Ajattelutavan muutos

Samankaltaiset tiedostot
LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.


Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Turvallisuus osana hyvinvointia

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Surukonferenssi

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS Petra Vallo Kätilö-th

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

Lapsen puheeksi ottaminen

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Puhetta elämästä -kortit

Koulupoissaolokysely SRAS-R (Vanhemmat)

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Mielekästä ikääntymistä

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Ruoka korjaavana kokemuksena

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

T U I J A H E L L S T E N

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Hankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

parasta aikaa päiväkodissa

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa.

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Mielenterveys voimavarana

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Kertausta aivovammojen oireista

Puhumaan oppii vain puhumalla.

merkitys omaisten ja vainajan

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

VARHAINEN PUUTTUMINEN

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Lapsi, sinä olet tähti!

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Lapsiperheen arjen voimavarat

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )

Stressi ja mielenterveys

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Transkriptio:

Lapsen suru vanhemman sairastuessa tai kuollessa 10.10.2016 ANNE LAIMIO Ajattelutavan muutos Aikaisemmin ajateltiin, että lapsille ei ole tarpeen kertoa mitään ikäviä asioita. Salaisuudet tekevät vaikeista tilanteista vielä vaikeampia lapsi kuitenkin huomaa aina, kun jokin on vialla ja silloin lapsi joutuu kantamaan yksin huoliaan ja fantasioitaan. Kun lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, hän tulee tietoisemmaksi itsestään. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 2 1

Mari Pulkkista lainaten Oletettavaa ja toivottavaa on, että suhtautuminen lapsen suruun ja siten lapsen suremisen edellytykset ovat nykyajassa erilaiset kuin menneessä. Lapsen suruun tulisi aina kiinnittää erityistä huomiota. Itseasiassa lapsen surun vaikutusta kokijansa elämänkulkuun voi pitää lähtökohtaisesti aikuisen surua suurempana: lapsuudessa koettuun menetykseen sisältyy potentiaalisesti pidempi tulevaan suuntaava aikaulottuvuus kuin myöhemmällä iällä koettuun menetykseen. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 3 Lapsen kuunteleminen Lapsen ahdistuksen kohtaaminen edellyttää, että hoitavat henkilöt kestävät sekä sitä, että omaa ahdistustaan. Vakuuttaaksesi ihmiset jostakin asiasta sinun on aloitettava siitä, missä he ovat kuunteleminen on avain vaikuttamiseen. ANNELAIMIO@GMAIL.COM 4 2

ANNE.LAIMIO@JKL.FI 5 Suru on reagointia menetykseen Jo varhaisina vuosina voidaan kokea monenlaisia menetyksiä: oman tai perheenjäsenen terveyden menetys turvallisuuden tunteen menetys taloudellinen menetys sosiaalisen aseman menetys perheenjäsenen kuolema ANNE.LAIMIO@JKL.FI 6 3

Kuoleman suru on ihmisen ydinsuru Kun puhutaan suuren menetyksen aiheuttamasta surusta, ei tarkoiteta yhtä määrättyä tunnetta, vaan merkittävää sisäistä prosessia, jonka kestäessä ihminen käy läpi hyvin monenlaisia tunteita ja oloja. Suru on nimitys spontaanille sisäiselle tapahtumasarjalle, joka vie muutokseen. Martti Lindqvist ANNE.LAIMIO@JKL.FI 7 Lapsella on kyky surra Any child who is old enough to love is old enough to mourn and should have the right to be included in the experience of death as anyone of any age Alan D. Wolfelt from Healing the Bereaved Child ANNE.LAIMIO@JKL.FI 8 4

TO GRIEVE, TO MOURN As adults do, the survivors (teenagers) grieve but often do not mourn Alan D. Wolfelt Grieve = the internal experiencing of thoughts and feelings following a death. surra, tuntea surua Mourn = the external, shared social response to the loss. surra, ilmaista surua ANNE.LAIMIO@JKL.FI 9 Lapsen suru ilmenee 1. Käyttäytymisen muutoksina: suoritustason heikkeneminen, vetäytyminen 2. Fyysisinä reaktioina: päänsärky, mahakivut, unihäiriöt, lihominen, laihtuminen 3. Tunteina: aggressiot,pelot,syyllisyys 4. Ajatuksina: olemassaolon pohdinnat ANNE.LAIMIO@JKL.FI 10 5

Kohtaamisen vaikeus Psykologiset syyt - Omakohtainen kokemus on tärkeä psykologinen edellytys samaistua toisen kokemuksiin ja asemaan. Biologiset syyt Toisten kokemat menetykset ja onnettomuudet muistuttavat meitä elämän haavoittuvuudesta ja siksi vaistonvaraisesti etäännytämme itsemme niistä. Kulttuuriset syyt Elämä on muuttunut yksityisyyttä korostavaksi, hauraammat yhteisöt. ANNELAIMIO@GMAIL.COM 11 Hoiva, tuki ja jatkuvuus ANNE.LAIMIO@JKL.FI 12 6

Selviytymiskykyisyys Pärjääminen ei ole yksilön ominaisuus, vaan se syntyy yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Kun lapsi oppii aikuisten tuella kokee selviytyvänsä, se auttaa myöhemmässäkin elämässä pärjäämään, Mika Niemelä (ksml 20.1.2016) Mika Niemelän väitöskirja (2012): Strukturoidut lapsikeskeiset interventiot syöpäpotilaiden perheiden tukemisessa: Kohti näyttöön perustuvaa käytäntöä ANNE.LAIMIO@JKL.FI 13 Sad Isn t Bad Michaelene Mundy kuvat R.V. Alley ANNE.LAIMIO@JKL.FI 14 7

Hoiva, tuki ja jatkuvuus Vastaa lapsen kysymyksiin yksinkertaisesti, hellästi ja totuudenmukaisesti - ikätasoisesti. Aluksi on hyvä selvittää miten lapsi on ymmärtänyt tapahtuneen, jotta väärinkäsitykset voidaan korjata. Kun kuolema on tapahtunut, niin käytä sanoja kuollut ja kuolema mieluummin kuin siirtynyt parempaan paikkaan tai nukkunut pois. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 15 Hoiva, tuki ja jatkuvuus Rauhoittele ja helli lasta, se on varmin tapa osoittaa, että lapsi on rakastettu kaiken surun ja menetyksen keskellä. Rutiineista ja johdonmukaisuudesta kiinnipitäminen kotona, päiväkodissa ja koulussa auttaa lapsia tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 16 8

Hoiva, tuki ja jatkuvuus Anna lapselle mahdollisuus olla hiljaa ja yksin aina silloin tällöin. Anna lapselle mahdollisuus puhua ajatuksista ja tunteista omaan tahtiin. Kerro lapselle, että hänen tunteensa ovat tavallisia sureville. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 17 Hoiva, tuki ja jatkuvuus Helpota lapsen kouluun/päiväkotiin/kerhoon menemistä. Ilmoita perheen tilanteesta ja päätä lapsesi kanssa kenelle muille ja miten tapahtuneesta kerrotaan. Ota selvää kenen kanssa lapsi voi keskustella asiasta päivähoidossa/koulussa, jos hän tarvitsee lisäapua. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 18 9

Jotkut asiat pysyvät samoina jotkut asiat taas muuttuvat ANNE.LAIMIO@JKL.FI 19 Hoiva, tuki ja jatkuvuus Näytä lapselle, että ympärillä on aikuisia, jotka välittävät, joihin voi luottaa ja joiden kanssa voi viettää aikaa. Sukulaiset ja ystävät, naapurit tai opettajat voivat olla kuuntelijoita ja selviytymisen voimavara. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 20 10

Voit luottaa siihen, että sinusta pidetään huolta! ANNE.LAIMIO@JKL.FI 21 Sureminen tukee selviytymistä Itkeminen on ok! Kyseleminen on ok! Se ei ollut sinun syysi. Tunteiden jakaminen on hyvä juttu. Kuoleman kohdattua - missä hän on nyt? ANNE.LAIMIO@JKL.FI 22 11

Surun ilmaiseminen Aikuisen tehtävä on auttaa lasta löytämään surulleen sanat tukea tunteiden ilmaisuun. Aikuinen painottaa helposti liikaa sanallisen, kielellisen kertomisen merkitystä ja siten ilmeet, eleet ja muu toiminta jäävät vähemmälle huomiolle. Vaikeissa tilanteissa lapset usein puhuvat pikkuisen kerrallaan, pieniä, pitkiä tarinoita ja vähän sinne päin. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 23 Selviytymiskeinot ja symboliikka surun käsittelyssä Lapsen selviytymiskeinovalikoima on aikuista rajallisempi: verbalisointi, tietojen käsittely ja keskittymiskyky. Lapsella on puolestaan luontainen kyky mielikuvituksen käyttöön. Leikki on lapsen luontainen kieli. Symbolien, leikin ja luovuuden maailma on pienelle lapselle yhtä itsestään selvä ja tuttu kuin arkiajattelu aikuiselle. Symbolinen etäännyttäminen ANNE.LAIMIO@JKL.FI 24 12

Hoiva, tuki ja jatkuvuus Tarjoa lapselle mahdollisuus osallistua lasten vertaisryhmään Usein lapset yrittävät suojella vanhempiaan ja muita perheenjäseniään lisäsurulta peittämällä oman surunsa. Vertaisryhmä on hyvä ja turvallinen paikka, jossa he voivat kohdata surunsa ja alkaa käsitellä suremista. ANNE.LAIMIO@JKL.FI 25 Kiitos! ANNE.LAIMIO@JKL.FI 26 13