Laadukkaan työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus Opas korkeakoulujen työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäjille Työelämälähtöinen täydennyskoulutus Opas työpaikkaohjaajille ja työnantajille Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Oppaat Tarkoitus: Mallinnus Tuotos: Työssä oppiminen, ohjaus, osaamisperustaisuus, HEKS, AHOT Opas korkea-asteen täydennyskoulutuksen suunnittelijoille, opettajille ja työelämän kehittäjille Opetustyön, johtamisen, suunnittelun ja hallinnon ammattilaisille Opas työssä oppimisen ohjaajille Työnantajat, työpaikkaohjaajat, henkilöstön kehittäjät Keskiössä työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus Huomioidaan kohderyhmä (työnantaja / työpaikkaohjaaja tai korkeakoulu)
Oppaiden taustalla Kysely Toteutettiin vuonna 2010 rahoitusta saaneille oppisopimustyyppisille koulutuksille tavoitteena oli tarkastella, kuinka hyvin ja keneltä koulutukseen osallistujat kokivat saaneensa ohjausta miten osallistujien aiemmin hankkima osaaminen pystyttiin ottamaan huomioon koulutuksessa miten koulutuksen lähipäivät niveltyivät osaksi muuta koulutusta miten tyytyväisiä osallistujat olivat koulutukseen.
Oppaiden taustalla Haastattelut Yksilö- ja ryhmähaastattelut (opiskelijat, mentorit, työnantajat). Yhteensä noin 40 haastattelua. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös: oma panoksensa koulutuksen toteutuksessa kuinka nykyinen työpaikka sopii tämänkaltaisen koulutuksen toteuttamiseen omat kokemukset oppisopimustyyppisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta
Osaamistavoitteet Rakennusaineita Lähtökohtana tasokuvaukset EQF/NQF 6 tai 7 Työelämätarve: asiakas- tai tarvelähtöisyys, osaamistarpeet tulevaisuudessa Toimialan keskeiset kompetenssit Mitä tehdään, mitä osaamista työssä tarvitaan Osaamisen sisältö, taksonomiat Tietää, ymmärtää, soveltaa, analysoida, kehittää Toimijat Osaamistavoitteet muodostetaan työelämän ja korkeakoulun yhteistyönä
Osaamistavoitteiden muistilista Koulutuksen järjestäjälle Selvitä Koulutuksen koulutuksen järjestäjälle työelämälähtöinen tarve Kartoita, onko korkeakoulussa ja asiantuntijaverkostossa riittävä määrä tarvittavaa osaamista koulutuksen toteutukselle Määrittele yhdessä työelämän ja korkeakoulun edustajien kanssa osaamistavoitteet koulutukselle Laadi koulutuksen toteuttamissuunnitelma (ops) siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita Erittele osaamistavoitteet koulutuksen toteuttamissuunnitelmaan yksittäisinä osaamisina, jotka ovat samalla arviointikriteereitä Työnantajalle, työpaikkaohjaajalle Määritellään työelämälähtöiset osaamistarpeet (esim. mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista halutaan kehittää) Määritellään korkeakoulun edustajien kanssa osaamistarpeita vastaavat tavoitteet koulutukselle Toteutussuunnitelman laatiminen siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita
Tietoperustan rakentaminen Tietoperusta, taidot ja työssäoppiminen tulisi huomioida koulutuksessa tasapuolisesti Yksi työelämälähtöisen koulutuksen tärkeä osaamistavoite on tarjota asiantuntijoille uusia oppimisfoorumeita tiedon ja kokemuksen vaihtoon sekä kollegiaaliseen reflektointiin > uudenlaisten tarkastelukulmien syntyminen Koulutuksessa ei kehitetä vain yksittäisiä ammattiin liittyviä tietoja tai taitoja Työn sisällöt, työprosessit sekä työelämävalmiuksien kehittämistä > projektinhallinta, organisaatio-osaaminen, moniammatillisuus, tietotekninen osaaminen Instrumentaalisesta oppimisesta emansipatoriseen oppimiseen Valmius uudistaa työn sisältöä ja työn tekemisen tapoja
Tietopuolisen oppimisen muistilista Koulutuksen järjestäjälle Varmista, että koulutuksen aikana hankittu tieto yhdistyy työn sisältöihin ja prosesseihin Suunnittele opittava tietoaines niin, että se hyödyttää tuote- ja palvelunkehittämistä, innovaatiotoimintaa, uusia toimintatapoja jne. Rakenna tietopuolinen oppiminen niin, että sillä tuetaan muutoksessa selviytymistä
