pixhill.com Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
Sisällys 1 Taustaa...................................................................... 3 2 Liikuntaneuvonnan määrittely................................................ 4 3 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontaprosessi.................................. 5 3.1 Liikunnan puheeksi ottaminen ennakkoterveystarkastuksissa.............. 5 3.2 Ajanvaraus liikuntaneuvontaan........................................... 6 3.3 Liikuntaneuvonnan vaiheet.............................................. 6 3.3.1 Asiakkaan esitiedot, haastattelu ja motivointi....................... 6 3.3.2 Liikuntasuunnitelma.............................................. 6 3.3.3 Lisäpalvelutarpeiden kartoittaminen ja toimintavaihe............... 7 3.4 Seuranta ja arviointi..................................................... 7 3.5 Liikuntaneuvonta kutsunnoissa.......................................... 8 4 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin arviointi........................... 9 4.1 Prosessin arviointi....................................................... 9 4.2 Mallin vaikuttavuuden arviointi.......................................... 9 4.3 Arvioinnin tulokset..................................................... 10 5 Jatkotoimenpiteet.......................................................... 11 pixhill.com Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
1. Taustaa Vuonna 1996 Oulussa käynnistynyttä liikuntaneuvontaa toteuttavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Tämä raportti käsittelee liikuntapalvelujen tuottamaa liikuntaneuvontaa, johon yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kiinteästi linkittyy. Liikuntaneuvontaa tarjotaan kaikille kuntalaisille ja nuorten osuus liikuntaneuvonnan asiakkaista on lisääntynyt. Oulun kaupungin kuntaliitoksen yhteydessä havaittiin tarve yhtenäisen nuorten ja erityisesti kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin laatimiselle. Oulun kaupungin palveluiden järjestämisohjelmaan vuodelle 2013 oli kirjattu keskeiseksi tavoitteeksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden liikunnan tukeminen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä aktivointitoimenpiteitä monialaisena yhteistyönä sekä edistämällä uusien kumppanuuksien syntymistä. MopoTuning-hankkeen toimijat* perustivat asiantuntijaryhmän kehittämään nuorten liikuntaneuvontamallia vuoden 2013 aikana. Asiantuntijaryhmään kuului edustajia Oulun kaupungin liikuntapalveluista, Byströmin nuorten palveluista, opiskeluterveydenhuollosta, ehyte Sähköinen hyvinvointikertomus -hankkeesta sekä MopoTuninghankkeesta. Asiantuntijaryhmän tavoitteena oli kehittää nykyistä liikuntaneuvonnan mallia enemmän nuoret huomioivaksi ja kuntaliitoksen jälkeiselle Oululle yhtenäiseksi malliksi ja toimintaohjeeksi. Muodostuva malli sisälsi myös mittareita, joiden avulla saadulla tiedolla on mahdollista arvioida liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta. Koska kutsunnanalaiset ovat MopoTuning-hankkeen kohderyhmää, olivat he myös liikuntaneuvontamallin kehittämisen keskiössä. Liikuntaneuvonnan kehittäminen eteni vuoden 2013 aikana vaiheittain. MopoTuninghankkeen järjestämissä koulutustilaisuuksissa kehitettiin työkalu liikunnan puheeksi ottamisen tueksi. Uuden Oulun liikuntaneuvonnan toimintamallia ja sisältöä yhtenäistettiin ja kehitettiin liikuntaneuvojien workshop-työskentelynä. Nuorten parissa työskentelevät Oulun hyvinvointipalvelujen, liikuntapalvelujen, kulttuuri- ja sivistyspalvelujen sekä nuorten palvelujen edustajat saivat mahdollisuuden osallistua liikuntaneuvontamallin kehitystyöhön sähköisen työalustan kautta. Kehitystyön tuloksena syntyi Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli, joka on hyödynnettävissä myös muiden ikäryhmien liikuntaneuvonnassa. pixhill.com *Oulun kaupungin liikuntapalvelut, ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
2. Liikuntaneuvonnan määrittely Liikuntaneuvonta on osa terveydenedistämistyötä muun elämäntapaohjauksen rinnalla. Tämä raportti käsittelee liikuntaneuvontaa, jota toteuttavat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset, mutta liikuntaneuvonta voi lisäksi olla osa esimerkiksi varhaiskasvatusta. Liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja siksi yhteisen toimintamallin sopiminen alueellisena yhteistyönä on tärkeää. Yhteistyöhön tarvitaan toimijoita niin yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Palveluketju muodostuu liikuntaneuvontapalvelujen tarvitsijan määrittelystä neuvonnan toteuttamiseen ja toteutuksen seurantaan. 1 Keskeistä mallin toteutumisen kannalta on toimijoiden tunnistaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen sekä tuloksellinen yhteistyö. Oulun kaupungissa liikuntaneuvontaa tarjotaan kunnallisena palveluna kaikenikäisille. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on ohjata oululaisia terveellisiin elämäntapoihin ja aktiiviseen arkeen. Tämä julkaisu keskittyy kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin kehittämistyöhön ja mallin toteuttamisessa keskeisiä toimijaryhmiä ovat liikuntaneuvontaan ohjaavat tahot, liikuntaneuvontaa toteuttavat liikuntaneuvojat sekä toimijaverkosto, joka järjestää nuorten jatko-ohjausta varten terveys- tai liikuntapalveluita. Prosessin eteneminen toimijaryhmittäin on kuvattu kuviossa 1. Oulun kaupungin liikuntapalveluiden lisäksi matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa toteutetaan myös muun muassa terveydenhuollossa, jossa tämän julkaisun tietoa voidaan soveltuvin osin hyödyntää. Ennaltaehkäisevänä toimena jokainen työntekijä ja viranomainen voi ohjata asiakkaita liikuntaneuvontaan ja hyödyntää siinä Liikunnan puheeksi ottamisen työkalua. Kuvio 1: Nuorten liikuntaneuvontamallin toimijat Liikuntaneuvontaan ohjaus: Terveydenhuolto Byströmin nuorten palvelut Lasten ja nuorten työryhmä (LaNu) Muut nuorten parissa työskentelevät Liikuntaneuvonta: Oulun kaupungin liikuntapalvelut Nuorten terveys- ja liikuntapalvelut: Kunnalliset ja yksityiset terveyspalvelut Kunnalliset, yksityiset ja urheiluseurojen tarjoamat liikuntapalvelut 1 Koivuniemi, K Suutari, A 2010. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 238. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
3. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontaprosessi Kuvioon 2 on kuvattu Oulun kaupungissa sovittu liikuntaneuvontaprosessi työvaiheineen ja -menetelmineen. Prosessiin sisältyy ajanvaraus, ensimmäinen tapaaminen, lisäpalveluiden kartoittaminen ja toimintavaihe sekä seuranta. Vaiheet kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa ja tarkempi prosessikaavio on liitteessä 4. Kuvio 2: Oulun kaupungin nuorten liikuntaneuvontaprosessi, työvaiheet ja menetelmät 3.1 Liikunnan puheeksi ottaminen ennakkoterveystarkastuksissa Oululaiset kutsunnanalaiset käyvät ennakkoterveystarkastuksissa opiskeluterveydenhuollossa noin 3-4 kuukautta ennen kutsuntoja, jolloin tarjotaan tukea muun muassa liikkumiseen liikuntaneuvonnan avulla. Käynti sisältää sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanoton. Terveystarkastus (n. 60 minuuttia) Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja arvioi asiakkaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti. Hän toteuttaa tarkastukseen kuuluvat mittaukset, keskustelee psyykkisestä hyvinvoinnista, päihteiden käytöstä, antaa terveysneuvontaa ja ohjaa tarvittaessa muihin nuorten palveluihin. Hän motivoi fyysisen kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen ja ohjaa tarvittaessa liikuntaneuvontaan ja muihin liikuntapalveluihin. Lääkäri tutkii asiakkaan, kirjaa löydökset ja arvioi varusmiespalvelusluokituksen ja lisätutkimusten tarpeen. Lisäpalvelut: Liikunnanohjaus Ravinto-ohjaus Lisätapaamiset tarvittaessa Kuntotestaus (maksullinen) Raportointi AJANVARAUS 1. TAPAAMINEN TOIMINTA SEURANTA Yhteydenotto Nykytila Tapaaminen Kysely Tavoitteet Suunnitelma Esitietolomake Haastattelu / seurantalomake Jatko-ohjaus Esitietolomake Haastattelu Liikuntasuunnittelu Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
3.2 Ajanvaraus liikuntaneuvontaan Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja kirjaa samana päivänä sähköiseen ajanvarauskirjaan liikuntaneuvontaan lähetettyjen asiakkaiden nimet, yhteystiedon sekä syyn lähettämiselle, esimerkiksi ylipainon. Liikuntaneuvonnasta otetaan yhteys asiakkaaseen kolmen päivän kuluessa ja varataan liikuntaneuvonta-aika, minkä jälkeen alkaa liikuntaneuvonnan prosessi. 3.3 Liikuntaneuvonnan vaiheet Kutsunnanalaisia nuoria ohjataan liikuntaneuvontaan ennakkoterveystarkastuksista ja kutsunnoista sekä varusmiespalveluksen keskeytyessä. Mikäli sosiaalikuraattori näkee keskeytyksen yhteydessä liikuntaneuvonnan tarpeelliseksi yhdessä nuoren kanssa, kirjataan Aikalisä-lähete nuoren kotipaikkakunnalle. Aikalisä-toiminta on kunnan ja puolustusvoimien yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oulussa kaikki Aikalisä-lähetteet toimitetaan Byströmin nuorten palveluihin, josta ne tarpeen mukaan toimitetaan eteenpäin toimijaverkostossa. Liikuntapalvelut ovat Oulussa myös osa Aikalisäpalveluita 2. Nuori voi ohjautua Oulun kaupungin liikuntaneuvonnan asiakkaaksi myös muiden kanavien kautta. Nuori voi tulla liikuntaneuvontaan toimipaikkaisina päivystysaikoina ilman ajanvarausta, varaamalla ajan liikuntaneuvonnasta tai terveydenhuollon henkilökunnan lähetteellä (Effica-ajanvaraus). Nuorten liikuntaneuvonnan tiedottamisessa tulee huomioida kohderyhmä tulevaisuudessa entistä paremmin ja avata palvelun sisältöä nuoret tavoittavaan muotoon. Viestintäkanavien suunnittelu on keskeistä ja on tärkeää löytää kanavia, jotka ovat nuorille luontevia (esim. internet ja sosiaalinen media). Oulun kaupungissa ohjataan kaupunkilaisia käyttämään aktiivisesti Oulun omahoito -portaalia, jonka hyödyntäminen liikuntaneuvonnan ajanvarauksessa tulevaisuudessa on tunnistettu kehityskohteeksi. 3.3.1 Asiakkaan esitiedot, haastattelu ja motivointi Kun asiakas saapuu ensimmäiselle asiakaskäynnille, hän täyttää saapuessaan esitietolomakkeen (liite 1). Asiakas ohjeistetaan saapumaan varatulle ajalle 10 minuuttia ennakkoon, jotta lomakkeen voi täyttää rauhassa. Esitietolomake käydään asiakkaan kanssa läpi keskustelussa, jossa hyödynnetään voimavaralähtöisiä menetelmiä. Keskustelun pohjaksi laadittiin workshoptyöskentelynä haastattelurunko, jota voi hyödyntää joustavasti keskustelun johdattelussa (liite 2). Haastattelupohjaan sisältyy asiakkaan motivaatiotason selvittäminen, tavoitteiden asettelu sekä tavoitteiden saavuttamiskeinojen tarkastelu. Lisäksi kysytään tarkentavia kysymyksiä terveydentilasta (liite 3). Esitietolomakkeet arkistoidaan asiakassuhteen päättymiseen saakka hyvää arkistointitapaa noudattaen lukolliseen kaappiin. Esitietolomaketta käytettiin liikuntaneuvontamallin kehittämisvaiheessa myös vaikuttavuuden arviointiin, joka on tarkemmin kuvattu kappaleessa 4. 3.3.2 Liikuntasuunnitelma Ensimmäisellä tapaamiskerralla suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä, kuinka hän voisi jatkossa liikkua joustavasti osana arkea. Suunnittelutyöhön sisältyy asiakaslähtöisen liikuntasuunnitelman laatiminen sekä asiakkaalle sopivien liikuntamahdollisuuksien kartoittaminen kunnallisista sekä muista palveluntarjoajien nuorille suuntaamista liikuntamahdollisuuksista. Ohjauksessa on tärkeää huomioida, että liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, vaan aikaisemmin liikkumattomia kannustetaan ensimmäisessä vaiheessa arkiliikunnan lisäämiseen. 2 Oulun kaupungin Aikalisä! toiminta: http://www.ouka.fi/oulu/nuoret/160 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
Työn vaiheet 1. Haastattelu Sisältö Liikuntasuunnitelman laatimisessa otetaan esitietojen ja haastattelun pohjalta huomioon asiakkaan liikuntatottumukset, motivaatiotaso sekä keinot liikuntatottumuksien muuttamiseen. Työkaluna liikuntatottumisten tarkastelussa voi hyödyntää UKK-instituutin julkaisemia liikuntapiirakoita. Käytettävä työkalu Esitietolomake (LIITE 1) Haastattelurunko (LIITE 2) Liikuntapiirakka (UKK-instituutti) 3.3.3 Lisäpalvelutarpeiden kartoittaminen ja toimintavaihe Liikuntaneuvontakäynnillä kartoitetaan tarve lisäpalveluille, joina Oulun kaupunki tarjoaa ravintoneuvontakäyntiä ja yksilöllistä liikunnanohjauskertaa kuten esimerkiksi kuntosaliin tutustumiskäyntiä. Ravintoasioista keskustellaan 1. tapaamisella mahdollisuuksien mukaan ja Oulun kaupungin liikuntaneuvonnan sisäiseen käyttöön on koottu materiaali ravintoneuvonnan tueksi. Kuntotestaus ei ole välttämätön osa Oulun kaupungin liikuntaneuvontaa. Kestävyyskunnon määrittämiseen on käytettävissä NonExercise-menetelmä. Motivoinnin keinona käytetään myös painoindeksin ja vyötärönympärysmitan määrittämistä. 2. Suunnitelma 3. Seuranta Asiakkaan esitietojen pohjalta laaditaan suunnitelma siitä, kuinka asiakas lähtee toteuttamaan liikuntaa. Työkaluina voidaan hyödyntää MopoTuning-hankkeessa laadittuja valmiita kuntoluokittain määriteltyjä harjoitusohjelmia sekä lihaskunto ja venyttelyohjelmia. Asiakasta ohjataan tarvittaessa löytämään itselle sopiva liikkumismuoto, jossa hyödynnetään kaupungin omia ryhmiä sekä urheiluseurojen ja yksityisten yritysten tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Asiakkaan kanssa sovitaan tarvittaessa seurantakäynti, jossa tarkastellaan, kuinka asiakkaan tilanne on muuttunut ja sovitaan jatkosta. Asiakkaille, jotka eivät tarvitse seurantakäyntiä, tiedotetaan, että heille lähetetään tekstiviestillä seurantakysely 3kk kuluttua 1. tapaamisesta. Kestävyyskunnon määritys (esim. NonExercise - menetelmä, asiakkaan esitiedot ja liikuntatottumukset) Valmiit harjoitusohjelmat kuntoluokittain (Tietopankki: www.tuunaamopo.fi) Valmiit harjoitusohjelmat (www.tuunaamopo.fi): - Kotikuntopiiri - Lihaskuntoharjoitus kuntosalilla - Perusvenyttely Action-esite (Oulun kaupungin nettisivut) Seurantalomake (ks. kpl 3.4.) Tapaamisen lopuksi keskustellaan asiakkaan kanssa siitä, onko seurantakäynti tarpeellinen 1-3 kk kuluttua. Mikäli seurantakäynneille ei ole tarvetta, asiakkaalle lähetetään tekstiviestinä tai sähköpostina lyhyt palautekyselykysely 3 kk kuluttua tapaamisesta. Kyselyn tarkoituksena on saada tietoa palautetta liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta ja asiakkaan tilanteen muuttumisesta. Toimintavaihe kestää 1-3 kk, jolloin asiakas toteuttaa esimerkiksi annettua liikuntaohjelmaa ja liikkuu omatoimisesti tai ohjatuissa liikuntaryhmissä. Toimintavaiheen aikana asiakas voi ottaa tarvittaessa sähköpostitse yhteyttä liikuntaneuvojaan. 3.4 Seuranta ja arviointi Toimintavaiheen päätteeksi asiakas saapuu seurantakäynnille tai täydentää tekstiviestillä tai sähköpostilla lähetettävän seurantakyselyn. Sähköinen seurantakysely sisältää esitietolomakkeen (Liite 1.) kysymykset 2a, 2b ja 6, joiden lisäksi kysytään yleistä palautetta liikuntaneuvonnasta. Seurantakäynnillä käydään asiakkaan kanssa 1. tapaamisessa täytetty esitietolomake läpi ja tarkistetaan mahdolliset terveydentilan ja liikuntamäärien muutokset. Asiakkaan kanssa käydään seurantalomakkeen avulla toimintavaiheen toteutuminen läpi ja määritellään tavoitteet jatkolle. Lisäksi päivitetään tarvittaessa liikuntasuunnitelma ja varmistetaan jatkokäyntitarpeet. Asiakastiedot kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään, johon liikuntaneuvonnalle on tehty oma raportointisivu. Taulukko 1: Liikuntasuunnitelman laatiminen vaiheittain Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
3.5 Liikuntaneuvonta kutsunnoissa Mopo-hanke käynnisti yhdessä Miehestä mittaa -hankkeen kanssa kuntotestauksen Oulun kutsunnoilla vuonna 2009. Kutsunnanalaisilta mitattiin kutsuntapäivän aikana pituus, paino, kehonkoostumus (Inbody 720), vyötärönympärys, aerobinen kunto (Polar Kuntotesti TM ) ja puristusvoima (Saehan-puristusvoimamittari). Jokainen kutsunnanalainen sai liikuntaneuvojalta palautteen tuloksista heti testien jälkeen ja tarvittaessa hänelle varattiin aika liikuntaneuvontaan. Kuntotesteihin osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta vuosien 2009 2013 aikana 64 % ikäluokista osallistui testeihin. Testien toteuttaminen vaati yhteensä 10 15 henkilön työpanoksen klo 11 16 välillä, kun päivittäin mitattiin 50 70 nuorta Puolustusvoimien kutsuntaprotokollan häiriintymättä. Kutsuntojen liikuntaneuvontaprosessi on kuvattu liitteessä 5. Oulun kaupunki jatkaa kuntotestejä omana toimintana hankkeen päättymisen jälkeen. Kuvaaja: Riitta Pyky Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
4. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin arviointi Yhteiskunnan varoilla toteutettavalta terveyden edistämiseltä vaaditaan yhä enemmän onnistumisen, vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointia. Vaikuttavuus tai sen puute määrittävät intervention tai palvelun arvon. Arvioinnin avulla voidaan myös tunnistaa kehitystarpeita kuten resurssivajetta palvelujen tuotannossa sekä tarjota muutosehdotuksia toimintamalleihin. Arviointi on jaettavissa prosessin arviointiin (esimerkiksi työntekijän ja asiakkaan välinen suhde) ja työn vaikuttavuuden arviointiin (esimerkiksi asiakkaan tilanteen muuttuminen) 3. Näin laajat muutokset ovat todennettavissa vasta pidemmällä aikajänteellä. Oulun kaupunki käyttää hyvinvointijohtamisen työkaluna sähköistä hyvinvointikertomusta, jossa nuorten hyvinvointia arvioidaan elintapaindikaattoreiden kautta valtuustokausittain. Liikuntaneuvontamallin tavoitteena on vaikuttaa erityisesti liikuntaindikaattoreiden paranemiseen. Liikuntaneuvontamallin vaikuttavuuden arviointi jaettiin prosessin arviointiin sekä työn vaikuttavuuden arviointiin. 4.1 Prosessin arviointi Liikuntaneuvontamallin kehittämisen yhteydessä sovittiin toiminnalle mittareita. Ennakkoterveystarkastuksissa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja kirjasi samana päivänä sähköiseen ajanvarauskirjaan liikuntaneuvontaan lähetettyjen asiakkaiden nimet, yhteystiedon sekä syyn liikuntaneuvontaan lähettämiselle. Liikuntaneuvonnasta otettiin yhteys asiakkaaseen kolmen päivän kuluessa ja varattiin liikuntaneuvonta-aika. Liikuntaneuvoja kirjasi ajanvarauskirjaan E = ei tullut, L = vastaanotolla käynyt. Näin suunniteltiin tarkistettavan, kuinka moni liikuntaneuvontaan lähetetyistä jätti tulematta liikuntaneuvontaan ja millä syillä lähetetyt jättivät tulematta. Liikuntaneuvontaan saapuvien nuorten ja heille tarjotun liikuntaneuvonnan sisältöä ja prosessin toteutumista oli tarkoitus seurata kirjaamalla käynnit esitietolomakkeen kohtaan 9 ja lomakkeen alareunassa olevaan taulukkoon. Prosessin toteutumista ja sujuvuutta arvioitiin myös opiskeluterveydenhuoltoon ja liikuntaneuvojille toimitetulla kyselyllä. 4.2 Mallin vaikuttavuuden arviointi Toimintamallin vaikuttavuutta arvioitiin asiakkaan tilanteen (fyysinen aktiivisuus, nukkuminen, vyötärönympärys, ruokavalio, stressitaso) muuttumisen kautta liikuntaneuvonnan esitietolomakkeella ja seurantakyselyllä. Puolustusvoimien aluetoimiston toteuttamassa kutsuntojen palautekyselyssä 3-4 kuukautta ennakkoterveystarkastusten jälkeen kysyttiin lisäksi: Ohjattiinko sinut ennakkoterveystarkastuksista liikuntaneuvontaan? kyllä ei Jos ohjattiin, niin kävitkö? kyllä en, koska Kokemuksesi liikuntaneuvonnasta: avoin kysymys 3 Savola, E. Pelto-Huikko, A. Tuominen, P. Koskinen-Ollonqvist, P. 2005. Sata tapaa arvioida terveyden edistämistä. Helsinki: Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 06/05, 6. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa
4.3 Arvioinnin tulokset Ennakkoterveystarkastuksista ohjattiin yhteensä 154 kutsunnanalaista liikuntaneuvontaan ja heistä neuvonnassa kävi 44 henkilöä. Tästä määrästä kuitenkin puuttuu muutama henkilö, jotka ohjattiin neuvontaan muualle esim. Haukiputaan tai Ylikiimingin terveyskeskuksen fysioterapeutille, jotka kirjaavat tiedot eri lehdelle Effica-järjestelmässä. Ne jotka jättivät tulematta, oli ohjattu liikuntaneuvontaan enimmäkseen liikunnallisesti passiivisen elämäntavan tai ylipainon vuoksi. Muutama aktiiviliikkuja oli halunnut lisätietoja tai uuden liikuntaohjelman, mutta ei tullut liikuntaneuvontaan. Seurantakyselyn lähettämisessä oli teknisiä ongelmia, koska Oulun kaupungilla ei ollut suunniteltua ryhmätekstiviestin lähettämismahdollisuutta, eikä sähköpostiosoitteita ollut kerätty. Siksi kysely viivästyi ja osalla asiakkaista liikuntaneuvontakäynnistä oli kulunut jo 6 kuukautta. Tämän vuoksi vastausprosentti oli erittäin huono, eikä neuvonnan vaikutusta asiakkaan tilanteeseen pystytty määrittämään. Kutsuntojen palautekyselyssä ollutta kysymystä Ohjattiinko sinut ennakkoterveystarkastuksista liikuntaneuvontaan ei ymmärretty, vaan useimmat luulivat liikuntaneuvonnan tässä tapauksessa tarkoittavan kutsuntojen yhteydessä toteutettavia kuntotestejä. Aluetoimisto oli tulostanut palautekyselyjä jo niin paljon valmiiksi, että kysymys saatiin muutettua parempaan muotoon Kävit ENNEN KUTSUNTOJA ennakkoterveystarkastuksissa, ohjattiinko sinut sieltä liikuntaneuvontaan vasta viimeisiä kutsuntapäiviä varten. Tästä syystä liikuntaneuvontaan ohjattujen tai kävijöiden määriä ei pystytty luotettavasti selvittämään. Kyselyn avoimista vastauksista selvisi, että kahdeksan liikuntaneuvontaan ennakkoterveystarkastuksista ohjattua ei ollut saanut ajanvarauspuhelua liikuntaneuvonnasta. Kysely opiskeluterveydenhuoltoon Opiskeluterveydenhuolto oli tyytyväinen ennakkoterveystarkastusten liikuntaneuvontamalliin ja prosessia pidettiin toimivana ja selkeänä toteuttaa. Ohjauksessa koettiin haasteeksi se, ettei liikuntaneuvonta-sana houkuttele nuoria. Lisäksi toivottiin parempaa esittelymateriaalia asiakkaalle jaettavaksi. Kysely liikuntaneuvojille Enemmistön mielestä liikuntaneuvontamalli toimi käytännössä hyvin. Ongelmallisena koettiin ennen kesälomia tapahtuvat liikuntaneuvontaan ohjaukset. Jos nuorta ei tavoitettu heti ennakkoterveystarkastuksen jälkeen, ei liikuntaneuvonta tuntunut heistä enää ajankohtaiselta ja tärkeältä kesälomien jälkeen. Tavoitetta 3 päivän sisällä tapahtuvasta yhteydenotosta pidettiin erittäin hyvänä, koska silloin asia on vielä nuorella mielessä. Tavoiteajassa pysyttiin hyvin kesälomien aiheuttamaa viivettä lukuun ottamatta. Osa koki poikien tavoittamisen hankalana varsinkin, kun soittoyritysten määrää tai tavoittelukeinoja ei sovittu etukäteen. Liikuntaneuvontaan pääsi vähintään 2 viikon sisällä yhteydenotosta. Erityisesti esitietolomaketta pidettiin hyvänä puheeksi ottamisen välineenä, mutta myös valmiit harjoitusohjelmat koettiin hyödyllisiksi. Suurin osa asiakkaista ei halunnut seurantakäyntiä, mikä korostaa sähköisen seurantakyselyn merkitystä. Asiakkaan esitietolomakkeen seurantataulukko oli jäänyt liikuntaneuvojille epäselväksi, joten sen käyttö oli melko vähäistä. Myös asiakkaan tietoja kirjattiin esitietolomakkeen seurantariveille hyvin vähän. Prosessin toteutumista pystyttiin kuitenkin arvioimaan opiskeluterveydenhuollon ja liikuntaneuvojien itsearvioinnilla syksyllä 2013. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 10
5. Jatkotoimenpiteet Oulun kaupunki jatkaa liikuntaneuvontamallin kehittämistä ja soveltaa mallia nuorten, työikäisten ja ikääntyvien liikuntaneuvontamallien kehittämisessä. Olisi erityisen tärkeää löytää sujuva toimintamalli liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointiin, seurantakyselyn toimittamiseen sovitussa aikataulussa sekä kyselyn vastausprosentin kasvattamiseen. Asiakkaan tilanteen muuttumista a pitäisi pystyä arvioimaan. Prosessin mittarit ja aikakriteerit koettiin hyviksi, joten niitä ei tulla muuttamaan. Kirjauksen merkitystä on korostettava liikuntaneuvojille entisestään. Kutsunnanalaisten tavoittamisessa ennen kesälomia oli hankaluuksia, ja tämä ongelma pyritään jatkossa ratkaisemaan. Liikuntaneuvonnan kehittämisen asiantuntijaryhmä päätti seuraavat toimenpiteet arvioinnin tulosten perusteella: pixhill.com Mikäli asiakas ohjataan muualle liikuntaneuvontaan, merkitään se omalla koodilla asiakastietojärjestelmään. Sovittiin, että asiakasta yritetään tavoittaa kaksi kertaa puhelimitse ja yhdellä tekstiviestillä. Näin hänelle jää tieto, kuka on yrittänyt tavoittaa. Jos tavoittaminen ei onnistu, kirjataan asiakastietojärjestelmään E eli ei tavoitettu, jotta puuttuvien merkintöjen määrä vähenee. Seurantakyselyn toimittamistapa selvitetään ja 3 kuukauden tavoiteajassa pysytään. Esitietolomakkeeseen laitetaan oma kohta puhelinnumerolle ja sähköpostille, jotta yhteystietojen poimiminen seurantakyselyn lähettämistä varten helpottuu. Esitietolomakkeen viimeiseltä sivulta poistetaan seurantataulukko, koska se ei toiminut käytännössä. Kirjoitustilaa sen sijaan lisätään, jotta asiakkaan etenemisestä ja ohjauksesta voidaan kirjoittaa enemmän. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 11
Liite 1. Esitietolomake liikuntaneuvontaan tulevalle Nimi: Osoite: Sähköposti: Puhelinnumero: 1. Syy miksi olet tullut liikuntaneuvontaan ja lähettävä taho (esim. lääkäri, terveydenhoitaja, tai joku muu) 2. Tämän hetkinen liikunta (rasti ruutuun) a) Kuinka usein harrastat vapaa-aikanasi liikuntaa? Kevyttä liikuntaa (et hengästy tai hikoile) Ripeää liikuntaa kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-3 kertaa kuukaudessa Kerran viikossa 2-3 kertaa viikossa 4-6 kertaa viikossa päivittäin b) Kuinka kauan kerralla harrastat liikuntaa? Kevyttä liikuntaa (et hengästy tai hikoile) Ripeää liikuntaa en lainkaan alle 20 minuuttia 20-39 minuuttia 40-59 minuuttia 1-1.5 tuntia yli 1,5 tuntia 3. Minkälaisesta liikunnasta pidät? 4. Terveydentila. Vastaa seuraaviin kysymyksiin rengastamalla joko kyllä tai ei a) onko sinulla lääkärin toteamaa sydämen, verenkiertotai hengityselimistön sairautta? kyllä ei Mikä b) esiintyykö sinulla rintakipuja tai hengenahdistusta levossa kyllä ei rasituksessa kyllä ei c) Sairastatko verenpainetautia tai onko lääkäri todennut verenpaineesi olevan toistuvasti kohonnut? kyllä ei d) Pyörryttääkö sinua usein tai kärsitkö huimauksesta? kyllä ei
Liite 1. Esitietolomake liikuntaneuvontaan tulevalle e) Onko sinulla lääkärin toteama tulehduksellinen nivelsairaus? kyllä ei f) Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja? kyllä ei Mitä g) Onko sinulla jokin muu omaan terveyteesi liittyvä syy (jota ei edellä ole mainittu), jonka takia sinun ei tulisi osallistua liikuntaan, vaikka itse haluaisitkin? kyllä ei Mikä e) Kuumetta, flunssaista oloa, mahatautia tai muuten poikkeavaa väsymystä viimeisten 2 viikon aikana? kyllä ei Mitä 5. Lääkitys: käytätkö säännöllisesti jotain lääkitystä (ympyröi) a) en b) kyllä, mitä: 6. Rastita mihin olet tyytyväinen ja mihin toivot muutosta! olen tarvitsen jatkossa tyytyväinen vain vähän toivon nykyiseen hienosäätöä muutosta Liikunta Uni Vyötärön ympärys Ruokavalio Stressitaso 7. Oletko tupakoinut säännöllisesti viimeisen 6kk:n aikana? kyllä ei 8. Oletko viimeksi kuluneen vuorokauden aikana nauttinut runsaasti alkoholia (enemmän kuin 2 ravintola-annosta) kyllä ei Tietojani voi käyttää nimettömänä liikuntaneuvontamallin kehitystyössä / 201 allekirjoitus 9. Annettu ohjeistus liikuntaan (asiantuntija täyttää ja ruksaa prosessin vaiheet) 1.tapaaminen 2. seurantakäynti 3. seurantakysely 4. lisäpalvelut Käynnillä Web Ohjaus Ohjaus Ravinto
Liite 2. Haastattelurunko Liikuntaneuvonnan esihaastattelu Tämä lomake ohjaa keskustelun johdattamiseen esitietolomakkeen pohjalta. Haastatteluiden yläpuolelle on merkattu esitietolomakkeen kohta, jota haastattelun kysymykset tukevat. Esitietolomake (kysymys 1) 1. Kerrotko omin sanoin, miksi olet tullut tänne? 2. Mitä odotat tapaamiselta? Esitietolomake (kysymys 2) 3. Nuori harrastaa/ on harrastanut säännöllistä liikuntaa: - Kerrotko, millaista liikuntaa harrastat mieluiten? - Millainen liikunta on ollut sinulle mieluisinta? - Mikä liikunnassa on /oli kivaa? >> motivaatio 4. Nuori ei harrasta liikuntaa: - Jos harrastaisit liikuntaa, millaista liikuntaa harrastaisit mieluiten? Esitietolomake (kysymys 3) 5. Sinulla on varmasti kokemusta erilaisista liikuntatavoista. - Muistatko, milloin olet nauttinut liikunnasta? Miksi se oli kivaa? 6. Millainen liikunta on mielestäsi hauskaa? Miksi? 7. Ajankäyttö: - Kuinka usein sinulla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa? - Kerrotko, millainen on tavallinen päiväsi? - Mihin aikaan päivästä voisit lisätä aktiivisuutta/liikuntaa? Esitietolomake (kysymys 6) 8. Tavoitteen asettelu: Ajattele haluamaasi muutosta asteikolla 0 10. - Minkä numeron antaisit nykytilanteelle? - Mitä se tarkoittaa konkreettisesti? - Miten pääsisit kaksi numeroa eteenpäin? - Mitä se tarkoittaa konkreettisesti? - Kerro esimerkiksi, millainen päiväsi on tuolloin? - Mitä päivässäsi/viikossasi on erilailla? >> Konkreettinen tavoite - Mitä hyötyä siitä olisi sinulle? SOVITAAN TAVOITE: Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 14
Liite 3. Tarkentavia kysymyksiä terveydentilasta Ohje liikuntaneuvojille asiakkaan terveydentilan selvittämiseen / huomioimiseen liikuntasuunnittelussa. Liikkumisen turvallisuuden varmistamiseksi asiakkaan terveysongelmat on otettava huomioon liikunnan sisältöä suunniteltaessa ja liikuntamuotoa valittaessa Vakavat sydämen, verenkierron ja hengityselimistön sekä aineenvaihdunnan sairaudet, kuten sydäninfarkti ja diabetes, edellyttävät lääkärin arviota, kun aiemmin vähän liikkunut haluaa lisätä fyysistä aktiivisuutta. Erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja runsas ylipaino rajoittavat sellaista liikkumista, joka kuormittaa voimakkaasti niveliä. Eri syistä johtuvat huimaus- tai pyörrytysoireet voivat altistaa esim. kaatumisille, mikä on otettava huomioon liikkumismuodon valinnassa. Liikunnan teho on eli rasittavuus on keskeinen liikunnan turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Terveysliikunnan tavoite on kohtuukuormitteinen liikunta, joka useimmilla vastaa esim. reipasta kävelyä. Terveysliikuntaa suositellaan erityisesti vähän liikkuville, joista osa voi olla huonokuntoisia. Terveyskysely vastausten tulkinta: Mikäli kysymyksissä (esitietolomake A) 2, 3 tai 8 ei ole yhtään kyllä vastausta, ei estettä kevyelle, hieman rasittavalle tai rasittavalle liikunnalle (Borgin taulukko alue 10 16). Mikäli yksikin kyllä vastaus edellyttää se selventävää haastattelua ja tilannearviota ennen liikunnan aloittamista. Mikäli kysymyksissä (esitietolomake B) 4-5 tai 8 ei ole yhtään kyllä vastausta, ei estettä kevyelle, hieman rasittavalle tai rasittavalle liikunnalle (Borgin taulukko alue 10 16). Mikäli yksikin kyllä vastaus edellyttää se selventävää haastattelua ja tilannearviota ennen liikunnan aloittamista. Miltä harjoitusliikkeen rasitus tuntuu? 6 7 hyvin, hyvin kevyt 8 9 hyvin kevyt 10 11 kevyt 12 13 hieman rasittava 14 15 rasittava 16 17 hyvin rasittava 18 19 hyvin, hyvin rasittava 20 en jaksa enää RPE-asteikko, Borg 1970 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 15
Liite 4. Liikuntaneuvontaprosessi 1/2 1/2 2/2 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 16
Liite 4. Liikuntaneuvontaprosessi 2/2 1/2 2/2 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 17
Liite 5. Liikuntaneuvonta kutsunnoissa -prosessi Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 18
MOPOTuning on ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä kehittämällä uusia keinoja nuorten aktivointiin ja kouluttamalla nuorten parissa toimivia. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Virpiniemen liikuntaopisto. MOPOTuning -hanke on toiminut Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin kehitystyön koordinoijana ja asiantuntijaryhmän kokoajana. Asiantuntijaryhmä: Jaana Ukonaho, Riitta Pyky, Tuija Nyman, Saila Lähteenmäki, Mirja Levo, Tiina Pekkala, Tommi Laine, Anne Järvinen, Lahja Eriksen, Matti Vähäkuopus ja Mervi Uusimäki.