L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 07.09.2004 Diaarinumero LSU 2003 Y 1090 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerituotantoa ja sen laajennusta. HAKIJA Uutelax Oy Pasi Paloniemi Kuortaneentie 1116 62160 KARHUNKYLÄ TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan broilerilihantuotantoa. Toiminnassa on kaksi broilerikasvattamoa, joihin sopii yhteensä 60 000 broileria. Lupahakemuksen mukaan toiminta laajenee yhteensä 90 000 broileripaikkaan. Toiminnassa olevat kasvattamot sijaitsevat Lapuan kaupungin, Haapakosken kylän Uutelan tilalla RN:o 18:168. Laajennus sijoittuu samaan kylään nykyisten kasvattamojen viereen tilalle Korpi RN:o 18:264 yllämainittuun osoitteeseen. Alkuperäistä hakemusta muutettiin uuden hallin osalta, siten että uusi halli rakennetaankin kahden hallin koillispuolelle eikä lounaispuolelle. Etälantala sijaitsee noin 200 m kasvattamoista kaakkoon Haapakosken kylässä tilalla Uutela RN:o 18:168. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristösuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan, jos toiminnassa tapahtuu oleellinen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. Kasvattamotoiminnan laajuus ylittää jo tällä hetkellä ympäristönsuojeluasetuksen mukaisen IPPC laitoksen eläinmäärän 40 000 siipikarjapaikkaa (YsA 42 kohta 17).
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 29.12.2003 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Broilerin kasvatustoiminnalle on voimassa oleva ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 23.02.1999 ja rakennuslupa 21.04.1999. Alue on maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu harvaan asutulle alueelle peltoaukeiden keskelle Lapuan kaupungin keskustasta noin 11 km kaakkoon. Lähin asuinrakennus joka ei ole hakijan käytössä sijaitsee laajennuksesta noin 160 metrin etäisyydellä luoteeseen. Kiinteistö ei ole vakituisessa asumiskäytössä. Seuraavaksi lähin asuinrakennus sijaitsee laajennuksesta noin 220 metrin etäisyydellä lounaaseen. Lisäksi noin 350 metrin etäisyydellä lounaaseen ja noin 380 metrin etäisyydellä luoteeseen sijaitsevat asuinrakennukset. Muita kiinteistöjä ei sijaitse lähietäisyydellä kasvattamoista. Kasvattamoista on matkaa Lapuanjokeen noin 850 metriä. Alue kuuluu Lapuanjoen osavaluma alueeseen nro 44.032. Broilerikasvattamot, pesuvesisäiliöt ja etälantala eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vesihuollon hoitaa Longin vesiyhtymä. KASVATTAMOTOIMINTA Eläintilat Kasvattamoiden lattialla käytetään kuivikkeena kutteria. Kasvatuserän jälkeen kasvattamot tyhjätään lannasta, jonka jälkeen ne pestään. Kasvattamoiden yhteydessä on valvonta ja sosiaalitiloja. Kasvattamorakennukset ovat betonirakenteisia. Tuotanto Hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeen Uutelax Oy:n broilerikasvattamot tuottavat lihaa noin 700 000 kg vuodessa. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Kasvatuserän koko on 90 000 broileria ja kasvatusaika 35 38 vrk.
