Vahtera Eeva JULKINEN

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM Vahtera Eeva JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Eduskunnan suuren valiokunnan pöytäkirja , 33/2009 vp Asia Ajankohtainen katsaus valtiontukia koskevan de minimis-menettelyn soveltamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys valtiontukia koskevan de minimis -menettelyn soveltamisesta. Suuri valiokunta päätti istunnossaan käydyn keskustelun perusteella pyytää asiasta selvityksen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ylijohtaja Raimo Luoma Vanhempi hallitussihteeri Eeva Vahtera

2 2(3) LIITTEET Muistio , Ajankohtainen katsaus valtiontukia koskevan de minimis -menettelyn soveltamisesta

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi valtiontuki TEM EUE, VNEUS Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

4 Työ- ja elinkeinoministeriö MUISTIO TEM Vahtera Eeva JULKINEN Viite Eduskunnan suuren valiokunnan pöytäkirja , 33/2009 vp Asia Ajankohtainen katsaus valtiontukia koskevan de-minimis -menettelyn soveltamisesta 1. Yleistä EY:n valtiontukisäännöistä Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Tuen katsominen perustamissopimuksen mukaiseksi valtiontueksi edellyttää neljän kumulatiivisen kriteerin täyttymistä: 1) valtiontuen tulee olla myönnetty julkisista varoista; (valtion viranomaisten myöntämien tukien lisäksi myös kuntien ja maakuntien liittojen myöntämät tuet myönnetään julkisista varoista), 2) tuesta on saatava taloudellista hyötyä, jota yritys ei olisi tavallisesti saanut liiketoiminnassaan; 3) tuen pitää olla valikoiva ja 4) tuki vääristää kilpailua tai uhkaa vääristää kilpailua ja sillä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tukea pidetään valikoivana, jos tuen hallinnoinnista vastaavilla viranomaisilla on harkintavaltaa tukea myönnettäessä tai tukiohjelma koskee maantieteellisesti rajattua aluetta. Kilpailua vääristävä vaikutus ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan -tunnusmerkit täyttyvät käytännössä aina, kun tuen määrä ylittää euroa kolmen verovuoden aikana ( ns. de minimis-sääntö) Valtiontuki voi muodoltaan olla erilaista. Tyypillisesti kyseessä on suora rahasuoritus, mutta esimerkiksi myös markkinahintaa alhaisempi kiinteistön vuokra, ei-markkinahintainen takaus tai osittainen tai täydellinen veronhuojennus voi olla valtiontukea. Yhteisön valtiontukisäännöt ovat kansallisesti suoraan sovellettavaa oikeutta. Yrityksille myönnettävien tukien valvonta on osa Euroopan yhteisön järjestelmää, jolla pyritään toimivien sisämarkkinoiden luomiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisten myöntämä tuki ei vääristä kilpailua ja että yrityksillä on tasaveroiset edellytykset kilpailla yhteisön ja Euroopan talousalueen sisällä. Ennen tuen täytäntöönpanoa viranomaisten on noudatettava kulloinkin soveltuvaa menettelytapaa. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien yhteensopivuus EY:n valtiontukisääntöjen kanssa.jos viranomainen arvioi, että toimenpide sisältää valtiontukea, sen tulee noudattaa jotain vaihtoehtoisista menettelyistä: de minimis tukea koskeva menettely, ryhmäpoikkeusasetuksen (800/2008) mukainen ilmoitusmenettely tai ennakkoilmoitus komissiolle eli toimenpiteen notifiointi. Ilman asianmukaista menettelytapaa myönnetty tuki on laiton, ja se voidaan joutua perimään takaisin tukea saaneilta yrityksiltä. Yrityksen ja taloudellisen toiminnan käsite EY:n perustamissopimuksessa ei ole määritelty yrityksen käsitettä, vaan käsite määritellään taloudellisen toiminnan kautta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoilla. Yhteisön tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksiä ovat

5 2(4) kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, rahoitustavasta tai taloudellisen voiton tavoitteesta. Sillä, tapahtuuko palvelun tarjoaminen vastikkeellisesti tai markkinahintaan ei ole sellaisenaan merkitystä. Rajanvetotilanteissa painoarvoa on annettu sille, harjoitetaanko vastaavaa toimintaa markkinoilla yksityisen toimesta. Vetoaminen yleiseen etuun ei sellaisenaan riitä siihen, että toiminta jäisi EY:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen ulkopuolelle. Yrityksen määritelmä ei siis ole sidoksissa kansalliseen yhtiölainsäädäntöön, vaan yhteisöoikeudellinen yritys voi olla esimerkiksi myös yhdistys tai säätiö. Ratkaisevaa on harjoitettavan toiminnan luonne, joka on arvioitava tapauskohtaisesti. Taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan erottamiseen ei ole yksiselitteistä ohjetta, vaan tulkinta on tehtävä tapauskohtaisesti. Samalla toimijalla voi olla sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa, jolloin osa toiminnasta kuuluu EU:n kilpailuja valtiontukisääntöjen piiriin ja osa ei. 2. De minimis tuki ja siihen liittyvät menettelyt Jos tukiviranomainen on varmistanut, että yrityksen kuluvan ja kahden aikaisemman verovuoden aikana saaman eri viranomaisten myöntämän ns. de minimis -tuen yhteismäärä ei ylitä euron enimmäismäärää 1 voidaan tukea myöntää ilman ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle noudattaen komission asetuksessa 1998/2006 (EUVL L 379/2006) mainittuja menettelytapoja. Maanteiden tavarakuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu euroon. Komissio katsoo em. suuruisen tuen olevan niin vähämerkityksisen, että sillä ei ole jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ulottuvia kilpailua vääristäviä vaikutuksia. De minimis tukea ei voida myöntää vientitukena eikä toimintaan, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella eikä vaikeuksissa oleville yrityksille 2. Käytännössä de minimis tuen käyttöönotto edellyttää vähintään seuraavia vaiheita: -Tuen hakija ilmoittaa aiemmin saamiensa de minimis -tukien yhteismäärän kuluvalta ja kahdelta aiemmalta verovuodelta. Em. summa perustuu aiempien tuen myöntäjien tukipäätöksissään ilmoittamaan de minimis-tuen määrään. Koska Suomessa ei ole vielä keskitettyä rekisteriä de minimistuista, lähtökohtana on, että tuen hakijan omaan ilmoitukseen luotetaan. - De minimis-tuen myöntäjän on ilmoitettava tukipäätöksessään seuraavat tiedot; myöntämispäivä, myönnetyn tuen määrä ja se, että kyseessä on de minimis tuki (viittaukset asetukseen 1998/2006 ja viralliseen lehden numeroon L 379, ). Sen jälkeen voidaan olettaa, että tuen saaja on tietoinen saamansa de minimis -tuen määrästä, ja että hakiessaan myöhemmin uutta de minimis-tukea, tuen saaja voi ilmoittaa aiemmin saamiensa tukien määrän. De minimis -tukeen ei liity raportointivelvollisuutta komissiolle. Kaikki de minimis -tuen myöntämiseen liittyvät tiedot on kuitenkin säilytettävä 10 vuotta tuen myöntämisestä, jotta jälkikäteen voidaan tarvittaessa osoittaa, että de minimisasetuksen (1998/2006) vaatimuksia on noudatettu. Eri hallinnonaloilla myönnettävien de minimis -tukien yhteismäärä on vuosittain arviolta noin 150 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä de minimis-tukiohjelmia on muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoasianministeriön hallinnonaloilla ja Finnveralla, Tekesillä sekä Keksintösäätiöllä. 1 Kalastus- ja vesiviljelyalalla de minimis -tuen enimmäismäärä on euroa,euvl L193 ja maataloustuotteiden alkutuotannon osalta de minimistuen enimmäismäärä on euroa EUVL L Vaikeuksissa oleva yritys on määritelty yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi, EUVL C 244/2.