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Suuri(n) osa opiskelijan oppimisesta tapahtuu työpaikalla Korkeakoulun edustajan tehtävä on ohjata opiskelijaa opitun reflektointiin, jotta tämä osaa soveltaa oppimaansa työssä, kehittämistehtävässään tai hankkeessaan Työnantajan / työpaikkaohjaajan tulee mahdollistaa työpaikalla tapahtuva oppiminen Koulutuksen tavoitteet henkilökohtaisiksi ja työtä hyödyttäviksi tavoitteiksi (OPSista HOPSiin) Oppimisen edesauttaminen työaika- ja työjärjestelyillä Koulutuksen aikaiset työtehtävät Ohjaus
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen muistilista Työnantajalle / työpaikkaohjaajalle Tue avoimen ja positiivisen ilmapiirin ja keskustelun syntymistä työpaikalla Huomioi riittävien aika- ja muiden resurssien järjestäminen opiskelijalle ja itsellesi Huomioi oppimista tukevat työjärjestelyt ja työympäristö Pohdi työympäristön esteitä laadukkaalle oppimiselle ja mieti, miten niitä voi madaltaa Tue opiskelijan oma-aloitteisuutta kuuntelemalla, keskustelemalla sekä esittämällä työtä ja oppimistehtäviä tukevia kysymyksiä Edistä osaltasi uusia työkäytäntöjä ja kehittämistoiminen käyttöönottoa Koulutuksen järjestäjälle Huolehdi siitä, että osaamistavoitteiden mukaista oppimista tapahtuu ohjatusti opiskelijan työpaikalla Varmista, että opiskelija osaa soveltaa koulutuksessa oppimaansa omassa työssään Sitouta opiskelijan työnantaja koulutukseen
Ohjaus Työelämälähtöisessä täydennyskoulutuksessa ohjaus on dialogista ja konsultatiivista opiskelijan oppimista tukevaa toimintaa ei opetusta tai opastusta työkäytäntöihin Parhaimmillaan eri toimijoiden kollegiaalista ajatusten, kokemusten ja näkökulmien vaihtoa Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan ja työpaikan ohjaustarpeet Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea työpaikalla oppimiseen Työpaikalla tarvitaan tietoa mitä työssä oppiminen esim. oppisopimustyyppisessä koulutuksessa tarkoittaa Ohjaus opiskelijan HEKSistä / HOPSista käsin Koulutuksen tavoitteet suhteessa opiskelijan ja työpaikan tavoitteisiin
Ohjaus Ohjausprosessin keskeiset toimijat ovat opiskelija, työpaikkaohjaaja, työnantaja ja korkeakoulu Eri toimijoiden erilaiset roolit ja tehtävät Työpaikkaohjaaja on oppimisen tukija ja työn sisällön asiantuntija, korkeakoulun edustaja on tietopuolisen / tieteellisen sisällön asiantuntija Ohjauksen suunnittelu: aikataulutus, tavoitteet, sisältö, menetelmät ja arviointi Paljonko aikaa ohjaukseen on käytettävissä, tarvitaanko ohjausta opiskelutaitoihin, käytetäänkö yksilö- vai ryhmäohjausta, Tärkeää on, että eri ohjaustapaamiset tukevat toisiaan Aikaisemman osaamisen huomioiminen (AHOT) Keskeistä HEKS-/HOPS ohjauksessa henkilökohtaistamista vai ahoitointia Mahdollisuus ahotointiin, mutta koulutuksissa ei juuri käytetä tätä muuten kuin koulutuksen vaihtoehtoisia suoritustapoja mietittäessä ( usein täydennyskoulutukseen osallistujat haluavat osallistua kaikille lähipäiville)
Ohjauksen muistilista Koulutuksen järjestäjälle Työnantajalle Työpaikkaohjaajalle Kirjaa ohjauskäytännöt HEKS:aan Määrittele ohjaukselle selkeät tavoitteet suhteessa HEKS:ssa määriteltyihin osaamistavoitteisiin Selkeytä eri ohjaajien tehtävät ja roolit Tunnista opiskelijoiden yksilölliset ohjaustarpeet Suunnittele ohjaus vuorovaikutteiseksi Sovi hyvissä ajoin ohjauksen käytännöt, menetelmät, aikataulut ja resurssit Määrittele kuka toimii koulutuksessa opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajana ja kuinka muu työyhteisö osallistuu ohjaukseen Määrittele ohjaukselle käytettävissä oleva aikaresurssi Keskustele koulutukseen