Terveysvalvonnan strategian väliarvio: 2010-2012

Terveysvalvonnan strategian väliarvio: 2010-2012 Strategian päivitys vuoteen 2016

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Strategian väliarvio 2 Ympäristöterveydenhuolto 9.12.2013 Terveysvalvonta Sisältö 1. Terveysvalvonnan strategia... 3 2. Toiminnan yleiskuvaus ja yksikön muutokset ajanjaksolla 2010 2012... 3 3. Arviointimittarit... 4 3.1 Mittariston seuranta... 5 4. Strategian toteutumisen arviointi... 7 5. Missä mennään Kohti ihannetilaa... 7 6. Odotettavissa olevat muutokset ja nykyhetken SWOT -analyysi... 8 7. Terveysvalvonnan strategian päivitys vuoteen 2016... 9 8. Strategian väliarviointi... 10

3 1. Terveysvalvonnan strategia JIK ky:n aloittaessa yhteistoimintansa vuonna 2009, alkoi loppuvuonna toimialakohtaisten strategiasuunnitelmien työstö. Myös JIK ky:n yleiselle terveysvalvonnalle (elintarvike-, tupakka-, kemikaali-, kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojeluvalvontaa hoitava yksikkö) laadittiin yksikkökohtainen strategia. Strategiaan sisällytettiin tavoitteet ja toimet vuosien 2010-2016 ajaksi ja se laadittiin JIK ky:n yleisten strategiaa ohjaavien arvojen ja päämäärien suhteen. Toimi-alakohtaisen strategian laadintaan osallistuivat terveysvalvontayksikön koko henkilökunta sekä esimies (5 henkilöä). Strategia on terveysvalvonnan henkilöstön saatavilla yhteisellä Y-asemalla tallennettuna. Varsinaisen strategiatyön pohjaksi pyrittiin tasapainotetun tuloskortiston hengen mukaisesti vastaamaan kysymyksiin missä olemme ja mihin olemme menossa? Nykytila-kartoitus (missä olemme?) tehtiin laatimalla yksikön toimintaa koskeva nk. SWOT-analyysi. Kysymykseen mihin olemme menossa?, pyrittiin vastaamaan määrittämällä yksikölle ihannetila, todennäköinen tila ja ei toivottu -tila vuoteen 2016. Lisäksi määritettiin tavoitetilan saavuttamiseksi yksikön strategiset päämäärät, joita ovat: Asiakasvaikuttavuus: Tehokas ja asiantunteva asiakaspalvelujärjestelmä Prosessit: Toimiva laatujärjestelmä ja yhdenmukaiset käytännöt Talous: Tasapainoinen talous ja valvontatulojen täysimääräinen kohdentuminen yksikön käyttöön Henkilöstö: Yhtenäinen organisaatiokulttuuri, toimiva johtaminen ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Terveysvalvonnan strategia laadittiin koko JIK -organisaation yleisten strategiaohjeiden mukaisesti tuloskortti muotoon. Tuloskorttiin määritettiin tavoitteet, mittarit ja vastuut neljän eri menestystekijän suhteen. JIK ky:n menestystekijät ovat: Asiakasvaikuttavuus, prosessit, talous ja henkilöstö. JIK terveysvalvonnan strategia hyväksyttiin JIK yhteistoimintaryhmässä 25.1.2010 ja strategiatyöryhmässä 12.5.2010 sekä JIK johtokunnassa 19.11.2010 / 310. JIK ky:n strategiaohjeistuksessa on sanottu, että strategian toteutumisen arviointi tulisi tehdä vuosittain. Tämä arvio on terveysvalvonnan strategian ensimmäinen väliarvio ja se koskee ajanjaksoa 2010-2012. Jatkossa arvio pyritään tekemän yhtäaikaisesti valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin kanssa. 