Luonnonvararistiriitojen ytimessä: Lounais-Suomen sudet Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku
Koiran ja suden välissä Sitä käytetään ilmaisemaan omituista hetkeä laskevan hämärän ja pimeän välillä, kun valoja ei vielä sytytetä, kun siristelemällä vielä näkee miten kuten, tai kun hämärän rajaamana kaikki näyttäytyy erityisen selvänä ja hienopiirteisenä... Entre chien et loup liittyy ennen kaikkea aistikokemukseen ja aistien valppauteen. Vähenevän valon ja hämärän kaikki viisi, kuusi aistia nousevat esiin jonkun ikimuistoisen tiedon puskemina, ja ihminen kysyy itseltään: pitääkö minun kulkea varpaillani vai koko anturan painolla. Hannu Väisänen, 2008, Koiran ja suden välissä, 9
Jos leijona osaisi puhua, me emme ymmärtäisi sitä. Ludwig Wittgenstein Wittgensteinille leijonan elämänmuoto on niin vieras meidän elämänmuotomme kanssa ettei meillä olisi mitään yhteistä leijonan kanssa ei jaettuja sosiaalisia tai kulttuurisia käytäntöjä tai kielellisiä merkityksiä. Jos ajattelemme suomalaista susiasioiden hallintaa tämä sama pätee ei vain suteen vaan myös ainakin jossain määrin myös ihmisiin.
Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa (FITPA) Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja RKTL (2011-2015) Juha Hiedanpää, Sanna Ojalammi & Jani Pellikka Tutkimustehtävä: Kuinka hyödyntää paikallista toimintahalua ja kykyä ja yhteistyössä kehittää susiasioiden hallinnan tapoja ja kannustemekanismeja. http://fitpa-project.blogspot.com
Politiikkaratkaisujen luominen Hankkeessamme tutkimme suurpetopolitiikan ja erilaisten elämänmuotojen yhteensopivuuden problematiikkaa: miksi ongelmat, politiikka, tutkimus ja paikalliset tavat kohtaavat niin heikosti. Oran Young on lanseerannut käsitteet instituutioiden sopivuus (ongelmaan) ( institutional fit ) ja instituutioiden yhteensopivuus ( institutional interplay ) eli kuinka instituutiot sopivat yhteen muiden virallisten ja epävirallisten yhteiskunnallisten järjestelyjen kanssa.
Eurajoen lauma Köyliön lauma V. 2005 hoito- Suunnitelman vyöhykejako Yläneen lauma
Lähestymistapa Pragmatismi Institutionaalinen luonnonvarataloustiede Sosioekologiset järjestelmät
Pragmatismi Pragmatismi on ainoa alkuperältään amerikkalainen akateemisen filosofian perinne. Pragmatismiin on kuulunut keskeisesti naturalismi, antikartesiolaisuus, empirismi, instrumentalismi, antiskeptismi, fallibilismi ja ennen kaikkea käytännön painottaminen esimerkiksi totuuden ja merkityksen arvosteluperusteina. http://fi.wikipedia.org/wiki/pragmatismi
Institutional economics [T]he old institutionalism offers a radically different perspective on the nature of human agency, based on the concept of habit. Habits and rules are seen as necessary for human action. A habit-dominated conception of human behavior not only has significant support from psychology, it is also worthy of development and further elaboration by economists. (Hodgson 1998, The approach of institutional economics, Journal of Economic Literature, 1/1998, 172) In general, institutional economists approach the analysis of macroeconomic systems by examining patterns and regularities of human behavior, expecting to find a great deal of imitation, inertia, lock-in and cumulative causation. (Hodgson, 172)
Socioecological systems According to Stockholm Resilience Centre s dictionary (Internet), the social-ecological systems are: linked systems of people and nature. The term emphasizes that humans must be seen as a part of, not apart from, nature that the delineation between social and ecological systems is artificial and arbitrary. Scholars have also used concepts like coupled humanenvironment systems, ecosocial systems and socioecological systems to illustrate the interplay between social and ecological systems.
Susiristiriita pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja: ajattelu toiminta tieto taito tiede tekniikka luonto kulttuuri tosiasiat arvot Peruskysymys: Miten tapa muuttuu?
Metodologia Etnografia Toimintatutkimus Soveltava etologia Käytännön kokeilut
Susihavainnot 1.1.-15.10. 2012, n=443 Lähde: Antti Impola Suomen riistakeskus 13 25.
< 100 m asutuksesta n=134 Lähde: Antti Impola Suomen riistakeskus 14 25.
Riistakeskus epäsi Köyliön susien kaatoluvan YLE Kotimaa 9.1.2013 Susilähetystöllä hukkareissu Ministeri tarjosi vain lämmintä kättä Satakunnan Kansa 10.1. Oikeuskanslerille lähti susikantelu Säkylästä Turun Sanomat 18.1.2013
Susipolitikointi ja hallinnoinnin vaje
Nykypolitiikka Pahojen tapojen kitkeminen Törkeä metsästysrikos (Huhtikuu 2011) ja eräiden suurpetojen nimellisarvojen kohottaminen (syksy 2010) Muutokset hallinnoinnissa Suomen Riistakeskus (Maaliskuu 2011) Tiukasta suojelusta poikkeamisesta päättäminen alueellisilta riistaviranomaisilta Suomen Riistakeskukseen Kansalaisyhteiskunta Alueelliset riistaneuvostot; 10 jäsentä (laajempi osallistujajoukko kuin alueellisen riistapiirin hallituksessa). Riistaneuvostot perustettiin maaliskuussa 2011. Suurpetoneuvottelukunnat. Kainuussa 2001 ja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2009. Parikymmentä jäsentä.
Susikanta, politiikka ja yhteiskunta Suomi liittyy Euroopan unioniin 1995. Euroopan komission valvontamenettely (2001-2005) Susikannan hoitosuunnitelma (2005), Suomi haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen Euroopan unionin tuomioistuin tuomitsi Suomen valikoimattomasta suden metsästyksestä (2007) Poikkeamisista päättäminen ministeriöistä riistanhoitopiireihin 2008 Institutionaalisia muutoksia: Suden nimellisarvon korottaminen (2010), törkeä metsästysrikos (2011) ja Suomen riistakeskus perustetaan Kuva: Kojola ym. 2011
Susipolitikointi ja hallinnoinnin vaje Vapaus Järkevyys
Vapaus Negatiivinen vapaus Positiivinen vapaus Luova vapaus
Negatiivinen vapaus Negatiivinen vapaus on vapautta jostakin. Se toteutuu, jos yksilöiden toiminta on mahdollista ilman muiden toimijoiden, erityisesti valtion sekaantumista tai väliintuloa. Tärkeintä on mahdollisuus toimintaan eli tilaisuus valintojen tekemiseen, ei toiminta sinänsä.
Positiivinen vapaus Positiivinen vapaus on subjektiivista, toimijaan sisäistynyttä, ja siten riippuvainen toimijan toiveista, tahdosta, identiteetistä ja autonomiasta. Positiivinen vapaus on vapautta johonkin. Yhtäältä sen harjoittaminen edellyttää toimijalta motivaatiota ja kykyä. Toisaalta positiivisen vapauden harjoittaminen perustuu hallintovallan antamaan aktiiviseen tukeen ja kannustimiin.
Luova vapaus Luova vapaus on vapautta jossakin. Se on hankittua ja tuettua kyvykkyyttä muuttaa ongelmallisia olosuhteita ja toimintatapoja. Oivallinen esimerkiksi: Metsähallituksen Ready for Labour of Love ideakilpailu Hyviksi havaitut vapaaehtoistoiminnan muodot jatkuvat edelleen, mutta samalla etsimme niiden rinnalle uusia, iloa ja hyvinvointia tuottavia ideoita. Ready for Labour of Love -ideakilpailussa haettiin ideoita, jotka liittyvät vapaaehtoistoimintaan kansallispuistoissa, suojelualueilla, valtion retkeilyalueilla tai luontokeskuksissa. Kaikkien ideoiden tuli edistää jollakin tavalla luonnonsuojelua tai ihmisten luontosuhdetta, luonnosta saatavaa kestävää hyvinvointia tai perinteistä suomalaista luonto- ja eräkulttuuria. http://www.luontoon.fi/harrastukset/vapaaehtoistoiminta/ajankohtaista/sivut/default.aspx
Järkevyys Tavoitteiden ja keinojen asetannassa lukuun otetaan myös sosiaalisen yhteistyön reiluutta ja tehtävien päätösten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia koskevat moraaliset näkökohdat
Järkevyys on pidättäytymistä (forbearance) Järkevyys on parhaimman olemassa olevan käytännön etsimistä ja valintaa
Susikannan hoitosuunnitelman päivitys 2013 ja toimeenpano Mahdollistaa riittävän yleisen, ei konkreettisen puitteen, johon osapuolet voivat osallistua ja mahdollisesti myös sitoutua Mutta alueellisella/paikallisella tasolla toiminnallinen katse olisi kohdistettava konkreettiseen, kunkin alueen omaan reviiriin
Positiivinen vapaus Yhteistyö Kokeet ja kokeilut Omistajuus Maata ja varallisuutta ei varjella, koska ne ovat omaisuutta vaan, koska niitä varjellaan, ne ovat omaisuutta. Daniel W. Bromley, Sufficient Reason, 2006.
Kiitos! Jani Pellikka ja Sanna Ojalammi