osallistuvan opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa heidän roolistaan ja tehtävistään Keskustele opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa osaamistarpeista ja koulutuksen tavoitteista Suunnittele ja aikatauluta opiskelijan kanssa ohjausprosessin kulku Pohdi ja selkiytä itsellesi ohjaajan rooliasi Tutustu opiskelijan koulutusmateriaaleihin Keskustele opiskelijan kanssa hänen osaamistarpeistaan ja tavoitteistaan Tue opiskelijaa oman osaamisensa tunnistamisessa ja nimeämisessä sekä osaamistavoitteiden laatimisessa Mieti, kuinka voit tukea työpaikalla tapahtuvaa oppimista Tue ja kannusta opiskelijaa koulutuksen suorittamisessa
Arviointi Arviointi perustuu siihen, kuinka hyvin opiskelijan, korkeakoulun ja työpaikan yhdessä laatimat koulutuksen osaamistavoitteet saavutetaan Arvioinnin kohteina ovat työssä tarvittavat tiedot ja taidot, menetelmien ja välineiden hallinta, yleinen työssä tarvittava osaaminen (esim. kyky oppia uutta, ongelmanratkaisutaidot, viestinnälliset valmiudet) HEKS, osaamis(tarve)kartoitukset, kirjalliset tehtävät, oppimispäiväkirjat, portfoliot, projektiraportit jne. Arviointi kohdistuu myös koulutusprosessin toteuttamiseen Menetelminä esim. tehtävistä ja muista suorituksista annettava kirjallinen ja suullinen palaute, keskustelut tai työelämän asiantuntijoiden arviot Kriteerien perustana EQF/NQF 6 tai 7
Arvioinnin osapuolet Opiskelija Oman osaamisen arviointi suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin (lähtötilanne, koulutuksen aikainen kehittyminen, loppuarviointi) Ohjaustapaamiset, HEKS-keskustelut, kirjalliset tai toiminnalliset osaamisen näytöt Itsearviointi, korkeakoulun / työpaikkaohjaaja edustaja arvioi Korkeakoulu Koulutuksen toteutumisen arviointi koulutussisältöjen, suoritusten, tehtävien ja koulutusprosessin näkökulmasta Työnantaja / työpaikkaohjaaja Työpaikkaohjaaja on keskeinen palautteenantaja Työpaikkaohjaaja tuntee työn sisällön Työpaikkaohjaaja ja työnantaja arvioivat koulutuksen hyötyjä organisaatioille
Arvioinnin muistilista Työnantajalle / työpaikkaohjaajalle Muista, että arviointi on rakentavaa ja tavoitteellista keskustelua ja palautteen antamista sopivissa tilanteissa Arviointi kohdistuu koulutuksen osaamistavoitteiden mukaiseen toimintaan Valmistaudu ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastasi työpaikkaohjaajana Hyödynnä arvioinnissa asiantuntijoita Hyödynnä HEKS-keskustelua arvioinnin aloittamisvaiheessa, koulutuksen aikaisen arviointikeskustelun käynnissä sekä loppuarvioinnin tekemisessä Koulutuksen järjestäjälle Hyödynnä työelämän edustajien osaamista arvioinnissa monipuolisesti koulutuksen eri vaiheissa Ota HEKS arvioinnin keskeiseksi välineeksi Sovi arvioinnin käytännöistä Ota aikaisemmin hankittu osaaminen huomioon arvioinnissa
Yhteistyö työantajan kanssa Miksi yhteistyöhön työnantajan kanssa? rahoittaja vaatii opiskelija oppii ja soveltaa oppimaansa työssään korkeakoulu ei tunne yritystä sisältäpäin, opiskelijan työympäristöä eikä työn sisältöjä korkeakoulun osaaminen karttuu ruohonjuuritason yhteistyössä työelämälähtöinen täydennyskoulutus avaa uusia ja laajemmin hyödynnettäviä yhteistyömahdollisuuksia työelämän organisaatioissa on yhä edelleen paras työelämäosaaminen ja sen asiantuntijuus
Yhteistyö työantajan kanssa Mitä työnantaja odottaa koulutukselta? tietyn toiminnan osa-alueen (ammatin uusi osaamisvaatimus, tiimityö, liiketoiminta, tuote- ja palvelukehitys, johtaminen, esimiestyö, m&m, asiakastyö, jne.) kyseessä usein strateginen kehittymistarve henkilöstön kouluttaminen on suuri panostus työnantajalta, kun useinkaan koulutuksen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä tai varmuutta henkilöstölle annettujen kehittämislupausten lunastaminen työtyytyväisyyden nostaminen muuta?