2. Toiminnan yleiskuvaus ja yksikön muutokset ajanjaksolla 2010 2012 Terveysvalvonta palvelee JIK-alueen kuntalaisia ja toiminnanharjoittajia suorittamalla suunnitelmallisia ja suunnittelemattomia valvontatarkastuksia, antamalla ohjausta ja neuvontaa, koordinoimalla näytteenottoa sekä pitämällä aktiivisesti yllä yhteistyötä ja kontakteja niin kunnallisiin, ylikunnallisiin kuin valtakunnallisiinkin yhteistyö- ja sidosryhmiin. Työhön kuuluu olennaisen osana valvonta- ja tarkastustoiminta, neuvonta ja ohjaus, erilaisten lausuntojen pyytäminen ja antaminen sekä toiminnan dokumentointi. Toimintaa ohjaa vuosittain lakisääteinen valvontasuunnitelma, jonka hyväksyy johtokunta. Valvontasuunnitelmassa on tarkempi kuvaus terveysvalvonnan toiminnasta sekä vuosittaisista valvonnan ja toiminnan painopistealueista. JIK terveysvalvonnassa on neljä vakituista terveystarkastajan virkaa sekä yksi kokopäiväinen terveysvalvonnanjohtaja. Vielä vuonna 2010 koettiin terveysvalvonnan uhaksi terveysvalvonnanjohtajan työajankäytön epäkohdat, koska praktikkoeläinlääkäreiden pitkien poissaolojen sijaisiksi oli vaikea saada eläinlääkäreitä. Tuolloin terveysvalvonnan johtajan praktiikkaan osallistuminen söi käytettävissä olevia resursseja. Vuoden 2010 jälkeen ei vastaavanlaisia ongelmia ole ilmennyt. Terveystarkastajien osalta uhaksi koettiin erilliset toimipisteet (tuolloin vielä Kurikassa ja Ilmajoella). Terveystarkastajat sijoitettiin samaan toimipisteeseen Ilmajoelle kesällä 2010.

4 Terveystarkastajien osalta suurin muutos tapahtui vuosina 2011 ja 2012. Vuonna 2011 terveysvalvonta osallistui johtokunnan päätöksestä (17.9.2011 / 361) valtakunnalliseen elintarvikevalvontatietojen julkistamispilottiin, Oiva-projektiin. Tämä edellytti paljon yhteistyötä keskusviraston Eviran suuntaan sekä projektiin liittyvän ohjeistuksen puintia yksikössä. Myös valvonnan suunnittelussa jouduttiin huomioimaan Eviran aikataulutus. Saman vuoden lopussa jäi yksi viranhaltija eläkkeelle ja kaksi pitkälle virkavapaalle. Vuosi 2012 oli niin ikään rikkonainen henkilöstön osalta. Yksikössä oli eläköitymisen ja virkavapaiden aikana sijaisia, yhteensä 6 kpl. Osaavien sijaisten saatavuudessa ja pysyvyydessä todettiin haasteita. Työaikaa panostettiin kunnallisen elintarvikevalvonnan tiedonkeruun: KUTI:n, valmisteluun sekä tietojärjestelmien päivittämiseen ja tietojen kirjaamiseen. Loppuvuonna 2012 yksikössä työskenteli kolme vakituista viranhaltijaa ja yksi avoimen viran hoitaja. 3. Arviointimittarit Arvioidakseen strategian toteutumista, on yksikössä toteutettava valitun mittariston seurantaa. Toiminnan kannalta on strategiassa valittu erinäisiä mitattavia suureita, joiden avulla selvitetään strategisien päämäärien toteutumista. Taulukossa 1 on esitetty terveysvalvonnan toiminnassa seurattava mittaristo suhteessa menestystekijöihin. Taulukko 1. Menestystekijöiden arviointimittaristo. MENESTYSTEKIJÄ Asiakasvaikuttavuus MITTARI Asiakaslähtöinen toiminta 1. Kohteiden lukumäärä / htv 2. Asiakaspalautteet väärin sovelletusta lainsäädännöstä 3. Yhteydenotot 4. Asiakastyytyväisyyskysely 3 v. välein Toiminnasta tiedottaminen asiakkaille ja kuntalaisille 1. Julkaisut paikallislehdissä 2. Julkaistut uutiset / vuosi kotisivuilla 3. Kirjallisen asiakkaille jaettavan materiaalin ajantasaisuus vuosittain 4. Epidemiatyöryhmän vuosittaiset kokoukset (lkm) Palveluiden riittävyys 1. Tarkastustavoitteet valvontasuunnitelmassa 2. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuosittain (peittävyys) 3. Ohjausten ja neuvonnan kirjanpito Prosessit Palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla Asianhallintajärjestelmien yhtenäinen käyttö Talous 1. Epidemiaselvitystyöryhmän toiminta 2. Asianhallintajärjestelmän asiaseuranta 3. Viranhaltijoiden suppeampi tehtäväkenttä 4. Yhteistarkastusten seuranta 1. Tietojärjestelmän kokonaisvaltainen käyttö Kustannustehokkuus ja talousarvio 1. Talousarvion toteutuminen 2. Resurssien suuntauksen arviointi vuosittain Talouden ja toiminnan kehittäminen 1. Valvontatulojen kohdentaminen yksikölle, talousarvio Henkilöstö Henkilöstön osaamisen turvaaminen 1. Koulutussuunnitelma valvontasuunnitelmassa 2. Koulutusta väh. 6 pv / v / hlö 3. Koulutusmäärärahoja riittävästi, talousarvio 4. Osaamiskartoitus 5 v. välein kehityskeskustelun yhteydessä 1. Lisää resursseja 2. Kesälomasijainen 3. Vuosittain projektityöntekijä / harjoittelija 1-2 projektiin 4. Ostopalvelunäytteiden lkm / viranhaltijoiden itse ottamat näytteet 5. Laskutus taloushallinnon kautta 6. Valvonnan kattavuuden arviointi (resurssit / valvontatarve)

5 3.1 Mittariston seuranta Väliarviossa todettiin, että on syytä päivittää strategiaa toiminnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Samalla huomattiin, että seurattavia mittareita on liian monta ja on kehitettävä parempi seurantajärjestelmä, jonka avulla strategian toteutumista määrättyjen mittarien suhteen on helpompi arvioida säännöllisesti. Työnsujuvuuden kannalta olisi järkevää sopia myös kuka mittaritiedon keräämisestä vastaa ja minne kerättävä tieto talletetaan. Taulukossa 2 on esitetty arviointikauden seurantatiedot vuosittain. Osa numeerisista seurantatiedoista on muuttunut yksistään esim. järjestelmän kehittymisen myötä. Lukemat eivät kaikin osin ole vertailukelpoisia. Kuluneella arviointikaudella 2010 2012 ei kaikilta osin ole kerätty mittaritietoa säännöllisesti ja niiden selvittäminen jälkikäteen voi joiltain osin vähentää tiedon luotettavuutta. Asiakasvaikuttavuus Taulukkoon kerätyn seurantatiedon pohjalta voidaan todeta, että asiakaslähtöisessä toiminnassa on vielä eräitä strategisia toimenpiteitä, joita ei ole toteutettu lainkaan, kuten asiakastyytyväisyyskysely. Kohteiden lukumäärä ja käytettävissä olevat resurssit ovat toiminnan vakiintuessa kehittyneet realistisempaan suuntaan. Tiedottaminen on kehittynyt erityisesti vuonna 2012, kun kotisivujen päivittäminen on tullut mahdolliseksi yksikkökohtaisesti. Toiminnasta tiedottamista voi kehittää edelleen paikallislehtijulkaisuja lisäämällä. Palveluiden riittävyyden osalta vuotuiset tarkastustavoitteet ovat realistisempia ja valvonnan peittävyys eri vuosina on pysynyt suunnilleen samana. Ohjauksen ja neuvonnan kirjanpidon todettiin olleen vaihtelevaa, vaikkakin ohjausta ja neuvontaa on annettu asiakkaille jatkuvasti. Prosessit Palveluprosessien tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat toteutuneet. Epidemiatyöryhmä on kokoontunut tarvittaessa, vähintään vuosittain. Viranhaltijoiden vastuualueita on kehitetty ja työnjakoa on käytännössä päästy jo hieman toteuttamaankin. Yhteistarkastusten määrää on vielä mahdollista lisätä, mutta sen erillistä seuraamista ei kannattane jatkaa. Asiaseurantaa ei ole käytetty lainkaan. Talous Talousarvio on toteutunut kohtuullisesti. valvontatuloista 13 % on käytetty yksikön toiminnan kehittämiseksi palkkaamalla kesäksi sijainen/harjoittelija. Valvontatulojen suuntaamista valvontayksikön käyttöön tulee kehittää entisestään resurssien turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Henkilöstö Henkilöstön osaamisesta on pyritty huolehtimaan karkean koulutussuunnitelman ohjaamana ja koulutuspäiviin on osallistuttu kohtalaisesti. Tavoite 6 pv/hlö/v ei ole toteutunut arviointikaudella. Koulutusmäärärahojen muutos on ollut 20 %. Henkilöstön osaamiskartoituksia ei vielä ole tehty. Henkilöstömitoituksessa ei merkittävää kehitystä. Kesälomien ajaksi on saatu kesälomasijainen. Viranomaisnäytteenotto on toteutettu ostopalveluna, mutta sen toteutuksessa on edelleen kehitettävää. Valvonnan kattavuus on pysynyt samana, noin 30 %:ssa.

6 Taulukko 2. Strategian toteutumisen arviointi mittaritietona ajanjaksolle 2010-2012 MENESTYSTEKIJÄ / MITTARI 2010 2011 2012 Asiakaslähtöinen toiminta Kohteiden lukumäärä / htv 2765/11 1610/5 1622/4,5 Asiakaslähtöinen toiminta 0 0 0 Asiakaspalautteet väärin sovelletusta lainsäädännöstä (kpl) Asiakaslähtöinen toiminta Yhteydenotot (kpl) 94 108 66 Asiakaslähtöinen toiminta 0 0 0 Asiakastyytyväisyyskysely 3 v. välein Toiminnasta tiedottaminen asiakkaille ja kuntalaisille 4 1 5 Julkaisut paikallislehdissä(kpl) Toiminnasta tiedottaminen asiakkaille ja kuntalaisille 0 2 2 Julkaistut uutiset / vuosi kotisivuilla (kpl) Toiminnasta tiedottaminen asiakkaille ja kuntalaisille ei tarkastettu ok ok Kirjallisen asiakkaille jaettavan materiaalin ajantasaisuus vuosittain Toiminnasta tiedottaminen asiakkaille ja kuntalaisille 3 1 1 Epidemiatyöryhmän vuosittaiset kokoukset (lkm) Palveluiden riittävyys Tarkastustavoitteet valvontasuunnitelmassa (tarkastuslkm) 322 + alkutuotanto 380 + alkutuotanto 374 + alkutuotanto Palveluiden riittävyys 71% 63% 86% Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuosittain Palveluiden riittävyys 8 6 13 Ohjausten ja neuvonnan kirjanpito (lkm) Palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella 3 1 1 tavalla Epidemiaselvitystyöryhmän toiminta (kokoukset / v.) Palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla ei käytetty ei käytetty ei käytetty Asianhallintajärjestelmän asiaseuranta Palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla Viranhaltijoiden suppeampi tehtäväkenttä erikoistumista jalostettu erikoistumista jatkettu sovitut vastuualueet Palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla Yhteistarkastusten seuranta (lkm) 6 9 8 Asianhallintajärjestelmien yhtenäinen käyttö Tietojärjestelmän kokonaisvaltainen käyttö Kustannustehokkuus ja talousarvio Talousarvion toteutuminen Kustannustehokkuus ja talousarvio Resurssien suuntauksen arviointi vuosittain (suunnitellut tark. / kaikki kohteet, %) Talouden ja toiminnan kehittäminen Valvontatulojen kohdentaminen yksikölle, talousarvio Henkilöstön osaamisen turvaaminen Koulutussuunnitelma valvontasuunnitelmassa Henkilöstön osaamisen turvaaminen Koulutusta väh. 6 pv / v / hlö (pv) Henkilöstön osaamisen turvaaminen Koulutusmäärärahoja riittävästi, talousarvio Henkilöstön osaamisen turvaaminen Osaamiskartoitus 5 v. välein kehityskeskustelun yhteydessä Lisää resursseja (hlö) Kesälomasijainen (hlö) Vuosittain projektityöntekijä / harjoittelija 1-2 projektiin (hlö) Ostopalvelunäytteiden lkm / viranhaltijoiden itse ottamat näytteet Laskutus taloushallinnon kautta Valvonnan kattavuuden arviointi (resurssit / valvontatarve) (htp) ei toteutunut ei toteutunut ei toteutunut +2,6 % 5,2 % 9,5 % 472 (17%) 380 (ei sis. alkutuotantoa) (24%) 374 (ei sis. alkutuotanto) (23%) 8 % 13 % 13 % on on on 4 4 2 1640 1810 1970 ei tehty ei tehty ei tehty 0 0 0 1 1 1 0 0 0 100 % 0 / 0 132/0 toteutunut toteutunut toteutunut 193/603 32% 188/579 32% 182/589 31%

7 4. Strategian toteutumisen arviointi Miten olemme onnistuneet strategian toteuttamisessa? Valvontayksikössä on ollut valtakunnallisia valvontaa ohjaavia muutoksia vireillä viimeisten vuosien aikana useita, joten strategian toteuttamista on viety maltilla eteenpäin eikä sen toteuttaminen ole ollut kaikilta osin tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä. Varsinaisia kehityshankkeita tavoitetilan saavuttamiseksi on viety järjestelmällisesti eteenpäin lähinnä strategisten päämäärien tavoittamiseksi (prosessit, asiakasvaikuttavuus). Tietojärjestelmän käyttö on valtakunnallisten muutosten pakottamana kehittynyt ehkä eniten laatujärjestelmän ohella. Kerättyjen menestystekijöiden mittareiden numeerisista arvoista on vaikea vetää johtopäätöksiä, sillä tiedonkeruu ja kirjanpito ovat vaihdelleet vuositasolla liikaa. Seurantatiedoista voidaan kuitenkin päätellä, että valvonnan kattavuus on pysynyt melko saman kaikki arviointivuodet. Valvonnan kattavuuden parantamiseksi tulisi saada lisää resursseja. Tämän väliarvion ja kootun mittaritiedon pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että strategian toteuttaminen on jo joiltain osin toteutunut ja uusia toimintatapoja niiden osalta saatu jalkautettua arkeen. Toisaalta, matkaa on vielä tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitteet ovat matkan varrella jopa muuttuneet. Miten olemme toteuttaneet strategiaan liittyviä toimenpiteitä? Strategisista päämääristä eniten työpanosta on käytetty prosessien kehittämiseen. Valvonnan laatujärjestelmää on kehitetty aktiivisesti ja sitä kautta on luotu myös yhdenmukaisia käytäntöjä työyksikölle. Elintarvikevalvonnan laatukäsikirja on tavoitteena saataneen valmiiksi vuoden 2013 aikana. Rinnalla kehitetään terveydensuojelun laatujärjestelmää sekä laadun yleistä osaa. Tämä on osaltaan kehittänyt henkilöstörintamalla yhdenmukaista organisaatiokulttuuria. Osa SWOT -analyysin heikkouksista ja uhkakuvista on poistettu tietoisilla valinnoilla. Toimipisteet ovat yhdistetty, laatua on kehitetty, yhteinen tietojärjestelmä on hankittu ja sen kokonaisvaltaista käyttöä on tietoisesti tehostettu. Mitä olemme oppineet matkan varrella? Strategian toteuttamisen elinehto on toimenpiteiden ja tavoitteiden huomiointi ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelma on asiakirja, joka ohjaa valvontaa vuositasolla. Strategiset toimenpiteet on sitoutettava entistä paremmin valvontasuunnitelmaan, jotta ne voidaan käytännön työssä huomioida entistä paremmin. Seurannan helpottamiseksi tulisi kerättävää mittaritietoa järkeistää ja supistaa. Nyt toiminnan jo hieman vakiinnuttua ja yhteisten toimintatapojen kehittyessä on helpompi suunnitella ja asettaa realistisempia tavoitteita. Tästä syystä terveysvalvonnan strategiaa onkin syytä päivittää vastaamaan toimintaa. 5. Missä mennään Kohti ihannetilaa Tulevaisuuden ihannetilaan on kirjattu 9 eri kohtaa, jotka ohjaavat strategian tavoitteita. Tämän arvion pohjalta voidaan todeta, että jokaisen tavoitteen osalta on tapahtunut kehitystä strategian alkuvaiheeseen nähden. Toisaalta voidaan myös todeta, ettei miltään osin olla vielä valmiita, vaan kehitystä tarvitaan edelleen. Osa tavoitteista voidaan sanoa hyvin todennäköisesti jäävän toteutumatta. Visio siitä, mihin olemme menossa, on esitetty taulukossa 3.

8 Taulukko 3. Mihin olemme menossa, ihannetila vuonna 2016. IHANNETILA TODENNÄKÖINEN TILA EI TOIVOTTU -TILA NYT - Lisää resursseja valtakunnallisten suositusten mukaan - Vakituiset virat ennallaan, resurssivajetta paikataan lisätyövoimalla - Henkilöstön resurssivaje kasvaa Toiminnalle ei ole osoitettu lisää resursseja. Resurssivaje on 2,2 htv. Nykytiedon valossa lisäresurssien saaminen ei näytä todennäköiseltä. - Henkilökunta voi hyvin ja työtaakka tasaisesti jakautunut - Asiakkaat aktiivisesti yhteydessä yksikköön - Yhtenäinen laatujärjestelmä ja sen mukaiset toimintatavat vallitsevat - Talousarviossa riittävästi rahaa, jossa huomioitu ennaltaehkäisevä työ - Henkilöstö kouluttautunut tehtäviinsä ja erikoistuminen järkevästi hoidettua - Valvonnan taso täyttää valtakunnalliset suositukset ja laatujärjestelmän ohjeet laadullisesti ja määrällisesti - Tiedottaminen avointa, oikeaaikaista, riittävää ja totuudenmukaista - Tiedonkulku nopeaa, tarkoituksenmukaista ja tehokasta - Työnjakoa parannettu, henkilökunta jaksaa työssä - Asiakkaat tottuneet yhteen toimipisteeseen, sähköinen asiointi lisääntyy - Yhtenäiset toimintaperiaatteet sovittu ja käytössä - Taloudellisia resursseja ei kaikilta osin ole riittävästi - Henkilöstö kouluttautuu annettujen resurssien puitteissa, erikoistuminen toteutunut osittain - Valvonnan taso valtakunnallista keskitasoa - Ajan tasalla olevaa tietoa kotisivuilla, tarpeelliseksi katsotuista asioista tiedotetaan - Tiedonkulkua kehitetään edelleen - Henkilöstö uupuu Henkilökunnan hyvinvointi on kehittynyt parempaan suuntaan ja työtaakkaa pyritään jakamaan tasaisesti valvontasuunnitelman yhteydessä tehtävän työnjaon myötä. Haasteita luo suunnittelemattoman työn jakaminen tasapuolisesti. Täysin tasapuoliseen työnjakoon ei todennäköisesti ylletä vuoteen 2016 mennessä. - Etäännytään asiakkaista ja muista sidosryhmistä - Yhtenäisiä käytäntöjä ei saada luotua, sovittuja asioita ei noudateta - Liian vähän taloudellisia resursseja - Henkilöstön osaaminen ei kehity - Valvonnan taso laskee ja heikkenee Yhteydenotot ovat vähentyneet toimipisteiden keskittämisen myötä (etäisyys Jalasjärvi / Kurikka Ilmajoki) sekä työtehtävien vastuualueiden kehittämisen vuoksi (ei enää omaa tarkastajaa ). Yhtenäisen laatujärjestelmän ja sen mukaisten toimintatapojen kehittäminen ja toteuttaminen ovat hyvässä alussa. Työtä tämän toteuttamiseksi on tehtävä jatkuvasti ja päämäärätietoisesti. Laatujärjestelmät