6 Koska de minimis -tuen käyttö on selkeästi lisääntymässä, työ- ja elinkeinoministeriö perustaa kuluvan vuoden aikana työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää valtakunnallisen de minimis - tukirekisterin perustamista mahdollisesti tilastokeskuksessa toimivan valtiontukitilastoinnin yhteyteen. Nopeimmillaan rekisteri voisi aloittaa toimintansa vasta vuonna Rekisteriä voidaan kuitenkin hyödyntää vasta, kun siinä on kattavat tiedot kahden aiemman verovuoden ajalta eli parhaassa tapauksessa vuonna De minimis-tuki ja väliaikainen euron tukiohjelma Komissio hyväksyi Suomen väliaikaisen euron yritystukiohjelman (N224/2009). Ohjelma perustuu komission antamaan tiedonantoon - Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä (EUVL C 83). Ohjelma on voimassa vuosina Väliaikaisten valtiontukitoimenpiteiden tavoitteena on elvyttää reaalitaloutta yritysrahoituksen saatavuutta parantamalla ja täten turvata työllistämistä talouskriisin olosuhteissa. Finanssi- ja talouskriisin jälkeen on mahdollisimman pian palattava kilpailuolosuhteisiin, jossa markkinoiden jokaiselle toimijalle voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset. Vaikka kyseessä ei ole de minimis -tuen korotus eurosta euroon, vaan kokonaan uusi väliaikainen tukiohjelma, käytännössä tuki on kuitenkin vaihtoehto nykyiselle de minimis -tuelle ja mahdollistaa tukirajan korottamisen euroon. Viranomaisen vastuulla on varmistaa, etteivät uuden tukiohjelman mukainen tuki ja de minimis -asetukseen perustuva tuki ylitä euron rajaa ajalla Ennen tukipäätöstä viranomaisten on siten saatava yritykseltä ilmoitus kaikista muista de minimis -asetuksen ja euron tukiohjelman mukaisista tuista kuluvan verovuoden ajalta. Ohjelman mukaisilla tukitoimenpiteillä voidaan lähtökohtaisesti rahoittaa kaikkia yritysten kustannuksia kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maataloustuotteiden alkutuotantoa ja kalastusalaa. Tavanomaisista tukiohjelmista poiketen tätä tukea voidaan myöntää paitsi taloudellisesti terveille yrityksille myös yrityksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin jälkeen. Ennen tuen myöntämistä tukiviranomaisen on varmistettava, että yritys ei ole ollut vaikeuksissa Väliaikaisen euron tuen käytöstä on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, joka raportoi tuen käytöstä komissiolle. Kyseessä on siis väliaikainen tukimuoto, joka on voimassa vuoden 2010 loppuun ja jonka jälkeen on käytettävissä normaali euron de minimis -menettely. EU:n ministerivaliokunnassa on käsitelty EU:n uuden kestävän kasvu- ja työllisyysstrategian painopisteitä ja muun muassa sitä, millä tavoin elvytyksen tilasta aikanaan siirrytään normaaliin päiväjärjestykseen. Lähtökohtana on, että toimivat sisämarkkinat ovat keskeinen EU:n kilpailukyvyn perustekijä ja että väliaikaisista valtiontukijoustoista pyritään luopumaan mahdollisimman pian, jotta vältytään mahdollisilta kilpailun vääristymiltä. 3(4) 3. Valmisteilla olevat palkkatukea koskevat muutokset Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan palkkatuen myöntämisedellytyksiä koskevia muutoksia, jotka liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa Säännösten on tarkoitus tulla voimaan maalis- huhtikuussa EY:n valtiotukisääntely koskee valtiontuen myöntämistä taloudellista toimintaa (= elinkeinotoimintaa) harjoittavalle yksikölle ja sitä on noudatettava myös palkkatuen myöntämisessä. EY:n valtiontukisäätelyn puitteissa on mahdollista edetä käytännössä kahdella tavalla. Palkkatuki voidaan myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti tai de minimis tukena. Työ- ja

7 elinkeinoministeriön valmistelun lähtökohtana on turvata kolmannen sektorin, yhdistysten ja säätiöiden tukityöllistäminen. 4(4) Valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa on yhtenä vaihtoehtona tuotu esille myös Suomen palkkatukijärjestelmän ilmoittaminen etukäteen komissiolle eli ns notifiointi. Komissio on syksyllä 2008 antamassaan ryhmäpoikkeusasetuksessa (800/2008) linjannut palkkatukien osalta ne tukiintensiteetit (tukitaso ja tuen kestot), joiden komissio katsoo soveltuvan yhteismarkkinoille. On erittäin epätodennäköistä, että komissio hyväksyisi tukiohjelman, jossa poikettaisiin ryhmäpoikkeusasetuksen tuki-intensiteeteistä. EY:n valtiotukisääntelyä sovelletaan ainoastaan taloudellista toimintaa harjoittavaan työnantajaan. Muiden työnantajatahojen osalta EY:n valtiotukisääntely ei tule sovellettavaksi, joten palkkatuen myöntämistä koskevat edellytykset säilyisivät tältä osin ennallaan. Näin ollen palkkatukea voidaan myöntää joka tapauksessa voimassa olevin ehdoin kunnille, kotitalouksille sekä niille yhdistyksille ja säätiöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa myymällä tuotteita ja palveluita markkinoilla. Yhteisöillä on mahdollisuus eriyttää liiketoiminta kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Näin ollen EY:n valtiotukisäätelyn perusteella palkkatukea voidaan myöntää de minimis-tukena tai ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa siihen osaan toimintaa, joka on katsottu kirjanpidollisesti liiketoiminnaksi ja muuhun toimintaan nykyisin ehdoin. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurimmalle osalle yhdistyksistä ja säätiöistä voitaisiin myöntää palkkatukea voimassa olevin ehdoin. Palkkatuen myöntämistä koskevien muutosten valmistelu on tällä hetkellä kesken. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuullut valmistelun aikana työmarkkinajärjestöjä, TE-keskuksia sekä näiden toiminta-alueiden suurimpia kuntia ja palkkatukea käyttäviä suurimpia yhdistyksiä ja säätiöitä. Kuulemisen lisäksi valmistelun yhteydessä on järjestetty neuvotteluja eri toimijoiden kanssa. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Muistio