Yhteistyö työantajan kanssa Työnantajan odotuksiin vastaaminen Määritellään työelämälähtöiset osaamistarpeet (esim. mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista halutaan kehittää) Määritellään korkeakoulun edustajien kanssa osaamistarpeita vastaavat tavoitteet koulutukselle Toteutussuunnitelman laatiminen siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita
Tietojen ja taitojen soveltaminen - muistilista Työnantajalle Selvitä, mitä uutta tietoa ja osaamista koulutuksessa on tarkoitus luoda Selvitä, mihin organisaatiosi osaamistavoitteisiin koulutus voisi tuoda jotakin uutta Määrittele, kuinka uusi tieto olisi sovellettavissa esimerkiksi osana tuote- tai palvelusuunnittelua Mieti esimerkiksi osana kehityskeskusteluja, kuinka organisaatiosi voisi muuten hyötyä alkavista koulutuksista Määrittele työpaikkasi ja yrityksesi vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet alkavan koulutuksen osaamistavoitteiden saavuttamisessa
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 1. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 1: (yht. 15 min.) Kirjaa matriisipohjaan annetun teeman (esimerkiksi Osaamistavoitteet ) mukainen realistinen lähtötilanne ja ideaalitilanne.
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 2. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 2: (yht. 30 min.) Kirjaa ne menetelmät ja toteutuksen keskeiset käytännöt, joiden avulla päästään ideaaliin lopputulokseen.
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 3. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 3: (kesto yht. 60 min.) Kirjaa lyhyesti ideaalitoteutuksen tiellä olevat keskeiset esteet ja ongelmat. Kukin ryhmä esittelee omat esteensä, ja esitetyt ratkaisuehdotukset (5 min./ ryhmä) ** Loppukeskustelu ryhmien esityksistä (15-25 min.)**
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja1. Teema 1. Osaamistavoitteet Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Koulutuksen työelämälähtöinen tarve? 2. Onko korkeakoulussa ja asiantuntijaverkostossa riittävä määrä tarvittavaa osaamista koulutuksen toteuttamiselle, 3. Ketkä osallistuvat osaamistavoitteiden määrittelyyn? 4. Millainen koulutus johtaa osaamistavoitteiden toteutumiseen? 5. Mitä ovat osaamistavoitteet yksittäisinä tietoina ja taitona? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja2 Teema 2. Tietoperustan rakentaminen Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Miten varmistetaan se, että koulutuksen aikana hankittu osaaminen yhdistyy työn sisältöihin? 2. Kuinka opiskeltava tietoaines rajataan niin, että se hyödyttää tuote- ja palvelunkehittämistä sekä innovaatiotoimintaa, ja sillä tuetaan muutoksessa selviytymistä? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja3 Teema 3. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Osaamistavoitteiden mukaisen oppimisen organisointi ja ohjaus? 2. Kuinka varmistetaan se, että opiskelija osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään? 3. Kuinka sitoutetaan opiskelijan työnantaja koulutukseen? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja4 Teema 4. Ohjaus Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Ohjauskäytännöistä, menetelmistä, aikatauluista ja resursseista sopiminen? 2. Ohjauksen tavoitteet suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin? 3. Eri ohjaajat, heidän tehtävänsä ja roolinsa? 4. Opiskelijan yksilölliset ohjaustarpeet ja ohjauksen vuorovaikutteisuus? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja5 Teema 5. Arviointi Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Työelämän edustajien osaamisen monipuolinen hyödyntäminen? 2. 2. Kuinka HEKS toimii arvioinnin välineenä? 3. Arvioinnin käytännöistä sopiminen? 4. Aiemmin hankitun osaamisen huomioiminen arvioinnissa: missä määrin ja kuinka? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:
Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja6 Teema 6. Osaamisen laatu ja vaikuttavuus Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Käytössä olevat laatukriteerit? 2. Laatukriteerit osaamistavoitteissa ja kriteerien todentaminen? 3. Työssäoppiminen ja laatu? 4. Osaamisen vaikuttavuus opiskelijan ja työnantajan näkökulmista? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja: