1. Avaintietoa Raumasta

Rauman ja Eurajoen joukkoliikenteen palvelutasomääritys 2011

SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. Avaintietoa Raumasta... 4 1.1 Työpaikat ja pendelöinti... 5 1.2 Rauman peruskoulut, lukiot, ammattikoulut ja korkeakoulut... 6 2. Avaintietoa Eurajoesta... 8 2.1 Suurimmat työnantajat suuruusjärjestyksessä henkilöstömäärän mukaan vuonna 2009... 8 2.2 Eurajoen peruskoulujen ja lukion oppilaat lukukaudella 2011... 9 3. Olemassa oleva linja-autovuorotarjonta Rauman ja Eurajoen seudulla 1.1.2011... 10 3.1 Rauman paikallisliikenne... 10 3.2 Rauman Palveluliikenne... 12 3.3 Eurajoen kutsutaksit... 13 3.4 Rauman ja Eurajoen välinen liikenne... 13 3.5 Rauma Olkiluoto Rauma ja Eurajoki Olkiluoto - Eurajoki... 13 3.6 Rauma Lappi - Rauma... 13 3.7 Rauma Eura - Rauma... 13 3.8 Rauma Säkylä Rauma... 13 3.9 Rauma Laitila Rauma... 13 3.10 Rauma Uusikaupunki Rauma... 14 3.11 Rauma Pori Rauma... 14 3.12 Pikavuorot ja pitemmät vakiovuorot... 14 4. Valtakunnalliset palvelutasotekijät ja kriteerit... 15 4.2 Palvelutasoluokat Rauman ja Eurajoen seudulla... 16 5. Lipputuotteet... 17 5.1 Satakunnan seutulippu... 17 5.2 Rauman paikallisliikenteen lipputuotteet... 19 6. Kehittämiskyselyt liikennöitsijöille... 20 6.1 Satakunnan Liikenne Oy:n mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi... 21 6.2 Pohjolan Liikenteen mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi... 22 6.3 Vainion Liikenteen mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi... 22 7. Kustannuslaskentaa... 23 7.1 Satakunnan Liikenne Oy:n esittämien puuttuvien vuorojen kustannuslaskentaa... 23 8. Yhteenveto ja tulevaisuuden tavoitetila... 25 LIITTEET 2

JOHDANTO Joukkoliikennelakiuudistus tuli voimaan 3.12.2009 yhdessä PSA:n kanssa. PSA on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:0 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. PSA on lyhenne palvelusopimusasetus-sanasta. Asetusta sovelletaan sekä linja-autoliikenteeseen että raideliikenteeseen. Asetuksessa linja-autoliikenne avataan kilpailulle. Asetuksessa määrätään, miten julkinen valta voi palvelujen määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua joukkoliikenteen markkinoihin. PSA määrittelee, miten liikenteenharjoittajalle voidaan myöntää yksinoikeuksia tai maksaa julkista tukea. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Joukkoliikennelakiuudistus toi mukanaan palvelutason määrittelyn. Palvelutasomäärittelyn tekevät toimivaltaiset viranomaiset toimivalta-alueellansa vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimivaltaisia viranomaisia linja-autoliikenteessä ovat elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (=ELYkeskukset) (9 kpl), neljä seudullista kunnallista viranomaista ja kunnalliset viranomaiskaupungit (22 kpl). Rauman kaupunki on toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Palvelutasomäärittely on voimassa määräajan, noin 4 8 vuotta. Palvelutasonmäärittely ei ole sitova, vaan ohjeellinen. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joilla on riittävästi käyttäjiä. Joukkoliikennelakiuudistus toi mukanaan myös siirtymäajan, jonka puitteissa mahdollistetaan hallittu muutos vanhasta henkilöliikennelaista uuteen joukkoliikennelakiin. Lupamaailmasta siirtyminen sopimusmaailmaan on uusi toimintatapa niin yrityksille kuin toimivaltaisille viranomaisille. Nyt eletään aikaa, jolloin linja-autoliikenteessä on voimassa siirtymäajan liikennöintisopimukset. Siirtymäaika linja-autoliikenteessä on 3.12.2009 2.12.2019 välinen ajanjakso. Käytännössä lähes kaikista vanhoista linjaliikenneluvista on ennen joukkoliikennelain voimaantuloa 3.12.2009 tehty siirtymäajan liikennöintisopimus. Siirtymäajan liikennöintisopimukset tehtiin samaksi ajaksi kuin liikennelupa oli myönnetty. Liikennöintisopimukset muuttuvat 10 vuoden siirtymäaikana joko ME-mallin tai PSA-mallin mukaisiksi sopimuksiksi. ME tarkoittaa markkinaehtoista liikennettä, johon nykyisten määräysten mukaan ei olisi mahdollista saada julkista tukea. Tosin tilanne voi muuttua siirtymäaikana, jolloin yritetään löytää korvaajaa esimerkiksi vanhalle seutulippusysteemille. Linja-autoliikennettä kehitetään myös siirtymäaikana ja muutetaan tarvittaessa asiakastarpeiden mukaisesti yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten ja kuntien kanssa, vaikka siirtymäajansopimuksilla on yksinoikeus sopimuksen alaiseen liikenteeseen. Tämä palvelutasomäärittely on tehty Rauman ja Eurajoen alueella. Alueella on varsin hyvin joukkoliikennepalveluja kuntalaisten saatavilla ja nykyinen vuorotarjonta eri alueilla on muodostunut vuosikymmenien saatossa tarpeeseen vastaavaksi, joten suurempia puutteita ei juuri ole. Mahdollisina kehityskohteina on mainittava koulujen kesälomien aikaisen liikennöinnin lisääminen, jolla mahdollistettaisiin ympärivuotinen työssäkäynti eri alueilta. Lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä voitaisiin saavuttaa entistä parempia joukkoliikennepalveluja kuntalaisille. Tulevaisuudessa voisi harkita yhteisostoja/täsmähankintoja esimerkiksi kuntien väliseen työmatkaliikenteeseen tai vapaa-ajan matkustamiseen. 3

1. Avaintietoa Raumasta Perustettu vuonna 1442 Maapinta-ala 495 km2 Vesipinta-ala 626 km2 Etäisyydet maanteitse: Helsinki 240 km, Tampere 140 km, Turku 92 km, Pori 50 km Asukasluku 39793 (31.12.2009) Asukastiheys 81 asukasta/km2 Ikärakenne (1.1.2009): 0-14 vuotiaita 15,2%, 15-64 vuotiaita 65,8%, yli 64 vuotiaita 19% Ulkomaan kansalaisia (1.1.2009): 439 henkilöä 1,1% väestöstä Työpaikkoja 18183 (2007) Työttömyysaste 10% (31.5.2010) Rauman väestöennuste Ikäryhmä 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0-14 5962 6044 5929 5795 5668 5608 15-24 4583 4190 4237 4335 4321 4265 25-44 9113 9245 8992 8691 8609 8491 45-64 10666 9572 9162 8876 8700 8872 65-74 5258 5724 5064 4645 4435 4016 75-4115 4682 5869 6626 6856 6885 Yhteensä 39697 39457 39253 38968 38589 38137 Kuva 1. Rauman sijainti (www.rauma.fi) 4

1.1 Työpaikat ja pendelöinti Suurimmat työantajat suuruusjärjestyksessä henkilöstömäärän mukaan vuonna 2007 Yritys Henkilöstöä Rauman kaupunki 2700 STX Finland Cruise Oy 1024 UPM-Kymmene Oyj 993 Oy Rauma Stevedoring Ltd 645 Oras Oy 644 Osuuskauppa Keula 305 Rolls-Royce Oy Ab 296 RTK-Palvelu 275 Raumaster Oy 154 YIT Teollisuus- Verkkopalvelut Oy 148 Rauman seurakunta 131 Pendelöinti 2008 Työpaikan kunta Eura Työpaikan kunta Eurajoki Työpaikan kunta Köyliö Työpaikan kunta Rauma Työpaikan kunta Säkylä Työpaikan kunta Laitila Työpaikan kunta Pyhäranta Työpaikan kunta muu kunta Työpaikan kunta yhteensä Asuinkunta Eura 3671 95 76 399 256 36 4 833 5370 Asuinkunta Eurajoki 46 1108 3 1079 4 9 6 312 2567 Asuinkunta Köyliö 214 3 472 19 278 1 0 264 1251 Asuinkunta Rauma 306 916 18 14294 39 308 123 1799 17803 Asuinkunta Säkylä 357 8 50 54 1373 2 2 357 2203 Asuinkunta Laitila 21 15 2 235 11 2638 39 724 3685 Asuinkunta Pyhäranta 5 13 1 409 0 97 283 186 994 Asuinkunta muu kunta 980 423 84 1582 627 852 139 Asuinkunta yhteensä 5600 2581 706 18071 2588 3943 596 5

1.2 Rauman peruskoulut, lukiot, ammattikoulut ja korkeakoulut Rauman kaupungin peruskoulun oppilaiden lukumäärä lukuvuonna 2010-2011 (tilanne 1.3.2011) 1-6 luokat 7-9 luokat Koulu Oppilaita Kuljetettavat oppilaat Koulu Oppilaita Kuljetettavat oppilaat Uotila 268 75 Rauman Lyseo 423 46 Pyynpää 231 6 Raumanmeri 487 51 Kourujärvi 199 4 Uotilanrinne 439 276 Kari 244 46 YHTEENSÄ: 1349 373 Nanu 174 0 Syvärauma 146 0 1-9 luokat Kaaro 145 34 Erityiskoulut 122 86 Kirkonkylä 148 47 Unaja 114 68 Kortela 85 1 Merirauma 54 1 Vasarainen 54 5 Kodisjoki 40 0 Oppilaita Kuljetettavat oppilaat Kullanperä 32 16 YHTEENSÄ: 3748 779 Kauklainen 30 17 Kodiksami 12 0 Freinetkoulu 100 0 Normaalikoulu 201 0 YHTEENSÄ: 2277 320 Yllä olevista ainoastaan Unajan koululla on oma kilpailutettu koulukuljetuskokonaisuus, muut koulut ovat enemmän tai vähemmän kaikille avoimen joukkoliikenteen varassa tai oppilaskuljetukset on toteutettu taksilla. Rauman lukiossa on opiskelijoita yhteensä 724, joista Kelan koulumatkatukea (koulumatka on yli 10 km) hakeneita on 88 opiskelijaa. Alla oleva taulukko havainnollistaa paikkakunnan josta linjaautolla tulevat opiskelijat tulevat Rauman lukioon. Oppilaiden, joiden koulumatka jää alle 10 km, ja jotka kulkevat myös linja-autolla ei ole tilastoitu. PAIKKAKUNTA OPPILASMÄÄRÄ Eura 3 Honkilahti 1 Ihode 12 Kodisjoki 4 Laitila 1 Lappi 48 Mynämäki 2 Pyhäranta 10 Säkylä 1 Vermuntila 4 Voiluoto 2 YHTEENSÄ: 88 6

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova Oppilaat Koulumatkatukea hakeneet Tekniikka ja liikenne 520 240 Matkailu- ja ravitsemisala 189 23 Liiketalous ja kauppa 185 70 Sosiaali- ja terveysala 195 80 Merenkulku ja turvallisuusala 194 7 Merenkulku ja turvallisuusala 234 26 YHTEENSÄ: 1517 446 Rauma on monipuolinen korkeakoulukaupunki. Raumalla toimivissa korkeakoulujen yksiköissä tutkinto-opiskelijoita on kaikkiaan 2100 ja päätoimisia tutkijoita ja opettajia 170. Heistä Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksiköissä 1420 opiskelijaa sekä 87 opettajaa ja tutkijaa, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella 720 opiskelijaa sekä 45 opettajaa ja tutkijaa ja muissa tutkimus- ja kehitysyksiköissä 31 henkilöä 7

2. Avaintietoa Eurajoesta Perustettu vuonna 1869 Maapinta-ala 342,61 km2 Vesipinta-ala 116,16 km2 Etäisyydet maanteitse: Rauma 15 km, Helsinki 240 km, Tampere 125 km, Turku 105 km, Pori 35 km Asukasluku 5872 (2009) Ikärakenne (2008): 0-14 vuotiaita 1068, 15-64 vuotiaita 3748, yli 65 vuotiaita 1055 Työpaikkoja 2425 (2006) Työttömyysaste 8,5 % (2010) Kuva 2. Eurajoen sijainti (www.eurajoki.fi) 2.1 Suurimmat työnantajat suuruusjärjestyksessä henkilöstömäärän mukaan vuonna 2009 YRITYS HENKILÖSTÖÄ TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 807 ZAKLAD TECHNICZNO BUDOWLANY POLBAU SP. Z O.O. 484 BOUYGUES TRAVAUX PUBLICS FINNISH BRANCH 340 ELEKTROBUDOWA SPOLKA AKCYJNA SIVULIIKE SUOMESSA 100 AREVA NP S.A.S, SIVULIIKE SUOMESSA 90 POSIVA OY 87 SECURITAS OY 86 DURO DAKOVIC MONTAZA D.D. SIVULIIKE SUOMESSA 84 MONTING P.S.D.O.O. ZA IZGRADN, U OBJEKATA, SUOMEN SIVULIIKE 78 BHR HOCHDRUCK-ROHRLEITUNGSBAU GMBH 56 8

