Menetelmiä happaman valumaveden neutralointiin. Ritva Nilivaara-Koskela, Heini Postila, Mirkka Hadzic, Minna Arola & Anssi Karppinen 21.5.

Samankaltaiset tiedostot
Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Kalkkisuotimet, tuhkat

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

NEUTRALOIMISMENETELMIÄ HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA SIJAITSEVILTA TURVETUOTANTOALUEILTA LÄHTEVIEN VALUMAVESIEN KÄSITTELYYN

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Lupahakemuksen täydennys

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

Puula-forum Kalevi Puukko

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon?

KERTARAPORTTI

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Vesiensuojelukosteikot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste *

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

KERTARAPORTTI

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät. Tulokset: KaiHali-projekti

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

TURVETUOTANNON VALUMAVESIEN LYHYTKESTOISTEN HAPPAMIEN VALUNTOJEN ENNAKOINTI- JA HALLINTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI

PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

KERTARAPORTTI

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Transkriptio:

Menetelmiä happaman valumaveden neutralointiin Ritva Nilivaara-Koskela, Heini Postila, Mirkka Hadzic, Minna Arola & Anssi Karppinen 21.5.2014

Esityksen sisältö Yleistä neutraloinnista Neutralointimateriaalit ja annostelutarpeen arviointi Testattuja neutralointiratkaisuja Kippaava neutralointilaitteisto Neutralointikaivo Pystypilotti Alivirtaamaputkella varustettu suodinpato Laskennallinen mitoitus 10 ha lohkolle ja 100 ha tuotantoalueelle Yhteenveto Kuva: Heini Postila

Tausta Aktiivinen vs. Passiivinen neutralointi Neutraloinnin haasteita Kokemuksia kaivosteollisuudesta HS vesien neutralointi Suomessa Ulkoisen voimanlähteen tarve Huoltotarve Kustannukset Soveltuvuus eri tyyppisille kohteille Neutralointimateriaalin pinnoittuminen Neutralointikapasiteetin riittävyys Virtaaman suuri ajallinen vaihtelu Vedenlaadun suuri ajallinen vaihtelu Sulfidimalmin käsittelyn yhteydessä Käytettävissä usein sähköä ja pudotuskorkeutta Tasainen virtaama Maatalous Turvetuotanto

Neutralointimenetelmiä Avoin kalkkikivioja Hapeton kalkkikivioja Kalkkikivikosteikko Kalkkikivijakokaivo Pitkä kalkkikivellä vuorattu oja Virtauksen aikaan saamiseksi pudotuskorkeutta Passiivinen, pinnoittuu Kalkkikivisuotimet Kalkkikivi vuorattu vettä läpäisemättömällä materiaalilla Estetään hapen kontakti happamaan veteen Alhaisille happi- ja metallipitoisuuksille Kosteikko, jonka alla kalkkikivikerros Alhaisille happi- ja metallipitoisuuksille Tukkeutumisvaara metallisaostumista johtuen Vesi johdetaan kalkkikivikaivoon pumpaten tai pudotuskorkeutta hyödyntäen Kaivon pohjalle purkautuvan veden voimasta kalkkikivi liikkuu ja vesi neutraloituu

Neutralointiin soveltuvia materiaaleja Kalkkikivi CaCO₃ Edullista useissa eri raekokoissa ph nousee maltillisesti maksimissaan 7-9,5 Parantaa käsitellyn veden puskurikykyä Liukoisuus alenee ph:n noustessa, reaktioaika pitenee Ei sovellu jos korkea asiditeetti, rauta-, sulfaatti- tai alumiinipitoisuus Kalsiumhydroksidi Ca(OH) 2 Soveltuu kohteisiin, joissa asiditeetti korkea ja virtaama suuri ph nousee helposti arvoon 12 Metallipitoisissa vesissä muodostuu paljon metallisaostumaa Välitön ph nousu, lyhyt kontaktiaika Teollisuuden sivutuotteet Muut neutraloivat kemikaalit

Asiditeetti Asiditeetti kuvaa vesistön puskurikykyä emäksen lisäystä vastaan, ts. neutraloitavissa olevan happamuuden määrää ph pysyy stabiilina - liukoisena olevien metallien (Al, Fe, Mn) pitoisuuksien vaihtelu muuttaa asiditeettia merkittävästi

Neutralointimateriaalin tarpeen arviointi Asiditeetti mmol CaCO 3 /l Lisää saman verran neutralointimateriaalia CaCO 3 :ksi muutettuna pvm Asiditeetti mmol/l ph CaCO 3 kulutus kg/m 3 Ca(OH) 2 kulutus kg/m 3 m 3 vettä / 1 t CaCO 3 m 3 vettä / 1 t Ca(OH) 2 4.6.13 1,24 3,3 0,12 0,09 8100 11000 4.7.13 17 2,8 1,7 1,3 600 700 Metallien hapettuminen ja saostuminen 18.7.13 5,75 2,9 0,58 0,43 1700 2300 TEOREETTINEN! Veden ph n. 6,3 Liuenneiden metallien pitoisuudet alhaiset Jos asiditeetti korkea, muodostuu paljon metallihydroksidilietettä!

Testattuja neutralointiratkaisuja

Kippaava neutralointilaitteisto Kippaava neutralointilaitteisto dia 1 Sähkötön Sovellettavissa eri kohteille Kuva: Ritva Nilivaara-Koskela

Kippaava neutralointilaitteisto dia 2 Kippaava neutralointilaitteisto Granuloitu kaliumhydroksidi Ca(OH) 2

Neutralointikaivopilotti Neutralointikaivo dia 1

Testaukset Neutralointikaivo dia 2 Testatut materiaalit Aito kalsiittimurske (kalkkikivi) 1-3 mm (12 kg) ja 2-4 mm (6 kg) Granuloitu kalsiumhydroksidi noin 1-3 mm (4 kg) ja 4-10 mm (3 kg, ei saatu liikkeeseen) Maksimivirtaama 2,5 l/s, materiaalipatjan maksimikorkeus 19 cm Seuranta: jatkuvatoiminen yläja alapuolinen ph mittaus ja vesinäytteet Rakeiden pinnoittuminen SEManalyysillä Kuva: Minna Arola

Neutralointikaivo dia 3 1-3 mm Aito kalsiittimurskeella tehtyjen testien ph a) Materiaalia oli alussa 12 kg ja lopussa jäljellä noin 3 kg (toimintakatko n. 30.7 1.8). Pumppausnopeus 2,5 l/s. b) Kaivo täytettiin viiden päivän välein siten, että lisäyksen jälkeen materiaalia oli kaivossa aina aloitusmassan verran eli 12 kg. Pumppausnopeus 1,5 l/s.

Neutralointikaivo dia 4 Muita tuloksia ja havaintoja Sekä aito kalsiittimurskeen että granuloidun kalsiumhydroksidin 1-3 mm materiaalit vaikuttivat soveltuvilta (isompia raekokoja ei saatu kunnolla liikkumaan) Veden ph nousi CaCO 3 :lla 1-2 ph yksikköä, mutta asetettua tavoitearvoa (ph 5,5) ei aina saavutettu. Osittain liian lyhyt viipymä jopa 1,5 l/s virtaamalla, käsiteltävän veden asiditeetin vaikutus Neutralointikaivosta lähtevän veden kiintoainepitoisuus korkeampi (materiaalin hienoaines/metallisaostumat) laskeutusallas/ojasto Pinnottumisanalyysin (SEM) perusteella kalkkikiven pintaan kertynyt hieman alumiinia ja rautaa, mutta ei suuria muutoksia Sopivan virtaaman määrittäminen tärkeää: materiaali liikkeessä, viipymä

Pystypilotti/leijutuskolonni Pystypilotti dia 1 Kuva: Toni Karjalainen

Pystypilotti dia 2 Testaukset, tuloksia ja havaintoja Materiaali: 2-5 mm granuloitua kalsiumhydroksidia (21 kg) Nosti ph:ta tehokkaasti pääasiassa yli 12 Tulevan veden asiditeetin ja ph tietojen perusteella lähes kaikki materiaali kului neutraloimiseen Pinnoittumisanalyysin (SEM) perusteella granuloiden pintaan kertynyt mm. magnesiumia, piitä, alumiinia, rikkiä ja rautaa Ratkaisun jälkeen erillinen allas, jossa metallit voisivat saostua Kuva: Heini Postila

Alivirtaamaputkella varustetut suodinpadot Suodinpadot dia 1 Materiaalit Aito kalsiittimurske (0-10 mm ja 0-90 mm) ja Raahen Rautaruukki Oyj:n teräskuona (7-15 mm ja 10-60 mm) Kuva: Heini Postila

Suodinpadot dia 2 Alivirtaamaputkella varustettu teräskuonasuodinpato Pinnankorkeudessa vain vaihteluväliä kannattaa tarkastella, sillä nollakohdan korkeustasoa ei vaaitettu

Suodinpadot dia 3 Tuloksia ja havaintoja: Pinnoittumisanalyysin (SEM) perusteella: Teräskuonarakeiden pintaan oli kertynyt ensimmäisen käyttövuoden aikana rautaa, piitä, alumiinia ja hieman rikkiä Kalkkikivirakeet eivät olleet juuri pinnoittuneet padon sisältä, keskellä pinnassa rautaa Teräskuonasuodinpato: Nosti valumaveden ph:ta tutkitun kahden kesän ajan, ph:n nousun suuruus vaihteli Materiaalia ei enää saatavilla Kalkkikivisuodinpato: Mukana myös hienojakoista materiaalia (0>), vesi ei välttämättä juuri virrannut padon sisällä, vaan alivirtaamaputkea pitkin tai yli ei hyvää neutralointitulosta (Kalkkikiven seulonta?)

Neutralointiratkaisujen laskennallinen mitoitus 10 ha lohkolle ja 100 ha tuotantoalueelle

Teoreettinen lähtötilanne ja neutralointimateriaalin tarve Suure Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) 100 10 100 10 100 10 Virtaama (m 3 /d) 864 86,4 864 86,4 864 86,4 Asiditeetti (mmol/l) 1 1 2 2 10 10 CaCO 3 kulutus päivässä (kg/d) 86 9 170 17 a a Ca(OH) 2 kulutus päivässä (kg/d) 64 6 130 13 640 64 CaCO 3 Kulutus 2 viikon aikana (kg) 1200 120 2400 240 a a Ca(OH) 2 kulutus 2 viikon aikana (kg) 900 90 1800 180 9000 900 CaCO 3 suursäkin (1000 kg) riittoisuus (vrk) 12 111 6 58 a a Ca(OH) 2 suursäkin (1000 kg) riittoisuus (vrk) 16 167 8 77 1 16 a Kalkkikiveä ei voida käyttää neutralointiin, jos veden asiditeetti on näin korkea.

Neutralointikaivon LASKENNALLISTA esimerkkimitoitusta Ominaisuus Tilanne1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Materiaali CaCO 3 CaCO 3 CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Kaivon pohjan halkaisija [m] 1,5 0,5 1,8 0,8 2 1,3 EBTC:n avulla laskettava tarvittava materiaalin minimimäärä kaivossa [m 3 ] a 0,4 0,04 0,4 0,04 0,4 0,04 EBTC:n avulla laskettava tarvittava materiaalin minimimäärä kaivossa [kg] 520 52 520 52 280 28 Materiaalipatjan korkeus (2 viikon kulutukseen tarvittava määrä) [m] 0,52 0,47 0,73 0,37 4,09 0,97 Materiaalipatjan vähimmäiskorkeus riittävän kontaktiajan saavuttamiseksi [m] 0,23 0,20 0,16 0,08 0,13 0,03 Materiaalin korkeus suurimmillaan 0,52+0,35 (2 viikon huoltoväli) [m] =0,87 0,67 0,88 0,45 4,22 1,00 Liikkuvan materiaalipatjan korkeus 1,4*0,87 (1,4*materiaalin maksimikorkeus) [m] =1,22 0,94 1,24 0,63 5,91 1,40 Vapaan tilan korkeus [m] b 0,87 0,67 0,88 0,45 4,22 1,00 Kaivon vähimmäiskorkeus [m] 2,09 1,62 2,12 1,07 10,13 2,40 Aito Kalsiittimurskeelle 1-3 mm laboratoriotulosten perusteella arvioitu riittävä kontaktiaika 40 s