saataneen valmiiksi strategiakauden loppuun mennessä. Taloudellisia resursseja ei kaikilta osin ole riittävästi. Kuntalaisten ja valvontakohteiden neuvontaan ja ongelmien ennaltaehkäisyyn on käytettävissä jonkin verran resursseja, mutta suunnitelmallista valvontaa ei pystytä toteuttamaan valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti. Henkilöstö on kouluttautunut tehtäviinsä ja erikoistumista kehitetään edelleen. Kouluttautumista on suunniteltava tarkemmin ja taloudelliset resurssit varmistettava. Henkilöstön täydennyskoulutusta on tuettava. Valvonnan taso ei täytä valtakunnallisia suosituksia, eikä tule täyttämäänkään ilman lisä resursseja. Tehtävien priorisointia on tehtävä merkittävästi, huolehtien silti lakisääteisesti asetetuista virkavelvoitteiden täyttämisestä. Voimavarojen suuntaamisen suunnittelemista tulee kehittää. Laatujärjestelmän ohjeita on työstetty siten, että ne olisivat niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkoituksenmukaiset. Työstöä on tehtävä aktiivisesti edelleen ja hyväksyttyjen pelisääntöjen toteuttamisesta on huolehdittava ja koko henkilöstön niihin sitouduttava. - Ei tiedoteta riittävästi Tiedottamista, niin sisäistä kuin ulkoistakin, on kehitettävä yhä. Tiedottamisen peruselementit ovat avoimuus, oikea-aikaisuus, riittävyys ja totuudenmukaisuus. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on kuitenkin alkutilanteeseen verrattuna kehittynyt. - Tiedonkulku heikkoa ja puutteellista Tiedonkulun tavoitteena on nopea, tarkoituksenmukainen ja tehokas tiedottaminen. Tätä voidaan kehittää yhä paremmin kotisivujen päivitysmahdollisuuden myötä. 6. Odotettavissa olevat muutokset ja nykyhetken SWOT -analyysi Ehkä suurin epävarmuustekijä lähitulevaisuudessa ovat meneillään olevat ja käynnistettävät kuntaliitos- ja SOTE -selvitykset. JIK -alueen peruskunnat selvittävät kukin tahollaan suuntia, joiden kanssa yhteistyöstä voidaan neuvotella. Kuntaliitoksiin ja SOTE -kysymyksiin liittyvät päätökset vaikuttavat myös JIK -toimintaan. Valtakunnallisella tasolla myös kuntien tehtäviä on selvitetty (valtiovarainministeriö, raportti 2/2013). Ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisestä niin ikään on olut meneillään useita selvityksiä (elintarvikevalvonnan järjestäminen MMM, Hirn 2011, Helsinki; kuluttajaturvallisuusvalvonnan järjestäminen TEM raportteja 3/2013), joiden mahdollisista toimenpiteistä ei vielä ole käsitystä.