2.2 Eurajoen peruskoulujen ja lukion oppilaat lukukaudella 2011 Eurajoen lukio Oppilaita yhteensä: 130 Eurajoen Yhteiskoulu Oppilaita yhteensä: 239 ASUINPAIKKA OPPILASMÄÄRÄ ASUINPAIKKA OPPILASMÄÄRÄ Rikantila 9 Rikantila 38 Irjanne 10 Irjanne 39 Lapijoki 6 Lapijoki 17 Kuivalahti 6 Kuivalahti 17 YHTEENSÄ: 31 YHTEENSÄ: 111 (Kuljettettavia) (Kuljetettavia) Eurajoen alakoulut KOULU OPPILAITA Huhta 38 Keskusta 236 Kuivalahti 27 Lapijoki 92 Linnamaa 30 Rikantila 24 Sydänmaa 24 YHTEENSÄ: 471 Eurajoen kunta on tehnyt päätöksen, joka astui voimaan syyslukukaudella 2010, että kunta tukee nuorten lukiokoulutusta korvaamalla Eurajoen lukiossa opiskeleville nuorille koulukyydityksen, kun koulumatka on yli 5 kilometriä. Matkat korvataan julkisen kulkuneuvon käytöstä kuittia vastaan. Edellytyksenä on, että oppilas suorittaa tietyn määrän kursseja, jotta ilmainen koulukyyditysoikeus säilyy. 9

3. Olemassa oleva linja-autovuorotarjonta Rauman ja Eurajoen seudulla 1.1.2011 Tämän palvelutason määrittelyn tavoitteena on kartoittaa alueen vuorotarjonta mahdollisimman kattavasti ja sen takia myös pikavuorot ja pitemmät vakiovuorot on otettu tarkasteltavaksi. Pika- ja vakiovuorot muodostavat tärkeän osan alueen joukkoliikennepalveluista ja mahdollistavat kuntalaisten hyvät mahdollisuudet matkustaa ns. vapaa-ajan matkoille. Näitä vuoroja ei kuitenkaan ole otettu mukaan palvelutasoluokitukseen, koska ne eivät tulkintamme mukaan sinne kuulu. Ne ovat mukana palvelutasomäärityksessä siitä syystä, että jos liikennöitsijä joutuu tulevaisuudessa lopettamaan oleellisesti vuoroja joillain välillä, niin kunta voi halutessaan harkita palvelun ostamista kuntalaisilleen. Tavoitteena on, että palvelutasomäärittelyä pidettäisiin kunnan työkaluna, kun mietitään joukkoliikenteen palvelujen hankintaa kuntalaisille. 3.1 Rauman paikallisliikenne Rauman paikallisliikenteen reittikartta Rauman paikallisliikennettä hoidetaan ostoliikenteenä. Paikallisliikenteen linjastolle ovat tyypillisiä lenkit, jotka lisäävät linjaston peittoa, mutta pidentävät matka-aikoja. Linjat kulkevat keskustan sekä Merirauman, Kourujärven, Kortelan, Uotilan ja Sorkan/Kappelinluhdan väleillä. Muutama 10

Olkiluodon vuoro kulkee Sorkan kautta ja osa Kourujärven vuoroista ajetaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Paikallisliikennettä täydentävät hyvin valtateitä 8 ja 12 pitkin ajettavat vakio- ja pikavuorot sekä Kodisjoen suunnassa Vasaraisten tai Vermuntilan kautta ajettavat vakiovuorot. Kokonaan seutuliikenteen varassa olevia alueita ovat mm. Tiilivuori, Luostarinkylä, Unaja, Kulamaa, Anttila ja Voiluoto. Muutamat maaseudun vakiovuorot ajetaan myös Nihattulan, Vasaraisten ja Monnan kautta. Maaseudun vakiovuorot jatkavat sataman eteläpuolelle olevalle teollisuusalueelle. Rauman paikallisliikenteessä on monia hyviä ominaisuuksia: linjasto on melko kattava ja ulottuu kaikille merkittävimmille asuntoalueille, kävelymatkat pysäkeille ovat keskeisillä asuntoalueilla kohtalaisen lyhyitä ja maankäyttö on melko tiivistä ja nauhamaista. Liikenteessä on myös käytössä edullisia kausi- ja sarjakortteja. Paikallisliikenteen toimintaedellytykset eivät ole kuitenkaan parhaat mahdolliset, koska etäisyydet asuinalueilta keskustaan ja palveluihin ovat lyhyitä. Kaupungin asukkaista noin puolet asuu alle kahden ja yli kaksi kolmasosaa alle kilometrin etäisyydellä keskustasta. Vain reilu kymmenesosa asukkaista asuu yli viiden kilometrin etäisyydellä keskustasta. Lisäksi suhteellisen kattava kevyenliikenteen verkko sekä henkilöautojen hyvät pysäköintimahdollisuudet keskustassa heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käyttöastetta. Vuonna 2010 Rauman paikallisliikenteessä tehtiin yhteensä 158 376 matkaa. Liikenteen ostokustannukset olivat 325 898 euroa, josta valtion rahoitusosuus oli 36,95%. Rauman paikallisliikenteen aikataulut ovat liitteessä 1. Kuva 3. Rauman paikallisliikenteen terminaali (Satakunnan Liikenne Oy) 11

3.2 Rauman Palveluliikenne Rauman kaupungin palveluliikenne on tarkoitettu parantamaan iäkkäiden ja liikuntaesteisten henkilöiden kulkemismahdollisuuksia. Liikennettä hoitaa Raision Turistiauto Oy 14-paikkaisella matalalattiapikkubussilla, jossa on tilaa pyörätuoleille ja rollaattoreille. Liikennettä ajetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 9.00 14.30 välisenä aikana. Aamun ja iltapäivän tunteina auto ajaa erityisryhmien kuljetuksia. Liikenne on kutsuohjattua eli asiakas tilaa tarvittaessa kuljetuksen vaikkapa samana päivänä kotiovelleen soittamalla palveluliikennebussin puhelinnumeroon. Palveluliikennebussi liikennöi pääasiallisesti taajama-alueella, jossa asuu yli puolet 65 vuotta täyttäneistä asukkaista. Palveluliikenteen kaikille avointa osuutta käytti vuonna 2010 yhteensä 7 042 matkustajaa, joka on 352 matkustajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikille avoimen liikenteen kustannukset olivat 44 388. Palveluliikenteen linjasto 2010-2014 Tiistaisin palveluliikenne ajaa Kaaro Haapasaari Merirauma suuntaan. Torstaisin palveluliikenne ajaa Uotilan ja Kollan suuntaan. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin palveluliikenne ajaa keskustan ja lähiympäristön ajoja. Raumalla on käytössä myös Lapin kutsutaksi, joka tarjoaa asiointimahdollisuuden kerran viikossa Lapin kyliltä Lapin keskustaan. Taksi ajaa kahta reittiä. Vuoden 2010 ostokustannukset olivat 3710,20. 12

3.3 Eurajoen kutsutaksit Kutsutaksi on tarkoitettu kaikille eurajokelaisille, jotka asuinpaikkansa syrjäisyyden tai muun syyn vuoksi eivät voi käyttää muita joukkoliikennepalveluja, kuten linja-autoa. Erityisesti kutsutaksi on tarkoitettu vanhuksille ja vammaisille, mutta myös niille, jotka jo saavat kuljetuspalvelua vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kutsutaksi tilataan reittiä hoitavalta taksiautoilijalta. Reitti ajetaan aikataulun mukaan, jos yksikin asiakas suorittaa kutsun. Pääsääntöisesti taksiin noustaan reitin varrelta. Taksi voi kuitenkin sopimuksesta hakea asiakkaan omasta pihasta. Taksi vie asiakkaan hänen haluamaansa kohteeseen reitin varrella. Kutsutaksimatka maksaa asiakkaalle linja-autotaksan mukaisen maksun. Aikataulut ovat liitteessä 2. 3.4 Rauman ja Eurajoen välinen liikenne Välillä Rauma Eurajoki Irjanne Eurajoki - Rauma ajettavat bussivuorot soveltuvat hyvin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen. Ainoastaan illan viimeiset vuorot molemmista suunnista ajetaan melko aikaisin. Vakiovuorot ajavat pääosin kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Rauman alueella pikavuoropysäkeillä ja Eurajoella Eurajoen th:n pikavuoropysäkillä. Pikavuoropysäkkejä on kuitenkin kattavasti ja niitä on tarpeeseen nähden riittävästi. Aikataulut ovat liitteessä 4. 3.5 Rauma Olkiluoto Rauma ja Eurajoki Olkiluoto - Eurajoki Rauman ja Eurajoen Olkiluodon välinen liikenne on luotu yksinomaan Olkiluodon voimalaitoksen tarpeisiin. Vuorot mahdollistavat hyvin työssäkäynnin Olkiluodossa eri alueilta eri vuorokauden aikoina. Aikataulut ovat liitteessä 4. 3.6 Rauma Lappi - Rauma Vuorot välillä Rauma Lappi Rauma mahdollistavat hyvät yhteydet asiointiin Lapista Raumalle, jos mahdollisuutena on käyttää pikavuoropysäkkiä Lapissa. Vakiovuorojen osalta kuljetustarpeet ovat muodostuneet lähinnä koululaiskuljetuksiin Lapista Raumalle. Kokonaisuutena vuoroja menee paljon, mutta ne eivät kuitenkaan palvele kovinkaan hyvin työssäkäyntiä Lapista Raumalle tai Raumalta Lappiin. Aikataulut ovat liitteessä 5. 3.7 Rauma Eura - Rauma Vuorot välillä Rauma Eura Rauma mahdollistavat hyvät yhteydet asiointiin Raumalta Euraan ja Eurasta Raumalle. Pääasialliset kuljetustarpeet ovat muodostuneet lähinnä koululaiskuljetuksiin Eurasta Raumalle. Vuoroja menee lukumäärällisesti riittävästi, mutta ne eivät kuitenkaan palvele kovin hyvin työssäkäyntiä Eurasta Raumalle tai Raumalta Euraan. Aikataulut ovat liitteessä 6. 3.8 Rauma Säkylä Rauma Vakiovuoroliikenne Rauman ja Säkylän välillä on räätälöity pelkästään koululaisten tarpeisiin, muita vaihdottomia yhteyksiä ei ole olemassa. Satakunnan Liikenne Oy on tehnyt viime vuosien aikana muutamia kokeiluja kyseiselle välille, mutta on sittemmin luopunut lisävuoroista, koska niille ei ole löytynyt käyttäjiä. Aikataulut ovat liitteessä 7. 3.9 Rauma Laitila Rauma Vuorot Rauman ja Laitilan välillä mahdollistavat hyvät yhteydet työssäkäyntiin, opiskeluun ja asiointiin Raumalla sekä Laitilassa. Vuoroja on kattavasti tarjolla eri vuorokauden aikoina. Aikataulut ovat liitteessä 8. 13

3.10 Rauma Uusikaupunki Rauma Välillä Rauma Pyhäranta Uusikaupunki Pyhäranta - Rauma ajettavat bussivuorot soveltuvat kouluvuoden aikana kohtuullisesti työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen tekemiseen. Viikonloppuvuorojen määrä on varsin rajallinen ja arkipäivien illan viimeiset vuorot molemmista suunnista ajetaan myös varsin aikaisin. Aikataulut ovat liitteessä 9. 3.11 Rauma Pori Rauma Välillä Rauma Eurajoki Luvia Pori ajettavat bussivuorot soveltuvat hyvin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen. Ainoastaan illan viimeiset vuorot molemmista suunnista ajetaan melko aikaisin. Vakiovuorot ajavat pääosin kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Rauman ja Porin keskustoja lukuun ottamatta vain pikavuoropysäkeillä. Pikavuoropysäkkejä on kuitenkin kattavasti ja niitä on tarpeeseen nähden riittävästi. Aikataulut ovat liitteessä 10. 3.12 Pikavuorot ja pitemmät vakiovuorot Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä Satakunnan ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen merkittävänä solmupaikkana. Huittinen sijaitsee logistisesti Porista, Raumalta ja Kankaanpäästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle kulkevien pikavuorojen reittien varsilla ja Satakunnan Liikenne Oy on itse rakentanut sinne eri suunnista tuleville pikavuoroille järjestettyjä vaihtoja. Järjestettyjen vaihtojen avulla pikavuoroliikenteelle on saatu kattava liikenneverkko eri puolilta Satakuntaa Poriin, Raumalle, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle suuntautuville matkoille. Raumalaisia pikavuoroyhteydet palvelevat hyvin, kun matkustetaan Raumalta Helsinkiin tai Tampereelle ja takaisin. Vuoroja on kaiken kaikkiaan riittävästi, mutta useissa keskusteluissa ilmenneenä ongelmana koetaan matka-aikojen liian pitkää kestoa. Pidemmistä vakiovuoroista ja pikavuoroista puuttuvat ns. erikoispikavuorot, jotka palvelisivat juuri raumalaisia matkustajia, esimerkiksi jos halutaan matkustaa Raumalta Helsinkiin. Ratkaisukeinona on ehdotettu muun muassa sitä, että jokin liikennöitsijä voisi ajaa kaksi vuoroparia vuorokauden sisällä Raumalta Helsinkiin pysähtymättä matkan aikana välipaikkakunnille. Palvelu paranisi ja nopeutuisi oleellisesti raumalaisten kannalta. Aikataulut ovat liitteessä 11., 12., 13. ja 14. Kuva 4. Kartta (www.google.fi) 14

4. Valtakunnalliset palvelutasotekijät ja kriteerit (Lähde: Liikennevirasto) 15

4.2 Palvelutasoluokat Rauman ja Eurajoen seudulla Vertailun ja palvelutason määrittämisen eri alueet on jaettu kahdeksaan eri ryhmään, joiden perusteella palvelutasoluokitus on tehty. Ryhmät ovat: 1. Rauman paikallisliikenne 2. Rauman ja Eurajoen välinen liikenne 3. Rauman ja Eurajoen Olkiluodon välinen liikenne 4. Rauman sisäinen liikenne välillä Rauma Lappi 5. Rauman ja Euran välinen liikenne 6. Rauman ja Laitilan välinen liikenne 7. Rauman ja Uudenkaupungin välinen liikenne 8. Rauman Eurajoen ja Porin välinen liikenne Rauman ja Eurajoen alueet eivät sovellu kovinkaan hyvin, kun tarkastellaan palvelutasoa valtakunnallisten palvelutasoluokkien perusteella. Ihmisten/potentiaalisten matkustajien määrä alueella on kuitenkin varsin pieni ja eri joukkoliikenteen käytön tarpeet ovat varsin räätälöityjä. Alla olevaan taulukkoon on sijoitettu X, kun ryhmä on saavuttanut valtakunnalliset palvelutasokriteerit ja oikeutuksen olla kyseisessä palvelutasoluokassa. Ryhmä Kilpailutaso Houkutteleva taso Autottomien arkitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso 1 X X 2 X 3 X 4 X 5 X 6 X 7 X 8 X Rauman paikallisliikenne on vuorojen kokonaistarjonnan ja viikonlopputarjonnan mukaan parhaiten määriteltävissä palvelutasoluokkaan Autottomien arkitaso, mutta linjastossa on myös elementtejä, jotka oikeuttaisivat myös palvelutasoluokkaan Houkutteleva taso tai vaihtoehtoisesti palvelutasoluokkaan peruspalvelutaso. X= Peruskoulujen kesäloma-aika. Vuorojen määrä vähenee ja illan viimeiset vuorot lähtevät aikaisemmin kuin kouluvuoden aikana. Rauman ja Eurajoen Olkiluodon välinen liikenne on luotu yksinomaan Olkiluodon voimalaitoksen tarpeisiin. Vuorot mahdollistavat hyvin työssäkäynnin Olkiluodossa eri alueilta eri vuorokauden aikoina. 16

5. Lipputuotteet Erilaisia lipputuotteita erilaisiin tarpeisiin on alueella hyvin asiakkaiden saatavilla ja ne ovat hinnaltaan houkuttelevia. Esimerkiksi Rauma ei ole käytännössä nostanut Satakunnan seutulipun asiakashintaa sitten vuoden 1997, vaikka kustannukset ovat nousseet huomattavasti. 5.1 Satakunnan seutulippu Seutulippu on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä lukien ja käy maksuvälineenä seutulippualueella matkustettaessa kaikissa linja-autovuoroissa. Raumalla seutulipun hinnat ovat 30 km:n 60 euroa ja yli 30 km:n 80 euroa. Eurajoella on vain yksi lipputuote, jonka hinta on 60 euroa. Alla on taulukko, jossa kuvataan Raumalla myytyjen seutulippujen määrää vuosina 2004 2010. Seutulipun käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2010 myytiin yhteensä 1162 lippua alle 30 km matkalle ja 617 lippua yli 30 kilometrin matkalle. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1093 kpl ja 565 kpl. Kasvu näkyi myös tehtyjen matkojen lukumäärissä. Alle 30 km lipulla tehtiin 36 155 matkaa ja yli 30 km lipuilla 19 969 matkaa. Edellisenä vuonna matkojen määrät olivat 34 074 matkaa ja 18 505 matkaa. SEUTULIPPUJEN MYYNTIMÄÄRÄT 2004-2010 kpl 1200 1000 800 600 400 200 0 1093 1162 886 779 627 687 598 590 474 576 556 535 565 617 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi alle 30 km yli 30 km Kuva 5. Satakunnan seutulippu (www.pori.fi) 17

Kunnat ja valtio yhdessä subventoivat eli alentavat lipun asiakashintaa, jotta seutulipun hinta asiakkaalle saataisiin houkuttelevaksi ja sen käyttöä saataisiin lisättyä. Alla on taulukko, jossa kuvataan Raumalla subventoinnin osuutta asiakashinnasta vuosien 2004 2010 välisenä aikana. SEUTULIPUN SUBVENTION OSUUS MATKUSTUKSESTA 2004-2010 % 60 50 40 30 20 10 0 46,37 48,06 49,52 48,55 53,30 52,58 50,88 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi Eurajoen seutulippujen myyntimäärät kpl SEUTULIPPUJEN MYYNTIMÄÄRÄT 2004-2009 1200 kpl 1000 800 600 616 559 577 687 817 743 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Raumalaisilla sotaveteraaneilla on mahdollisuus saada veteraanilippu, joka oikeuttaa ilmaiseen kulkemiseen linja-autovuoroilla Satakunnan seutulippualueella. Rauman kaupunki on halunnut antaa lipun kädenojennuksena sotiemme veteraaneille, mutta pitäen silmällä myös liikenneturvallisuusnäkökulmaa. Veteraani voi henkilöauton sijaan käyttää joustavasti julkisen liikenteen linja-autoja. 18

5.2 Rauman paikallisliikenteen lipputuotteet Rauman paikallisliikenteessä on kolme eri 30 päivän matkakorttia, joita kaupunki ja valtio tukevat subventoimalla. Aikuisten 30 päivän matkakortin asiakashinta on 34, nuorison ja opiskelijoiden matkakortin hinta on 26 ja lasten (4-11v.) matkakortin hinta on 17 euroa. Paikallisliikenteessä matkustamisen kertamaksu on aikuisilta 2,70, lapsilta (4-11v.)1,40 ja alle 4-vuotiaat pääsevät maksutta aikuisen seurassa. Lisäksi asiakkaiden saatavilla on myös työmatkakortti ja kaksi eripituista sarjakorttia. Sotaveteraanit voivat matkustaa Rauman paikallisliikenteessä ilmaiseksi. Alla olevissa kaavioissa on Rauman paikallisliikenteen tilastotietoa eri lipputyypeillä matkustamisesta vuosilta 2006 2010. KAUSIKORTIN, TYÖMATKA-, NUORISO-OPISKELIJA- JA LASTENLIPUN MYYNTIMÄÄRÄT 2006-2010 kpl 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 950 816 720 605 641 518 549 482 400 314 130 159 145 159 191 3 2 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi kausikortti 30 vrk työmatkalippu 60 matkaa nuoriso-opiskelijalippu 1.10.05 alkaen lastenlippu 1.10.05 alkaen KAUSIKORTTI-, TYÖMATKA-, NUORISO-OPISKELIJA- JA LASTENLIPPUMATKAT 2006-2010 kpl 33000 31209 28970 28000 23394 24301 23000 19806 18199 22540 18000 15489 13000 10383 12223 8000 4238 4729 3851 4134 4554 3000 120 80 kausikortti 30 vrk työmatkalippu 60 matkaa nuoriso-opiskelijalippu 1.10.05 alkaen lastenlippu 1.10.05 alkaen -2000 2006 2007 2008 2009 2010 Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa. Vuonna 2010 tehtiin yhteensä 185 845 matkaa, kun edellisenä vuonna matkoja oli 158 376. Liikenteen ostaminen maksoi 325 898. Kaupunkilippujen myynti jatkaa myös nousua. Niitä myytiin 16 % enemmän kuin vuonna 2009, eli yhteensä 950 kpl. Nuorisolippuja myytiin vastaavasti vuonna 2010 noin 49 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikki myydyt liput huomioiden lipputuotteiden myynti kasvoi n. 28 %. 19

Paikallisliikenteen lippukorteilla tehtiin yhteensä 58 303 matkaa, joka on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 6. Kehittämiskyselyt liikennöitsijöille Alueen kolmelle suurimmalle liikennöitsijälle päätettiin lähettää kysymyksiä alueen linjaautoliikenteen kehittämiseksi. Kysely lähetettiin sähköpostitse Satakunnan Liikenne Oy:lle, Vainion Liikenne Oy:lle ja Pohjolan Liikenne Oy:lle. Satakunnan Liikenne suorittaa valtaosan alueella ajettavista vuoroista. Muiden liikennöitsijöiden osuudet eri väleillä jäävät varsin marginaalisiksi. Myös Rauman paikallisliikenne on Satakunnan Liikenne Oy:ltä ostettavaa palvelua aina vuoden 2014 loppuun asti. Päätimme suunnata tässä vaiheessa alueen matkustajanäkökulma - analyysin liikennöitsijöille, koska tietojemme mukaan liikennöitsijät saavat runsaasti asiakaspalautetta ja kehitysehdotuksia. Tavoitteena oli kartoittaa liikennöitsijöiden mielipiteitä ja matkustajien mielipiteitä alueen liikennöinnistä. Seuraavana on suora lainaus Risto Peltosen 30.3.2011 lähettämästä sähköpostista liikennöitsijöille: Kaikki kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Kaikki ehdotukset ovat tärkeitä, nekin mitkä vain sivuavat aluetta. Kehitysehdotuksia otetaan vastaan myös pikavuoroista tai pitemmistä vakiovuoroista. Meidän tulkintamme mukaan palvelutason määrittelyn tavoitteena on kartoittaa alueen vuorotarjonta mahdollisimman kattavasti ja sen takia myös pikavuorot ja pitemmät vakiovuorot on haluttu ottaa tarkasteltavaksi. Pika- ja vakiovuorot muodostavat kuitenkin tärkeän osan alueen joukkoliikennepalveluista ja mahdollistavat kuntalaisten hyvät mahdollisuudet matkustaa ns. vapaa-ajan matkoille. Näitä vuoroja ei kuitenkaan ole otettu mukaan palvelutasoluokitukseen, koska ne eivät tulkintamme mukaan sinne kuulu. Ne ovat mukana palvelutasomäärityksessä, koska jos tulevaisuudessa liikennöitsijä joutuu lopettamaan oleellisesti vuoroja joillain välillä, niin kunta voi halutessaan harkita palvelun ostamista kuntalaisilleen. Tavoitteena on, että palvelutasomäärittelyä pidettäisiin kunnan työkaluna, kun mietitään joukkoliikenteen palvelujen hankintaa kuntalaisille. Alla on kysymykset, jotka lähetettiin liikennöitsijöille vastattavaksi. 1. Onko linjastossa jotain oleellisia puutteita? 2. Puuttuuko vuoroja joltain väliltä? (esim. kesäaikaiset, illanviimeiset ja jne.) 3. Onko kokonaistarjonta riittävä eri väleillä? 4. Onko lipputuotteissa puutteita? 5. Onko eri väestöryhmät huomioitu tarpeeksi hyvin? (ikääntyneet, opiskelijat, oppilaat ja jne.) 6. Onko jotain sellaista teidän tiedossanne mihin kaupungin tulisi puuttua omalla panoksellaan? (ostoliikenne, lipputuki, infra ja jne.) 7. Tulevaisuuden uhat alueen liikenteessä? 20

6.1 Satakunnan Liikenne Oy:n mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi Satakunnan Liikenne Oy:n liikenteestä vastaava henkilö Koiviston auton liikennejohtaja Kari Hietaniemi antoi seuraavat vastaukset kysymyksiin. Alla on suora lainaus Kari Hietaniemen 8.4.2011 lähettämästä sähköpostiviestistä: 1. Onko linjastossa jotain oleellisia puutteita? - Linjaston kannalta on yksi merkittävä ongelma. Rauma Pori vakiovuoroja pitäisi siirtää jossain määrin Irjanteen lenkiltä 8 tielle. Näiden suorienkin vuorojen olisi kuitenkin hyvä piipahtaa Eurajoen keskustassa palvelun vuoksi. Se ei kuitenkaan nyt onnistu, ei ole hyvää kääntöpaikka keskustassa lähellä 8 tietä ja jos käydään kauempana kääntymässä siihen kuluisi kohtuuttomasti aikaa. 2. Puuttuuko vuoroja joltain väliltä? (esim. kesäaikaiset, illan viimeiset ja jne.) - Raumalta Eurajoelle olisi kysyntää nykyistä myöhemmälle vakiovuorolle. - Eurajoelta Raumalle puuttuu tulo ennen seitsemää (aiemmin lääni osti). Tätä kysytään aika ajoin. - Eurasta ja Lapista Raumalle puuttuvat loma-aikaiset työmatkayhteydet aamuin illoin. - Raumalta Euran suuntaan voisi arki-iltana olla myöhäisempi vakiovuoro. - Ympärivuotisella palvelutarjonnalla työmatka-aikoina on merkitystä kunnan taloudelle. Jos yhteyksiä ei ole päätiesuunnilla ja keskusten välillä, verotuksen työmatkavähennykset muodostuvat jopa kohtuuttoman suuriksi. Halvempaa olisi panostaa julkisiin yhteyksiin. 3. Onko kokonaistarjonta riittävä eri väleillä? - Kokonaisuutena toistaiseksi varsin hyvällä tolalla. 4. Onko lipputuotteissa puutteita? - Valikoima on jo hyvä. Ensisijaista on pyrkiä pitämään näiden asiakashinnat houkuttelevina. - Jos valikoimaa voidaan lisätä, satunnaisia matkustajia saisi lisää jos voisi alentaa selvästi kertamatkan hintaa (esim. 2 e) ja 22 matkan lipun asiakashintaa (esim. matkan hinta 1,5 e). 5. Onko eri väestöryhmät huomioitu tarpeeksi hyvin? (ikääntyneet, opiskelijat, oppilaat ja jne.) - Viimeisten lipputäydennysten jälkeen on. 6. Onko jotain sellaista mihin kaupungin pitäisi puuttua omalla panoksellaan? (ostoliikenne, lipputuki, infra ja jne.) - Kuten edellä todetaan, joitain ostoja olisi tarkoituksenmukaista vielä tehdä. - Kaupungissa linja-autoreiteillä on hidasteita ja kavennuksia. Tämä kasvattaa matka-aikoja. Esim. töyssyt tulisi toteuttaa niin, että ne hidastaisivat henkilöautoja mutta ei linja-autoja. Henkilöautokannan kasvaessa ruuhkaisuus lisääntyy ja lähestytään tilannetta, jossa vuorovälin pitäminen nykyisessä puolessa tunnissa tulee nykykierroin vaikeaksi. 7. Tulevaisuuden uhat? - Uuden joukkoliikennelain toteutustapa on vielä epäselvä ja lähitulevaisuus on liikennöitsijälle pitkäjänteistä toimintaa ajatellen ensisijaisesti uhka. Uhkaa voidaan merkittävästi pienentää tiiviillä yhteistyöllä viranomaisen ja liikennöitsijän kesken, johon Raumalla on pitkät perinteet. 21

- Uudenlaisen reittiliikenteen pelisäännöt ovat vielä epäselvät ja tuettujen lippujen kelpoisuus auki. Jos tähän ei saada pian tolkkua, reittiliikenteen määrä tulee jäämään arvioitua pienemmäksi ja se taas tulee jatkossa lisäämään viranomaisen ostokustannuksia jos palvelutaso pidetään edes nykyisenä. 6.2 Pohjolan Liikenteen mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi Pohjolan Liikenteen liikennesuunnittelujohtaja Matti Kirjavainen kommentoi seuraavasti kysymyksiin. Alla on suorat lainaukset Matti Kirjavaisen 5.5.2011 ja 23.5.2011 lähettämistä sähköpostiviestistä: Meidän roolimme Rauman seudulla on kovin vaatimaton, sillä ajamme ainoastaan neljä vuoroa kumpaankin suuntaan välillä Turku-Rauma. Näistä kahdeksasta linjasivusta vain kolme on kokonaan vakiovuoroja, kaksi vuoroa ajetaan lisäksi vakiovuorona Raumalta Laitilaan. Turku-Rauma -välille luotiin noin 10 vuotta sitten tasaväliaikataulu. Reitin joukkoliikenne kuitenkin pilattiin heti alkuun voimakkaalla ylitarjonnalla, jonka vuoksi liikennettä jouduttiin pian taloudellisen pakon edessä supistamaan. Samalla tasavälisyys mureni vähitellen, eikä sitä enää ole jäljellä kuin Turun lähtöajoissa. Vuorotarjonta Turku-Rauma -välillä on osaksi "klimppiytynyttä", etenkin viikonloppuisin. Vaikkei meillä ole juuri esityksiä liikenteen nykytilan kohentamiseksi, olemme silti hyvin kiinnostuneita mahdollisista liikenteen muutossuunnitelmista ja kaukoliikenteen palvelutasoa koskevista suunnitelmista. 6.3 Vainion Liikenteen mielipiteet Rauman ja Eurajoen alueen liikennöinnin kehittämiseksi Vainion Liikenne Oy:n liikennepäällikön Juha Tiikon mukaan heidän liikennöintinsä alueella on sen verran vähäistä, että heillä ei ole kommentoitavaa alueen liikennöintiin. 22

7. Kustannuslaskentaa Yksittäisen vuoron ostaminen voisi tulla maksamaan kaupungille seuraavasti. Rauman paikallisliikenteen ostosopimuksen yhteydessä sovitun liikennöinnin muutoksen ajokilometrihinnat ovat: M-P 0,98 /km, L 0,98 /km ja S 1,5 /km. Kilometrihinnat eivät sisällä arvonlisäveroa, joka oli sopimushetkellä 8 %. Sopimus mahdollistaa enintään kokonaisvaikutukseltaan 10 % muutoksen kuukausittaiseen liikennöintikorvaukseen. Kuukausittainen liikennöintikorvaus on noin 29 000, jolloin esimerkiksi 10 % lisäys on noin 2900. Sopimus on Rauman kaupungin ja Satakunnan Liikenne Oy:n välinen sopimus. Ajosuoritteen hintaa voisi tarkistella myös toisenlaisella menetelmällä, eli tavallisen tilausajon hinnanmuodostuksen mukaan, jolloin kilometrihinta voisi olla 0,8 /km ja lisänä tulisi myös tuntiveloitus, joka olisi 30 alkavalta tunnilta. Molemmat arvot sisältävät alv:n. Kuitenkin, jos mietitään pitempikestoisen liikennöinnin hankintaa, tulisi kunnan tehdä tarjouskilpailu, jolloin hinnat todennäköisesti alentuisivat kilpailun johdosta. Suurimpana hintaan vaikuttavana tekijänä on kuitenkin ostettavan liikenteen soveltuminen liikennöitsijän jo olemassa olevaan liikenteeseen. Jos ostettava liikenne sulautuu liikennöitsijän linjastoon, joko eteen, taakse tai väliin, on hinta markkinahintaa mahdollisesti paljon alhaisempi, koska liikennöitsijä ei joudu tekemään kalustoinvestointeja, eivätkä palkkakustannukset oleellisesti muutu. Nykyisen linjaautoliikenteen voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan kuljettajalle on maksettava palkkaa vähintään 4,5 tunnista, vaikka työtä olisi vain 2 tunniksi. Esimerkkinä voisi mainita seuraavanlaisen liikennesuoritteen: kilometrejä ostettavalla linjalla olisi 40 kilometriä ja ajosuorite veisi aikaa 2 tuntia. Jos liikenne ei sulaudu liikennöitsijän jo olemassa olevaan liikenteeseen, voisi kustannusrakenne muodostua seuraavasti: 40 km x 0,8 /km + 4,5 tuntia x 30 /tunti = 167 Jos ostettava liikenne sulautuu liikennöitsijän jo olemassa olevaan liikenteeseen, voisi kustannusrakenne muodostua seuraavasti: 40 km x 0,8 /km + 2 tuntia x 30 /tunti = 92 Samasta ajosuoritteesta voi joutua maksamaan merkittävästi enemmän. Päiväkohtaisesti eroa tulisi jo 75 ja vuositasolla arkipäiväliikenteen (= 21 päivää kuukaudessa) kustannusten ero olisi jo 42 084 23 184 = 18 900 vuodessa. 7.1 Satakunnan Liikenne Oy:n esittämien puuttuvien vuorojen kustannuslaskentaa 1. Nykyistä myöhäisempi vakiovuoro Raumalta Eurajoelle ja takaisin. Lähtö voisi olla esimerkiksi Raumalta klo 21.00 ja paluu Eurajoelta 21.30. Kilometrejä yhteen suuntaan tulee Rauman linja-autoasemalta Eurajoen keskustaan 15,1 km ja jos ostetaan M-L vuorot esimerkiksi vuodeksi, niin hinta voisi muodostua seuraavanlaisesti: (30 km x 0,8 /km + 2 tuntia x 30 /tunti)x 25 päivää x 12 kk = 25 200 vuodessa sisältäen alv:n. 2. Eurajoelta Raumalle puuttuu arkipäivisin tulo ennen aamuseitsemää. Pertti Postiselta saadun tiedon mukaan kyseessä on vuonna 2009 keväällä lopetettu klo 6.10 Irjanteelta Raumalle klo 6.40 tullut vuoro. Postisen mukaan Irjanteelta ei tullut matkustajia, mutta Eurajoelta tuli 23

keskimäärin 4 matkustajaa ja matkalta muutama lisää. Näin ollen vuoro voisi lähteä Eurajoelta klo 6.30 ja saapua Raumalle klo 6.45. Hinta voisi muodostua seuraavanlaisesti: (20 km x 0,8 /km + 2 tuntia x 30 /tunti)x 21 päivää x 12 kk = 19 152 vuodessa sisältäen alv:n. 3. Eurasta Lapin kautta Raumalle puuttuu loma-aikaiset työmatkayhteydet aamuin ja illoin. Käytännössä yhteydet ovat huonot myös muina aikoina, jos otetaan vakiovuorot Euraan asti. Koulupäivinä klo 6.55 lähtee vuoro Eurasta, ollen Lapissa klo 7.15 ja Raumalla 7.45. Takaisinpäin vastaava vuoro lähtee Raumalta klo 16.15 ollen Lapissa klo 16.40. Vuoro ei jatka Euraan asti. Pikavuorot täydentävät tarjontaa, mutta euralaiset joutuvat maksamaan pikavuoromaksun, jota lappilaiset eivät joudu maksamaan. Hinta vuoroille kesäloman aikana voisi muodostua seuraavanlaisesti: (80 km x 0,8/km + 3 tuntia x 30 /tunti) x 50 päivää = 7700 Saman kaavan mukaan vuoro, esimerkiksi arki-iltana Raumalta Euraan, voisi tulla maksamaan seuraavasti: (40 km x 0,8/km + 2 tuntia x 30 /tunti) x 21x12 päivää =23184 24

8. Yhteenveto ja tulevaisuuden tavoitetila Rauman ja Eurajoen joukkoliikenteen palvelutaso on varsin hyvällä mallilla, jos otetaan vertailukohdaksi kuntien haluama joukkoliikenteen palvelutaso asukkailleen. Mitään suurempia ongelmia tai puutteita ei löydy. Eri matkustusvaihtoehtoja ja vuoroja on nykyisellään asukasmäärän nähden riittävästi. Yleisesti ottaen vuorot vastaavat hyvin alueen ihmisten tarpeisiin ja joukkoliikennepalvelut ovat kuntien haluamalla tasolla. Pieniä muutoksia tullaan aika ajoin varmasti jatkossakin alueella tekemään. Pääasiassa tulevilla muutoksilla pyritään parantamaan ensisijaisesti peruspalvelutasoa. Tavoitteena on pyrkiä joukkoliikenteen käytön maltilliseen kasvuun tekemällä nykyiseen linjastoon tarvittaessa täsmähankintoja. Pääpaino tulee jatkossakin olemaan nykyisen tilanteen ylläpitäminen ja lipputuotteiden hintatason pitäminen houkuttelevana alueen ihmisille. Uusi joukkoliikennelaki ja sen mukanaan tuomat eri uudistukset rahoitus- ja sopimuspuolella tulevat näyttämään suurta roolia tulevissa kunnan joukkoliikennehankinnoissa. Jos alueen liikennöinti muuttuu oleellisesti tai toimintaympäristössä tapahtuu liikenteen kysyntään vaikuttavia muutoksia, niin kunnat tulevat harkitsemaan palvelujen palauttamista tai lisäämistä kuntalaisilleen eri toimenpitein. Mahdollinen poliittisen ilmapiirin muutos voi myös tuoda lisäpanostusta joukkoliikenteeseen ja näin ollen lisätä kunnan rahallista panosta joukkoliikenteeseen. Tämä palvelutasomäärittely on voimassa kahdeksan vuotta, mutta sen toteutumista seurataan vuosittain ja palvelutasomäärittely tarkistetaan määräajoin. Seuraavan palvelutasomäärittelyyn otetaan alueen asukkaat ja elinkeinoelämä paremmin mukaan. Seuraavaa palvelutasomäärittelyä varten on suunnitelmissa tehdä laajemmat käyttäjäkyselyt alueen asukkaille ja elinkeinoelämän toimijoille. Toimiva joukkoliikenne on alueen kunnille hyvin tärkeä osa peruspalvelua ja joukkoliikenne pyritään ottamaan jatkossa entistä paremmin mukaan alueen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehitystyötä ja nykytilanteen seurantaa tullaan tekemään jatkossa vielä nykyistä tarkemmin. 25