toimi erinomaisesti. Meksikonlahden onnettomuutta voidaan pitää öljyntorjunta-alalla käännekohtana. Kuvaavaa on, että markkinan koko vielä viime vuosikymmenellä oli noin 100 miljoonaa euroa, jota voidaan lähivuosina pitää realistisena liikevaihdon tavoitteena Lamorille. Öljynporaajien lisääntyvä toimeliaisuus, tiukemmat ympäristölait, vahinkojen aiheuttamat taloudelliset menetykset ja maineriski ovat tekijöitä, jotka lisäävät laitteidemme ja palveluidemme kysyntää Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa ja ympäri maailmaa. Lamorin viimeisimmistä suurista kaupoista Larsen mainitsee Qatar Petroleumin kanssa tehdyn kolmivuotisen sopimuksen, joka kattaa asiakkaan öljyntorjuntaja pelastusosaston öljynkeräyslaitteiston käytön ja hoidon. Sopimukseen sisältyy myös öljynkeräystyövoiman ja johtohenkilöstön toimittaminen ja koulutus. Asiakkaille ei riitä, että toimitamme heille maailman parhaat laitteet. He haluavat, että suunnittelemme ja koulutamme heille toimivan organisaation hätätilanteita varten. Teollisuussijoitus ja Etera mukaan Kyetäkseen kehittämään ja tarjoamaan teknologiaa ja liiketoimintamalleja asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin Lamor toteutti maaliskuussa vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen uudelleenjärjestelyn. Siinä yhteydessä Teollisuussijoitus ja Etera tekivät myös Lamoriin vähemmistösijoituksen, joka antoi niille reilun viidenneksen omistuksen perheyhtiöstä. Institutionaaliset sijoittajat auttavat meitä vahvistamaan rahoitusasemaamme. Uskottavuutemme sidosryhmien piirissä lisääntyy entisestään. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä siirryimme Sampo Pankin eli Danske Bankin asiakkaaksi, ja voimme jatkossa keskittyä globaaliin markkinoihin ja suurempiin kokonaisuuksiin sen sijaan että kuluttaisimme kohtuuttomasti aikaa ja voimia rahoituksen hankkimiseksi. Larsen katsoo, että institutionaalisten sijoittajien mukaantulo on vain hyväksi perheyhtiön kulttuurille. Pyrkiessämme nostamaan toiminnan volyymin ja laadun uudelle tasolle meidän on kehitettävä kaikkea osaamistamme. Institutionaaliset sijoittajat tietävät, Lamor pähkinänkuoressa Vuonna 1982 Porvoossa perustettu Lamor Corporation tunnetaan maailmalla ylivoimaisesta harjateknologiastaan ja sen ympärille kehitetyistä öljyntorjuntalaitteistoista. Viime vuosina yhtiö on asiakkaiden toivomuksesta kehittänyt ratkaisuja ja kokonaispalveluja, joissa teknologia on vain yksi elementti. Omalla erikoisalallaan Lamor on johtava ympäristöteknologian tavaratalo. Lamorin patentoidut ja sertifioidut ratkaisut toimivat muun muassa maaöljyvahingon puhdistamisessa, satama- ja meripalveluissa, rannan puhdistamisessa, lähellä rantaa olevan öljyn poistamisessa, avomeren öljyntorjunnassa, pelastustoimenpiteissä, merenalaisissa palveluissa ja arktisessa öljynkeräyksessä. Lamor tarjoaa asiakkailleen öljyntorjuntapalveluita, laitteiden kunnossapitoa ja huoltoa, hätäsuunnittelua ja riskinarviointia ja koulutusta. Alusta alkaen kansainvälisille markkinoille tähdänneellä yhtiöllä on toimistot Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Yhteisyrityksiä sillä on Kolumbiassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Omanissa, Venäjällä ja Arabiemiirikuntien liitossa. Lamorin edustajaja jakeluverkko kattaa yli 90 maata. kuinka