9 Substanssitehtävien osalta muutoksia on niin ikään ilmassa ja jo tapahtunutkin. Kemikaalivalvonta jäi lakimuutoksen myötä kokonaan pois ympäristöterveydenhuollon valvonnasta. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan on asetettu henkilöstön pätevyysvaatimukset. Elintarvikevalvonta tuli lakisääteisesti julkiseksi toimijan tarkastustuloksesta julkistettavan raportin myötä 1.5.2013. Henkilöstön osalta on myös tapahtunut muutoksia. Täyttämättä olleeseen virkaan on valittu vakituinen viranhaltija. Vuoden 2013 alussa kaikki vakituiset viranhaltijat ovat töissä. Työtehtävien jakoa kehitetään pikkuhiljaa tarkoituksenmukaisesti. Taulukossa 4 on esitettynä päivitetty nykytilan kartoitus, missä olemme? Niin uhat, heikkoudet, mahdollisuudet kuin vahvuudetkin ovat joiltain osin muuttuneet toiminnan osittaisen vakiintumisen myötä. Taulukko 4. Nykytilan kartoitus, SWOT -analyysin päivitys. VAHVUUDET - Yhteinen asianhallintajärjestelmä käytössä - Vahva paikallistuntemus - Ammattitaitoinen henkilökunta - Virat täytetty - Asioiden hoito joustavaa (delegoinnit) - Sijaistaminen - Työnjakoa kehitetty - Kehittyvä laatujärjestelmä - Hallittu sidosryhmäyhteistyö - Ennakoitava talous - Yhteinen toimipiste ja säännölliset työpalaverit MAHDOLLISUUDET - Erikoistumisen kehittäminen - Tiedottamisen kehittäminen (ulkoinen ja sisäinen) - Monivuotinen valvontasuunnitelma - Tiimityön kehittäminen - Talousarvio oikeassa suhteessa tarvittaviin resursseihin (valvontatulot yksikön käyttöön) - Laaja-alaisemmat projektit - Erityistilanteisiin varautumisvaste - Valvontatietojen julkisuus / vaikuttavuus - Toimitilojen uudelleen järjestely HEIKKOUDET - Lähialueen YT-alueiden yhteistyön vähyys - Kohteiden asiakirjat puutteelliset - Epävarmuus muutoksista - Nopeasti muuttuva valvontakulttuuri - Monivuotinen valvontaohjelma puuttuu UHAT - Resurssien riittämättömyys - Henkilöstön jaksamattomuus - Ammattitaitoisen työvoiman saanti vaikeaa - Eläinlääkintähuollon ongelmat vaativat resursseja terveysvalvonnasta - Muuttuva yhteiskuntarakenne 7. Terveysvalvonnan strategian päivitys vuoteen 2016 Tässä väliarviossa todettiin, että alun perin kirjoitetussa strategiassa oli hankalasti seurattavia mittareita, eikä niistä saatavalla tiedolla ole merkitystä toiminnan kehittämisen kannalta. Terveysvalvonta on päättänyt päivittää strategiaa toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Terveysvalvonnan strategia vuoteen 2016 (tuloskortti) on esitetty liitteessä 1. Päivityksessä on strategiset tavoitetasot ja mittarit suhteutettu nykyiseen toimintaan. Erityisesti mittariston valintaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Nyt seurattavat mittarit kuvastavat enemmän toiminnan tilannetta ja kehitystä. Seurantamittaritiedot saadaan ainakin osittain valvontasuunnitelman toteutumisen arviointitiedoista. Päivityksen keskeiset muutokset liittyvät toiminnan seurannan rationalisointiin sekä muotoutuneen yhteistoiminnan mukanaan tuomiin muuttuneisiin tavoitteisiin. Yksikön strategiset päämäärät, pysyvät ennallaan: Asiakasvaikuttavuus: Tehokas ja asiantunteva asiakaspalvelujärjestelmä

Prosessit: Toimiva laatujärjestelmä ja yhdenmukaiset käytännöt Talous: Tasapainoinen talous ja valvontatulojen täysimääräinen kohdentuminen yksikön käyttöön Henkilöstö: Yhtenäinen organisaatiokulttuuri, toimiva johtaminen ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Myös visio Mihin olemme, menossa? säilyy ennallaan (ks. taulukko 4). 10 8. Strategian väliarviointi JIK ky:n strategiaohjeiden mukaan yksiköiden strategian väliarviot tulisi tehdä vuosittain. Tämä arvio oli yksikön ensimmäinen. Jatkossa strategiaa pyritään arvioimaan yksikön sisäisesti vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi erillinen väliraportti tehdään hallinnon asettamien tavoitteiden mukaan ja viedään johtokunnan käsiteltäväksi pyydetysti.