DevOps Suomessa TUTKIMUSRAPORTTI 5.5.2014 Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. 1
Yhteenveto, DevOps-menetelmä ohjelmistokehittämisessä Ohjelmistoyritys Eficode Oy:n tutkimuksessa selvitettiin Suomessa toimivien yritysten IT-päättäjien kokemuksia heidän käyttämistään ohjelmistokehitysmenetelmistä sekä tutkittiin näkemyksiä ja kiinnostusta uuteen, kolmannen sukupolven ohjelmistokehitysmenetelmään, DevOpsiin. Tulokset osoittavat, että kiinnostusta DevOpsia kohtaan löytyy, mutta haasteena on vielä menetelmän heikko tunnettuus. DEVOPSIA EI TUNNETA Minulle ei ihan auennut miten se toimii, mutta ajatuksena on hyvä, että toimittaja tarjoaa helpon ratkaisun, joka on myös kustannustehokas. Johtaja, media-ala Koska olemme jo siirtyneet osin Agilesta DevOpsiin, vaikken tiennyt DevOpsista mitään. Tuotantojohtaja, IT-ala TARVETTA JA KIINNOSTUSTA ON Jotain uutta pitää löytää, nyt käytössä olevat mallit eivät ole tätä päivää. Projektijohtaja, vakuutusala DevOps vastaisi nykymallin ongelmiin. IT-johtaja, kuljetusala Virtualisointi jo käytössä, käytön laajentaminen onnistuneesti kiinnostaa. Kehitysjohtaja, teollisuus DEVOPSIA KÄYTTÄVIEN KOKEMUKSET HYVIÄ Perinteinen hosting-ympäristö hidastaa asioita, läpimeno pienessä muutoksessa helposti viikko. DevOpsissa meillä on vastaavan asian läpimeno 5 minuuttia. Suunnittelujohtaja, tietoturva-ala Osoittautunut parhaaksi malliksi omassa ympäristössämme. Sovellusarkkitehti, teleoperaattori Vähentää tuotantoonsiirrossa löytyvien ongelmien shokkivaikutusta. Kehitysjohtaja, energia-ala DEVOPS HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ Laadun kontrolloinnin automatisointi ei ole kaikilta osin mahdollista. Miten yhdistää manuaalinen testaaminen DevOps-prosessiin? Devops sopii johonkin, ei kaikkeen. Kehitysjohtaja, media-ala Ohjelmistokehityskumppanin pitää olla luotettava. Miten varmistaa se? IT-johtaja, teollisuus 2
AGILE EDELLEEN KÄYTETYIN, VESIPUTOUS -MENETELMÄSTÄ LUOVUTAAN Agile, (ketterä), on ylivoimaisesti käytetyin ohjelmistokehitysmenetelmä tällä hetkellä. Yli kaksi kolmasosaa vastaajaorganisaatioista ilmoitti käyttävänsä kyseistä menetelmää tällä hetkellä. Waterfall-menetelmää, (vesiputous), käytti 39 % vastaajaorganisaatioista. Toisaalta 28 % ilmoitti aikaisemmin käyttäneensä kyseistä menetelmää, mutta luopuneensa sen käytöstä. Vain harva organisaatio (7 %) käyttää DevOpsia tällä hetkellä, mutta 8 % suunnittelee menetelmän käyttöönottoa. KYSYMYS: Minkälainen suhde sinulla on seuraaviin ohjelmistokehitysmenetelmiin? k1 Agile (ketterä) 1 9 13 2 5 68 Waterfall (vesiputous) 2 11 18 28 1 39 DevOps (virtuaalinen) 7 38 37 8 7 0% 25% 50% 75% 100% En osaa sanoa En tunne lainkaan Tunnen vain nimeltä Olemme käyttäneet, mutta luovuimme käytöstä Suunnittelemme käyttöönottoa Käytämme tällä hetkellä 3
HITAUS JA AIKATAULUISSA PYSYMINEN NYKYMENETELMIEN ONGELMIA Nykyisten ohjelmistokehitysmenetelmien, käytännössä siis Agilen tai Waterfallin, vahvuuksina pidettiin ammattitaitoa sekä hyviä työkaluja, helppokäyttöisyyttä sekä Agilessa ketteryyttä. Heikkouksina taas nähtiin hitaus ja joustamattomuus sekä aikataululliset seikat, kuten aikatauluissa pysyminen tai niiden ennustettavuus. AVOIN KYSYMYS: Mitkä ovat yrityksenne pääasiallisen ohjelmistokehitysmenetelmän kolme keskeisintä heikkoutta / miten sitä tulisi kehittää? (n=82) Muu 14% k2 EOS / ei omaa tuotantoa 5% Asiakaslähtöisyys 2% Testauksen automatisointi 4% Dokumentointi 5% Laatu (vaatimukset, lopputulos) 5% Hallinnointi, johtaminen valvonta, priorisointi 6% Monimutkaisuus / integroimisen vaikeus 6% Osaamisen taso, roolien epäselvyys 8% Resurssit (taloudelliset henkilöstö, työkalut) 10% Aikataulut / ennustettavuus / suunnitelmallisuus 16% Hitaus / joustamattomuus 16% 0% 5% 10% 15% 20% 4
DEVOPSIA PIDETÄÄN KIINNOSTAVANA, VAIKKA SE TUNNETAAN VIELÄ HUONOSTI Vaikka vasta 7 % vastaajaorganisaatioista käyttää DevOps-menetelmää, peräti 66 % piti DevOpsia kiinnostavana vaihtoehtona organisaation näkökulmasta. DevOpsista kiinnostuneiden osuus on korkea, sillä ainoastaan 15% päättäjistä oli tietoisia sen ominaisuuksista (suunnittelevat käyttöönottoa tai käyttävät). Peräti yhteensä 75% päättäjistä ei tuntenut lainkaan tai tiesi DevOpsin korkeintaan vain nimeltä (ks. Kuvaaja k1). KYSYMYS: Miten kiinnostava pidät DevOpsia edustamasi yrityksen näkökulmasta? 50% 49% k3 38% 25% 13% 17% 17% 5% 12% 0% Erittäin kiinnostavana Kiinnostavana Ei kovin kiinnostavana Ei lainkaan kiinnostavana En osaa sanoa 5
DEVOPSIN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET NOPEUS JA VIRHEIDEN VÄHENEMINEN Ohjelmistokehityksen nopeutumista sekä automaatiotestauksesta johtuvaa virheiden vähenemistä pidettiin DevOpsin tärkeimpinä ominaisuuksina. KYSYMYS: Arvioi miten tärkeänä pidät seuraavia DevOpsin ominaisuuksia edustamasi organisaation kannalta. Työmäärän väheneminen (organisaation IT-henkilöstöltä) 13 6 16 38 25 k4 Kustannusten väheneminen (organisaation IT-henkilöstöltä) 15 5 18 34 26 Ohjelmistoprojektin kehittymisen parantunut seuranta 13 4 18 36 26 Automaatiotestauksesta johtuva virheiden väheneminen 16 1 4 9 32 37 Ohjelmistokehityksen nopeutuminen (ns. time to market) 13 1 1 12 35 37 0% 25% 50% 75% 100% En osaa sanoa 1 Täysin merkityksetön 2 Hieman merkitystä 3 Jonkin verran merkitystä 4 Paljon merkitystä 5 Erittäin tärkeä Tulos ( ohjelmistokehityksen nopeutuminen tärkein ominaisuus ) voidaan nähdä kiinnostavana DevOpsin kannalta, sillä hitaus koetaan nykymenetelmien suurimmaksi ongelmaksi (ks. kuvaaja k2). 6
DEVOPS SOPII HYVIN JATKUVIIN KEHITYSHANKKEISIIN SEKÄ TUOTEKEHITYKSEEN Peräti 61 % näkee DevOpsin soveltuvan jatkuviin kehityshankkeisiin ja 56 % pitää DevOpsia sopivana tuotekehityshankkeisiin. Lisäksi 39 % ilmoitti menetelmän sopivan pitkän aikavälin tuotekehitysprojekteihin. KYSYMYS: Minkälaisiin hankkeisiin/projekteihin näet DevOpsin soveltuvan? Jokin muu, mikä? 3% k5 Ei mihinkään yllä mainituista 9% Legacy-järjestelmien kehitykseen 23% Monitoimittajaympäristöihin 33% Sisäisiin kehityshankkeisiin 33% Pitkän aikavälin tuotekehitysprojekteihin 39% Tuotekehityshankkeisiin 56% Jatkuviin kehityshankkeisiin 61% 0% 18% 35% 53% 70% 7