yritystä on kehitettävä kasvustrategian toteuttamiseksi. Tästä on meille paljon apua. Verkostoituminen on tie menestykseen Tutkimukseen perustuvaa innovatiivisuutta edustava Lamor on Teollisuussijoitukselle luonteva sijoituskohde. Tulevaisuus näyttää hyvältä: menestyminen on osaamista kasvavalla alalla. Lamorin liiketoiminnan kasvu heijastuu paitsi sen omaan alihankkijaverkostoon myös laajemmin suomalaiseen ympäristöteknologian kenttään. Taitava verkostoituminen on pienten ympäristöteknologian yritysten tie menestykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset tekevät yhteistyötä paitsi toimittajien ja asiakkaiden kanssa, myös keskenään. Näin saadaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia kansainvälisille asiakkaille. Vaikka Lamorin liikevaihdosta noin 95 prosenttia tulee viennistä, yhtiö pysyy Larsenin mukaan vahvasti suomalaisena. Menestyksemme kivijalka on Suomessa tapahtuva tutkimus ja kehitystoiminta. Meillä on tälläkin hetkellä käynnissä laaja, vuoteen 2015 ulottuva ohjelma, jolla uudistamme paitsi tuotteemme myös niiden valmistuksen, jonka on oltava yhä tehokkaampaa voimakkaan kasvun oloissa. Suuria odotuksia Jäämerellä Lamorille uusia kasvunäkymiä avaa myös Jäämeren alue, jonka valtavat öljyesiintymät odottavat talteenottoa. Pohjoisen sijaintimme ansiosta olemme kehittäneet öljyntorjunta-alalla ainutlaatuista arktista osaamista. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat siinä vaiheessa, kun öljy-yhtiöt ja Jäämeren rantavaltiot alkavat hankkia kokonaisratkaisuja äärimmäisen vaativaan arktisen alueen öljyntorjuntaan. Lamorin koeteltua teknologiaa käytetään jo nyt Itämeren jäänmurtajissa ja monissa arktisissa öljysatamissa. Larsen muistuttaa, että Lamor on globaali markkinajohtaja, jonka menestys perustuu ainutlaatuiseen osaamiseen myös etelässä. Vahvasti kasvavaa liiketoimintaa meille tarjoaa myös syvänmeren öljynporaus, jota esimerkiksi Brasiliassa tehdään nyt paljon. Pitkän prosessin jälkeen saimme huhtikuussa hyväksynnän uudelle, avomeren olosuhteisiin kehitetylle keräyslaitteistollemme. Olemme tässäkin yhden ison askeleen edellä kilpailijoitamme. Taitava verkostoituminen on pienten ympäristöteknologian yritysten tie menestykseen, korostaa Lamorin toimitusjohtaja Fred Larsen. 8 99

Case Te k s t i M a t t i R e m e s K u v i t u s H o l l y Wa l e s Vain alansa globaali ykkönen fakta Lifeline Ventures Aikaisen vaiheen terveys-, peli- ja teknologiayhtiöihin sijoittava yrityskiihdyttämö. Etsii kansainvälistä markkinajohtajuutta tavoittelevia startup-yrityksiä. Perustajaosakkaat kokeneita yrittäjiä. Terveysteknologian asiantuntija Timo Ahopelto on sähköisen potilaspäiväkirjajärjestelmän kehittäneen CRF Healthin perustaja. Internet-asiantuntija Petteri Koponen on perustanut muun muassa FirstHop- ja Jaiku-yritykset. Ilkka Paananen on peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja ja Lifelinen osa-aikainen partneri. kelpaa sijoitussalkkuun Uuden sukupolven pääomasijoittaja Lifeline Ventures kelpuuttaa salkkuunsa vain sellaisia it- ja terveysalan yrityksiä, joilla on eväät alansa kärkipaikkaan maailmassa. Sijoituskohteen on täytettävä kolme kovaa kriteeriä. k okeneet sarjayrittäjät Timo Ahopelto, Petteri Koponen ja Ilkka Paananen perustivat kolme vuotta sitten yrityskiihdyttämö Lifeline Venturesin, joka