Henkilöstöselvitys 21
Henkilöstöselvitys 21 1
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-951-817-974-3 Teknologiateollisuus ry Taitto: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Painopaikka: Painojussit Oy Julkaistu tammikuussa 28 2
1. Sisältö Sivu Tiivistelmä... 5 1. Teknologiateollisuuden henkilöstötarpeet ja oppilaitosyhteistyö selvitettiin... 7 2. Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä... 8 2.1. Henkilöstömäärän kasvu Suomessa tasaantuu vuoteen 21... 9 3. Toiminnoissa keskeistä tuotanto sekä tutkimus ja kehitys... 9 3.1. Asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtävät kasvavat suhteellisesti eniten... 1 3.2. PK-yritykset lisäävät henkilöstöä suhteellisesti eniten... 1 4. Henkilöstö on hyvin koulutettua... 13 4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä... 14 4.2. Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä... 15 5. Eläköityminen lisää ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tarvetta... 18 6. Oppilaitosyhteistyö yleistä opettajat avainasemassa... 2 7. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 22 Liite... 25 3
4
1. Tiivistelmä Teknologiateollisuus ry teki alkusyksystä 27 jäsenyritystensä henkilöstöjohdolle kyselyn, jossa selvitettiin yritysten hen ki lös tö tar pei ta Suomessa. Kyselyllä kartoitettiin henkilöstöjohdon nä ke myk siä yritysten toimintojen ja osaamisvaatimusten muutoksista keskipitkällä aikavälillä. Kyselyn tuloksia käytetään Tek no lo gia teol li suus ry:n koulutuspoliittisen viestinnän tarkistamiseen ja vahvistamiseen. Tiedustelu tehtiin edellisen kerran vuonna 24. Vuonna 26 teknologiateollisuus työllisti Suomessa 265 henkilöä. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden yritykset arvioivat henkilöstömäärän kasvavan vuoteen 21 mennessä noin 7 %, mikä merkitsee koko alan tasolla noin 18 henki löä. Ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden hen ki lös tön määrä on vuonna 27 kasvanut jo noin 3 % edel lis vuo des ta, joten henkilöstöjohto arvioi henkilöstömäärän kasvun Suo mes sa tasaantuvan lähivuosina. Tarkastelujaksolla 26 21 henkilöstön määrän en na koi daan lisääntyvän kaikissa tehtävissä. Suhteellisesti suurinta kas vua odotetaan asiakastuki-, huolto-, ja kunnossapitotehtäviin, johto- ja taloushallinnon tehtäviin ja tiiminvetäjätehtäviin. Ab so luut ti ses ti suurin henkilöstölisäys tehdään tuotantotehtäviin, jon ka henkilöstön arvioidaan lisääntyvän 6 %. Toimialoista tie to tek niik ka-ala ja kone- ja metallituoteteollisuus arvioivat hen ki lös tö mää rän kasvun suurimmaksi. Yritysten koon mukainen vertailu osoitti, että alle 5 henkilöä työllistävät yritykset arvioivat li sää vän sä henkilöstöään suhteellisesti enemmän kuin suuremmat, näin erityisesti tutkimusja tuotekehitystehtäviin. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä muuttaa rekrytointikuvaa mer kit - tä väs ti. Teknologiateollisuuden henkilöstön nykyisen ikä ja kau man perusteella on arvioitu, että alan yrityksistä siirtyy eläk keel le vuosina 25 21 kaikkiaan yli 2 henkilöä. Eläk keel le siirtyvissä ikäluokissa on eniten kone- ja me tal li tuo te teol li suu den ja metallien jalostajien ammattiosaajia, mikä vaikuttaa erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rek ry toin ti tar pee seen. Mikäli kyselyyn vastanneiden yritysten arviot eri tutkintoja suo rit - ta neen henkilöstön määrän kasvusta toteutuvat koko tek no lo gia - teol li suu des sa, alalle on rekrytoitava vuosittain keskimäärin 12 yliopistotutkinnon, 17 ammattikorkeakoulututkinnon ja 54 toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittanutta, jotta myös eläkkeelle siirtyvien määrä korvataan. Kone- ja me tal li tuo te teolli suu teen tai metallien jalostukseen sijoittuisi yli opis to tut kin non suorittaneista vajaa 4, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista noin 8 mutta toisen asteen ammatillisen tut kin non suorittaneista noin 45. Yritykset ovat tiedostaneet alaa uhkaavan henkilöstövajeen ja panostavat yhteistyöhön oppilaitosten kanssa sekä alan ve to - voi man lisäämiseksi että koulutuksen työelämälähtöisyyden pa ran ta mi sek si. Yli 9 % yrityksistä tekee jossain muodossa op pi lai tos yh teis työ tä. Toimenpiteistä viidennes on peruskoulujen, kol man nes toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja kolmannes am mat ti kor kea koulu jen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yli puolet toi men pi teis tä liittyy suoraan opiskelijoiden kanssa tehtävään yh teis työ hön työelämäjaksoihin, opinnäytetöihin tai opis ke li javie rai lui hin. Opettajien työelämätuntemus ja kontaktit yrityksiin ovat avainasemassa parannettaessa yhteistyön laatua ja tuloksia. Tämän selvityksen viestit osaamisen kehittämiselle ovat selkeät. Tarvittavan osaamisen taso nousee kautta linjan ja ilman pe rus koulu tus ta olevaa henkilöstöä ei yrityksiin juuri olla rek ry toi mas sa. Ala tarvitsee sekä ammatillisen tutkinnon että kor kea kou lu tut kin non suorittaneita osaajia. Ammattiosaajien tarpeen ko ros tu mi nen lisää ammatillisen väylän ja elinikäisen oppimisen mer ki tys tä. Maailmantalouden epävarmuustekijöistä johtuen hen ki lös tö tarpei den arvioinnin tulokset voivat olla vain suuntaa-antavia. Ky se ly het kel lä henkilöstöjohto arvioi, että rekrytointitarve pysyy lä hi vuo si na korkeana tai jopa kasvaa jo yksin henkilöstön ikä ra ken - tees ta johtuen. Vain selvä taantuma muuttaisi tilanteen toiseksi. Osaavan henkilöstön saatavuus on perusedellytys sille, että tekno lo gia teol li suu den yritykset voivat toimia Suomessa. Tämän tur vaa mi sek si tarvitaan kaikkia toimenpiteitä yhteistyössä sekä ope tus- että työ voi ma vi ran omais ten kanssa. 5
6
1. Teknologiateollisuuden henkilöstötarpeet ja oppilaitosyhteistyö selvitettiin Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä Suomen toi min - to jen henkilöstötarvetta jatkona kolme vuotta sitten tehtyyn tie dus te luun. Jäsenyrityksille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin yritysten Suomessa toimivan henkilöstön määrää vuonna 26 toiminnoittain ja koulutustaustan mukaan sekä vastaavaa arviota vuodelle 21. Henkilöstötarpeen lisäksi kyselyssä tiedusteltiin muun muassa yritysten oppilaitosyhteistyön yleisyyttä ja sen eri muotoja. (Liite 1) Kysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n kaikille jä sen yri tyk sil le, joita rekisterin poimintahetkellä oli 1421 ja joissa työskenteli noin 193 7 henkilöä. Kyselyyn vastasi 51 yritystä, joissa työs ken te li yhteensä runsaat 128 7 henkilöä. Tilastokeskuksen yri tys re - kis te rin mukaan teknologiateollisuuden toimialoilla työs ken te li vuonna 25 kaikkiaan 23 6 henkilöä 15 2 yri tyk ses sä. Siten kyselyn henkilöstökattavuus arvioidaan olevan 56 % koko perusjoukosta ja 67 % Teknologiateollisuus ry:n jäsenistä. Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain ja kokoluokittain Toimiala Yrityksen koko, henkilöä Osuus koko 1-49 5-99 1-249 25-499 5- Yht. alasta, % Elektroniikka- ja sähköteollisuus 916 728 492 331 39365 48411 73,8 Tietotekniikka-ala 535 62 1587 19 5565 9379 26,3 Kone- ja metallituoteteollisuus 4558 453 9287 5859 31746 5598 5,1 Metallien jalostus 18 26 1351 1727 11494 1494 85,5 Yhteensä 6117 612 16317 11986 8817 12871 55,8 Osuus koko alasta, % (25) 1, 3, 47, 52,7 96,1 55,8 PK-yritysten ja tietotekniikka-alan yritysten vastausaktiivisuus oli selvästi keskimääräistä alhaisempi. Vastauksissa painottuu suur ten yritysten ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten osuus. Tarkastelu tehdään pääsääntöisesti edellisen tutkimuksen ta paan: tuloksia tarkastellaan pääsääntöisesti sellaisenaan yleis tä mät tä niitä koko alalle henkilöstön koulutus- ja tehtäväjakautumiltaan sa man kal tai set metallien jalostus ja kone- ja metallituoteteollisuus yh dis te tään yhdeksi ryhmäksi ja lisäksi tietotekniikka-ala ja elekt roniik ka- ja sähköteollisuus toiseksi ryhmäksi. kokoluokkatarkastelu rajoitetaan kahteen luokkaan, yli 5 hen ki löä työllistäviin ja alle 5 henkilöä työllistäviin PK-yrityk siin. 7
2. Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiateollisuus on Suomen teollisuuden aloista suurin myös henkilöstön määrällä mitattuna. Se työllisti Suomessa vuonna 26 noin 264 8 henkilöä, yli puolet koko teollisuuden hen ki lös tös tä. Teknologiateollisuus muodostuu neljän toimialan ko ko nai suu des ta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, tietotekniikka-ala (tie to jen käsit te ly), kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Vuonna 26 elektroniikka- ja sähköteollisuuden Suomen toi mi pai - kois sa työskenteli noin 64 6, tietotekniikka-alalla 47 4 kone- ja metallituoteteollisuudessa noin 136 2 ja metallien jalostuksessa noin 16 6 henkilöä. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön määrä on viime vuosina kasvanut sekä Suomessa, että sen rajojen ulkopuolella. Suomessa henkilöstön määrä on lisääntynyt vuodesta 24 ja en nak ko tie to jen mukaan kasvu on jatkunut myös vuonna 27. Alan voimakkain kasvu on tapahtunut Suomen rajojen ul ko puo lel la. Ulkomaisissa tytäryrityksissä toimivan henkilöstön määrä kak sin - ker tais tui vuodesta 1998 ja oli vuonna 26 noin 22, runsaat 8 % Suomessa toimivan henkilöstön mää räs tä. Erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja metallien ja los - tuk sen henkilöstön määrä ulkomaisissa tytäryrityksissä on li sään - ty nyt. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on miltei kol min ker tais ta nut ul ko mail la toimivan henkilöstönsä määrän vuo des ta 1998 ja ulko mai sis sa tytäryrityksissä työskenteli vuonna 26 noin 4 % enemmän henkilöstöä kuin Suomessa. Ke hi tys on ollut vas taa van - lai nen me tal li en jalostuksessa, joka työl lis ti myös 4 % enem män henkilöitä Suomen rajojen ul ko puo lel la vuonna 26. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö ulkomailla puo li - tois ta ker ta is tui vuodesta 1998, mutta oli määrältään noin 9 vuonna 26. Myös tietotekniikka-alan henkilöstöstä val ta osa on tois tai sek si Suomessa, sillä maan rajojen ulkopuolella työs ken te lee noin 1 henkilöä. Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Tietotekniikka-ala Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuuus Lähde: Tilastokeskus ja Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 3 25 2 15 1 Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuo den lopussa) 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27e 21e Lähde: Tilastokeskus ja Teknologiateollisuus ry 8
2.1. Henkilöstömäärän kasvu Suomessa tasaantuu vuoteen 21 Vastanneiden yritysten henkilöstöjohto arvioi henkilöstömäärän kasvavan vuoteen 21 mennessä lähes 7 %. Ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden henkilöstön määrä on kasvanut alkuvuonna 27 jo noin 3 % edellisvuodesta. Siten hen ki löstö mää rän kasvun arvioidaan tasaantuvan Suomessa lähivuosina. Tilanne vaihtelee toimialoittain ja yrityksen koon mukaan: Elekt roniik ka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka ala arvioivat työl lis tä - vän sä yhdessä noin 5 % enemmän henkilöstöä vuonna 21 kuin vuonna 26. Erityisesti tietotekniikka-ala uskoo hen ki lös tö mää rän kasvun jatkuvan Suomessa. Kone- ja me tal li tuo te teol li suu den ja metallien jalostuksen henkilöstön arvioidaan kas va van yh teen sä miltei 8 % ja kasvu painottuu kone- ja me tal li tuo te teol li suu teen. 3. Toiminnoissa keskeistä tuotanto ja T&K Teknologiateollisuuden toimintojen painopisteet ovat tuo tan nos sa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnoissa. Miltei puolet vas tan nei den yritysten henkilöstöstä toimi vuonna 26 tuotannossa ja viidennes tutkimus- ja kehitystehtävissä. Asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevien osuus oli 1 %. Myynti ja markkinointi sekä muut tukitoiminnot työllistivät noin 6-7 %. Johto- tai taloushallinto-, tiiminvetäjä- sekä osto- ja lo gis tiik ka teh tä vis sä toimivia oli kutakin noin 3-4 % henkilöstöstä. Toimintojen rakenne vaihteli voimakkaasti yrityksen toimialan ja koon mukaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja tietotekniikka-alalla T&Ktoiminnot ovat vahvassa asemassa. Näissä tehtävissä työskenteli yli kolmannes henkilöstöstä vuonna 26, miltei saman verran kuin tuotannossa. Asiakastuki-, huolto- ja kun nos sa pi to teh tä vis sä toimi lähes 1 % henkilöstöstä. Suurimmissa, yli 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä T&K-toiminnot ovat erityisen keskeisessä asemassa. Niissä useampi henkilö toimi T&K-tehtävissä kuin tuo tan to teh tä vis sä. Alle 5 henkilöä työllistävissäkin yrityksissä hen ki lös tös tä runsas kymmenesosa toimi T&K-tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yri tyk sis sä painopiste on tuotantotoiminnoissa, joissa työskenteli run sas puolet vastanneiden yritysten henkilöstöstä vuonna 26. Asiakastuki, huolto- ja kunnossapitotehtävät työllistivät vuonna 26 1 % ja muut tukitoiminnot 8 %. Kaikki muut toiminnot ts. johto- ja taloushallinto, T&K-, osto-, myynti ja tii min ve tä jä teh tä vät työllistivät kukin noin 5 % henkilöstöstä. Toimintojen rakenne ei vaihdellut yritysten koon mukaan yhtä voimakkaasti kuin elekt roniik ka- ja sähköteollisuudessa. PK- yrityksissä henkilöstöä oli suhteessa enemmän johtoja taloushallinto- sekä tuo tan to teh tä vis sä ja vastaavasti vähemmän T&K- ja asiakastukitehtävissä kuin suurissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain 26 Vastanneet yritykset. Osuus, % % 1 Muu 8 Asiakastuki Myynti 6 Tiiminvetäjä 4 Tuotanto 2 Osto ja logistiikka Tutkimus ja kehitys Kaikki Elekt roniik ka- ja säh kö teol li suus Tie to tek niik ka-ala Kone- ja me tal li tuo teteol li suus Metallien jalostus Johto ja taloushallinto 9
3.1. Asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtävät kasvavat suhteellisesti eniten Yritysten arvion mukaan henkilöstön määrä kasvaa tar kas te lujak sol la 26 21 kaikissa toiminnoissa. Suhteellisesti suurin kas vu kohdistuu asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Tuo tan non ja asiakastuen henkilöstön määrät kasvavat ab so luutti ses ti eniten. Asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä toimivan henki lös tön määrän arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 15 %, alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä miltei neljänneksen. Ab so - luut ti se na lisäyksenä asiakastukeen rekrytoidaan tämän mukaan toi sek si eniten henkilöitä tuotantotoimintojen jälkeen. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallienjalostuksessa kas vun ar vi oi daan olevan keskimäärin 18 % ja painottuvan kone- ja metal li tuo te teol li suu den alalle. Elektroniikka- ja säh kö te ol li suu den sekä tietotekniikka-alan yritykset arvioivat näissä teh tä vis sä toimivan henkilöstön määrän nousevan keskimäärin 11 %. Johto- ja taloushallinnon tehtävissä arvioidaan vuonna 21 ole van 12 % enemmän henkilöitä kuin vuonna 26. Elekt roniik ka- ja sähköteollisuuden sekä tietotekniikka-alan yritykset lisäävät näissä tehtävissä toimivien määrää yrityskoosta riip pu mat ta, mut ta kasvu on suurinta suurissa yrityksissä. Kone- ja me tal li tuo te teolli suu den sekä metallien jalostuksen yri tyk sis sä johto- ja ta lous - hal lin non tehtävissä toimivien määrä kasvaa mal til li sem min. Tiiminvetäjä- ja työnjohtotehtävissä toimivan henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan 11 % koko teknologiateollisuudessa. Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus rek ry - toi vat tii min ve tä jiä kaikenkokoisiin yrityksiin. Elektroniikka- ja säh kö teol li suu des sa sekä tietotekniikka-alalla erityisesti pienem mät, alle 5 hengen yritykset rekrytoivat lisää henkilöstöä näihin teh tä viin. Myynti- ja markkinointitehtävissä toimivien määrän arvioidaan kasvavan 9 %. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metal li en jalostajilla kasvu on keskimäärää suurempaa ja koskee kai ken ko koi sia yrityksiä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja tie to tek niik ka-alalla myyntiosaajien määrä lisääntyy lähinnä alle 5 hen ki lön yrityksissä Osto- ja logistiikkatehtävissä henkilöstön määrän ennakoitu kas vu on 7 %. Tätä henkilöstöä rekrytoidaan keskimäärää enemmän kaikenkokoisiin elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tie to tek - niik ka-alan yrityksiin. Kone- ja metallituoteteollisuus yhdessä metallien jalostajien kanssa arvioi myös lisäävänsä henkilöstön määrää näihin tehtäviin, mutta kasvu on voi mak kain ta alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Tuotantotehtävissä toimivien määrä lisääntyy yritysten arvioiden mukaan koko alalla keskimäärin 6 %. Tämä merkitsee, että tuotan to teh tä viin lisätään absoluuttisesti eniten henkilöstöä. Kehitys on molemmilla toimialoilla samankaltaista: suhteellisesti suurinta kasvua ennakoidaan alle 5 henkilön yrityksiin. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä toimivan henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 21 mennessä 3 %. Henkilöstöä lisätään erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden sekä me tal li en jalostuksen yrityksiin yrityskoosta riippumatta. Elekt roniik ka- ja sähköteollisuuden sekä tietotekniikka-alan T&K-hen ki lös tön määrä on yritysten arvioiden mukaan myös lievässä kasvussa, vaikka suurimmissa yrityksissä henkilöstön määrä T&K- tehtävissä hiukan supistuu. 3.2. PK-yritykset lisäävät henkilöstöä suhteellisesti eniten Teknologiateollisuuden alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ar vi oi vat lisäävänsä henkilöstöään Suomessa keskimäärin 14 % vuoteen 21 mennessä. Yritysten arvion mukaan henkilöstöä lisätään kaikkiin toimintoihin mutta suhteellisesti eniten asi a kas tu ki-, huolto- ja korjaustoimintoihin, T&K-tehtäviin, tii min ve tä jä teh tä viin sekä myynti- ja markkinointitehtäviin. Elektroniikka- ja sähkö- sekä tietotekniikka-alan pk-yritykset arvioivat kas vat ta van sa henkilöstön määrää miltei viidenneksen. Kone- ja me tal li tuo te teol li suuden ja metallien jalostuksen pk-yritykset ar vi oi vat kas vun olevan noin 12 %. Näissä yrityksissä myös osto- ja lo gis tiik ka toi min nois sa olevien henkilöiden määrä kasvaa kes ki mää rää enem män. Suurimmissa, yli 5-henkilöä työllistävissä tek no lo gia teol li suu den yrityksissä henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan kes ki mää rin 4 %. Rekrytoinnin yhteinen painopistealue on toimialasta riip pu - mat ta asiakastuki-, huolto- ja korjaustehtävissä. Elekt roniik ka- ja säh kö teol li suu des sa ja tietotekniikka-alalla arvioitu hen ki lös tön mää rän muutos on maltillisempi ja sen arvioidaan pai not tu van johto- ja taloushallinto- sekä osto- ja lo gis tiik ka teh tä viin edellä mainitun ohel la. Samanaikaisesti T&K- sekä muissa teh tä vis sä toimi van hen ki lös tön määrän arvioidaan hieman vä he ne vän. Kone- ja me tal li tuo te teol li suus ja metallien jalostajat ar vi oi vat li sää vän sä henkilöstöä asiakastuen ohella suhteellisesti eni ten myynti- ja markki noin ti teh tä viin, työnjohtotehtäviin sekä T&K-tehtäviin. 1
Teknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain 26 ja 21 Vastanneet yritykset 7 6 5 4 +6% 26 21 Muutos 26-21: 7% 3 +3% 2 1 +12% +7% +11% +9% +15% +1% Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan henkilöstön määrä toiminnoittain 26 ja 21 Vastanneet yritykset 25 2 +1% +6% 26 21 Muutos 26-21: 5% 15 1 5 +22% +9% +12% +6% +11% +,4% Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallin jalostuksen henkilöstön määrä toiminnoittain 26 ja 21 Vastanneet yritykset 45 4 35 3 25 2 +6% 26 21 Muutos 26-21: 8% 15 1 5 +7% +12% +7% +1% +12% +18% +2% Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu 11
Teknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % % 3 25 2 Yli 5 Alle 5 15 1 5-5 Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu Henkilöstö yhteensä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan henkilöstö toiminnoittain Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % % 3 25 2 Yli 5 Alle 5 15 1 5-5 Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu Henkilöstö yhteensä Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstö toiminnoittain Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % % 3 25 Yli 5 Alle 5 2 15 1 5 Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotanto Tiiminvetäjä Myynti Asiakastuki Muu Henkilöstö yhteensä 12
4. Henkilöstö on hyvin koulutettua Työntekijöiden suhteellinen osuus Teknologiateollisuus ry:n jä sen - yri tys ten henkilöstöstä väheni 199-luvulla. Tämä johtui eri tyi ses ti toimihenkilövaltaisten elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä tieto tek niik ka-alan kasvusta. Vuonna 26 tek no lo gia teol li suu den toimihenkilöiden kokonaisosuus oli yli puolet hen ki lös tös tä. Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutustaso on noussut vuo des ta 199 selvästi. Tilastokeskuksen mukaan ilman am ma til lis ta tutkintoa tek no lo - gia teol li suu des sa työskentelevän hen ki lös tön osuus on laskenut 199-luvun alun kolmanneksesta vuoden 25 viidennekseen. Miltei 8 % oli suorittanut jonkin pe rus as teen jälkeisen am ma til li sen tut kin non. Näistä puolella oli toisen asteen ammatillinen perus-, ammatti- tai erikoisammattitut kin to. Siten 4 % hen ki lös tös tä oli suorittanut vähintään alim man korkea-asteen (tek ni kot jne.) tutkinnon. Korkea-asteen tut kin not jakautuivat varsin ta sai ses ti yliopisto-, am mat ti kor kea koulu- (AMK), ja alimman korkea-asteen (teknikot jne.) tut kin to jen kesken. Näitä kaikkia oli runsas 1 % teknologiateollisuuden henkilöstöstä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan henkilöstö oli suorittanut teknologiateollisuuden kes ki mää rää use am min korkea-asteen tutkintoja. Viidenneksellä oli yli opis to - tut kin to ja yli kolmanneksella AMK- tai alimman korkea-asteen (tek ni kot jne.) tut kin to. Tietotekniikka-alalla työskentelee keski mää rää vähemmän toisen as teen tutkinnon suorittaneita ja kes ki mää rää enemmän niitä, joilla tut kin non suorittaminen on mah dol li ses ti kes ken. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin ja los tuk sen henkilöstön tutkinnot olivat valtaosaltaan toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Korkea-asteen tutkintoja oli suo rit ta nut yhteensä noin neljännes: yliopistotutkinnon oli suo rit ta nut noin viisi prosenttia ja noin viidennes AMK- tai alimman korkea-asteen (teknikot jne.) tutkinnon. Teknologiateollisuuden henkilöstön rakenne 199-26 % 1 9 8 7 6 Työntekijät Toimihenkilöt 5 4 3 2 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Lähde: Tilastokeskus Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 199-25 Osuus, % % 1 9 8 7 6 5 4 Ylempi korkeakoulu- ja tutkijakoulutusaste (yliopisto) Alempi korkeakouluaste (AMK) Alin korkea-aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) 3 2 1 199 1995 2 25 Teknologiateollisuus yhteensä Elekt roniik kaja sähköteollisuuus Tietotekniikka-ala Kone- ja me tal li - tuo te teol li suus Metallien jalostus Toisen asteen ammatillinen koulutus (AOL) Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Lähde: Tilastokeskus 13
4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Tilastokeskuksen mukaan tutkinnon suorittaneesta tek no lo gia - teol li suu den henkilöstöstä keskimäärin kolmella neljästä oli vuon na 25 tekniikan alan tutkinto. Kone- ja me tal li tuo te teol li suu den sekä metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnoista 8 % oli tek nii kan alalta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tut kin nois ta tek nii kan alan tutkintoja oli runsaat kaksi kolmannesta. Tie to tek niik ka-alalla tutkintojen kirjo on laajempi alan opintojen ja kau tues sa useammalle tieteenalalle. Tutkinnoista vain 4 % oli tek nii kan alalta, kolmannes kaupan alalta ja viidennes luon non tie teis sä. Teknologiateollisuuden henkilöstön tekniikan tutkintojen yleisin opintoala vaihtelee koulutusasteen mukaan. Toisen asteen ammattioppilaitoksissa suoritetuista tutkinnoista (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista) yli puolet oli kone- ja metalli- ja energiatekniikan alan tutkintoja ja vajaa viidennes sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoja. Insinööritutkinnoista enää kolmannes oli kone-, energia ja kulje tus tek nii kan alalta. Sähkö- ja automaatiotekniikan tai tieto- ja tietoliikennetekniikan alojen tutkintoja oli kumpaistakin neljän nes. Nämä kolme alaa kattoivat 9 % insinööritutkinnoista. Yliopistotason diplomi-insinööritutkinnoista sähkö- ja automaatiotekniikan alan tutkintoja oli yli neljännes. Yhdessä tieto- ja tietoliikennetekniikan tutkintojen kanssa ne kattoivat puolet DI-tut kin - nois ta. Kone- ja energiatekniikan alan tutkintoja oli nel jän nes. Kyselyyn vastanneissa teknologiateollisuuden yrityksissä oli pal jon suuria yrityksiä ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yri tyk siä. Siten vastanneiden yritysten henkilöstön koulutustaso on edel lä esitettyä, koko teknologiateollisuuden keskimäärää kor ke am pi. Vastanneissa yrityksissä yliopistotutkinnon oli suorittanut keski mää rin vajaa viidennes ja AMK- tai alimman korkea-asteen (tek ni kot jne.) tutkinnon runsas neljännes henkilöstöstä. Toisen as teen ammatillinen tutkinto perus-, ammatti- tai eri koi sam mat ti - tut kin to oli runsaalla kolmanneksella. Ilman ammattitutkintoa työskenteli viidennes henkilöstöstä. Kaikista tutkinnoista tek nii kan alan tutkintoja oli 7 %. Vaikka koulutustaso oli vastanneissa yrityksissä korkeampi kuin koko maan alan yrityksissä keskimäärin, toimialojen väliset erot olivat samansuuntaiset. Oheisissa kuvissa on esitetty tarkemmin vastanneiden yritysten henkilöstön koulutusrakenne vuonna 26 toimialoittain ja kokoluokittain % 1 9 8 7 6 5 4 3 Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 26 Vastanneet yritykset Yliopisto AMK Alin korkea-aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) AOL 2 1 Kaikki Elekt roniik kaja sähköteollisuuus Tietotekniikka-ala Kone- ja me tal li tuo te - teol li suus Metallien jalostus Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne kokoluokittain 26 Vastanneet yritykset % 1 Yliopisto 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kaikki 1 49 5 99 1 249 25 499 5 AMK Alin korkea-aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) AOL Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa 14
4.2. Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä Yritykset arvioivat, että tarvittavan osaamisen taso nousee kai kis sa tehtävissä. Se heijastuu myös rekrytoitavan henkilöstön kou lu tus - taus taan ja ilman peruskoulutusta olevaa henkilöstöä ei yri tyk siin juuri olla rekrytoimassa. Yritysten arvion mukaan teknologiateollisuuden koko hen ki lös tön määrä kasvaa 7 %. Yliopisto, AMK ja ammatillisia tutkintoja suorittaneiden määrät kasvavat varsin tasaisesti, noin 13 % vuo teen 21 mennessä. Vaikka tiiminvetäjiä tarvitaan lisää, tek nik ko tut kin non suorittaneen henkilöstön määrä supistuu tek nik ko kou lu tuk sen loputtua ja henkilöiden ikääntyessä. Myös ilman tut kin toa olevan henkilöstön määrä supistuu. Kasvun painopiste on tekniikan alan tutkinnoissa, mutta eri tyi ses ti korkea-asteella myös muiden alojen tutkinnoissa. Toisella as teel la vain tietojenkäsittelyalan koulutuksen saaneiden määrä li sään tyy tekniikan alan ohella. Yliopistotutkintoja suorittaneen henkilöstön määrän ar vi oi daan kasvavan keskimäärin 13 %. Kasvun painopiste on tek nii kan alan tutkinnoissa (+17 %). Myös muiden alojen kaupallisen, tie to jen kä sit te lyn ja muiden alojen yliopistotutkinnon suo rit ta - nei den määrät kasvavat selvästi, jatkotutkinnon suorittaneiden mal til li sem min. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien ja los tuk - ses sa yliopistotutkintoja suorittaneiden määrä kasvaa yritysten arvi oi den mukaan miltei viidenneksen. Suhteellisesti eniten li sä tään tekniikan alan yliopistotutkinnon suorittaneiden määrää. Myös tietojenkäsittelyn ja kaupan alan yliopistotutkinnon sekä jat ko tut - kin non suorittaneiden määrien arvioidaan lisääntyvän (n. 16 %) Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja tietotekniikka-alal la yli opis to tut kin non suorittaneiden määrän arvioidaan li sään ty vän 11 %. Kasvun painopiste on tekniikan alalla (+15 %). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän ar vi oi daan lisääntyvän myös 13 %. Lisäys painottuu tekniikan alan tutkinnon suorittaneisiin, joiden määrä kasvaa noin 15 %. Kau pan ja tietojenkäsittelyalan tutkinnon suorittaneiden määrät li sään ty vät maltillisemmin (+ 5 %). Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus arvioi lisää vän sä AMK-tutkinnon suorittaneita miltei viidenneksen. Näis sä yrityksissä kasvun arvioidaan kohdistuvan tietojenkäsittelyalan ja kaupan, sekä tekniikan alan AMK-tutkinnon suorittaneisiin. Elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä tietotekniikka-ala ar vi oi AMK-tutkinnon suorittaneiden määrän kasvavan alle kymmenyk sen. Kasvu johtuu tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden mää rän kasvusta. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan 15 %. Kasvu johtuu tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden määrän viidenneksen ja datanomien määrän run saan kymmenyksen kasvusta. Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus arvioi rek ry toi van sa toisen asteen osaajia lisää kaikkiaan 16 % ja lisäys suun tau tuu tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille. Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietojenkäsittelyala ar vi oi li sää vän sä keskimäärin noin kymmenyksellä toisen asteen osaaji en määrää, kun tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden määrä kas vaa. Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusaste 26 ja 21 Vastanneet yritykset 45 4 35 26 21 Muutos 26-21: 7% +15% 3 25 2 +13% +13% -1% 15 1-9% 5 Yliopisto AMK Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) AOL Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa 15
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan henkilöstön koulutusaste 26 ja 21 Vastanneet yritykset 18 16 14 +11% +8% 26 21 Muutos 26-21: 5% 12 1 8 +1% -4% 6 4-17% 2 Yliopisto AMK Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) AOL Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstön koulutusaste 26 ja 21 Vastanneet yritykset 4 35 3 25 26 21 Muutos 26-21: 8% +16% 2-13% 15 1 5 +18% +19% -2% Yliopisto AMK Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) AOL Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Alimman korkea-asteen (teknikot jne.) tutkintoja suo rit ta - nei den määrän arvioidaan supistuvan kymmenyksen. Tämän kou lu tuk sen saaneet toimivat usein tiiminvetäjinä. Vaikka näihin teh tä viin tarvitaan lisää tai korvaavaa henkilöstöä eläköityvien tilalle, teknikkokoulutuksen loputtua uusilla tiiminvetäjillä on muutoin hankittu, toisen asteen tai AMK-tason koulutus. Ilman tutkintoa työskentelevien määrän arvioidaan supistuvan kymmenyksen henkilöstön ikääntyessä ja siirtyessä eläkkeelle ja osaamisvaatimusten kasvaessa kaikissa tehtävissä. Teknologiateollisuuden alle 5 henkilöä työllistävät yrityk set arvioivat työllistävänsä vuonna 21 noin 14 % enem män hen ki lös töä kuin vuonna 26. Kaikkien koulutusasteiden tut kin - to ja suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan, mutta kor kea koulu tut kin to ja suorittaneiden määrät kasvavat suhteellisesti eni ten. Yli opis to tut kin non suorittaneiden määrä kasvaa kes ki mää rin yli kol man nek sen, AMK-tutkinnon suorittaneiden lähes kol man nek sen ja toi sen asteen tutkinnon suorittaneiden lähes vii den nek sen. PK-yritykset arvioivat korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvun kohdistuvan laajasti kaikille koulutusaloille, tek nii kan, kaupan ja tietojenkäsittelyalan tutkintoihin, yli opis to ta sol la myös muiden alojen perustutkintoihin sekä jatkotutkinnon suo rit ta nei siin toimialasta riippumatta. Toisen asteen tutkinnon suo rit ta nei den määrän kasvun painopiste on tekniikan alan tut kin nois sa, joskin kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien ja los tuk ses sa myös datanomien määrän arvioidaan kasvavan. 16
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön koulutusaste Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % 4 % 3 Yli 5 Alle 5 2 1 Yliopisto AMK AOL Yhteensä -1-2 Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan henkilöstön koulutusaste Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % % 5 4 3 Yli 5 Alle 5 2 1-1 Yliopisto AMK AOL Yhteensä -2-3 Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstön koulutusaste Määrän muutos vastanneissa yrityksissä 26-21, % 4 % 3 Yli 5 Alle 5 2 1 Yliopisto AMK AOL Yhteensä -1-2 Alin korkea aste (teknikot, rakennusmestarit jne.) Ei amm. tutkintoa/ Ei tietoa 17
5. Eläköityminen lisää ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tarvetta Eläketurvakeskuksen mukaan yksityiseltä sektorilta jäätiin vuon na 26 eläkkeelle keskimäärin noin 59,5-vuotiaana. Teknologiateollisuuden henkilöstöstä 13 % oli täyttänyt 55 vuot ta vuonna 25. Toimialoittain vaihtelu on suurta: kone- ja me tal li - tuo te teol li suu des sa ja metallien jalostuksessa 55-vuotta täyt tä nei tä oli vajaa viidennes kun tietotekniikka-alalla ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa heitä oli alle kymmenesosa. Henkilöstön ikäjakauman ja eläketurvakeskuksen tietojen perusteella voidaan arvioida, että teknologiateollisuuden yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina 26 21 noin 23 henkilöä. Vuoden 27 jälkeen eläkkeelle siirtyy joka vuosi 5 6 henkilöä. Eläköitymisen vaikutus näkyy ensimmäisenä kone- ja me tal li tuo - te teol li suu des sa ja metallien jalostuksessa, joiden henkilöstö on iältään vanhempaa. Vanhimmissa ikäluokissa on eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja ilman am mat ti tut kin toa olevaa henkilöstöä, jotka toimivat usein tuo tan to teh tä vis sä. Koska vastanneet yritykset arvioivat tuotantotehtävien jopa lisääntyvän Suomessa, eläköityminen lisää ensivaiheessa eri tyi ses ti toisen asteen kone- ja metallialan ammatillisen tutkinnon suo rit ta nei den rekrytointitarvetta. Yritysten arvioimien ammattirakenne-, henkilöstömäärä- ja tar vit - ta van osaamisen muutosten ja tilastokeskuksen koko alaa kos ke vi en tietojen perusteella arvioitiin koko alan henkilöstömäärä vuonna 21. Kun laskelmissa otettiin huomioon eläkkeelle siir ty vi en määrä, saatiin arvio koko alan yritysten henkilöstön li sä ys tar pei den suuruudesta koulutusaloittain ja sektoreittain. Vuoteen 21 mennessä yritysten arvioidaan rekrytoivan vuo sit - tain määrällisesti ylivoimaisesti eniten toisen asteen tekniikan alan tutkinnon suorittaneita, yhteensä noin 5 henkilöä vuosittain. Suurin osa, noin 43 tarvitaan kone- ja me tal li tuo te teol li suu teen ja metallien jalostukseen. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 25 kone- metalli- ja energia-alan toisen asteen koulutuksen aloitti 385 opiskelijaa ja tutkinnon suoritti 24 opiskelijaa. Insinöörejä arvioidaan palkattavan lisää noin 12 vuosittain, joista elektroniikka- ja sähköteollisuuteen ja tietojenkäsittelyalalle 5 ja kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien ja los tuk seen noin 7. Muita AMK-tutkinnon suorittaneita tarvitaan ar vi on mukaan yhteensä runsas 5, tasaisesti kaupan-, tie to jen kä sit te lyn- ja muilta aloilta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden vuosittaisen rekrytointitarpeen arvioidaan olevan noin 12. Kaksi kolmannesta tästä rek ry toin t- i tar pees ta tulee elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä tie to tek - niik ka-alalta. Diplomi-insinöörien rekrytointitarve on runsas 7 vuosittain. Tietojenkäsittelyalan ja kauppatieteellisen tut kin non suorittaneita tarvitaan toista sataa kumpaistakin, muun yli opis to - tut kin non suorittaneiden tarve on miltei 2 vuosittain. 18
Teknologiateollisuuden henkilöstön eläköityminen 8 7 6 5 4 3 2 1 Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa ko. vuosina Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa vuonna 26 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Lähde: Tek no lo gia teol li suus ry ja Eläketurvakeskus Teknologiateollisuuden henkilöstön eläköityminen koulutusaloittain ja -tasoittain keskimäärin/vuosi, vuosina 26-21 14 12 1 8 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus 6 4 2 *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, am mat ti- ja erikoisammattitutkinnon. DI Muu yliopistotutkinto Insinööri Teknikko (Alin korkea-aste) Muu alin korkea-aste Ammatillinen, Tekniikka*) Muu AMKtutkinto Ammatillinen, Muu*) Ei tutkintoa Lähde: Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus Arvio teknologiateollisuuden keskeisen henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta 26-21 45 4 35 3 25 2 15 1 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 7 % aikavälillä 26-21 5 DI Muu yli opis to tut kin to Insinööri Muu AMK-tutkinto Ammatillinen, Tekniikka*) Am ma til li nen, Muu*) *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, am mat ti- ja erikoisammattitutkinnon. 19
6. Oppilaitosyhteistyö yleistä opettajat avainasemassa Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys on kah ta lai nen. Toinen tehtävä liittyy alan ja sen tarjoamien mah dol li suuk si en ja ammattien tunnettuuden lisäämiseen. Informaatiolla py ri tään lisäämään alalle tärkeään koulutukseen ja tek no lo gia teol li suus yri tyk siin töihin hakeutuvien määrää. Toisaalta yhteistyöllä pyritään parantamaan opetuksen ja oppimisen laatua ja var mis ta maan, että koulutuksen sisällöt vastaavat työelämän tarpeita. Molemmat yhteistyön funktiot ovat olemassa kaikilla kou lu tus as teil la, perusasteelta yliopistokoulutukseen. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset ovat vuosia tehneet yh teis - työ tä oppilaitosten kanssa ja yhteistyö on yleistä. Keskimäärin yli 9 % vastanneista yrityksistä oli tehnyt oppilaitosyhteistyötä jos sain muodossa. PK-yrityksissä ja tietotekniikka-alalla yhteistyö oli hiukan harvinaisempaa kuin suurissa yrityksissä ja muilla tek no - lo gia teol li suu den aloilla. Aloilla, joilla yhteistyö oli yleistä, yritykset myös sovelsivat laajasti erilaisia toimenpiteitä eri koulutusasteille. Metallien jalostajilla eri yhteistyömuotojen käyttö koulutusasteet huomioiden oli noin 1 yritystä kohden, kun tietotekniikka-alalla kyseinen luku jäi alle 5. Yritysten osallistuminen oppilaitosyhteistyöhön ja yhteisyömuodot yritystä kohden 26 Elektroniikka- ja Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituote- Metallien jalostus Yh teen sä sähköteollisuus teollisuus Osallistuminen, % 92,8 85,7 9,8 93,5 9,8 Yhteistyömuodot/Yritys 6,5 4,4 6,7 9,5 6,6 Oppilaitosyhteistyö kattaa kaikki koulutussektorit. Noin viidennes kaikista mainituista toimenpiteistä kohdistuu peruskouluihin, miltei kolmannes toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja runsas neljännes ammattikorkeakoulutasolle. Yhteistyöstä noin 15 % kattaa yliopistosektorin ja 1 % lukion. Elektroniikka- ja säh kö - te ol li suu den sekä metallien jalostajien toimenpiteet koskevat kaik kia koulutussektoreita varsin samankaltaisesti, joskin metallien jalostajat mainitsivat lukioiden kanssa tehtävän yhteistyön kes ki - mää rää useammin. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset kertoivat edellisiä useammin toimenpiteiden kohdistuvan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähemmän yli opis to kou - lu tuk seen. Tietotekniikka-ala poikkeaa edellä mainituista. Noin 8 % toimenpiteistä koskee korkea-astetta, yliopistoja tai am mat - ti kor kea kou lu ja. 1 % 9 8 7 6 5 4 Oppilaitosyhteistyön kohdentuminen koulutussektoreittain teknologiateollisuuden yrityksissä 26 Yliopisto AMK AOL Lukio 3 2 Peruskoulu 1 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Yhteensä 2
Oppilaitosyhteistyön muodoista mainittiin useimmin opis ke li joi hin kohdistuneet toimenpiteet. Runsas 8 % vastanneista yri tyk sis tä oli työllistänyt opiskelijoita työelämäjaksolla ja tämä kattoi kaikista toimenpiteistä runsaan viidenneksen. Yli kaksi kol man nes ta oli järjestänyt oppilasvierailuja ja teettänyt opinnäytetöitä. Yli puolet vastanneista yrityksistä oli vastaanottanut vieraakseen opettajia ja heitä oli ollut työelämäjaksolla vajaassa vii den nek ses sä yrityksistä. Kolmannes yrityksistä oli osallistunut oppilaitosten opetukseen ja viidennes ollut mukana oppilaitoksen johdossa. Oppilaitosyhteistyömuotojen painottuminen teknologiateollisuuden yrityksissä 26 (9%) (5%) (1%) (18%) Vanhempien vierailuja Oppilasvierailuja (5%) (4%) (4%) (15%) (22%) Opiskelijoita työ elä mä jak sol la Opinnäytetyöt Opettajavierailuja Opettajia työ elä mä jak sol la Kummitoimintaa Osall. työ paik ka oh jaa ja kou lu tuk seen (17%) Vastanneista yrityksistä 91% tekee yhteistyötä Osallistuminen ope tuk seen Oppilaitoksen johto Oppilaitosyhteistyön muodot painottuivat eri tavoin kou lu tus sekto ris ta riippuen. Peruskouluissa ja lukioissa yhteistyönä mainittiin useimmin opiskelijoiden työelämään tutustumisjaksot (TET) sekä opettaja- ja oppilasvierailut. Toisen asteen ammatillisessa kou lu - tuk ses sa yhteistyön kirjo laajeni: yli 1 % vastanneista yrityksistä oli teettänyt opinnäytetöitä, ottanut opettajia työelämäjaksolle, osallistunut työpaikkaohjaajakoulutukseen, osallistunut ope tuk - seen ja/tai oppilaitoksen johtoon. Ammattikorkeakouluissa ja yliopis tois sa tehtävä yhteistyö liittyi useimmin opinnäytetöihin, mut ta myös vierailujen isännöintiin, opiskelijoiden työelämäjaksoihin ja opetukseen osallistumiseen. Oppilaitosyhteistyötä vuonna 26 tehneet teknologiateollisuuden yritykset, % vastanneista YHTEISTYÖKUMPPANIT OPPILAITOSYHTEISTYÖN MUOTO Osallistuu Peruskoulu Lukio AOL AMK Yliopisto Oppilasvierailuja 66,6 37, 17,8 4,7 34,7 21,2 Opettajavierailuja 55,9 18,6 12, 35,1 27, 12,6 Vanhempien vierailuja 4,9 4,1 1,1,9 1,1,2 Kummitoimintaa 15,4 7,1 1,7 5,1 4,9 3,9 Opiskelijoita työelämäjaksolla 82,4 59,3 16,5 35,8 22,7 7,9 Opinnäytetyöt 66,2 1,7,6 12, 52,9 36, Opettajia työelämäjaksolla 16,1 1,9,4 11,1 4,9,6 Työpaikkaohjaajakoulutus 18,4 1,9 1,3 14,8 5,4 2,6 Opetus oppilaitoksessa 32,3 3,6 3,4 16,1 17,1 13,1 Mukana oppilaitoksen johdossa 19,9,6,9 13,3 8,8 3,9 Yrityksiä yhteistyössä yhteensä, % 9,8 66,2 31,5 61,5 66,6 46,3 21
7. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yritysten henkilöstöjohto arvioi Suomessa toimivan tek no lo gia - teol li suu den henkilöstön määrän kasvavan noin 7 % vuodesta 26 vuoteen 21. Koko alan tasolla se tarkoittaa henkilöstön määrän kasvua noin 18 henkilöllä runsaaseen 283. Siten kasvun arvioidaan hidastuvan kuluvan vuoden 27 noin 3 %:n tasosta. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hen ki lös tö mää rän kasvu kohdistuu erityisesti tuotannon ja asiakastuki-, huolto-, kunnossapitotehtäviin. Tarvittavan osaamisen taso nousee teknologiateollisuuden kai kis sa tehtävissä lähivuosina. Yritykset eivät pääsääntöisesti ole rek ry toi - mas sa ilman tutkintoa olevia henkilöitä. Yritysten rekrytointikuvaan vaikuttaa voimakkaasti myös eläk keel le siirtyvien suuri määrä. Valtaosa teknologiateollisuudessa työskentelevistä, lähivuosina eläkkeelle siirtyvistä työskentelee kone- ja metallituoteteollisuuden tai metallien jalostuksen tuo tan nol li sis sa tehtävissä. He ovat hankkineet ammatillisen osaa mi sen sa työelämässä tai heillä on toisen asteen ammatillinen tut kin to. Erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen tutkinnon suo rit ta nei den tarpeen arvioidaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina. Yrityksissä tilanne on tiedostettu. Oppilaitosyhteistyö opetuksen työelämälähtöisyyden turvaamiseksi ja alalle johtavan kou lu tuk sen ja teknologiateollisuuden vetovoiman lisäämiseksi on monen yrityksen arkipäivää. Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen pai kal li sel la tasolla onkin alan kiinnostavuuden ja opetuksen laadun kehittämisen kannalta erityisen tärkeää. Opettajien rooli on tässä keskeinen. Myös alueellisia että valtakunnallisia ve to voi ma hank kei ta tulisi edelleen toteuttaa yhteistyössä koulutuksen jär jes tä ji en kanssa. Kone- ja metallialan toisen asteen aloituspaikkoja ollaan li sää mäs sä. Tämä päätös on linjassa periaatteen kanssa suunnata aloituspaikat aloille ja alueille, joiden rekrytointitarve on suurin. Koulutukseen hakeutumisen lisäksi tulee erityisesti tukea toimia, joiden tavoitteena on saada mahdollisimman moni opiskelija valmis tu maan ja siirtymään osaavana työelämään säällisessä ajassa. Tässä opintojen ohjaus on tärkeässä asemassa, sillä osaamisen taso ei tehostamistoimien myötä saa vaarantua. Myös ra hoi tuk sel la tulee tukea koulutuksen tuloksellisuutta. Osaavan henkilöstön määrään voidaan vaikuttaa myös työssä olevien ja työvoimareservin osaamistasoa nostamalla: uu del leen - kou lu tuk ses sa, täsmäkoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa on voi ta va hyödyntää joustavasti ammattitutkintomoduuleja. Am mat tiosaa ji en tarpeen korostuminen lisää ammatillisen väylän ja elin ikäi sen oppimisen merkitystä. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ohella tulee aktiivisesti ke hit tää myös muita koulutusväyliä. Oppisopimuskoulutus voi monelle olla ammattipätevyyden hankkimiseksi varteenotettava ja jous ta va vaihtoehto. Ammattitutkintojärjestelmää tulisi kehittää siten, että se mahdollistaisi joustavan koulutuksen ja työn vuorottelun. Näiden opiskelumuotojen houkuttelevuutta, tunnettuutta yri tyk sis sä sekä aktiivista käyttöä koulutus- ja työvoimapolitiikan vä li nee nä tulee lisätä. Yritysten akuutteihin rekrytointiongelmiin tarvitaan nopeita toi men - pi tei tä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työ voi ma hal lin non kanssa. Myös työperäisen maahanmuuton edistäminen hallitusti ja kokonaisvaltaisesti on tarpeellista. Yritysten näkökulmasta osaamis- ja rekrytointitarpeiden selkeä määrittäminen on perusedellytys toimintojen suuntaamiselle ja siten olennainen osa henkilöstöpolitiikkaa ja yritysten me nes tys - stra te gi aa. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulee aktiivisesti hyödyntää erilaisia vaihtoehtoja hen ki lös tö kou lu tuk ses ta oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyöhön sekä aktiiviseen rek ry toin tipo li tiik kaan. 22
23
24
Teknologiateollisuus ry: Henkilöstöselvitys 21 Arvoisa vastaaja: Selvitys koskee Suomessa toimivia jäsenyrityksiämme. Voitte halutessanne tulostaa vastauksenne ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Vastauksen lähettämisen jälkeen korjaukset tehdään Teknologiateollisuus ry:ssä 1. TAUSTATIEDOT Yrityksen yhteystiedot Yrityksen nimi Vastaajan nimi Vastaajan puhelinnumero Yrityksen päätoimiala ( ) 1. Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) 2. Tietotekniikka-ala (tietojenkäsittely) ( ) 3. Kone- ja metallituoteteollisuus (metallituotteet, koneet, kulkuneuvot) ( ) 4. Metallien jalostus ( ) 5. Muu, mikä? Henkilöstön määrä yrityksessä Suomessa ( ) 1. 1-49 ( ) 2. 5-99 ( ) 3. 1-249 ( ) 4. 25-499 ( ) 5. 5 tai enemmän 2. YRITYKSEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUOMESSA KOULUTUSTAUSTAN MUKAAN YLIOPISTOTUTKINNOT YHTEENSÄ Yliopiston perustutkinnot yhteensä (ylemmät ja alemmat) 26 Yht. 21 Yht. - Tekniikka (esim. DI, Tekn.kand) - Tietojenkäsittely (esim. FM, LuK) - Kauppa (esim. KTM) - Muu Jatkotutkinnot yhteensä (lis., tri) AMK-TUTKINNOT YHTEENSÄ - Tekniikka (insinööri) - Tietojenkäsittely (tradenomi, ollut osa kaupan koulutusta) - Kauppa (tradenomi) - Muu 25
ALIN KORKEA-ASTE YHTEENSÄ - Tekniikka (teknikko) - Muu AMMATTIOPPILAITOS YHTEENSÄ - Tekniikka - Tietojenkäsittely (datanomi) - Kauppa (merkantti, merkonomi) - Muu EI TUTKINTOA, EI TIETOA HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 3. YRITYKSEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUOMESSA TEHTÄVÄALUEITTAIN Huom.! Tuote = tavara, palvelu tai ratkaisu Johto ja taloushallinto Tutkimus ja kehitys Osto ja logistiikka Tuotteiden valmistus (tavara ja palvelutuotanto) 26 Yht. 21 Yht. Tuotannon työnjohto / tiiminvetäjät Myynti, markkinointi ja viestintä Huolto ja kunnossapito, ylläpito, asiakastuki Muu Henkilöstö yhteensä 4. OPPISOPIMUSKOULUTUS 26 4.1.a. Onko yrityksenne (tai toimipaikkanne) solminut oppisopimuksia vuoden 26 aikana? Henkilöä yhteensä Kyllä Ei Oppisopimukset ( ) ( ) 26
4.1.b. Johtaako oppisopimuskoulutus ammatilliseen Kyllä Ei Henkilöä yhteensä Perustutkintoon ( ) ( ) Ammattitutkintoon ( ) ( ) Erikoisammattitutkintoon ( ) ( ) 4.2. Soveltuisiko mielestänne oppisopimus opiskelumuotona myös korkeamman asteen opintojen harjoittamiseen ammatillisen toisen asteen opintojen ohella? Katsotteko, että yrityksellänne olisi näille sopimuksille käyttöä? Soveltuu Meille käyttökelpoinen koulutusmuoto Kyllä Ei Kyllä Ei AMK-perustutkinnot ( ) ( ) ( ) ( ) AMK-jatkotutkinnot ( ) ( ) ( ) ( ) AMK-täydennyskoulutus ( ) ( ) ( ) ( ) Yliopistojen täydennyskoulutus ( ) ( ) ( ) ( ) 4.3. Haluatteko kertoa mielipiteenne oppisopimuskoulutuksesta? 5. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA 5.1. Oletteko tehnyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa? ( ) Kyllä ( ) Ei 5.2. Valitkaa, millaisia yhteistyön muotoja yrityksessänne on ollut vuoden 26 aikana Ei ole ollut Peruskoulu Lukio AOL AMK Yliopisto Oppilasvierailuja yrityksessä [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Opettajavierailuja yrityksessä [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Vanhempien vierailuja yrityksessä [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Kummitoiminta/kumppanuussopimukset [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Opiskelijoita työelämäjaksolla (TET/työssäoppiminen/harjoittelu) [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Opiskelijoiden projekti- tai opinnäytetyöt [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Opettajia työelämäjaksolla (TET/työssäoppiminen/pidempi yritysjakso) [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Yritysten edustajien osallistuminen [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] 27
työpaikkaohjaajakoulutukseen Yrityksen osallistuminen opetukseen (esim. opetustehtävät, asiantuntijavierailut, opetuksen suunnittelu) Yrityksen edustus oppilaitoksen johdossa (esim. hallitus, johtokunnat, neuvottelukunta) [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Muu yhteistyö, mikä? [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] 5.3. Miten mielestänne voisitte tehostaa yritys-oppilaitosyhteistyötä? 6. MIELIPITEENNE TÄSTÄ KYSELYSTÄ KIITOS VASTAUKSISTANNE! 28
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 HELSINKI Puhelin (9) 192 31, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi