Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi
Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen, muistijäljen jättävä, myönteinen, yksilöllinen tilannesidonnainen ja ainutkertainen luontomatkailusta alkunsa saanut elämystuotannon näkökulmasta: elämysten teemoittelua, myönteiseksi tekemistä, kielteisten elementtien poistamista (Pine & Gilmore 1999) elämyksiä ei voi tuottaa, mutta sopivat olosuhteet voidaan tarjota (Komppula 2002) etymologisilta juuriltaan: elämän sisältö, elämäkerta osa ihmisen elämän kokonaisuutta
Luontoelämyksen erityisyys Aito luontoelämys? luonnolta odotetaan erityistä autenttisuutta luonnon pyhyys Aito luontoelämys? kohteen autenttisuus: onko paikka luonnonmukainen? kokemuksen autenttisuus: itsen etsiminen arjen ulkopuolelta
Millainen luonto?
Luonnosta kerrotaan suhteellisen vähän. Joki itsessään oli varsin kaunis -- kullankeltaisten sorarantojen reunustama ja varsin vuolas. Täälläkin näkyi menneen viikon tulvien jälkiä. --Tunturinrinteet loistivat kirkkan punaisina talveen varustautuvien mustikanvarpujen maalaamina; jokirannassa oli runsaasti purppuranvärisiä juolukanvarpuja. Useimmat eivät etsi täydellistä luonnonmukaisuutta. Polku yhtyi välillä mönkijäuraan, välillä kelkkauraan. Pääosan aikaa kuitenkin polku oli vain polku ja illuusio koskemattomasta luonnosta säilyi.
Turvallisuus on tärkeää ja avustavat rakenteet hyväksyttyjä. Helikopterit näkyivät aivan pieninä pisteinä vastakkaista rinnettä vasten ja niitä kulki todella usein. Oli sinänsä helpottavaa tietää, että kyyti pois on ainakin lähellä jos jotain sattuu. Joen yli oli rakennettu todellinen insinöörityön taidonnäyte. Vain Ruotsissa voi olettaa löytävän tälläistä keskellä erämaata. Jokea ei kylläkään olisi muuten voinut ylittää ihan helposti.
Vaelluselämyksen haasteet... Vaivannäkö ja kärsimys jalostavat elämystä: Nouseminen umpimetsässä ylös tunturia antoi hieman esimakua tulevasta. Tässä vaiheessa Kalle heittikin ilmaan selvän teeman tälle vaellukselle; tuska. Vauhti oli kauhia, syytä en tiedä. Hiki kirveli silmissä, enkä aamupäivästä paljoa muuta muistakaan. Tosi hieno kokemus...
Itse tuotettu elämys: Ketään en yhdentoista vuorokauden aikana nähnyt, en edes mönkijän ääntä kuullut. Tässä mielessä vaellus oli siis onnistunut. Reittisuunnitelma uusiksi. Tai no, eipä nuista suunnitelmista kyllä koskaan niin olla pietty kiinni.
... ja mahdollisuudet Paikkaan sitoutuminen: syvempi kiintymys paikkaan kuin sightseeing turismissa loma- ja kakkosasumisen lisääntyminen Tämä minun hulluus on pahanlaatuinen "tauti", sillä menen vuosi toisensa jälkeen samoille seuduille, aivan kuten lohi palaa syntymäjokeensa. Minun "kotijoki" on Hammastunturin erämaa.
Periytyvyys: lapsuuden kokemukset usein taustalla. Lapset innostuivat asiasta niin, että ovat tehneet omien partio- ynnä muiden porukoiden kanssa niitä myös omin päin. Vaeltaminen on sekin lapsena aloitettu ja nyttemmin renessanssin kokenut harrastukseni. Teknologia: yhä uudet varusteet valtaavat alaa ja esim. kuljetuspalvelut hyväksytään osaksi vaellusta. Lähtö 11.34; kesto kokonaisuudessaan 7:42:46, syke keskiarvo 154 ja maksimi 186, kaloreita 5364 kcal, noususumma 695 m, laskusumma 290 m, matka 21,3 km, aika liikkeellä 5:46:00
Yhden palautumispäivän jälkeen oli sitten aika palata siihen maailmaan, jota olimme lähteneet pakoon viikoksi, puhelinsoittojen,viestien ja loppumattomien neuvottelujen tosi märkään suohon. Kiitos!