etsii sijoituskohteita aikaisen vaiheen terveys-, peli- ja teknologiayhtiöistä. Kolmikon mielestä Suomessa on nousemassa kasvuyritysten uusi aalto. Maailmanluokan menestyjiä joukossa on kuitenkin vähän. Suurin virhe on, että tuote tai palvelu kehitetään ensin kotimaan markkinoille ja yritetään viedä vasta sitten asteittain muualle. Bisneksen menestyksekäs skaalaaminen Suomesta isoille markkinoille ei yleensä onnistu. Se, mikä toimii kotimaassa, ei vierailla markkinoilla välttämättä pelaa ollenkaan, Koponen aloittaa. Tavoitteet kannattaa nostaa alusta lähtien korkeal- le ja aloittaa yrityksen kannalta oleellisimmista ja usein myös vaikeimmista markkinoista, Ahopelto jatkaa. Teknologia- ja terveysaloilla tiivis läsnäolo Yhdysvalloissa on Ahopellon mielestä käytännössä välttämättömyys alusta lähtien. Se on hallitseva markkina, ja siellä perustetulla yrityksellä on jo lähtökohtaisesti iso kotikenttäetu takanaan. Tavoitteena globaali markkinajohtajuus Lifeline Ventures edellyttää sijoituskohteen täyttävän kolme tiukkaa kriteeriä. Ensimmäinen niistä on potentiaali nousta oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi tai luoda kokonaan uusi markkina tuotteen ympärille. Emme ole mitään hypettäjiä. Mutta jos yrityksen liikeidea on oikeasti alansa paras maailmassa, niin miksi asioita pitäisi lähteä tekemään pienesti? Ei siinä ole mitään järkeä, Ahopelto sanoo. Yksi kriteerit täyttävistä sijoituskohteista on Tinkercad, joka on kehittänyt 3d-kappaleiden suunnitteluun helppokäyttöisen selainohjelmiston. Vastaavaa ei ole vielä kuluttaja- eikä ammattilaismarkkinoilla tarjolla. Lifeline Venturesin salkkuun kuuluvat myös Applifier ja Oncos Therapeutics. Applifierin Facebooksovellusten ristiinmainontaverkosto tavoittaa nykyisin 170 miljoonaa kävijää viikossa. Oncos Therapeutics on puolestaan kehittänyt uusia syöpäterapiamuotoja, jotka voivat tuhota syöpäsoluja entistä tehokkaammin ja aiheuttaa immuunivasteen kasvaimia vastaan. Kaikki näistä yrityksistä ovat jo nyt tai voivat lähitulevaisuudessa olla selkeitä ykkösiä omalla alueel laan. Ne myös osoittavat, että pienetkin yritykset voivat luoda uusia markkinoita, jos niiden liikeidea on riittävän radikaali. Yrityksen kunnianhimo ratkaisee Toinen sijoituskriteeri on kohteen huomattavat kasvumahdollisuudet. Tavoitteena on, että irtautumishetkellä yrityksen liikevaihto on noussut yli 100 miljoonaan euroon. Haluamme olla mukana vain riittävän kunnianhimoisissa jutuissa. Tämä ratkaisee myös kansainvälisten sijoitta jien osallistumisen. Olemme enemmänkin kanssayrittäjiä kuin sijoittajia. Petteri Koponen He lähtevät mukaan vain, jos tarjolla on tarpeeksi suuret mahdollisuudet, Ahopelto huomauttaa. Lifeline Venturesin alkuvaiheessa osakkaat tekivät omista varoistaan 20 000 50 000 euron sijoituksia aloittaviin yrityksiin. Löysimme hyviä firmoja ja alusta saakka hankimme niille myös ulkopuolista rahaa. Yksittäisten omien sijoitustemme määrä nousi nopeasti 100 000 200 000 euroon. Kansainväliset sijoittajatkin kiinnostuivat Huhtikuun lopussa Lifeline Venturesilla oli 19 sijoituskohdetta. Kumppaneiksi suomalaiset ovat saaneet Index Venturesin, Accel Partnersin, Health Capin ja True Venturesin kaltaisia arvostettuja kansainvälisiä rahoittajia. Kolmikon hyvillä suhteilla ja verkostoilla on oma osuutensa asiaan. Ahopelto sanoo kuitenkin vaatimat- 10 11 11

Uusi rahasto sijoitti ArcDiaan Lifeline Venturesin uusi rahasto teki toukokuun alussa ensimmäisen sijoituksensa. Kohteena oli terveysteknologiayhtiö ArcDia International Oy Ltd. Turkulainen ArcDia sai rahoituskierroksella yhteensä 2,7 miljoonan euron sijoituksen. Lifeline Venturesin johdolla rahoituskierrokseen osallistuivat myös Biothom, Veraventure ja joukko yksityisiä sijoittajia. ArcDia valmistaa ja markkinoi hengitystietulehdusten diagnosointiin kehittämäänsä maripoc-testijärjestelmää. tomasti, että tärkein houkutin on itse sijoituskohteena oleva yritys ja tämän ylivertainen liikeidea. Olemme enemmänkin kanssayrittäjiä kuin sijoittajia. Haluamme olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukana mielellään jo firmaa perustettaessa, jotta voimme auttaa yritystä oikeaan suuntaan, Koponen toteaa. Oman kokemuksemme ansiosta voimme sparrata keskeisissä päätöksissä ja auttaa, kun yritys esimerkiksi puristaa sopimuksia ensimmäisten asiakkaiden kanssa tai tekee rekrytointeja, Ahopelto mainitsee. Tiimissä oltava maailmanluokan osaamista Kolmas - ja Ahopellon mielestä kaikkein vaikeimmin täytettävä - sijoituskriteeri liittyy aloittavasta kasvuyrityksestä löytyvään osaamiseen. Perustajajoukossa pitää olla ainakin yksi avainhenkilö, joka pystyy kasvamaan yrityksensä mukana. Hänen tulee olla oman alansa huippu, jonka kyvyt riittävät toimimiseen suuren pörssiyrityksen johtoryhmässä. Jos tällainen henkilö puuttuu, yritys ei pysty keräämään riittävää osaamista ympärilleen. Ahopellon mielestä maailmanluokan tiimi saa siemenrahoituksen kasaan helposti kaikissa suhdannetilanteissa. Seuraava sijoituskierros onkin sitten haastavampi, sillä suurin osa pääomasijoittajista odottaa yritykseltä jo huomattavaa liikevaihtoa ja suurta joukkoa asiakkaita. Meidän kaltaisen toimijan mukanaolo helpottaa tarvittavan pääomapotin keräämistä. Esimerkkiä muille suomalaissijoittajille Lifeline Venturesin voimavaroja lisää maaliskuussa avattu Lifeline Ventures Fund I -pääomasijoitusrahasto, johon Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Kasvurahastojen Rahasto, Sitra, Finnvera, Troll Ventures, Juuranto Invest ja Lifelinen perustajat sijoittavat 20 miljoonaa euroa. Kasvurahastojen Ra- Jos yrityksen liikeidea on oikeasti alansa paras maailmassa, niin miksi asioita pitäisi lähteä tekemään pienesti? Timo Ahopelto hasto on Teollisuussijoituksen ja työeläkeyhteisöjen perustama rahasto. Toivottavasti uusi rahasto toimii esimerkkinä muille ja tuo vipinää pääomasijoittamiseen, jossa on tällä hetkellä tilaa uusille toimijoille. Muut seuraavat varmasti tarkasti mitä saamme aikaan. Vasemmalta lukien edessä Leena Mörttinen, Heikki Vesa ja Harri Kerminen. Takana Juha Sipilä, Raili Mäkitalo, Tuomo Rönkkö ja Inka Mero. Teollisuussijoitus sai uuden hallituksen Puheenjohtajana aloitti Kemiraa vetänyt Harri Kerminen. K u v a S a n n a L i i m a t a i n e n Timo Ahopelto Petteri Koponen Ilkka Paananen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallituksen puheenjohtaja valittiin ensimmäistä kertaa valtionhallinnon ulkopuolelta. Uusi puheenjohtaja, vuorineuvos Harri Kerminen toimi kemianyhtiö Kemiran toimitusjohtajana vuodesta 2008 tähän kevääseen, jolloin hän jäi tehtävästä eläkkeelle. Kerminen on myös Kemianteollisuus ry:n puheenjohtaja. Kermisen lisäksi uusina jäseninä hallituksessa aloittivat tänä keväänä Koppicatchin hallituksen puheenjohtaja Inka Mero, johtaja Leena Mörttinen Nordeasta ja kansanedustaja Juha Sipilä. Koppicatch on digitaalisten ja mobiilipalveluiden startup-yrityksiin erikoistunut pääomasijoitusyhtiö. Inka Mero on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Digiassa, Nokialla ja Sonerassa sekä peliyhteisö Apajan toimitusjohtajana. Valtiotieteen tohtori Leena Mörttinen on työskennellyt eri tehtävissä Nordeassa, muun muassa pääekonomistina viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Keskustan kansanedustaja, diplomi-insinööri Juha Sipilä on oululainen it-yrittäjä ja sijoittaja. Hän työskenteli myös it-yhtiö Elektrobitin toimitusjohtajana 2000-luvun alussa. Vanhoina jäseninä jatkavat neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo valtiovarainministeriöstä, teollisuusneuvos Heikki Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä teollisuudelle kunnossapitopalveluja tuottavan Maintpartner Oy:n konsernijohtaja Tuomo Rönkkö. 12 13

Uusi avaus fakta Tuoterahoittaja Vision+ sijoittaa tuotteisiin, joilla on kuolemanlaakson takana menestysmahdollisuus. Te k s t i R i s t o P e n n a n e n K u v a t R a m i L a p p a l a i n e n j a V i s i o n + Menestyvän tuotteen metsästäjä p elit ovat yksi lisä Suomen nousuun, mutta talouden iso kasvumahdollisuus syntyy, kun perinteisten alojen tuottavuutta lisätään internetin ja pilvipalveluiden avulla, sanoo Tero Ojanperä. Samalta pohjalta ponnistaa myös Ojanperän vetämä tuoterahoittaja Vision+, joka tekee sijoituksia digitaalisiin kuluttajatuotteisiin, peleihin sekä muihin mobiili- ja tietokonesovelluksiin. Vaikka kyseessä on erikoisrahasto, on sen fokus sen verran laaja, että jo lähes 400 yritystä on lähestynyt syksyllä julkistettua rahastoa. Noin 40 prosenttia yrityksistä on tullut pelialalta. Ojanperän, Tanu-Matti Tuomisen, Jari Tuovisen ja Marko Tulosen perustama Vision+ eroaa monista Tavoitteena yli 200 sijoitusta Vision+ Fund I keskittyy digitaalisiin kuluttajatuotteisiin, peleihin sekä mobiili- ja tietokonesovelluksiin kaikille jakelualustoille. Rahaston koko aloitusvaiheessa 25 miljoonaa euroa, tavoite 50-100 miljoonaa euroa. Tavoitteena yli 200 sijoitusta Suomessa ja ulkomailla. Sijoittajina mm. Microsoft, Nokia, Teollisuussijoitus, Kasvurahastojen Rahasto ja Sitra. pääomasijoittajista siinä, että rahasto sijoittaa tuotteisiin, ei itse yhtiöön. Tämä tarkoittaa, että tuotteen ympärille tehdään uusi yhtiö, johon Vision+ sijoittaa rahaa vieraan pääoman ehdoilla. Keskitymme pelkästään siihen, miten kyseisestä tuotteesta rakennetaan menestys ja miten siitä saadaan kassavirtaa, sanoo Ojanperä. Ratkaisu on yrittäjille selkeä siinä mielessä, että he voivat rakentaa pääomasijoittajasta piittaamatta muita liiketoimintoja alueille, jotka eivät välttämättä Vision+-rahastoa kiinnosta. Vision+ ei laimenna yrittäjän omistusta, vaan saa tuoton ennaltasovitun periaatteen mukaisesti. Rahastolle ratkaisu on puolestaan huoleton, koska sen ei pidä kantaa tuskaa innovaatioyrityksen hallinnosta. Vision+ -rahaston perustajat Tanu-Matti Tuominen Työskennellyt pitkään itja media-alalla yrittäjänä, johtajana, sijoittajana ja hallitusammattilaisena Perusti Jari Tuovisen kanssa Suomen ensimmäiseksi uusmediayhtiöksi mainitun Tietovalta Oy:n 1988 Mediatonic Fundin partneri Jari Tuovinen Toiminut johtajana ja hallituksen jäsenenä useissa yhtiöissä Zeeland Oy:n toimitusjohtaja vuoteen 2011, nyt hallituksen puheenjohtaja Tietovalta Oy:n perustajaosakas Mediatonic Fundin partneri Marko Tulonen Mediatonic Fundin toimitusjohtaja ja partneri Aikaisemmin Finpron Baltian alueen johtaja Innofinance Oy:n osakkaana mukana kasvuyritysten kehittämisessä 2000-luvulla etenkin Pirkanmaalla Tero Ojanperä Useissa johtotason tehtävissä Nokiakonsernissa 1990-2011, johtokunnan jäsen 2005-2011 Vision+ -rahaston vetäjä (Managing Partner) vuodesta 2011 Tampereen Teknillisen korkeakoulun TTY-säätiön hallituksen puheenjohtaja Toki tiimiä kiinnostaa innovaatioyrityksenkin elämä muun muassa sen vuoksi, että yrittäjän resurssit uuden tuotteen kehittämiseen eivät saa loppua jonkun toisen liiketoiminnan ongelmiin. Ovien avaaja Vision+ sijoittaa yhtiöön tyypillisesti 50 000 500 000 euroa ja maksimissaan puolet rahoitustarpeesta. Summa auttaa kuolemanlaakson ylitse, mutta ei kuljeta kultavaunuissa kansainvälisille markkinoille. On illuusio ajatella, että suurempi raha toisi parempia tuloksia. Tietty niukkuus on hyvästä, sillä iso raha rakentaa helposti turhia rakenteita, pohtii Ojanperä. Vision+ ei kanna yrittäjille pelkästään rahaa, vaan liiketoimintaosaaminen ja valmiit verkostot voivat olla jopa rahaakin tärkeämpiä. Nokian johtokunnassa aikoinaan toimineella Ojanperällä itsellään on vahvat kansainväliset kontaktit. Rahaston muilla perustajaosakkailla on kokemusta samalla toiminta-ajatuksella pelialalle sijoittavasta Mediatonic Fundista. Aloittavalle yritykselle voikin olla onnenpotku, jos tuollaisesta tiimistä lähtee vaikkapa vain sähköposti oikealle ihmisille. Keskitymme pelkästään siihen, miten tuotteesta rakennetaan menestys. Tero Ojanperä Ei yrityksen kannata juhlia, että se saa rahaa pääomasijoittajalta. Juhlaan on syytä, kun tulee asiakkaita ja liikevaihtoa, sanoo Ojanperä. Vision+ on itsessään esimerkki uusien ovien avaamisesta, sillä ohjelmistojätti Microsoft on mukana rahaston ensimmäisten sijoittajien joukossa. Näin Vision+ on onnistunut tuomaan maahan paljon kaivattua ulkomaista riskirahaa. Tuoteoikeudet arvoonsa Kontaktien lisäksi Vision+ haluaa tukea softayrittäjiä liiketoimintanäkemyksillään. Esimerkiksi moni pelinkehittäjä kaipaa sparrausta ansaintalogiikan rakentamisessa. Ydinkysymys on, kuka maksaa ja mistä. Pelin voi jakaa ilmaiseksi, jos tuloa syntyy vaikkapa virtuaaliesineistä, joita pelaajat tarvitsevat pelin edetessä. Samoin yrittäjien kannattaa pohtia jo alkuvaiheessa, voiko pelin oheen rakentaa muuta liiketoimintaa, kuten Rovio on tehnyt menestystuotteelleen Angry Birdsille. Vihaiset linnut ovat levinneet jo muun muassa pehmoleluiksi, virvoitusjuomiksi ja makeisiksi. Vaikka samankaltainen menestys osuukin vain harvojen kohdalle, voi samaa toimintamallia hyödyntää pienemmälläkin menestyksellä. Vision+-toimintatapa valmentaa yrittäjiä alusta alkaen tämän kaltaiseen maailmaan, jossa esimerkiksi pelistä voi rakentua kokonainen ekosysteemi, joka tukee myös perinteisten toimialojen kasvua. Kun tuote siirretään erilliseen yhtiöön, yrittäjät joutuvat heti miettimään tuoteoikeuksia, joihin ei useinkaan kiinnitetä riittävästi huomiota, sanoo Ojanperä. 14 15 15