Mikko Alkio VALTIONTUET TALENTUM Helsinki 2010
Copyright Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1452-7 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2010
ESIPUHE Idea tämän kirjan kirjoittamisesta sai alkunsa keväällä 2009 viimeistellessämme yhdessä Christian Wikin kanssa uutta painosta Kilpailuoikeus-kirjasta. Suomessa on kirjoitettu EU:n valtiontukisäännöistä suhteellisen vähän, ja syntyi ajatus laajentaa Kilpailuoikeus-kirjassa ollut valtiontukiluku nopeassa aikataulussa omaksi kirjakseen. Työn päästyä vauhtiin kirja on kuitenkin paisunut ja aikaa vierähtänyt. Kirjoitustyötä olen tehnyt harrastuksenani työn ohessa. Paikallaan on myös mainita, että kirja on eräänlainen sivutuote väitöskirja-prosessistani. Väitöskirjaa valmistelen Helsingin yliopistossa työnimellä Valtion rooli markkinoilla Suomessa ja Euroopan unionissa. Kevään 2009 aikana oli myös meneillään historiallinen globaali talouskriisi, jossa valtioiden oli arvioitava myös politiikkatoimiaan markkinoilla uudesta näkökulmasta. Talouskriisin alettua valtioiden oli pakko tukea voimakkaasti erityisesti rahoitusalaa sekä yleensä yritysten rahoitusta. Toimiva valtiotukisääntely on ollut EU:n alueella keskeisessä roolissa kriisiä ratkottaessa. Komissio on tehnyt nopeassa aikataulussa satoja päätöksiä kansallisten tukijärjestelyjen hyväksymiseksi. Kysymys oikein viritetystä valtiontukijärjestelmästä on ajankohtainen myös nyt, kun EU:n jäsenvaltioiden olisi pikku hiljaa siirryttävä kohti normaalia ja vähennettävä tukitoimia mark-
VI ESIPUHE kinoilla. Tämänhetkisen tiedon mukaan komissio luopuu erityistoimista valtiontukisektorilla vuoden 2011 lopussa. Nähtäväksi jää, onko tämä riittävää. Monien euromaiden nopea velkaantuminen tekee kriisistä selviämisen erittäin vaikeaksi ja saattaa pitkittää tarvetta erityistoimiin. Tässä kirjassa on selvitetty tiivistetysti keskeisiä talouskriisin johdosta säädettyjä horisontaaleja erityistoimia käsittelemättä kuitenkaan yksityiskohtaisesti pankkisektoria koskevia tukipäätöksiä. Tavoitteenani sen sijaan on ollut koota kattava otos lainsäädännöstä, eri tulkintaohjeista sekä keskeisestä oikeuskäytännössä EU:n valtiontukisääntöjen perusteiden ymmärtämiseksi. Kirja on tarkoitettu sekä asianajajille ja lakimiehille alan käsikirjaksi että myös oikeustieteen opiskelijoille perusoppikirjaksi. Luku 1 sisältää johdatuksen valtiontukisääntelyn lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Lisäksi siinä kuvataan valtiontukilainsäädännön yhteys Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n valtiontukia koskeviin säännöksiin. Ilman EU:takin jäsenmailla on WTO-sääntöjen johdosta erityinen velvollisuus pidättäytyä tietyistä valtiontuista. Luvussa 2 arvioidaan SEUT (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) 107(1) artiklan valtiontuen käsitettä. Valtiontukikäsitettä pyritään syventämään luvuissa 3 5, joissa tukikäsitettä ja tuen olemassaoloa arvioidaan valtion markkinaehtoisen toiminnan, verotuksen sekä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin palveluiden eli niin sanottujen SGEI-palveluiden osalta. Kaikissa näissä luvuissa olen pyrkinyt selvittämään tukikäsitettä nimenomaan keskeisen oikeuskäytännön valossa. Luvuissa 6 8 selvitetään, missä tilanteissa valtiontuki voi olla perussopimuksen 107(2 3) artiklan sekä sen soveltamisesta annetun sekundäärilainsäädännön nojalla hyväksyttävä. EU:n valtiontukioikeus sisältää valtavan määrän suuntaviivoja ja tiedonantoja, joissa selvitetään sitä, miten komissio arvioi erilaisia tukimuotoja. Suuntaviivat perustuvat yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen 800/2008. Olen pyrkinyt tiivistämään asetuksen 800/2008 säännöt sekä horisontaalit, kaikki toimialoja koskevien suuntaviivojen säännöt lukuun 7. Luvussa 8 on käyty läpi tiettyjen erityissektoreiden valtiontuki-
ESIPUHE VII kysymyksiä niin ikään pääasiassa niistä annettujen suuntaviivojen valossa. Luvut 9 ja 10 sisältävät keskeiset menettelysäännöt, valtiontukien valvonnan sekä tuomioistuinten roolin valtiontukien valvojana. Lyhenteiden osalta todettakoon, että olen pyrkinyt yhdenmukaistamaan perussopimuksen artiklojen numeroviittaukset käyttämällä myös vanhemman oikeuskäytännön ja lainsäädännön esittelyn yhteydessä nykyisten perussopimusten numerointia. Toivon, että tämä helpottaa lukijaa. Vastaavasti tuomioistuimista käytän yhdenmukaisesti nimitystä EU:n tuomioistuin, on kysymys sitten ensimmäisen asteen tuomioistuimen, tuomioistuimen tai aikaisemman Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYTI) ratkaisusta. Niin ikään kirjassa viitataan yhdenmukaisesti Euroopan unionin viralliseen lehteen (EUVL) vaikka kysymyksessä olisi aikaisemmassa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL) julkaistu lainsäädäntö, tiedonanto tai päätös Tätä esipuhetta viimeistellessäni istun hotellihuoneessani Moskovassa. Aamun The Moscow Times kertoo pääministeri Putinin esittävän EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueen laajentamista Lissabonista Vladivostokiin. Myös puheet Venäjän WTO-jäsenyydestä ovat viime aikoina toden teolla virinneet. Hotellin ikkunasta pilkottaa Kremlin punertava muuri. Tältä istumalta en usko, että EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan täällä vielä vähään aikaan. Iso askel olisi kuitenkin jo Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi. Siitä on puhuttu ainakin vuosikymmen. Liittymisen povataan vahvistavan merkittävästi muun muassa EU:n ja Venäjän välistä kauppaa ja talouskasvua. Jospa liittyminen pian tapahtuisi. Se tarkoittaisi talouden modernisaatiota, josta yksi osoitus olisi WTO:n valtiontukisääntöjen (ns. SCM-sopimus) laajentuminen tänne Venäjälle. Moskovassa 27.11.2010 Mikko Alkio