Neutralointikaivon laskennallinen mitoitus, lisähuomioita: Kuva: Minna Arola Laskennallisesti vaikuttaisi soveltuvan tilanteisiin, joissa virtaama on pieni tai jos virtaama on suuri, niin asiditeetti on matala Huomioitavia tekijöitä mm. pumppauksen tarve, kaivon materiaali, virtaama, selkeytysojasto/allas Vaatii ison mittakaavan testausta, lukemat arvioita

Kippaava neutralointilaitteisto mitoitus kahdeksi viikoksi Ominaisuus Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) 100 10 100 10 100 10 Virtaama (m 3 /d) 864 86,4 864 86,4 864 86,4 Asiditeetti (mmol/l) 1 1 2 2 10 10 Neutralointimateriaali CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH)2 Ca(OH)2 Kippaavan kourun tilavuus (l) 300 30 450 45 2200 220 Kourun täyttymisnopeus (s) 30 30 45 45 220 220 Materiaalin määrä säiliössä (kg) 1200 120 1800 180 9000 900 Materiaalin tilavuus säiliössä (l) 930 93 2560 256 12800 1280 Materiaalisäiliön kokonaistilavuus (l) 1500 150 3500 350 17300 1730 Säiliön täyttymisaika viipymäaika (s) 78 78 320 320 1600 1600 Laskennallinen!

Kippaava neutralointilaitteisto mitoitus 1000 kg suursäkille Ominaisuus Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) 100 10 100 10 100 10 Virtaama (m 3 /d) 864 86,4 864 86,4 864 86,4 Asiditeetti (mmol/l) 1 1 2 2 10 10 Neutralointimateriaali CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Materiaalin määrä säiliössä (kg) 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Materiaalin tilavuus säiliössä (l) 770 770 1430 1430 1430 1430 Kippaavan kourun tilavuus (l) 200 200 200 200 200 200 Materiaalisäiliön kokonaistilavuus (l) 1170 1170 1830 1830 1830 1830 Materiaalin täyttöväli (vrk) 12 111 8 77 1 16 Laskennallinen!

Yhteenveto testatuista neutralointimenetelmistä Neutralointi menetelmä Materiaalimäärälaskennassa huomioitava: Hävikki hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta, mutta ei pinnoitumista Hävikki hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta, mutta ei pinnoittumista Pinnoittuminen heikentää jossain vaiheessa tehoa Neutralointikaivo Kippaava neutralointilaitteisto Pumppauksen tarve Kyllä (tai riittävä korkeusero) Mahdollisesti ei Granuloitu kalsiumhydroksidi (2-5 mm) Suodinpato Ei Esim. riittävän CaO pitoinen tuote, esim. teräskuona (7-15 mm) Pystypilotti Kyllä Granuloitu kalsiumhydroksidi (2-5 mm) *Esitetyllä neutralointimateriaaliesimerkillä Hoito Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Uusittava kokonaan muutaman vuoden välein Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Neutralointimateriaali esimerkiksi Kalkkikivi (1-3 mm) Hävikkiä hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta hieman ja lisäksi pinnoitumista Soveltuvuus Lohko, koko tuotantoalue ph:n nousu* Maltillinen Lohko Yli ph 10 Lohko Lohko, koko tuotantoalue Maltillinen Yli ph 10

Neutralointiratkaisujen haasteita Pinnoittumisen ehkäiseminen Liukoisuuden aikaansaaminen materiaali liikkeeseen (veden virtaus, pudotuskorkeus, pumppaus) Riittävä reagointiaika Vedenlaadun ja virtaamien suuri vaihtelu laitteiston koko ja neutralointimateriaalin annostelu Rakennusmateriaalien hankauksen, happamuuden ja toisaalta voimakkaan emäksisyyden kesto Kuva:Ari-Pekka Auvinen

Neutralointiratkaisujen haasteita 2 Materiaalien valinta Sivutuotteet yleensä halvempia kuin teollisesti valmistetut Kalkkikivituotteiden neutralointikapasiteetin riittävyys Sopivan neutralointiratkaisun valinnassa huomioitavia tekijöitä Kohteen pinta-ala, energian saatavuus, vedenlaatu ja virtaama

Kiitos Kysymyksiä?