ENEMMÄN KUORMAA VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ JA KUSTANNUKSIA Metsähallitus on aktiivisesti mukana toiminnassa, jonka tavoitteena on saada käyttöön hyötykuormaltaan suurempia ajoneuvoyhdistelmiä puutavaran kuljetuksiin.
SUOMI TIENNÄYTTÄJÄKSI Suurin sallittu puutavara-autojen kokonaispaino oli Suomessa pitkään 60 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmän massoja korotettiin lokakuussa 2013 ja suurin sallittu massa on nykyisin 76 tonnia. Massojen korotuksen yhteydessä sovittiin käynnistettäväksi käyttökokeiluja ajoneuvoyhdistelmille, jotka ovat pidempiä kuin 25 metriä ja/tai kokonaispaino suurempi kuin 76 tonnia. Näistä kokeiluista käytetään yleisnimitystä HCT käyttökokeilut (High Capacity Transports). Jätti 104tn iso, mutta hyvätapainen. Pikkujätti 84tn pieni kooltaan, iso ominaisuuksiltaan. 2
120 100 80 60 40 20 0 Tonnia Yhdistelmäajoneuvojen kokonaispainon kehitys Suomessa. Vuoden 1990 alusta sallittiin 56 tonnin painot ympärivuotisesti ja talviaikana 60 tonnia. Metsäteho 4-akselinen Mercedes 1960-luvulta. Kuva: Lusto/ Metsähallituksen Kehittämisjaoston kokoelma. PAINOJEN KEHITYKSEN HISTORIAA Suurinta sallittua kokonaispainoa on viimeisen 50 vuoden aikana nostettu useampaan kertaan. Vuoden 1990 alussa käyttöön tuli 56 tonnia ja myöhemmin 60 tonnia. Ympärivuotiseen 60-tonnisen käyttöön siirryttiin vuonna 1993. Ruotsissa em. kokonaispainojen muutokset tehtiin samanaikaisesti. Liittyessään Euroopan Unioniin Ruotsi ja Suomi saivat luvan käyttää kansallisessa liikenteessä EU-säädöksistä poikkeavia suurempia kokonaispainoja kuin muissa EU-maissa. 5-akselinen Sisu 1970-luvulta. Kuva: Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma. LUKUISIA SELVITYKSIÄ Vuonna 2007 Metsähallituksessa selvitettiin suurempien kokonaispainojen käyttömahdollisuuksia puutavaran autokuljetuksissa. Selvityksessä arvioitiin kokonaispainojen nostamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia kuljetuskustannuksiin sekä tehtiin mallikonsepteja suuremmat hyötykuormat omaaviksi ajoneuvoyhdistelmiksi. Esiselvityksen perusteella Metsähallituksen kuljetuksissa Pohjois-Suomessa olisi mahdollista saavuttaa jopa viiden miljoonan euron vuotuinen kustannussäästö, jos 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmän sijasta käytettäisiin 69 tonnin ajoneuvoyhdistelmää. Myös Ruotsissa on selvitetty suuremmilla hyötykuormilla varustettujen autojen käyttömahdollisuuksia. Projektissa suuren hyötykuorman ajoneuvoyhdistelmiä kokeillaan tiettyjen reittien lisäksi myös puutavaran kuljetuksissa suoraan metsästä teollisuudelle. 6-akselinen Volvo 1980-luvulta. Kuva: Teuvo Kumpare/ Lusto/Metsähallituksen Kehittämisjaoston kokoelma. TUNNUSTELUJA JA ESITYKSIÄ Metsähallitus keskusteli jo vuonna 2008 liikenneministeriön edustajien kanssa käyttökokeiluista, joiden tavoitteena on saada hyötykuormaltaan suurempia ajoneuvoyhdistelmiä puutavaran kuljetuksiin. 3
Metsähallituksen kuljetusesimies Reima Hedemäki tutustuu kuljettaja Johanna Funckin opastamana ruotsalaisen 90-tonnisen ETT-yhdistelmän ohjaamoon vuonna 2009. HCT käyttökokeiluista saadaan ainutlaatuista tutkimustietoa tulevaisuuden maantiekuljetusten kehittämiseen. Kyseessä ei ole kilpailu siitä kenellä on pisin tai raskain rekka, vaan menossa on rohkeita kokeiluja siitä, miten saadaan mahdollisimman paljon hyötykuormaa suhteessa energian kulutukseen ja tiekuormituksiin liikenneturvallisuudesta tinkimättä, toteaa ryhmäpäällikkö Otto Lahti Trafista. Metsäteollisuus ry teki kokonaispainojen nostamisesta esityksen ministeriölle vuonna 2010. Metsähallitus puolestaan teki vuonna 2011 yksilöidyn esityksen suurten autojen käyttökokeiluksi pitkän matkan kuljetuksissa Inarista Rovaniemelle. Lupaa ei silloin saatu, mutta vastuksessaan ministeriö totesi että tutkimusluontoisen käyttökokeilun käynnistäminen voisi hyvinkin olla Pohjois-Suomen haastavia kuljetusolosuhteita palveleva alueellinen kokeilu. PUUNKULJETUSTA EUROOPAN SUURIMMILLA REKOILLA EU:n yleisestä käytännöstä poikkeavat mitat ja massat mahdollistava komission tyyppihyväksyntäasetus annettiin joulukuussa 2012. Asetuksella sallitaan kansallisten mittojen ja massojen käyttö kotimaassa piensarjojen valmistuksessa ja yksittäishyväksynnässä. Lokakuun alussa 2013 toteutettu ajoneuvoyhdistelmien massojen korotus vahvistaa Suomen kilpailukykyä, vähentää ympäristöpäästöjä sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, kuljettajapula, liikenneturvallisuuden paraneminen ja monet muut tekijät painoivat vaakakupissa kun massojen korotuksesta päätettiin. Ensimmäinen HCT-luvan vuonna 2014 saanut puutavarayhdistelmä Suomessa on Orpen 12-akselinen, 94-tonninen ja 31 metriä pitkä yhdistelmä. Kuva: Orpe Kuljetus Oy. MIKSI NYT HCT? Polttoainekustannukset ja työvoimakustannukset muodostavat yhteensä kaksi kolmasosaa puutavaran kuljetusten kustannuksista. Molempiin näihin voidaan vaikuttaa käyttämällä suurempia yhdistelmiä. Tehty ajoneuvojen käyttöasetuksen muutos oli ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen massojen muutos, sillä ajoneuvoyhdistelmien mitoitusta muutettiin vain sallimalla 0,2 m aiempaa korkeammat yhdistelmät. Puutavaran kuljetuksissa perinteisten kolmen nipunyhdistelmien kuormatila tulee täysimääräisesti hyödynnettyä tehdyn massamuutoksen jälkeen. Seuraava askel suurempia hyötykuormia tavoiteltaessa merkitsee sitä että ajoneuvoyhdistelmiin on saatava neljä nippua puutavaraa. Tämä puolestaan tarkoittaa täysin uudentyyppisiä ajoneuvoratkaisuja, joita on myös käytännössä testattava. Liikenne- ja viestintäministeriön mitta- ja massastrategian lisäksi maantiejunien käyttökokeilun käynnistäminen on otettu myös yhdeksi metsäalan strategisen ohjelman tavoitteeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt marraskuuhun 2015 mennessä käyttökokeilulupia kaikkiaan seitsemälle yritykselle. 4
JÄTTI 104 TN ISO, MUTTA HYVÄTAPAINEN Kuljetuksia euroja ja luontoa säästäen Metsäalan kuljetuksenantajat ovat Metsäteollisuus ry:n johdolla valmistelleet esityksiä kokeiltaviksi reiteiksi ja kalustoksi. Lapin 104-tonninen ja 13-akselinen Jätti on järjestyksessään toinen puutavaran kuljetuksiin luvan saanut yhdistelmä. Se on järein rekka Euroopassa kun ei oteta huomioon erikoiskuljetuksia. Ketosen Kuljetus Oy on saanut luvan reitille Inari Rovaniemi Kemi. Jätti kuljettaa Pohjois-Lapin alueelta Metsähallituksen, Stora Enson ja Metsä Groupin raakapuuta. Puutavara-ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorma on kaksinkertainen 60 tonnin puutavara-autoihin verrattuna. Yhdistelmä on aloittanut kuljetukset syyskuussa 2015. Jätti koostuu 4-akselisesta trippelitelillä varustetusta 8x4 vetoautosta 4-akselisesta puoliperävaunusta 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta. Puoliperävaunun taaimmainen akseli on itseohjautuva. Puoliperävaunun pituus on 13 metriä ja varsinaisen perävaunun 12,6 metriä. Yhdistelmän kokonaispituus on noin 33 metriä ja kokonaispaino kuormattuna 104 tonnia. Valitun yhdistelmän ominaisuuksia selvitettiin hakemusvaiheessa simuloinnein. Simulointien perusteella yhdistelmän stabiliteetti ei ole huonompi kuin nykyisin käytettävissä yhdistelmissä ja kääntyvyysominaisuudet sekä mäennousukyky ovat riittäviä suunnitellulle reitille. Ennen kuin yhdistelmä aloitti kuljetukset, sillä tehtiin myös käytännössä kaistanvaihtokokeita kuorman kanssa. Tehokkuutta pitää nostaa, jos meinataan pysyä leivän syrjässä kiinni. Risto Ketonen, Ketosen Kuljetus Oy, Kemijärvi 5
Jätti Ivalon pohjoisimmassa kiertoliittymässä. Kaksoiskaistanvaihtoa harjoittelemassa. Vaihtopaikalla metsäpään auto on jättänyt kuormatun varsinaisen perävaunun ja kuormaa puoliperävaunua. Toimintatapa on suunniteltu siten, että metsäpäässä toimiva hyvin varusteltu tavanomainen täysperävaunuyhdistelmä jättää kuormatun perävaunun ja täyttää puoliperävaunun kuorman vaihtopaikoilla. Jätti tuo tyhjät perävaunut kuorman vaihtopaikalle ja ottaa mukaansa täydet. Trafi on myöntänyt luvan vain yhdelle yhdistelmälle. Tarkoituksena kuitenkin on, että myöhemmin niitä olisi kaksi. Näin varmistetaan, että metsäpään yhdistelmät ovat täystyöllistettyjä. Käyttökokeilussa odotettavia hyötyjä ovat mm. kuljetuskustannusten aleneminen, liikenneturvallisuuden paraneminen, päästöjen ja tierasituksen vähentyminen. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu laskennallisesti kotimaassa tehdyissä selvityksissä ja muun muassa Ruotsissa tehdyissä pitkäkestoisissa käyttökokeissa. Kokeilun aikana tutkimuksiin osallistuvat muun muassa Metsäteho Oy, Oulun yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Nokian Tyres. 6
MONIA HYÖTYJÄ Puutavara-autojen kuljetuskapasiteetin nostamisesta on monia hyötyjä. Muutos, % Polttoaineen kulutus/päästöt Tierasitus Yksikkökustannukset Kuormia liikenteessä 104 tonnin puutavara-auton arvioidut hyödyt verrattuna 60 tonnin autoon. -60-50 -40-30 -20-10 0 LIIKENNETURVALLISUUS Ajoneuvoyhdistelmien suurempi hyötykuorma vähentää ajokertojen määrää ja tiellä liikkuvan kaluston määrää. Käytettäessä 104 tonnin autoja kuljetuskertojen määrä puolittuu. Suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö ei lisää onnettomuusriskiä, vaan päinvastoin voi jopa pienentää sitä. Ajoneuvoyhdistelmissä käytetään uusinta ajoneuvotekniikkaa, jolla liikenneturvallisuutta voidaan edelleen parantaa. Ajokertojen vähenemisen lisäksi onnettomuusriskiä voi pienentää se, että isoilla ajoneuvoilla ajetaan etukäteen valittuja ajoreittejä pitkin. Jätin hyötykuorma on kaksinkertainen verrattuna 60 tonnin yhdistelmiin. Tämä vähentää ajokertoja ja kuormituskertoja vuositasolla enimmillään 1400 kertaa välillä Ivalo-Rovaniemen rautatieterminaali. Jätin reitillä liikennetiheys on suhteellisen pieni. Myös ohituskertojen määrä vähenee merkittävästi kun käytetään suuren hyötykuorman yhdistelmiä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Jätissä on mm. EBS -jarrut, hiekoituslaitteet, On Spot -ketjulaitteet, alkolukot ja peruutuskamera. Ajettaessa liukkaalla tienpinnalla voidaan vetoautossa käyttää akselinostolaitetta, jotta vetäville akseleille saadaan kohdistettua suurempi massa. Ääriolosuhteissa voidaan lisäksi käyttää kettinkejä. Yhdistelmä ei liikennöi ilmatieteen laitoksen määrittämän erittäin huonon ajokelin aikana. 7
Tekemässämme kaksoiskaistanvaihtosimuloinnissa 13-akselinen yhdistelmä osoittautui jopa vakaammaksi kuin 7-akseliset yhdistelmät. Yhdistelmä käyttäytyi myös odotusten mukaisesti, kun kuljettajat harjoittelivat kaistanvaihtoa kuljetuksia aloitettaessa. Käyttökokeilun aikana tehdään liikenneturvallisuuteen ja stabiliteettiin liittyviä seurantoja tiestöllä sekä ajokäyttäytymisja jarrutuskokeita suljetulla alueella. Professori Mauri Haataja, Oulun yliopisto. ORGANISAATIO Metsäteho Oulun yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen Teknillinen yliopisto Nokian Tyres TUTKIMUSTEEMA Kuljetustehokkuus Ajostabiliteetti Tie- ja siltarasitus Ajoneuvon rakenteet Liikenteen sujuvuus Tierasitus Rengastestit Lapissa on puoli vuotta kestävä talvi jolloin tierakenteet ovat jäässä ja kestävät paremmin raskasta liikennettä. Tierakenteen kestävyys ja urautuminen ovat kuitenkin asioita joita käyttökokeilussa on selvitettävä, pohtii Ari Kilponen Lapin Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuriyksiköstä. KULJETUSKUSTANNUKSET ALENEVAT Hakemuksen mukaisissa vetoauton, puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun ajoneuvoyhdistelmässä voidaan kuljettaa kerralla kaksinkertainen määrä puutavaraa verrattuna nyt käytössä oleviin 7-akselisiin yhdistelmiin. Sen kyydissä on enemmän kuormaa kuin 9-akselisten 76-tonnisten kokonaispaino on. POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT VÄHENEVÄT Ruotsalaisen seurantatutkimusten mukaan 90 tonnin ETT-yhdistelmän polttoaineen kulutus oli kuljetettuja tonneja kohden 21 prosenttia pienempi kuin 60 tonnisilla. Kun polttoainekulutus on pienempi kuljetettavaa yksikköä kohti, myös päästöjen määrä vähenee. Metsätehon laskelmien mukaan hiilidioksidija muut päästöt vähenevät 13-16 prosenttia käytettäessä 74-80 tonnin painoisia ajoneuvoyhdistelmiä. Suuren hyötykuorman ajoneuvoyhdistelmien vähäisemmästä määrästä johtuen myös melu- ja muut liikennehaitat esimerkiksi taajamissa vähenevät. TIERASITUS Ruotsin malmikuljetusten kehittämisselvityksessä tehdyn analyysin mukaan 90-tonnisella ja 11-akselisella pitkällä yhdistelmällä pohjamaan painuma on pienempi kuin 72-tonnisella 9-akselisella lyhyemmällä yhdistelmällä. Metsätehon laskelmien mukaan 100 tonnin paino ei lisää teiden kulumista, sillä paino on jakautunut useammalle akselille ja pidemmälle matkalle. Tiehen kohdistuvien kuormituskertojen määrä myös puolittuu. Suhteellinen tierasitus on 79 kun 60 tonnin yhdistelmän tierasitus on 100. 8
Jeesiöjoen sillan jälkeen rekka palaamassa omalle kaistalleen. Paripyörät vähentävät tierasitusta. Metsäpään yhdistelmissä, jotka kuormaavat pitkän yhdistelmän perävaunut niin sanotuilla kuormanvaihtopaikoilla, on käytössään kuormainvaa at. Tämän lisäksi yhdistelmän perävaunuissa on akselipainomittarit joilla akselikohtaisia painoja voidaan tarkkailla. Ohjaamon mittaritaulussa on myös näkyvissä akselipainot, kuorman painot ja kokonaispainot erikseen perävaunulle ja autolle. Monella tapaa voidaan varmistaa että kokeiluyhdistelmässä kuorma on jakautunut tasapainoisesti ja akseleiden kantavuuden mukaisesti. Tällä on merkitystä sekä ajoneuvon stabiliteettiin että tierasitukseen. PARIPYÖRÄT VÄHENTÄVÄT TIERASITUSTA Käyttökokeiluun suunnitellussa yhdistelmässä on perävaunuissa paripyörät lukuun ottamatta puoliperävaunun ohjautuvaa akselia. Tämän vuoksi, sekä edellä mainittujen tutkimusten perusteella, voidaan olettaa, että tieverkoston rasitus ei käyttökokeiluun suunnitellulla yhdistelmällä lisäänny verrattuna uuden käyttöasetuksen mukaisiin 76 tonnin yhdistelmiin. SILLAT KESTÄVÄT Pitkien, koko ajoneuvoyhdistelmän painon kerralla kantavien siltojen kuormitus kasvaa. Sodankylän kuntakeskuksen eteläpuolella Jeesiöjoen sillalle Jättiä varten on asennettu liikennevalo-ohjaus. Valojen ohjaus tapahtuu kauko-ohjattuna rekasta. Yhdistelmän ajaessa kuormattuna etelään pysäytetään muu liikenne sillalla. Näin kuormattu yhdistelmä saa ylittää sillan keskellä siltaa ajaen. Rekan ylitettyä sillan liikennevalot palaavat lepotilaan. 9
Liikenteen sujuvuutta tutkitaan sijainnin ja nopeuden tallentavilla videokameroilla, jotka kuvaavat edestä sivulta ja takaa. Kamerat on asennettu sekä Jättiin että 76 tonnin verrokkiin. KÄÄNTYVYYSOMINAISUUDET RIITTÄVÄT Jätin reitin kierto- ja muut liittymät mitattiin tarkkuus GPS:llä ja yhdistelmän käyttäytymistä niissä simuloitiin tietokoneella hakemusvaiheessa. Sekä simuloinnit että käyttökokemukset osoittavat, että yhdistelmän kääntymisominaisuudet ovat riittävät ko. reitille. MÄENNOUSUKYKYÄ Suunnitellulla reitillä on yksi pitkä ja vaativa mäki, ns. Magneettimäki Saariselän pohjoispuolella. Tehdyn simuloinnin perusteella nopeus laskee 80 km/h nopeudesta noin 400 metrin matkalla tien jyrkimmässä kohdassa alhaisimmillaan 20-30 kilometriin tunnissa. Yhdistelmä käyttäytyy (nopeutensa puolesta) magneettimäessä samalla tavoin kuin nykyisin käytössä olevat heikkotehoisemmat puutavara-autot. Talven jäisiä olosuhteita varten vetoauto on varustettu hiekoituslaitteella, On Spot -ketjunheittolaitteilla ja telin painon siirrolla. Näin varmistetaan mäennousukyky huonoissakin olosuhteissa. Ajojärjestelyin voidaan myös vaikuttaa kuljetusten sujuvuuteen. Suunnitelluista kuorman vaihtopaikoista eteläisin sijaitsee siten, että käytettäessä sitä, ei reitillä ole merkittäviä mäkiä. Sekä jättiin että pikkujättiin kuormataan puutavaran pituudesta riippuen 4-6 nippua. MUUT HYÖDYT Metsäpään autojen kuljettajat kuormaavat perävaunut niin sanotuilla kuormanvaihtopaikoilla ja puretaan rautatieterminaalissa materiaalinkäsittelykoneilla. Kuljettajilta ei vaadita nosturin käytön erityisosaamista, mikä helpottaa työvoiman saantia. Lisäksi rahtiautojen ajojärjestely ja tauottaminen työaikadirektiivin mukaisesti on helpompaa ja tehostaa siten osaltaan kuljetuksia. TUTKIMALLA LISÄTIETOA Käyttökokeiluihin liittyy mittava tutkimuspanostus, jolla pyritään muun muassa selvittämään, pitävätkö edellä mainitut odotetut hyödyt paikkansa. 10
P&A Trans Oy ja Kuljetusliike O. Malinen ovat jättäneet joulukuussa 2014 Trafille käyttökokeilulupahakemuksen 10 akselisten ja 84 tonnisten yhdistelmien käyttökokeiluun. Käyttökokeilun taustaorganisaatioina ovat QTeam Systems Oy ja Metsähallitus. Lupahakemuksen käsittely on vielä kesken. PIKKUJÄTTI 84TN PIENI KOOLTAAN, MUTTA SUURI OMINAISUUKSILTAAN KOKEILUPROJEKTIN TAVOITE Kokeiluprojektissa selvitetään, voidaanko 84 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä hoitaa puutavaran kuljetukset entistä tehokkaammin ja säästää samalla sekä ympäristöä, kustannuksia ja energiaa. Käyttökokeilussa Pikkujättiä vertaillaan sekä 76 tonnin yhdistelmiin että 104-tonniseen. Käyttökokeilun tuloksena voidaan päättää, soveltuuko ko. ratkaisu laajemminkin tieliikenteeseen hyväksyttäväksi. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja ja näin parantaa kilpailukykyä puutavaralogistiikassa. Pasi Korhonen, toimitusjohtaja, QTeam. KÄYTTÖKOKEILUN YHDISTELMÄT JA REITIT Käyttökokeilussa tutkitaan kahden 84 tonnia painavan 10-akselisen puutavara-ajoneuvoyhdistelmän hyödyntämistä Metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa. Yhdistelmät on suunniteltu siten, että nykyisen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaiset vaatimukset täyttyisivät mahdollisimman hyvin. Ajoneuvoyhdistelmän mitoitus on nykyisen asetuksen mukainen (mm. pituus, korkeus, kääntyvyys, telimassat, siltasääntömassat, yhdistelmän tehovaatimus ja rengasvaatimukset). Pikkujätin ominaisuuksia: Suuri kuormatila, joka mahdollistaa neljän 4-5 m pitkän puutavaranipun kuljettamisen. Tasainen painojakauma perävaunun ja vetoauton välillä (42 + 42 tn). Metsäajokelpoinen (varustettu irroitettavalla kuormaimella). Pieni tierasitus, 10 akselia ja vetoauton kolmesta ohjaavasta akselista kaksi taimmaista on 385 mm leveitä. Pikkujätin pitkä kuormatila mahdollistaa eri pituisten puutavaralajien kuljettamisen siten, että yhdistelmän kantavuus tulee täysimääräisesti hyödynnettyä. Kahden pitkän rankanipun kuormaamisen mahdollistavat nosturin pitkä aisa ja perävaunun jatkoaisa. Muista käyttökokeiluista poiketen käyttökokeilua esitetään laajemmalle tieverkolle, jotta puut voidaan noutaa metsäautoteiden varsilta ilman siirtokuljetuksia. Käyttökokeilun tiestöt sijaitsevat Kainuussa ja Lapissa, missä molemmissa kokeilua suoritetaan yhdellä poikkeuslupaa vaativalla ajoneuvoyhdistelmällä. Yhdistelmät koostuvat 5-akselisesta vetoautosta ja 5-akselisesta perävaunusta. Lapin yhdistelmä on kuljettanut puuta 9-akselisena jo vuoden ja osoittanut toimivuutensa. Auto on ensimmäinen 5-akselinen täyspitkä (12 metriä) puuauto Suomessa. Käyttökokeilussa 4-akselinen perävaunu vain vaihdetaan 5-akseliseksi. Lapin pikkujätti voi aloittaa kuljetukset välittömästi luvan myöntämisestä ja Kainuun noin 3 kuukauden kuluttua. Kun perävaunun jatkoaisa on käytössä niin nosturia voidaan siirtää taaksepäin kuormausvaiheessa. Itselläkin oli epäilyksiä, miten 10-akselinen pikkujätti toimii eri tilanteissa. Yhdistelmä on kuitenkin osoittautunut vakaaksi ja turvalliseksi. Se toimii kuin mikä tahansa puuauto, sillä erotuksella, että siihen saa aina kantavuuden mukaiset kuormat. Kuljetusyrittäjä Pentti Karvonen, P&A Trans. 11
Puutavaran autokuljetuksen satavuotinen historia osoittaa että kuormien koko on kasvanut tasaisesti. Ajoneuvoyhdistelmät ovat pidempiä ja akseleiden määrä niissä on lisääntynyt. Polttoaineen kulutus kuljetettua yksikköä kohtia on myös tasaisesti pienentynyt. Ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen massojen korotus 60 tonnista 76 tonniin on yksi askel tässä ketjussa. HCT-käyttökokeiluilla katse suunnataan tulevaisuuteen. Me Metsähallituksessa uskomme että 10-akselinen neljän nipun 84-tonninen pikkujätti on tulevaisuuden vetojuhta puutavaran kuljetuksissa metsästä jalostukseen. Jätin kaltaisten100-tonnisten maantiejunien oletamme puolestaan yleistyvän pitkien matkojen runkokuljetuksissa. Käyttökokeilumme toteutetaan alueilla, missä on pisimmät kuitupuun kuljetusmatkat eikä rautatiekuljetusmahdollisuutta. Kustannustehokkaampien puutavaran kuljetusmenetelmien ja -kaluston kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa metsätalouden kannattavuutta varsinkin siellä, missä autokuljetusmatkat ovat pitkiä ja junakuljetusmahdollisuutta ei ole. Metsähallitus Projektipäällikkö Ari Siekkinen HCT-yhdistelmien käyttökokeilut Hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi ESITTELYVIDEOT: Puulle kyytiä (Pikkujätti): https://www.youtube.com/watch?v=ebh8dolpg2g Jätin matkassa: https://www.youtube.com/watch?v=tlfcktn1zvi