Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto Maanmuokkaus ja viljely Metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tarkastus Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto Myyräseuranta Taimikon varhaishoito Ekologia / ekofysiologia Ilmaston muutos Taimikonhoito Ensiharvennus 10.9.2012 2 1
Laatu yli koko uudistamisketjun Perustaminen Varhaisperkaus Myöh. taimikonhoito Ensiharvennus Heti hakkuun 2 6 v 8-15 v 20-35 v jälkeen Heiniminen, Perkaus/harv. 10 16 m Muokkaus, viljely varhaisperkaus 3-7 m pituus valtapituus Laatu metsänuudistamisessa Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla 2
Laatu metsänuudistamisessa Viljely Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön työ! Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun! Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Laatu metsänuudistamisessa Taimikonhoito Avaintekijänä toimenpiteiden oikea ajoitus Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan. Taimikon harvennus lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa. Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin. T.Saksa 3
Metsänhoidon koneellistaminen Tällä hetkellä tärkeimpiin metsänhoitotöihin on sekä kustannuksiltaan että laadultaan kilpailukykyiset koneelliset ratkaisut. Näiden laajempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin edelleen kuljettajien koulutuksen sekä konetyön kohdevalinnan ja työn organisoinnin toimintamallien kehittämistä. Metsänhoidon koneellistaminen Taloudellisesti kestävässä koneellistamisessa tulee päästä tilanteeseen, jossa konetyö on kustannustehokkaampaa kuin ihmistyö. Kustannustehokkuuden ja laadun lisäksi koneellistamista voidaan perustella työntekijöiden työturvallisuuden ja työolosuhteiden parantamisella sekä fyysisen kuormituksen vähentämisellä. Yksi kestävän koneellistamisen reunaehto on taloudellisesti kannattava kone- /laitevalmistus. 4
Tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön Tutkimustiedolla ei ole vaikuttavuutta ellei sitä hyödynnetä käytännössä! Taimiuutiset lehti Tietokirjat Opaskirjat Seminaarit Koulutustilaisuudet Tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön Metsänuudistaminen Tekijät: Jaana Luoranen, Timo Saksa, Karri Uotila (Metsäkustannus) Taimituho-opas Marja Poteri (toim.) Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas Tekijä: Risto Rikala Metsäpuiden siemenopas Tekijä: Markku Nygren Metsänkylvöopas Tekijä: Markku Nygren Metsätaimiopas Tekijä: Risto Rikala Kuusen paakkutaimien viljelyopas Tekijät: Jaana Luoranen & Nuutti Kiljunen Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehityskohteet Etelä- Suomessa Tekijät: Timo Saksa &Ville Kankaanhuhta. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehityskohteet Etelä- Suomessa Metsämaan muokkausopas Tekijät: Jaana Luoranen, Timo Saksa, Leena Finér & Pekka Tamminen Metsäpuiden siemenhuollon laatuketju - Hankkeen loppuraportti Tekijä: Pekka Helenius Jalojen lehtipuiden siementen käsittely Tekijä: Kyösti Konttinen 5
Kiitos 6