VAIKKA SUOMEN TALOUS YSKII, KASVAVAT OHJELMISTOTUOTANTOPANOSTUKSET EDELLEEN Reilu kolmannes (37 %) päättäjistä ilmoitti edustamansa organisaation lisäävän panostusta ohjelmistotuotantopalveluihin seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi peräti puolet arvioi suomalaisten yritysten lisäävän panostustaan ohjelmistotuotantopalveluihin samalla aikajänteellä. KYSYMYS: Miten edustamasi yrityksen panostus ohjelmistotuotantopalveluihin muuttuu seuraavan kolmen vuoden aikana? k6 6% 31% 7% 5% 40% 11% Emme aio panostaa ohjelmistopalveluihin Panostusta vähennetään merkittävästi Panostusta vähennetään jonkin verran Panostusten nykyinen taso säilyy Panostusta lisätään jonkin verran Panostusta lisätään merkittävästi KYSYMYS: Miten, arviosi mukaan, suomalaisten yritysten panostus ohjelmistotuotantopalveluihin muuttuu seuraavan kolmen vuoden aikana? 4% 2% k7 15% 46% 33% Panostusta vähennetään merkittävästi Panostusta vähennetään jonkin verran Panostusten nykyinen taso säilyy Panostusta lisätään jonkin verran Panostusta lisätään merkittävästi 8
OHJELMISTOTOIMITTAJAN VALINTAA OHJAAVAT KOKEMUS JA AIKATAULUISSA PYSYMINEN Peräti kaksi kolmasosaa piti henkilöstön vahvaa osaamista ja kokemusta tärkeänä valintaan vaikuttavana tekijänä, kun organisaation valitaan ohjelmistotoimittajaa. Toinen keskeinen tekijä oli projektien toteuttaminen aikataulussa, minkä 59 % koki tärkeäksi. Lisäksi tärkeiksi tekijöiksi arvioitiin palveluasenne, hinnoittelun läpinäkyvyys, kokemus samankaltaisista projekteista ja toimialaymmärrys. Yrityksen tunnettuutta (6 %), strategista konsultointia (4 %) tai tuttua yhteyshenkilöä (12 %) ei pidetty tärkeinä tekijöinä ohjelmistotuotantoyrityksen valinnassa. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten IT-päättäjien näkemyksiä ja kokemuksia nykyisistä ohjelmistokehitysmenetelmistä sekä uuden menetelmän, DevOpsin, tunnettuutta ja kiinnostusta maassamme. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2014. Tutkimukseen vastasi yhteensä 177 Suomessa toimivan organisaation IT-päättäjää. Vastaajat poimittiin JM Tieto Oy:n tietokannasta ja Eficode Oy:n markkinointirekisteristä. Tutkimukseen vastanneet edustivat vahvasti suuryrityksiä (64 %:lla henkilöstömäärä yli 200 henkilöä). LISÄTIETOJA: Risto Virkkala, toimitusjohtaja, Eficode Oy, 040 501 8434, risto.virkkala@eficode.com Teemu Rennola, toimitusjohtaja, Value Clinic Oy, 050 564 1984, teemu.rennola@valueclinic.fi 9
Mikä DevOps? DEVOPS (VIRTUAALINEN) ON 3. SUKUPOLVEN OHJELMISTOKEHITYSMENETELMÄ, AGILEN (KETTERÄ) SEURAAJA. DevOps on menetelmä, joka koostuu työskentelymalleista, -tavoista ja työkaluista. Se perustuu automaation ja virtualisoinnin hyödyntämiseen sekä uudenlaisiin työmenetelmiin. DevOpsin on todettu nopeuttavan ohjelmistojen kehittämistä, vähentävän virheitä sekä työstä ja infrastruktuurin hallinnasta johtuvia kustannuksia. DevOps on vielä suhteellisen uusi menetelmä, mutta alalla sen uskotaan yleistyvän hyvin nopeasti. Suomessa sitä on alettu käyttämään merkittävässä määrin vuodesta 2010 alkaen. Lisätietoa DevOpsista ja Eficodesta osoitteesta http://eficode.fi/palvelut/devops/ 10