Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?



Samankaltaiset tiedostot
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Talous ja työllisyys

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

UEF:n metsätieteiden osaston profiili

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Kumppanuus ja maaseutu

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Metsäpolitiikka arvioitavana

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

Puuta lisää metsistä seminaari Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

Transkriptio:

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen kehittämistarpeet: KYSYNTÄ: Ongelmien luonne, yhteiskunnallinen tarve, toimijoiden ja rahoituksen intressit. Tutkimusteemojen määrittyminen ja niiden prioriteetit, monialaiset ongelmat. TARJONTA: Kansallisen ja kansainvälisen osaamiskapasiteetin tilanne (asiantuntemus, resurssit, tutkimustiimit). Monitieteellisen ymmärryksen ja yhteistyön tilanne (kyky monialaiseen toimintaan, yhteisten viitekehysten tarve).

Oikeustieteet Politiikan tutkimus, hallintotiet. Sosiologia, Yhteiskuntapol. Taloustieteet, liiketaloust. Yhteiskuntat. metsätutkimus Suunnittelu- ja arviointitutk. Viestintä Maantiede Historia Filosofia Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähestymistapoja Yhteiskunnallisen hallinnan (governance) tutkimus (toimijat, ohjauskeinot, lainsäädäntö, toimintatyylit) Suunnittelu- ja arviointitutkimus (sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset) Paikallisyhteisöjen luonne ja muutos Arvojen, asenteiden ja kokemusten tutkimus Merkitysten ja diskurssien analyysi Taloudellinen arvottaminen ja talouden dynamiikka Historiallinen analyysi Tulevaisuuden ennakointi

Tutkimuksen tiedon intressejä Oman tiedealan kehittäminen Yhteiskunnallisten ilmiöiden selittäminen ja ymmärtäminen Metsätalouden edistäminen Metsäalan asiantuntemuksen ja professioiden kehittäminen Alue- ja maaseutupoliittinen Ympäristöpoliittinen Energiapoliittinen Governance-tutkimuksen haasteet Hallinnan muutokset: toimijakentän moninaistuminen, ohjauskeinot, paikallinen globaali, politiikan tyylit, verkostojen tärkeys. Sopeutuva / refleksiivinen hallinta: kompleksisuuden, muutoksen, epävarmuuden ja haavoittuvuuden parempi hallinta. Huoli hallittavuudesta (governability), vastuuvelvollisuudesta (accountability) ja hyväksyttävyydestä (legitimacy). Puhetta osallistuvasta ja keskustelevasta demokratiasta sekä oppimisesta. Konfliktiset intressit Tiedon ja vallan moninaiset kytkennät.

Luonnonvaraperustaisten yhdyskuntien tutkimushaasteet Globaalien olosuhteiden vaikutus paikallistasolla. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sisällöt ja arviointi. Luonnonsuojelun suhde paikalliseen hyvinvointiin. Luonnonresurssien muuttuvat merkitykset ja käyttömuodot. Uusien elinkeinojen mahdollisuudet. Ekosysteemipalvelut. Teemat Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsät globaalissa taloudessa Kestävä metsätalous Suomen metsäpolitiikka Metsien tuotteet ja kulutus Metsäsuunnittelun käytännöt Metsät ihmisten arjessa Metsät ja luonnonsuojelu Metsäkonfliktit Tieto ja vaikuttaminen metsäalalla

Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsätalouden merkitykset kansantaloudelle ja yhteiskunnalle (eri tuotannonalat, työllisyys, hyvinvointi, ympäristö, jne). Metsäyhdyskuntien piirteet ja niiden muutos. Metsien moninaistuva käyttö ja uudet elinkeinot (matkailu, virkistys jne). Ekosysteemipalvelut. Historiallinen kehitys ja tulevaisuuden ennakointi. Eri elinkeinojen väliset intressiristiriidat. Metsät globaalissa taloudessa Globaalitalous ja metsien hyödyntäminen. Metsienkäytön globaali hallinta. Metsäteollisuuden globaali kehitys. Kansainvälinen ja EU:n biodiversiteettipolitiikka. Globaalit toimijat ja instituutiot ja niiden keskinäiset valtasuhteet. Metsien merkitys eri yhteiskuntien ja yhteisöjen kehityksessä.

Kestävä metsätalous Kestävän metsätalouden tavoitteet, sisällöt, toimijat, keinot, käytännöt ja instituutiot. Eri toimijoiden politiikat ja käytännöt suhteessa kestävään kehitykseen. Kansainvälinen politiikka Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kriteerit ja indikaattorit sekä niiden käyttö. Ekosysteemipalvelut. Ilmastonmuutospolitiikan vaikutukset. Suomen metsäpolitiikka Politiikan prosessien ja sisältöjen analyysit: arvot, tavoitteet, toimijaverkostot, keinot, käytännöt, politiikan tyylit ja kulttuurit. (esim. tukipolitiikan toimivuus,) Keskeisten kysymysten ja ongelmien määrittelyvalta. Politiikan ulkoiset olosuhteet (vaikuttavat tekijät, EU, kv. Tekijät, media). Suhde muihin politiikan sektoreihin. Historiallinen kehitys ja tulevaisuuden ennakointi.

Metsien tuotteet ja kulutus Kuluttajien arvot ja käyttäytyminen. Tuottajien toimintakäytännöt ja yhteiskuntavastuu. Tuottajien uudistumiskyky: uudet tuotteet / innovaatiot, toimintatavat, riskit. Bioenergian edellytykset ja esteet. Ohjauskeinojen kehittäminen, vaikuttavuus ja hyväksyntä. Metsäsuunnittelun käytännöt Suunnittelujärjestelmien ja instrumenttien piirteet ja muutokset. Eri toimijoiden roolit metsäsuunnittelussa. Suunnitteluinstituutioiden vaikutusvalta. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen käytännöt. Metsänomistajien ja suunnittelijoiden arvot ja käyttäytyminen. Vaikutusten arvioinnin prosessit ja käytännöt. Sosiaalisten ja sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin sisällöt.

Metsät ihmisten arjessa Metsien erilaiset hyöty- ja harrastuskäytöt ja niiden suhde muihin metsänkäytön muotoihin (ristiriidat). Metsien kulttuuriset ja arkiset merkitykset ja arvostukset (talous-, taajama- ja lähimetsät, erämaat, luonnonsuojelualueet, maisemat jne). Metsien merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Käsitykset ja kokemukset metsistä ja niiden erilaisista käyttömuodoista (mistä pidetään?). Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvokysymykset. Metsät ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelun arvot, tavoitteet, toimijat, keinot ja käytännöt. Luonnonsuojelun suhde metsien muihin käyttömuotoihin (kuten metsänhakkuut, matkailu). Luonnonsuojelun merkitykset ja vaikutukset paikallisyhteisöille, alueille, elinkeinoille ja taloudelle.

Metsäkonfliktit Metsien käyttöön liittyvien konfliktien muotoutuminen, sisällöt, toimijakenttä ja kulku. Paikalliset, alueelliset ja globaalit konfliktit. Metsien käyttöön kytkeytyvien kansalaisliikkeiden tavoitteet, toimintatavat ja hyväksyttävyys. Konfliktien käsittelytavat (mediation). Tieto ja vaikuttaminen metsäalalla Metsäalan asiantuntemuksen sisällöt ja määrittelyvalta: professioiden muutos Metsäalan tietotarpeet. Eri tieteenalojen metsää koskevien tietokäsitysten suhteet. Ympäristötiedon merkitys metsienkäytössä. Tieteen, politiikan ja päätöksenteon integrointi muutostilanteissa. Metsäneuvonnan ja koulutuksen sisällöt ja vaikutus. Asiantuntija- ja maallikkotiedon suhde.

KIITOS!