3 Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaa muodostuu kasvatuserän aikana yrittäjän ilmoituksen mukaan 180 210 m 3, eli lantaa muodostuu yhteensä n.1350 m³ vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely tapahtuu kuivikelantana, joka varastoidaan kuivalantalassa noin 260 m etäisyydellä kasvattamoista. Kasvattamoiden lattialla käytetään kuivikkeena 5 cm kutteria. Kuivalantala laajennetaan haetun eläinmäärän mukaiseksi pinta alaltaan vähintään 700 m²:ksi ja varustetaan metrin korkuisilla reunoilla. Hakemuksen mukaan kaikki rakennelmat, joissa varastoidaan tai siirretään lantaa tai jätevettä, on rakennettu vesitiiviistä betonista tai asfaltista tai muusta vesitiiviistä materiaalista. Kasvattamoiden ja valvontatilojen pesuvedet johdetaan 4 m³:n ja 100 m³:n umpisäiliöihin, joista ne levitetään pellolle. 100 m 3 säiliö sijaitsee yrittäjän vanhan sikalan vieressä. Kasvattamot pestään kuumapesulla. Lannan ja jätevesien levitys pellolle Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle, 50 % viikoilla 18 20 ja 50 % viikoilla 35 40. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina Haapakosken kylässä sekä lähikylissä. Hakemuksessa on esitetty lannanlevityspeltopinta alaa 160 ha. Peltojen sijainnista on suurimmaksi osaksi liitetty lupahakemukseen lohkokohtaiset kartat. Sopimuspelloista on liitetty hakemukseen lannan luovutussopimukset. Lannasta käytetään maanparannusaineena omilla viljelmillä n. 16 % ja lannan vastaanottosopimuksen tehneille n.84%. Kasvattamoiden ilmastointi Molemmissa vanhoissa kasvattamoissa on koneellinen ilmastointi, joissa ilmanpoisto tapahtuu katonharjalta. Myös uudessa kasvattamossa ilmanpoisto tapahtuu yläpoistoisena harjalta. Muut varastot Tilalla on kaksi 4000 litran, yksi 1000 litran ja yksi 1500 litran polttoöljysäiliö. Molemmat 4000 litran säiliöt sijaitsevat kasvattamoissa. Traktorin polttoaine varastoidaan 1000 litran säiliössä ulkotiloissa. Asuinrakennuksen 1500 litran lämmityssäiliö sijaitsee lukitussa sisätilassa. Säiliöt on varustettu suojaaltaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja 2 vaippasäiliöllä. Tilalla on muita öljytuotteita lukitussa ulkovarastossa enintään 100 litraa. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä ja käsittelystä Tila kuuluu Lakeuden Jätekeskuksen toiminta alueeseen. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät jätteet viedään asianmukaisiin paikkoihin. Kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastearkussa ja toimitetaan virallisesti hyväksyttyyn ongelmallisen orgaanisen aineen käsittelylaitokseen. Metalliromu viedään lajiteltuna Lapualla toimivaan Jylhän metalliromunkäsittelylaitokseen. Ongelmajätteet toimitetaan keräyspisteeseen Lapuan jäteasemalle. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Tilalle on noin 200 metrin matka kantatie 66:lta. Piha alueet ovat asfaltoituja. Untuvikko, rehu, kuivikkeiden, teuras, öljy, kuolleiden eläinten ja lantakuljetuksia on vuodessa n. 270 kertaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kasvattamoiden ja lantalan sijaintipaikkaa valittaessa on otettu huomioon alueella vallitsevat tuuliolosuhteet. Täten kasvattamoista tulevat hajut eivät kulkeudu naapureiden tonteille. Lisäksi hallien poistoilmapuhaltimet sijaitsevat hallien korkeimmissa kohdissa puhaltaen poistoilman suoraan ylöspäin, tällöin ympäristöön jäävä hajuhaitta muodostuu minimaaliseksi.
4 Broilerituotanto ei haise ympäri vuoden. Halleissa oleva kuivike sitoo ensimmäisinä kasvatusviikkoina kasvattamoissa muodostuvan lannan hajun tehokkaasti. Hallit haisevat varsinaisesti vasta viimeisellä kasvatusviikolla. Esimerkiksi saman verran lihaa tuottava sikala tai nautakasvattamo tuottaa hajua ympäristöön vuoden jokaisena päivänä. Hakemuksen mukaan lanta varastoidaan riittävän kokoisessa ja tiiviistä materiaalista tehdyssä asfalttibetonipohjaisessa pinta alaltaan 450 m²:n kuivalantalassa, jossa on kolmella sivulla metrin korkuinen reuna. Lantala laajennetaan haetun eläinmäärän mukaiseksi pinta alaltaan noin 700 m²:n suuruiseksi ja kolmelta sivultaan vähintään metrin korkuisella reunalla ja puolen metrin ajoluiskalla. Yrittäjän käsityksen mukaan toiminta ei aiheuta hajuhaittoja. Rakennusten lattiat ovat vesitiiviitä. Lantaa levitetään sama määrä keväisin ja syksyisin. Lanta hyödynnetään peltoviljelyssä. Lannan kuivaainepitoisuus pidetään korkealla käyttämällä kuivikkeena kutteria. Lisäksi juottonipat ovat vettä säästäviä. Kasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Kasvattamoista lanta tyhjennetään aina jokaisen kasvatuserän jälkeen. Piha alueet on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan pois alueelta. Yrittäjä on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 1995. Tilalle on laadittu broilereiden kasvatusta ja hoitoa käsittelevä laatukäsikirja. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Kasvattamoissa käytetään kuivikkeena kutteria, joka vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja ja parantaa lintujen elinoloja sekä hyvinvointia. Tietokoneohjattu rehunsyöttö, valo ohjelma ja rehun hyödyntäminen sekä rehun hyvän hyötysuhteen johdosta lannasta tuleva ympäristövaikutus pienenee ja lintujen hyvinvointi lisääntyy. Myös nämä toiminnot pienentävät pellolle levitettävän lannan fosforipitoisuutta. Pellolle ei kananlannan käytön vuoksi tarvitse käyttää teollisesti valmistettua fosforia sisältävää lannoitetta. Käytössä on nippajuotto, joka vähentää ympäristökuormaa ja edistää lintujen hyvinvointia. Käytössä on paineistettu kuumavesipuhdistus, mikä merkittävästi vähentää pesu / desinfiointiaineen käyttöä sekä hallit ovat vapaana linnuille haitallisista bakteereista. Kasvattamoissa on käytössä täysin automatisoitu ja tietokoneohjattu lämmitys/ilmastointijärjestelmä, joka säästää energiaa, tinkimättä kuitenkaan kasvattamon ilmanlaadusta. Hallien poistoilma puhalletaan korkeimmasta kohdasta suoraan ylöspäin, jolloin lähiympäristöön jäävä hajuhaitta pienenee. Hallit tyhjennetään lannasta ja siirretään n. 300 metrin etäisyydellä sijaitsevaan lantalaan. Lantalassa on asfalttipohja ja kolmella sivulla noin metrin korkuiset reunat sekä kalteva pohja lantalan takaseinään päin. Lanta kompostoituu lantalassa ennen levitystä viljelmille. Levityksen jälkeen pellot muokataan välittömästi. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen ja hakemuksen muutos Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 21.4.2004 21.5.2004. Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Yrittäjä on 8.7.2004 muuttanut hakemusta. Muutos koskee uuden kasvattamon sijoittamista vanhojen kasvattamoiden koillispuolelle. Uudella asemapiirroksella on osoitettu tarkempi paikka. Tämän johdosta on kuultu kahta asianosaista. Heille on annettu mahdollisuus kolmen viikon aikana, 30.07.2004 mennessä, antaa asiasta muistutuksen. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti 21.1.2004, jolloin tarkasteltiin hankkeen sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden.
5 MUISTUTUKSET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia määräaikaan mennessä. LAUSUNNOT Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapuan kaupunginhallitukselta. Lapuan kaupungin ympäristölautakunta: Lapuan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan tulee mm. huolehtia laitoksen ympäristön siisteydestä ja huolehtia eläinkuljetus ja lannan levityskaluston pesuista alueella asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottamiseen. Tilalla itsestään kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten välivarastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu haju, terveys ja ympäristöhaittaa eikä ympäristön epäsiisteyttä. Mikäli lannan levitysaloihin tulee muutoksia tai tilalla tapahtuu mahdollisia häiriötilanteita, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulisi niistä ilmoittaa Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lapuan kaupunginhallitus: Lapuan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole mitään huomautettavaa Uutelax Oy:n ympäristölupahakemuksesta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Uutelax Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan 90 000 broilerin kasvattamiseen Lapuan kaupungin Haapakosken kylään tiloilla Uutela RN:o 18:168, ja Korpi RN:o 18:264 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamilla paikoilla, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupaan sisältyy myös laajennettava kuivalantala samalla kylällä tilalla Uutela RN:o 18:168 yleiskartan osoittamaan paikkaan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kasvattamoiden pohjarakenteiden, viemäreiden, jätevesisäiliöiden ja muiden jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Lannan säilytystilat tulee olla riittävät toiminnasta tulevalle lannalle ja lantalaan kertyville sadevesille. Kuivalantalaa tulee laajentaa vähintään 700 m²:ksi ja varastointitilavuudeltaan 1350 m³:ksi. Lantalassa tulee olla kolmella sivulla vähintään metrin korkuinen reuna ja vähintään puolen metrin kallistus takaseinään päin. Kuivalantalan pohjamateriaalin sekä ajoluiskan tulee olla routimatonta asfalttibetonia tai vähintään tiiveydeltään vastaavaa materiaalia. Lantalaa tulee välittömästi tai viimeistään 10.11.2004 laajen
taa vastaamaan nykyisestä toiminnasta (60 000 broileria) muodostuvia lantamääriä, vähintään 900 m 3. Mahdolliset valumat lantalan ulkopuolelle tulee estää esimerkiksi turpeella. Jätevesille tulee olla käytettävissä hakemuksen mukainen yhteensä 104 m³ umpisäiliötilavuus. Vanhan sikalan lietesäiliön tiiveys tulee tarkistaa. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Kasvattamoiden ilmanpoistohormien tulee olla yläpoistoisia. Kasvattamoista tulevia hajuja on vähennettävä yleisellä siisteydellä, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Kasvattamoissa tulee käyttää riittävästi kuivikkeita. 6 Eläinsuoja, sen ympäristö, kuivalantala, jätevesisäiliöt ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojassa tulee ilmastoinnin sekä lämpötilan tarkalla säätämisellä ja muilla hajuhaittoja vähentävillä toimilla pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista mahdollisimman tehokkaasti. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Kuljetuskalusto tulee olla tiivis ja tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos kasvattamon yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa tai eläinkuljetuskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Yhtiön tulee käyttää jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiivisti sulkeutuva ja tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. 90 000 broilerin lannalle ja jätevesille tulee olla peltolevitysalaa vähintään 168 ha. Yrittäjän tulee toimittaa puuttuvasta 8:sta peltohehtaarista sopimus Länsi Suomen ympäristökeskukseen ennen laajennuksen käyttöönottoa. Yrittäjän on toimitettava jatkettavat sopimukset ympäristökeskukseen ennen kuin sopimuskausi päättyy. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä
7 pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja kuten esimerkiksi asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa ei saa levittää luokitellulle pohjavesialueen muodostumisalueelle. Lannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimuksin meille sen todistaa. Ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut broilerit joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaista varastointiakin varten tulee olla kylmävarasto. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen Lapuan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttyyn jätteiden vastaanottopaikkaan tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa hakemuksen mukaisesti suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta vuotojen varalta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella tai muulla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamoiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien broilerien määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden broilerien määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä.
8 Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) eläinmääristä, lantamääristä, lannan peltolevityspinta alasta ja mahdollisista muuttuneista sopimuksista sekä siitä, paljonko lantaa on viety ympäristöluvalliseen laitokseen, ja kuolleiden eläinten määristä, edellisen kalenterivuoden osalta, tulee toimittaa ympäristökeskukseen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää ammoniakkipäästöilmoitus. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää kasvattamoiden toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lantaanalyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Mikäli lantaa viedään ympäristöluvalliseen laitokseen, tulee siitä olla kirjallinen lannan vastaanottosopimus. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Kasvattamoiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Kasvattamon laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristönluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle näitä haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyydet asianosaiskiinteistöihin.
Kasvattamoiden enimmäiseläinmääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät sekä kasvatuserien määräksi enintään seitsemän vuodessa, että laitosta voidaan valvoa. 9 Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kasvattamotoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamon eläinmäärä ja kasvattamon sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamon hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Kasvattamon toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Määräykset rakenteista ja materiaaleista on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan sekä jätevesien varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan sekä jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää, ettei säiliö täyty sulamisvesistä. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti, että lantalan varastointitilavuutta olisi aina riittävästi käytössä. Lantalan koolla varmistetaan lantatilojen riittävyys hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle kaikissa olosuhteissa. Kun kuivalantalan pinta ala on vähintään 700 m² erillistä kuormauslaattaa ei katsottu tarpeelliseksi, mikäli kuormaus tapahtuu lantalassa. Vaikka tuotantoa ei vielä laajennettaisikaan, nykyisistä kasvattamoista tuleville lannalle lantatilat tulee vastata lannantuottoa valtioneuvoston asetuksen 931/200 määräysten mukaisesti. Laajennettavan kuivalantalan sekä sen ajoluiskan pohjamateriaalin tulee olla tiivistä ja routimatonta asfalttibetonia AB tai tiiveydeltään vastaavaa materiaalia, ettei lantalasta pääse valumia maaperään. Mahdolliset valumat lantalan ulkopuolelle tulee estää, esimerkiksi turpeella, ettei ympäristö pilaannu. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Oikealla ilmastoinnin suuntauksella ja mitoituksella hajuhaitat lähialueelle vähenevät, koska mm. kasvattamon lanta alusta on kuivempi eikä näin ollen ammoniakkia vapaudu niin paljon kuin ilmanvaihdon ollessa pienempi. Kasvattamoiden aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttavat olennaisesti ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä kasvattamot sekä niihin liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja.
10 Kasvattamoiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on erityisesti tarpeen toiminnan mittavuuden vuoksi. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaantuisi ja toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Yrityksen tulee ilmoittaa kirjallisesti mihin puuttuvaa peltopinta alaa vastaava lantamäärä (80 m 3, 8 ha) viedään, että valvontaa voidaan suorittaa. Yrittäjän tulee ilmoittaa kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukseen ja Lapuan kaupungin ympäristösihteerille sopimus ja sijoituskartta ennen laajennuksen käyttöönottoa, että lannan loppusijoituspaikkaa on riittävästi ja valvontaa voidaan suorittaa. Sopimuksia uusittaessa on ne toimitettava ympäristökeskukseen, jätelain perusteella valvonnan helpottamiseksi. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, koska ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi on otettu huomioon, mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lannan tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Lannanlevityspeltolohkojen sijaintikarttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksella estetään lisävahinkojen syntymistä.
11 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää itsestään kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa sekä ympäristön pilaantumista. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää valvonta viranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on ympäristön ja terveyden kannalta tarpeen. Lyhytaikaistakin varastointia varten on tarpeen kylmäsäilytystila esimerkiksi pakastin, että varastointi ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä Asetus eläinjätteen käsittelystä on tullut voimaan 28.11.2000. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoneste ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliöiden varustaminen tiiviillä altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöiden säännöllisellä tarkastamisella estetään maaperän mahdollista pilaantumista tai vahingon laajuuden rajaamista. 6. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. IPPC laitoksen tulee lähettää vuosittain vuosiraportin liitteenä ympäristökeskukseen ammoniakkipäästöilmoitus tammikuun loppuun mennessä. Määräys perustuu Euroopan Unionin päätökseen 2000/479/EY ja Ympäristöministeriön kirjeeseen 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteristä. Ammoniakkipäästö saadaan, kun broileripaikkamäärä kerrotaan kertoimella 0,055. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa tulee olla kirjallisen lannan vastaanottosopimus, että lannan sijoittamista voidaan valvoa. Tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistetaan varastotilojen tiiveyden ja ettei laajamittaista ympäristövahinkoa pääsisi tapahtumaan.
12 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava erityisen tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava alansa kehitystä, koska on kyse laajamittaisesta toiminnasta. Broileritoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön, ettei ympäristö pilaannu. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Kasvattamon laajennuksen käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2014 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.
Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon 13 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). Euroopan epäpuhtausrekisteri Komission, neuvoston direktiivi 96 61 EY Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY Ympäristöministeriön kirje 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteri (Eber) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Kyseisen asetuksen mukaan ennen asetuksen voimaantuloa 1.1.2004 vireille tulleen lupahakemuksen maksu määräytyy kuitenkin aikaisemman asetuksen (1415/2001) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 840 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: Hakijalle Jäljennös päätöksestä: Lapuan kaupunginhallitus Lapuan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä: Jarmo Hautamäki, Niskalanmäentie 10, 62160 Karhunkylä Heikki Niemelä, Alamaantie 27, 62160 Karhunkylä Teemu Kaitalahti, Fräntintie 10, 62160 Karhunkylä Pirjo ja Sakari Ojala, Sahatie 2, 62295 Kauhajärvi Ilpo Paloniemi, Aleksintie 4 D, 15880 Hollola Esa Ketola, Kuortaneentie 988, 62160 Karhunkylä Ari Perälä, Niskalanmäentie 110, 62160 Karhunkylä Martti Kupari, Kuortaneentie 1099, 62160 Karhunkylä Pauli Latva Teikari, Kuortaneentie 849, 62160 Karhunkylä Veli Matti Pöntinen, Karhuntie 79, 62160 Karhunkylä Mika Valkama, Ullankatu 8 as 6, 62100 Lapua Jukka Alakarhu, Kuortaneentie 948, 62160 Karhunkylä Pauli Luomala, Kuortaneentie 1112, 62160 Karhunkylä
14 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Lapuan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Maaseuturyhmän päällikkö Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros