Taikalampun laatukäsikirja Raameja laadukkaaseen lastenkulttuuriin Lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppu 05.11.2013 Työryhmä: Mervi Eskelinen, Noora Herranen, Jorma Kallio, Tuomo Kallio, Reeli Karimäki, Pilvi Kuitu, Seija Punnonen, Päivi Setälä, Katri Tenetz, Marjo Tiainen-Niemistö Kirjoittaja: Elina Kesäniemi 1
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 LAADUKAS LASTENKULTTUURI 5 1.1 Käsitteitä 5 1.2 Vaikuttavuus 6 1.3 Laadukkaan lastenkulttuurin periaatteet 7 1.3.1 Lapsilähtöisyys 1.3.2 Ammattimaisuus 1.3.3 Saavutettavuus 1.3.4 Kokemuksellisuus 1.3.5 Yhteistyö 2 TAIKALAMPPU-TOIMINNAN LAATU 12 2.1 Lastenkulttuuria toteuttavat asiantuntijapalvelut 12 2.1.1 Tapahtumat 2.1.2 Ohjaus- ja työpajatoiminta 2.1.3 Näyttelyt 2.1.4 Esitykset 2.1.5 Lastenkulttuurin uudet ilmentymät 2.1.6 Julkaisut 2.2 Lastenkulttuuria tukevat asiantuntijapalvelut 17 2.2.1 Lastenkulttuurin kehittämistyö 2.2.2 Kulttuuriopetussuunnitelmatyö 2.2.3 Oppilaitosyhteistyö 2.2.4 Julkaisut 2.2.5 Koulutukset 2.2.6 Taikalamppu-seminaarit 2.2.7 Verkostoituminen LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Lastenkulttuuripalvelun perusteet Liite 2: Taikalamppu-verkosto 2003 2013 Liite 3: Laatukäsikirjan työryhmä 2
JOHDANTO Liite 4: Keskeisiä käsitteitä Yhteiskunnallista keskustelua on viime vuosina leimannut hyvinvointidiskurssi. Vaikka siinä tunnustetaan taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuudet yhteiskunnassa, sillä luodaan myös paineita toiminnan vaikuttavuuden ulottuvuuksien tunnistamiseksi ja parantamiseksi. Jotta lastenkulttuuritoimijat voisivat vastata tähän kysyntään ja aidosti osallistua hyvinvoinnin edistämiseen, pitää luoda mahdollisuudet kehittää laadukasta lastenkulttuuria yhdessä lasten ja heidän viiteryhmiensä kanssa pitkäjänteisesti ja kriittisesti sekä tukea sen toimintaedellytyksiä. Lasten kulttuuriset oikeudet ja velvollisuus lastenkulttuuripalvelujen järjestämiseen on kirjattu erilaisiin lakeihin ja sopimuksiin (Liite 1: Lastenkulttuuripalvelun perusteet). Taikalamppu on merkittävä toimija, jolla on paljon annettavaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kulttuurisiin oikeuksiin liittyviä politiikkaohjelmia ja strategioita tehtäessä. Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja pysyvän organisaation luominen ovat edellytyksiä Taikalamppu-toiminnan kehittymiselle ja jatkumiselle laadukkaalla tasolla sekä toiminnan valtakunnallisten vaikutusten vahvistumiselle. Taikalamppu-verkosto perustettiin vuonna 2003 opetus- ja kulttuuriministerio n aloitteesta kehittämään lastenkulttuuripalveluita ja parantamaan niiden saavutettavuutta. Tänään Taikalamppu on moniammatillinen valtakunnallinen lastenkulttuurin kehittämisen yhteistyöverkosto. Toimintavuosien aikana verkoston jäsenten asiantuntemus ja kokemus on kehittynyt pisteeseen, jossa voidaan puhua yhdestaẗoista lastenkulttuurin osaamiskeskuksesta. Taikalamppu-toiminnan ydinkohderyhmä on alle 19-vuotiaat lapset ja heidän viiteryhmänsä. Merkittävänä osuus toiminnasta tavoittaa lapset perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen kautta. Vaikka tässä laatukäsikirjassa käytetään pääasiassa sanoja lapset ja lastenkulttuuri, ne sisältävät myös nuoret ja nuortenkulttuurin. Lisäksi lastenkulttuurin kohderyhmänä huomioidaan perheet. Erityisesti pienten lasten perheille suunnattu vauvakulttuuritarjonta on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut. Silloinkin, kun toiminnan kohderyhmänä ovat aikuiset, tavoitteena on lasten kulttuuristen oikeuksien edistäminen. Esimerkiksi koulujen ja päivähoidon henkilöstöä kouluttamalla on mahdollista tavoittaa lapset tehokkaasti. Taikalamppu-verkoston asiakkaita ovat myös taiteilijat ja taidekasvattajat sekä esimerkiksi korkeakoulut. Koulutusten ja työssäoppimisen kautta koulutetaan lastenkulttuurin kentälle entistä monipuolisempia ammattilaisia, joiden osaamisesta hyötyvät lopulta lapset. Taikalamppu-verkosto on myös merkittävä taiteilijoiden työllistäjä. Verkosto tarjoaa kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille suunnittelu-, kehittämis- ja taidekasvatusalan työtilaisuuksia 3
eri puolilla Suomea (Liite 2: Taikalamppu-verkosto 2003 2013). Toiminnan laatua on arvioitu Taikalamppu-verkostossa koko sen olemassaolon ajan. Verkostossa on toteutettu kaksi valtakunnallista arviointitutkimusta, ja kolmas valmistuu keväällä 2013. Tämä käsikirja on yksi Taikalamppu-verkoston laadunhallinnan työkalu ja sen on tarkoitus auttaa verkostoon kuuluvia keskuksia oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä. Kirjaamalla yhteisen näkemyksensä Taikalampun laadusta verkosto haluaa myös tehdä näkyväksi tekemäänsä laatutyötä sen rahoittajille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Laatukäsikirja täydentää verkoston strategiaa, johon on kirjattu Taikalampun toiminta-ajatus, toiminnan arvot, tavoitteet ja päämäärät. Taikalampun toiminta-ajatus on työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja ja tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Kehitämme uusia toimintamalleja ja taidekasvatuksen menetelmiä edistääksemme lasten- ja nuortenkulttuurin saavutettavuutta. Arvoissa korostuvat mm. näkemys tasa-arvoisesti kattavista kulttuuripalveluista osana lasten ja nuorten hyvinvointia, lapsen ja nuorten kohtaaminen omana itsenään ja aktiivisena maailmankuvansa rakentajana sekä avoin ja kulttuurisia raja-aitoja rikkova taidekäsitys. Tavoitetilassa vuodelle 2020 Taikalamppu on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin moniammatillinen asiantuntijaverkosto, jonka toiminta on vakiintunut. Taikalamppu-verkoston tuottamat taide- ja kulttuuripalvelut tai toimintamallit ovat saavutettavissa kaikkialla Suomessa. Taikalamppu-verkosto on aktiivinen ja rohkea lasten- ja nuortenkulttuuripolitiikan vaikuttaja. Lasten- ja nuortenkulttuurin arvostaminen merkittävänä hyvinvointitekijänä näkyy kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Laatukäsikirjan ensimmäinen luku johdattelee Taikalampun laatutyöhön. Siinä on avattu yleisellä tasolla laadukkaan lastenkulttuurin periaatteita. Toisessa luvussa on kuvattu tarkemmin Taikalampun toimintamuotoja, tavoitteita ja laatukriteereitä. Laatutyö on prosessi, joten laatukäsikirjakin valmistuu osissa. Laatukäsikirjaprosessin toisessa vaiheessa käsikirjaa täydennetään kolmannella luvulla, joka käsittelee laadunhallintaa ja seurantaa. Laatukäsikirja on syntynyt Taikalamppu-verkoston yhteistyön tuloksena (Liite 3: Laatukäsikirjan työryhmä). 4
1 LAADUKAS LASTENKULTTUURI Taide- ja kulttuuritoiminnan laadun määrittely on vaikeaa, koska kyse ei ole aina konkreettisesta käsin kosketeltavasta tuotteesta. Tuote on usein immateriaalista ja vahvasti sidoksissa kokemuksellisuuteen. Taikalamppu-verkoston moninainen osaaminen ja erilaiset painotukset ovat verkoston vahvuus. Siksi toiminta ei mahdollista valmiiden laatustandardien käyttöönottoa. Taikalamppu-verkosto määrittelee laadun tuotteen piirteiden ja ominaisuuksien kokonaisuutena, joilla tyydytetään sille asetetut ja olevat tarpeet. Tämä pitää sisällään sekä asiakkaiden, rahoittajien että tekijöiden odotukset kuin myös lastenkulttuurin tekijöiden ja kulttuurin kehittymisen tarpeet. Lastenkulttuuri ei ole vain odotusten täyttämistä vaan se on myös jotain, mitä ei ole osattu odottaa: odotukset ylittävää, yllättävää, haastavaa ja toisinaan myös ärsyttävää. Osa piirteistä ja ominaisuuksista on konkreettisia ja melko helposti mitattavia. Esimerkiksi palvelun maantieteellistä saavutettavuutta voidaan mitata toiminnassa mukana olevien koulujen ja päiväkotien osuudella kaikista toimialueen kouluista ja päiväkodeista. Usein mittaaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi lapsen osallisuuden tukeminen ei ole tilastoitavissa numeroin. Sen toteutuminen tuodaan ilmi itsearvioinnin, asiakaspalautteen tai ulkopuolisten toteuttaman tutkimuksen keinoin. 1.1 Käsitteitä Jotta olisi mahdollista ymmärtää Taikalamppu-verkoston toimintaa ja lähtökohtia laatutyön tekemiseen, on syytä avata lastenkulttuuritoiminnan kannalta muutama keskeinen käsite: lapsen taiteellinen toimijuus, lastenkulttuuri, taide ja taidekasvatus (Liite 4: Muita keskeisiä käsitteitä). Lapsen taiteellinen toimijuus on jotakin erityistä, joka usein katoaa lapsen kasvaessa aikuiseksi. Lapsi tutkii ympäristöään kaikilla aisteillaan ja aikuista vapaampana ennakko-oletuksista. Lapsen aistinen maailmasuhde muistuttaa aikuisen esteettistä asennetta. Vuorovaikutteisuus ja jaettu tekijyys liittyvät vahvasti lapsen taiteelliseen toimijuuteen. Taiteellinen toiminta auttaa lasta ilmaisemaan sisäistä maailmaansa ja jakamaan kokemuksiaan muiden kanssa. Se rikastaa lapsen leikkimahdollisuuksia ja tukee lapsen osallisuutta kulttuuriperintöön. Lapsen taiteellinen toimijuus haastaa myös lapsen kanssa työskentelevät aikuiset tarkastelemaan maailmaa uudella tavalla ja luo 5
mahdollisuuden päästä osalliseksi lapsen ajatuksista ja tunteista. 1 Lastenkulttuurilla tarkoitetaan ammattilaisten lapsille tuottamaa tai lasten kanssa yhdessä tekemää kulttuuria. Lastenkulttuuri tarkoittaa myös lasten itse luomaa kulttuuria, joka perustuu esimerkiksi leikkiin. Lastenkulttuuripalveluiden tärkeä tehtävä on edistää ja tukea lasten omaa kulttuuria. 2 Lastenkulttuuri on taidetta, joka syntyy taiteen ammattilaisten lapsille tuottamina esityksinä ja teoksina, lasten ja taiteilijoiden yhteistyönä tai lasten itsenäisenä ilmaisuna. Taide lastenkulttuurissa on elämyksiä, estetiikkaa ja kokemuksia. Se voi olla kannanotto, uudenlainen ilmiö tai henkilökohtainen kokemus. Taiteessa on erityistä mahdollisuus riskeihin ja epäonnistumisiin. Taide herättää tunteita eikä sen vastaanotto tai lopputulos ole aina ennalta määrättävissä. Taikalamppu-verkostossa taidekäsitys on avoin ja kulttuurin raja-aitoja rikkova. Taidekasvatusta järjestävät esimerkiksi koulut, taiteen perusopetus ja lastenkulttuurikeskukset. Myös kulttuurilaitosten yleisötyö on taidekasvatusta. Taikalamppu-verkostossa toteutetaan lapsilähtöiseen ajatteluun pohjautuvaa taide- ja kulttuurikasvatusta. Tämä tarkoittaa taiteeseen ja kulttuuriin kasvamista, oman ympäristön ja minuuden tutkimista sekä osallistumista ja vaikuttamista taiteen keinoin ja taiteen avulla. Taidekasvatuksella tuetaan lapsen taiteellista toimijuutta. 1.2 Vaikuttavuus Palvelun laadun ja vaikuttavuuden arviointi ovat osa samaa prosessia, jossa laatu liittyy lähinnä palveluntuotantoprosessin ja sen tuloksena syntyvän tuotoksen arviointiin ja vaikuttavuus taas asiakkaissa tapahtuvan muutoksen arviointiin. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Laatu mahdollistaa vaikuttavuuden. Toiminta, jolla ei ole vaikutuksia, ei voi olla laadukasta. Viimekädessä vaikuttavuus määrittää palvelun arvon. 3 Taikalamppu-verkoston keskeinen tavoite on toiminnallaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastenkulttuurilla on parhaimmillaan pysyviä hyvinvointivaikutuksia, jotka näkyvät suoraan elämänlaadun monipuolistumisena ja kohenemisena. Yhteisöllinen lastenkulttuuri juurruttaa samanhenkiset kaverit ja turvalliset samanlaisista asioista kiinnostuneet aikuiset yhteen. Yhdessä 1 Pääjoki 15.2.2013 2 Santtila 2003, 8 9 3 Paasio 2003, 23, 46 6
toimiminen luo ryhmän sisällä yhteisöllisyyttä ja lisää perheiden sisäistä koheesiota. Taiteellinen toiminta mahdollistaa erilaisiin toimintatapoihin ja monenlaisiin ihmisiin tutustumisen sekä uusien asioiden kokeilemisen turvallisesti muuntuvassa ja rikkaassa toimintaympäristössä. Näin taiteellinen toiminta tukee lasta kasvamaan omaksi itsekseen ja auttaa häntä löytämään oman tapansa ilmaista itseään. Positiiviset itseilmaisun kokemukset luovat hyvää oloa, kehittävät itsetuntoa ja toimivat lapsen kehityksen kannalta arvokkaana tasapainon rakentajana. 1.3 Laadukkaan lastenkulttuurin periaatteet Taikalamppu-verkoston kymmenen vuoden kokemuksen pohjalta on kiteytetty viisi laadukkaan lastenkulttuuripalvelun periaatetta. Nämä periaatteet voi myös ymmärtää Taikalamppu-keskusten laatulupauksina, joilla taataan valtakunnallisesti laadukas palvelu. Kutakin periaatetta tarkastellaan tässä sekä palvelun tuottajan että asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaat ovat niitä lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka osallistuvat toimintaan. Palvelun tuottajilla viitataan Taikalamppu-verkostoon kuuluvien keskusten henkilökuntaan, jotka suunnittelevat ja tuottavat toimintaa sekä ohjaavat ryhmiä, eli koordinaattoreihin, tuottajiin, taidekasvattajiin, taiteilijoihin ja niin edelleen. Periaatteet voivat olla hyödyksi muillekin lastenkulttuurin parissa työskenteleville organisaatioille, jotka haluavat kehittää toimintansa laatua. Kunkin periaatteen jälkeen on lisäksi kirjattu joitakin ehdotuksia laatulupauksen toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Taikalamppu-verkostossa yhteisesti käytössä olevat seuranta- ja arviointitavat kirjataan laatukäsikirjaprosessin toisessa vaiheessa. 1.3.1 Lapsilähtöisyys Palvelun tuottajan näkökulma Toiminnalla tuetaan lapsen taiteellista toimijuutta. Lasta kuunnellaan ja hänen mielipiteitään ja tuotoksiaan arvostetaan, lisäksi lasten omaehtoista toimintaa tuetaan ja heitä kannustetaan omien tuotosten näkyvyyden lisäämiseen. Hänen suoritustaan ei arvioida tai arvostella vaan tuetaan ja kannustetaan. Lasta ja hänen viiteryhmäänsä osallistetaan ja kuullaan Taikalamppu-toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsi ymmärretään toimijana, joka omien kykyjensä ja edellytystensä puitteissa on täysivaltainen henkilö olemaan osallinen häntä koskevissa päätöksissä ja toiminnassa. Lapsi rakentaa itse oman identiteettinsä, jonka muovautumista Taikalampputoimijat voivat olla edesauttamassa ja tukemassa. Taikalamppu-toimijat muodostavat yhden osan lapsen oppimis- ja kasvuympäristöistä. 7
Asiakkaiden näkökulma Lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi. Hänelle tulee kokemus siitä, että taide ja kulttuuri kuuluvat hänelle tai meille. Parhaimmillaan taidekasvatus ja ammattilaisten tuottamat sisällöt siirtyvät osaksi lasten omaa leikkiä ja omaehtoista kulttuuria. Esimerkkejä seurantatavoista itsearviointi ulkopuolinen arviointi/tutkimustieto asiakaspalaute lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 1.3.2 Ammattimaisuus Palvelun tuottajan näkökulma Ammattitaito näkyy asiakkaille taitavasti, tarkoituksenmukaisesti ja kohderyhmä huomioiden suunniteltuna ja toteutettuna sisältönä. Palvelua suunnitteleva, tuottava ja toteuttava henkilökunta on saanut kulttuurituotannon, taide- tai kasvatusalan koulutuksen tai työssä hankitun ammattitaidon. Henkilökunnan luovuutta tuetaan ja vaalitaan, sillä se on olennainen voimavara lastenkulttuurityössä. Henkilökunnan koulutustarpeet tunnistetaan ja heille järjestetään mahdollisuuksia osallistua ammattitaitoa ylläpitäviin ja kehittäviin koulutuksiin. Mahdollisuus osallistua muiden ammattilaisten tuottamiin työpajoihin, esityksiin ja näyttelyihin on myös osa työssä oppimista. Ne tarjoavat ideoita ja inspiraatiota, joka on luovan työn tekemisen edellytys. Henkilökunnan perehdyttämiseen kuuluu tutustuminen organisaation yhteisiin arvoihin, tavoitteisiin ja päämääriin sekä laatuvaatimuksiin. Taikalamppu-verkostossa tämä tarkoittaa tutustumista Taikalampun strategiaan, laatukäsikirjaan ja Taikalamppu-käsikirjaan. Henkilökunta sitoutuu noudattamaan organisaation laatupolitiikkaa. Asiakkaiden näkökulma Toiminnassa asiakkaille välittyy pedagoginen ja taiteellinen osaaminen. Materiaalit ovat ikäryhmälle sopivia, työturvallisuutta noudatetaan ja asiakasturvallisuudesta huolehditaan. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että toiminta sopii ilmoitetulle ikäryhmälle ja vastaa siitä annettua kuvausta. Esimerkkejä seurantatavoista 8
koulutetun henkilöstö osuus (%) kehityskeskustelujen toteuma (%) koulutuksiin osallistuminen (x koulutukseen osallistumiskertaa vuodessa) henkilöstökoulutusten järjestäminen (järjestetty x koulutusta vuodessa) strategia tehtynä ja henkilökunnan tiedossa laatupolitiikka kirjattuna ja henkilökunnan tiedossa perehdytyskansio/käsikirja käytössä henkilökunta perehtynyt työturvallisuuteen (esim. tilan pelastussuunnitelma, työsuojeluohje, vakuutusasiat sekä ensiaputaidot) lasten kanssa työskentelevältä henkilökunnalta pyydetään rikosrekisteriote tapahtumissa järjestyksenvalvojakortin suorittaneet järjestyksenvalvojat 1.3.3 Saavutettavuus Palvelun tuottajan näkökulma Kulttuuri nähdään lähipalveluna. Palvelu viedään sinne missä lapset ovat, heidän arkiseen elinympäristöönsä, tai varmistetaan lasten mahdollisuus liikkua palvelun luo. Kulttuuripalvelulle kehitetään uusia areenoita, jotka mahdollistavat asiakaskohtaamiset uusissa ja yllättävissäkin paikoissa. Palvelun saavutettavuutta parannetaan myös kehittämällä erilaisia kiertäviä lastenkulttuurisisältöjä. Toiminnan tuotannossa pyritään tehokkuuteen ja yhdistämään voimavaroja eri toimijoiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja taloudellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Henkilökunta on perehtynyt tapoihin tuottaa kulttuuripalveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä esteettömyyteen liittyviin kysymyksiin. Moniammatillinen yhteistyö lisää tietämystä esimerkiksi erityisryhmien tarpeisiin liittyen. Henkilökunta käyttää viestinnässä erilaisia kanavia tavoittaakseen asiakkaansa. Asiakkaiden näkökulma Asiakkaiden näkökulmasta saavutettavuus merkitsee tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia ilman pääsyvaatimuksia. Toimintaan on helppo osallistua. Osallistuminen on mahdollista asuinpaikasta tai esimerkiksi koulun tai päiväkodin sijainnista huolimatta. Taide- ja kulttuurisisältöihin voi törmätä keskellä omaa arkista ympäristöä esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. Palvelun hinta ei ole este, sillä palvelu on maksutonta tai kohtuuhintaista. 9
Ruotsinkielisellä väestölle ja saamelaisille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua toimintaan omalla äidinkielellään. Toiminta ei ole suomenkielisen toiminnan kääntämistä vaan itsenäistä, kohdennettua ja räätälöityä palvelua. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on tasaarvoinen mahdollisuus osallistua toimintaan. Asiakkaat löytävät ymmärrettävää ja houkuttelevaa tietoa palveluista helposti. Esimerkkejä seurantatavoista kävijämäärät/käyntikerrat tmv. täyttöaste (%) tavoitettujen koulujen/päiväkotien osuus (%) kulttuuriopetussuunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto (% alueesta) palvelun hinta per asiakas ( ) palvelun omavastuuhinnan osuus (%) ruotsinkielisen tai saamenkielisen toiminnan toteuttaminen (esim. toteutetun toiminnan %- osuus kaikesta toiminnasta verrattuna ruotsinkielisen väestön osuuteen asiakaskunnasta) erityistä tukea tarvitseville lapsille soveltuvan toiminnan osuus (%) esteettömyyssuunnitelma käytössä nettisivujen kävijämäärä, esitteiden ja muiden julkaisujen levikki 1.3.4 Kokemuksellisuus Palvelun tuottajan näkökulma Ammattilaiset tuntevat taiteenalojen erityispiirteet. Toiminnassa annetaan tilaa erilaisille ajatuksille, tunteille ja kokemuksille. Toiminta on moniaistista, usein monitaiteista ja taiteellisesti korkeatasoista. Toiminnassa mahdollistetaan myös hetkessä elävä työskentelytapa. Henkilökunta on herkkä toiminnan kokemuksellisille vaikutuksille ja altis vuorovaikutukselle. Lasten kanssa työskentely koskettaa, herättää ajattelemaan sekä opettaa uusia asioita ja näkökulmia omaan ammattiin. Aikuisille suunnatun toiminnan, kuten koulutuksen, suunnittelussa tiedollisen lisäksi huomioidaan kokemuksellinen anti. Siten voidaan konkretisoida koulutusten sisältöjä ja helpottaa asian omaksumista. Asiakkaiden näkökulma Hyvä lastenkulttuuri tarjoaa monenlaisia moniaistisia kokemuksia. Se viihdyttää, yllättää, haastaa oppimaan ja ajattelemaan sekä heittäytymään, aktivoi omaa luovuutta sekä herättää tunteita niin 10
lapsissa kuin aikuisissakin. Myös vaikeiden aiheiden käsitteleminen on mahdollista turvallisen ja osaavan ammattilaisen tuella. Esimerkkejä miten voidaan seurata? itsearviointi ulkopuolinen arviointi/tutkimustieto asiakaspalaute 1.3.5 Yhteistyö Palvelun tuottajan näkökulma Moniammatillinen yhteistyö nähdään mahdollisuutena sekä kehittää ja syventää toiminnan sisältöjä että tehdä toiminnan tuotannosta tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa. Yhteistyön myötä voidaan jakaa ideoita, osaamista, resursseja sekä tavoittaa toiminnan kohderyhmiä helpommin. Yhteistyön myötä esimerkiksi laajennetaan perinteisiä oppimisympäristöjä ja kokemusympäristöjä, voidaan synnyttää uusia keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn tai koulutetaan uudenlaisia osaajia lastenkulttuurin kentälle. Toimintaa suunnittelevat, tuottavat ja toteuttavat henkilöt sitoutuvat verkostoitumaan paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tekemällä yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatus-, opetus-, sosiaali- ja nuorisotyön palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa voidaan vakiinnuttaa lastenkulttuurin toimintatapoja osaksi näiden organisaatioiden toimintaa ja näin parantaa lastenkulttuurin vaikuttavuutta ja saavutettavuutta. Uusissa ympäristöissä toiminta voi tuottaa myös uusia vaikutuksia. Asiakkaiden näkökulma Asiakkaalle palveluntarjoajien tekemä yhteistyö näyttäytyy monipuolisena ja selkeänä tarjontana. Kehittynyt palveluohjaus lisää asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa juuri hänelle sopivista palveluista. Esimerkkejä miten voidaan seurata? yhteistyökumppaneiden määrä itsearviointi ulkopuolinen arviointi/tutkimustieto 11
2 TAIKALAMPPU-TOIMINNAN LAATU Tässä luvussa tarkastellaan tarkemmin Taikalamppu-verkoston toimintamuotoja ja toiminnan tavoitteita sekä asetetaan niille laatukriteerit. Toimintamuodot on jaettu kahteen ryhmään: lastenkulttuuripalveluihin ja lastenkulttuurin asiantuntijapalveluihin. Taikalamppu-keskukset toteuttavat valikoiden oman keskuksensa kehittämistyöhön sopivia toiminnan muotoja. Verkosto vaalii taide- ja kulttuuritoiminnan vapautta ja tavoittelee siksi yhdenmukaisuuden sijaan monimuotoisuutta. Laatukriteerit kertovat, millaisena toiminnan odotetaan toteutuvan, jotta päästään asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaa ohjaavat ensimmäisessä luvussa kuvatut laadukkaan lastenkulttuurin periaatteet. Taikalampun tehtävät voidaan jakaa lastenkulttuuripalveluihin ja asiantuntijapalveluihin. 2.1 Lastenkulttuuria toteuttavat asiantuntijapalvelut Lastenkulttuuripalveluiden ensisijainen kohderyhmä on lapset. Taikalamppu-keskukset järjestävät lapsille ja heidän viiteryhmilleen tapahtumia, työpajoja, esityksiä, näyttelyitä ja julkaisuja. Osa tuotannoista on keskusten omia ja osa tehdään yhteistyössä muiden Taikalamppu-keskusten tai lastenkulttuuritoimijoiden kanssa. Keskukset tarjoavat tuotantoja myös levitettäväksi verkoston ulkopuolelle. Lisäksi verkostossa kehitetään uusia lastenkulttuurin muotoja. Laatukriteerit on tässä alaluvussa jaettu viiteen ryhmään, jotka perustuvat ensimmäisessä luvussa esiteltyihin laadukkaan lastenkulttuurin periaatteisiin. 2.1.1 Tapahtumat Taikalamppu-keskukset järjestävät paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä lastenkulttuuritapahtumia. Vuosittain toistuva yhteinen tapahtuma Taikalamput syttyvät järjestetään lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Toiminnan tavoite: Tapahtumatuotanto tekee lastenkulttuurin näkyväksi. Tapahtumissa Taikalamppu-keskukset tuovat lastenkulttuurisisältöjä kaikkien lasten ja perheiden ulottuville. Tapahtumiin on helppo osallistua ilman sitoutumispakkoa. Tapahtumat ovat matalan kynnyksen toimintaa. 12
Lapsilähtöisyyskriteerit: Sisällön suunnittelussa on huomioitu kohderyhmien kiinnostuksen kohteet ja erityistarpeet. Myös toiminnallisuus ja lasten osallisuus on huomioitu. Jos mahdollista, tapahtumien suunnitteluun osallistuu kohderyhmän edustaja. Ammattimaisuuskriteerit: Tapahtumien työvoima on koulutettua ja ammattimaisesti toimivaa. Aikuiset esiintyjät ovat ammattilaisia. Tapahtumiin on palkattu järjestyksenvalvojakortin suorittaneet järjestyksenvalvojat. Saavutettavuuskriteeri: Tapahtumien järjestelyissä ja tiedotuksessa on huomioitu esteettömyys ja saavutettavuus. Yhteistyökriteeri: Yhteistyömahdollisuudet paikallisten ja alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa on kartoitettu. 2.1.2 Ohjaus- ja työpajatoiminta Taikalamppu-keskukset mahdollistavat osallistumisen taiteelliseen toimintaan ohjaus- ja työpajatoimintansa kautta. Ohjaus- ja työpajatoimintaa suunniteltaessa työturvallisuus huomioidaan tilojen ja materiaalien valinnoissa. Asiakkaat saavat myös tietoa ja ohjeita materiaalien turvallisesta käyttämisestä. Toiminnalla luodaan mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita, mutta kehitetään myös uusia ideoita arkisten ja edullisten materiaalien käyttämiseen. Materiaalivalinnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Työpajoja voidaan toteuttaa lastenkulttuurikeskuksen omien tilojen lisäksi muun kulttuurilaitoksen tiloissa tai lasten arkisissa ympäristöissä kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Toiminnan tavoite: Taikalamppu-keskukset järjestävät laadukasta ohjaus- ja työpajatoimintaa, joissa taide on läsnä sekä itseisarvona että välineenä oppimiselle ja kasvamiselle. Toiminnalla tuetaan lapsen taiteellista toimijuutta. Toiminnassa korostuu tekeminen ja onnistuminen sekä luova prosessi. Myös yhdessä tekeminen on arvo. Työpajoissa mahdollistetaan kokeminen ja tekeminen kaikille viemällä taide lasten arkeen ja ulottuville. Lapsilähtöisyyskriteerit: Toiminta on suunniteltu lasten kehitystaso huomioiden. Osallistuminen on mahdollista kaikille ilman suorituspainetta tai arvostelua. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu osallistujaryhmän ideat ja tarpeet. Ammattimaisuuskriteerit: Toiminnan suunnittelijat ja ohjaajat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Toiminnan suunnittelijat ja ohjaajat ovat perehtyneet Taikalamppu-toiminnan perusperiaatteisiin. Suunnittelussa on huomioitu erilaisten toimintaympäristöjen ja 13
kohderyhmien mahdollisuudet ja haasteet. Niin aikuisten kuin lastenkin tekijänoikeuksia on kunnioitettu. Lasten kanssa työskentelevältä henkilökunnalta on pyydetty rikosrekisteriote. Saavutettavuuskriteerit: Päivähoitoon ja kouluihin kohdistuva toiminta on osa päiväkodin tai koulun arkityötä. Taloudellinen saavutettavuus on taattu kohtuullisella hinnoittelulla. Toiminta on suunniteltu ja räätälöity erilaisille ryhmille, eivätkä osallistujien henkiset tai fyysiset ominaisuudet tai äidinkieli ole esteenä osallistumiselle. Tiedot kierrätettävistä työpajoista löytyvät Taikalampun nettisivuilta. Sisältökriteerit: Toiminnassa on korostettu prosessin merkitystä lopputulosten sijaan. Sisällöissä on tuotu esiin sekä taiteenalojen erityispiirteet että niiden mahdollisuudet oppimisen ja kasvamisen tukena. Yhteistyökriteerit: Taideohjaajat ja ryhmien omat ohjaajat (lastentarhanopettajat, opettajat, sosiaalityöntekijät jne.) tekevät yhteistyötä sekä suunnittelu- että ohjausvaiheessa. Avoimessa toiminnassa on huomioitu vanhempien osallisuus. 2.1.3 Näyttelyt Taikalamppu-keskukset tuottavat näyttelyitä yhteistyössä eri taiteenalojen ammattilaisten ja lasten kanssa. Näyttelyitä tuotetaan erilaisiin tiloihin sopivaksi. Osa rakennetaan yhteen näyttelylle sopivaan tilaan ja osa kulkee vaikkapa CD-levyllä koululuokasta tai sivukirjastosta toiseen. Toiminnan tavoite: Taikalamppu-keskusten näyttelytoiminnalla nostetaan esille lasten tekemää taidetta sekä tuodaan lasten ulottuville ammattilaisten tekemää taidetta sekä muita kulttuuri-ilmiöihin liittyviä näyttelyitä. Lapsilähtöisyyskriteerit: Näyttelyt sopivat kohderyhmilleen, ja ne on suunniteltu ikätasoisuus huomioon ottaen. Suunnittelussa on huomioitu lasten tapa havainnoida ja tutkia ympäristöään moniaistisesti. Suunnittelussa huomioidaan toiminnallisuus joko siten, että näyttely itsessään on toiminnallinen, tai sitten kierrosuunnitelmien tai pedagogisten virikeohjeiden muodossa. Ammattimaisuuskriteerit: Näyttelyiden suunnittelussa on pedagogiset lähtökohdat. Lasten omien näyttelyiden esillepanossa on mukana taiteen ammattilainen. Lapsille suunnattujen näyttelyiden tekijät ovat ammattilaisia. Näyttelyiden ripustuksessa on huomioitu turvallisuuskysymykset. Niin aikuisten kuin lastenkin tekijänoikeuksia on kunnioitettu. Saavutettavuuskriteerit: Näyttelyt suunnitellaan esteettömiksi. Tiedot kierrätettävistä näyttelyistä löytyvät Taikalampun nettisivuilta. 14
2.1.4 Esitykset Taikalamppu-keskukset tuottavat erikokoisia esityksiä ammattilaisten ja lasten kanssa. Toiminnan tavoite: Esitystoiminnalla esittävää taidetta tehdään lapsille tutuksi ja helpommin lähestyttäväksi. Toiminta tutustuttaa lapset esiintyvien taiteilijoiden työhön ja esityksen tekoon. Lasten omien esitysten kautta heidän taiteellinen toimijuutensa tulee esille, samalla lasten oman taiteen arvostus kasvaa. Lapsilähtöisyyskriteerit: Lasten omissa esityksissä pyritään lasten vahvaan osallisuuteen myös esitysten tekemisessä. Esitysten tuotannossa on huomioitu kohderyhmän kehitystaso. Ammattimaisuuskriteerit: Aikuiset esiintyjät ovat ammattilaisia. Niin aikuisten kuin lastenkin tekijänoikeuksia on kunnioitettu. Saavutettavuuskriteerit: Esitykset ovat vietävissä myös kouluille, päiväkoteihin tai vastaaviin tiloihin. Esitystiloissa on huomioitu esteettömyys. Esitysten tuotannossa on huomioitu erilaiset kohderyhmät. Tiedot kierrätettävistä esityksistä löytyvät Taikalampun nettisivuilta. Yhteistyökriteeri: Yhteishankintojen mahdollisuudet on selvitetty. 2.1.5 Lastenkulttuurin uudet ilmentymät Taikalamppu-keskukset tekevät kehittämistyötä, joka synnyttää uusia sisältöjä ja näkökulmia lastenkulttuuriin sekä tapoihin tuottaa kulttuuria. Sisältöjen kehittämisen mahdollistaa kokeilunhalu ja rohkeus innovoida epäonnistumisenkin uhalla. Se edellyttää aikaa ja tilaa luovuudelle. Kehittämistyön tuloksena syntyy uutta lastenkulttuuria. Toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä mahdollistetaan uudet toimintamallit uusissa toimintaympäristöissä. Toiminnan tavoite: Lastenkulttuuripalvelujen kehittämistyössä sallitaan ennakkoluulottomuus ja kokeilunhalu. Lastenkulttuuri nähdään osana arkea niin päivähoidossa tai koulussa kuin vapaa-ajalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lapsilähtöisyyskriteeri: Lasten ja nuorten omaa kulttuuria ja sen uusia ilmiöitä seurataan, arvostetaan ja hyödynnetään kehittämistyössä. 15
Ammattimaisuuskriteerit: Alan ammattilaisten keskuudessa on sallittu avoin ja monia näkökulmia esiin tuova keskustelu. Niin aikuisten kuin lastenkin tekijänoikeuksia on kunnioitettu. Sisältökriteerit: Yksittäisen ja ainutlaatuisen kokemuksen arvo tunnustetaan. Kehittämistyössä kuunnellaan heikkoja signaaleja sekä ollaan herkkiä uusille ajatuksille ja ilmiöille. Kehittämistyössä ymmärretään, että kaikki ei ole monistettavissa ja mallinnettavissa. Yhteistyökriteeri: Kehittämistyössä on verkostoiduttu myös muiden kuin taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. 2.1.6 Lapsille suunnatut julkaisut Taikalamppu-verkostossa tuotetaan lapsille ja perheille suunnattuja julkaisuja kuten kirjoja, pelejä ja äänitteitä sekä tuetaan eri mediakanavien käyttöä. Toiminnan tavoite: Tuottaa taiteellisesti mielenkiintoisia ja lasta puhuttelevia julkaisuja lapsille ominaisia kanavia käyttäen. Julkaisutoiminnalla tehdään näkyväksi lastenkulttuuria ja lasten omaa taidetta. Ammattimaisuuskriteerit: Julkaisujen sisällöt ja toteutustavat vastaavat nykyajalle ominaisia lähestymistapoja. Tuotannon eri vaiheissa on käytetty eri alojen asiantuntemusta. Niin aikuisten kuin lastenkin tekijänoikeuksia on kunnioitettu. Saavutettavuuskriteerit: Julkaisuista on otettu riittävä painosmäärät valtakunnalliseen jakeluun. Julkaisut ovat kieleltään ja graafiselta ulkoasultaan selkeitä. Päivähoidossa, kouluissa ja vapaa-ajan palveluita järjestävillä tahoilla on ajantasaista tietoa julkaisuista. Taloudellinen saavutettavuus on taattu julkaisujen kohtuullisella hinnoittelulla. Tiedot verkoston julkaisuista ja niiden hankintapaikoista löytyvät Taikalampun nettisivuilta. 16
2.2 Lastenkulttuuria tukevat asiantuntijapalvelut Lasten ja nuorten parissa työskentelevät, alan koulutusta järjestävät sekä lapsuutta tutkivat toimijat voivat laaja-alaisesti hyödyntää Taikalampussa syntyvää tietoa ja osaamista. Jakamalla osaamistaan lastenkulttuurin ammattilaiset kehittävät omaa osaamistaan, saavat uusia ideoita, parantavat toimintansa tehokkuutta, luovat yhteistyökumppanuuksia ja saavat ammatillista tukea toisiltaan. Lastenkulttuurin asiantuntijapalveluihin kuuluvat lastenkulttuurin kehittämistyö, kulttuuriopetussuunnitelmatyö, oppilaitosyhteistyö, julkaisut, koulutukset, Taikalamppu-seminaarit ja verkostoituminen. Asiantuntijapalveluita arvioidaan neljään ryhmään jaetuilla laatukriteereillä. Saavutettavuuskriteerit liittyvät levitettävyyteen ja erilaisten asiakasryhmien tarpeiden tunnistamiseen ja huomioimiseen. Kulttuuripoliittiset kriteerit liittyvät lastenkulttuuripoliittiseen vaikuttavuuteen. Viestinnällisillä kriteereillä arvioidaan tiedottamisen laatua. Taikalamppu-kriteerit kertovat Taikalamppu-verkoston erityisiin tavoitteisiin ja tehtäviin liittyvän toiminnan laadusta. 2.2.1 Lastenkulttuurin kehittämistyö Taikalamppu-verkoston kehittämistyön perustana ovat vuosien 2003 2013 kehittämistehtävät, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti jokaiselle verkostoon kuuluvalle keskukselle. Näin turvattiin verkoston kyky kehittää monipuolisesti eri taiteenaloja sekä erilaisia lastenkulttuurin lähestymis- ja toimintatapoja. Taikalamppu-keskukset jatkavat edelleen kehittämistyötä oman keskuksen profiiliin sopivaksi katsomillaan tavoilla. Keskuksissa tehtävät taidealakohtaiset kokeilut, pilottiprojektit ja hankkeet mahdollistavat lasten kulttuuritoiminnan laadukkaan ja pitkäjänteisen kehittymisen kaikilla taiteenaloilla. Taiteenalakohtainen kehittämistyö ottaa huomioon eri taiteenalojen lainalaisuudet ja tunnistaa niiden mahdollisuudet. Samalla luodaan uusia näköaloja lasten hyvinvoinnin tukemiseen ja taiteen rooliin yhteiskunnassa. Kehittämistyön myötä keskuksen henkilökunta erikoistuu näiden alojen asiantuntijoiksi. Toiminnan tavoite: Kehittämistyö synnyttää keskuksille erityisosaamista sekä uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Keskuksessa on valmiudet antaa sen omaan erityisosaamiseen perustuvaa koulutusta ja asiantuntija-apua. Saavutettavuuskriteerit: Kehittämistyön tulokset ovat siirtyneet käyttöön keskusten toimialueella esimerkiksi osana kulttuuriopetussuunnitelmia. Tietoa kehittämistyön tuloksista on levitetty koulutusten, seminaarien tai lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyön kautta. Tuloksia 17
on levitetty myös muille ikäryhmille ja muihin toimintaympäristöihin. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Verkosto esittelee kerran vuodessa kehittämistyötään ja sen edellytyksiä jollekin lastenkulttuuripolitiikan kannalta merkittävälle taholle. Taikalamppu-kriteeri: Taikalamppu-keskukset toimivat erityisinä osaamiskeskuksina. Viestinnällinen kriteeri: Verkoston erityisosaamisesta löytyy tietoa Taikalampun nettisivuilta. 2.2.2 Kulttuuriopetussuunnitelmatyö Taikalamppu-keskukset toimivat taide- ja kulttuurikasvatuksen asiantuntijoina kuntien kulttuuriopetussuunnitelmatyössä. Taikalamppu-keskukset ylläpitävät kunnissa keskustelua kulttuurikasvatuksesta ja pyrkivät innostamaan niin päätöksentekijöitä kuin lasten kanssa toimivia ammattilaisia opetuksen, kasvatuksen ja taiteen kentällä kulttuurikasvatukseen. Suunnitelmien tavoitteena on antaa oppilaalle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana kulttuurinen yleissivistys, tukea kulttuuri-identiteetin muodostumista ja vahvistaa kulttuurien moninaisuuden ymmärtämistä. Kulttuuriopetus- tai kasvatussuunnitelma on toimiva käytännön työkalu, joka antaa raamin koulun ja kulttuurin väliselle yhteistyölle. Se edistää kulttuurin saatavuutta ja aikatauluttamista päiväkoti- ja kouluarkeen soveltuvaksi. Toiminnan tavoite: Taikalamppu-verkosto työskentelee kulttuurikasvatuksen vakiinnuttamiseksi osaksi koulujen perustoimintaa. Verkoston tavoitteena on saada kulttuuriopetussuunnitelmien tekemisen velvoite valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Saavutettavuuskriteeri: Jokaisessa Taikalamppu-verkostoon kuuluvassa kunnassa on toimiva kulttuuriopetussuunnitelma. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Taikalamppu-verkostolla on ehdotus valtakunnalliseksi kulttuuriopetussuunnitelmaksi. Taikalamppu-kriteeri: Taikalamppu-verkostolla on prosessikuvaus kulttuuriopetussuunnitelmatyöstä. Viestinnällinen kriteeri: Taikalampun nettisivuilta löytyy tietoa kulttuurikasvatussuunnitelmista, kulttuuriopetussuunnitelmista ja kulttuuripoluista Suomessa. 18
2.2.3 Oppilaitosyhteistyö Verkosto tekee tutkimuksellista, opetuksellista ja toiminnallista yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, avoimen yliopiston sekä aikuiskoulutuslaitosten kanssa. Kurssien, työpajojen ja työharjoittelujaksojen sisältöjen suunnittelun lähtökohtana on oppilaitoksen oma opetussuunnitelma. Oppilaitosyhteistyö syventää opiskelijoiden ymmärrystä lastenkulttuurin kenttään liittyvistä ilmiöistä ja luo työllistymismahdollisuuksia. Opiskelijat oppivat yhteistyön kautta kulttuurin eri alojen sisällöistä, tekemisestä ja ilmaisusta sekä kuinka niitä voidaan hyödyntää lasten ja nuorten formaalissa ja informaalissa oppimisessa, identiteetin tukemisessa ja hyvinvoinnin edistäjänä. Yhteistyön kautta juurrutetaan lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan menetelmiä osaksi taide- ja kasvatusalojen opintoja ja siten tulevien ammattilaisten työtapoja. Oppilaitosyhteistyö avaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä Taikalamppu-keskuksiin esimerkiksi työpajaohjaajiksi. Opinnäytetyöt tukevat Taikalamppu-keskusten kehittämistyötä. Tutkimusyhteistyöllä saadaan tietoa kehitetyn toiminnan vaikuttavuudesta ja toimivuudesta. Toiminnan tavoite: Oppilaitosyhteistyöllä tutustutetaan tulevat alan ammattilaiset tapoihin hyödyntää taidetta lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Verkosto tukee lastenkulttuurin tutkimusta ja tutkimustiedon hyödyntämistä. Saavutettavuuskriteeri: Verkosto kontaktoi kauden 2014 2018 aikana kaikki suomalaiset korkeakoulut, joissa on lasten ja nuorten kasvatukseen, kulttuuriin tai hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää koulutusta tai tutkimusta. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Käytössä ovat vakiintuneet yhteistyökäytännöt kunkin keskuksen toimialueen toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Taikalamppu-kriteeri: Taikalampun koordinaattorin tukena toimii oppilaitosyhteistyön koordinoinnissa yksi Taikalamppu-keskus. Viestinnällinen kriteeri: Työharjoittelupaikat, opinnäytetöiden aiheet ja valmistuneet opinnäytteet sekä tutkimukset löytyvät verkoston nettisivuilta. 2.2.4 Julkaisut Taikalamppu-verkosto tuottaa erilaisia ammattilaisille suunnattuja taidekasvatuksen opetusmateriaaleja, nettiaineistoja, menetelmäoppaita ja muita julkaisuja. Julkaisutoiminnalla verkosto juurruttaa kehittämiään menetelmiään ammattilaisten käyttöön sekä esimerkiksi 19
kulttuuriopetusta tukemaan. Toiminnan tavoite: Julkaisutoiminnalla tuodaan Taikalampun osaamista kaikkien saataville. Julkaisut tarjoavat ammattilaisille uusia ideoita työhön ja työkaluja kehittää omaa osaamista. Saavutettavuuskriteerit: Valmistuneet menetelmäoppaat ovat ladattavissa maksutta Taikalamppu-verkoston nettisivuilta. Taloudellinen saavutettavuus taataan muiden julkaisujen osalta kohtuullisella hinnoittelulla. Painosmäärät ovat riittävän suuria valtakunnalliseen jakeluun. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Menetelmäoppaiden käytöstä on kerätty palautetta. Taikalamppu-kriteerit: Verkostolla on menetelmäoppaiden tuotannon prosessikuvaus. Menetelmäoppaat kattavat kaikki Taikalamppu-verkostossa vuosina 2003 2013 kehitetyt taiteenalat ja lastenkulttuurin lähestymistavat. Viestinnälliset kriteerit: Kaikista julkaisuista löytyy tietoa Taikalampun nettisivuilta. Tiedotuksessa käy selvästi ilmi, kenelle opas on tarkoitettu ja millaiset pohjatiedot ja -taidot siinä vaaditaan. Menetelmäoppaat on toteutettu yhdessä sovittujen graafisten ohjeiden mukaisesti. 2.2.5 Koulutukset Taikalamppu-verkosto järjestää lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille koulutuksia. Toiminnan tavoite: Järjestämällä koulutuksia Taikalamppu-keskukset jakavat osaamistaan ja juurruttavat kehittämiään menetelmiä lastenkulttuurin ja kasvatuksen ammattilaisten käyttöön. Lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia kouluttamalla voidaan tavoittaa tehokkaasti myös lapset. Saavutettavuuskriteeri: Taloudellinen saavutettavuus on taattu kohtuullisella hinnoittelulla. Koulutuksia järjestetään kattavasti eri puolilla Suomea. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Käytössä ovat vakiintuneet yhteistyökäytännöt kunkin keskuksen toimialueen keskeisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Taikalamppu-kriteeri: Koulutus liittyy Taikalamppu-keskuksen erityisosaamisalueeseen. Viestinnällinen kriteeri: Tietoa koulutuksista ja niiden tilaamisesta löytyy Taikalampun nettisivuilta. 20
2.2.6 Taikalamppu-seminaarit Taikalamppu-verkosto järjestää lasten ja nuorten parissa työskenteleville taiteen, kulttuurin ja kasvatuksen ammattilaisille sekä alan tutkijoille ja opiskelijoille seminaareja. Seminaareissa tuodaan esille lastenkulttuuriin liittyviä ajankohtaisia aiheita, annetaan tilaa keskustelulle ja tarjotaan ammattilaisille mahdollisuus kollegoiden tapaamiseen. Toiminnan tavoite: Taikalamppu-seminaareilla verkosto kokoaa lastenkulttuurista kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat yhteen sekä ylläpitää keskustelua lastenkulttuurin tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Saavutettavuuskriteeri: Seminaarien ohjelmistossa on esitelty Taikalamppu-verkoston osaamista. Seminaareja järjestetään eri puolilla Suomea. Seminaareihin osallistuminen on kohtuuhintaista tai maksutonta. Kulttuuripoliittinen kriteeri: Seminaareihin on kutsuttu järjestävän keskuksen alueella toimivien lasten ja nuorten sekä kulttuurialan asioista päättävien lautakuntien jäsenet, kulttuuriministeri sekä järjestävän keskuksen toimialueen kansanedustajat. Taikalamppu-kriteerit: Seminaarien ohjelmistossa on valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tunnettujen tutkijoiden, taiteilijoiden tai taidekasvattajien puheenvuoroja tai työpajoja. Verkostolla on Taikalamppu-seminaarien tuotannon prosessikuvaus. Viestinnällinen kriteeri: Seminaareista on tiedotettu valtakunnallisesti. 2.2.7 Verkostoituminen Taikalamppu-verkosto tukee jäsenkeskustensa keskinäistä verkostoitumista järjestämällä yhteisiä tapaamisia. Taikalamppu-kokouksissa päätetään verkoston yhteisistä asioista, saadaan tietoa verkostoon kuuluvien keskusten toiminnasta, vaihdetaan ajatuksia ja sovitaan yhteistyöstä. Taikalamppu-verkosto edistää laajasti suomalaisen lastenkulttuurikentän yhteistoimintaa, verkostoitumista ja toimii aloitteellisesti ja aktiivisesti alan ammattilaisten ja organisaatioiden kehittymisen hyväksi. Erilaisille messuille osallistuminen edistää verkostoitumista ja kokemustenvaihtoa sekä kulttuurialan sisällä että eri toimialojen välillä. Toiminnan tavoite: Verkostoitumisen tavoite on lisätä lastenkulttuuritoimijoiden välistä 21
yhteistyötä sekä kohottaa lastenkulttuurin asemaa valtakunnallisesti. Verkostoitumisen tavoitteena on myös kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Saavutettavuuskriteeri: Taikalamppu esittelee toimintaansa vähintään yksillä perusopetuksen ja yksillä varhaiskasvatuksen ammattimessuilla vuodessa. Kulttuuripoliittiset kriteerit: Verkosto on keskeinen ja aloitteellinen toimija säännöllisesti kokoontuvassa lastenkulttuurifoorumissa. Verkosto osallistuu lastenfestivaaliverkoston toimintaan. Taikalamppu-kriteeri: Taikalampun yleiskokous ja asiakohtaiset muut tapaamiset kokoontuvat säännöllisesti. Viestinnällinen kriteeri: Messuosastot yms. vastaavat Taikalamppu-verkoston viestinnällistä ohjeistusta. 22
LÄHTEET Paasio, Petteri 2003. Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla.saatavissa: www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77070/tyopapereita3_03.pd.pdf?sequence=1 (25.2.2013) Pääjoki, Tarja.Taikalamppu-verkosto 10 vuotta. Luento Kulttuuritutka-seminaarissa Jyväskylässä 15.2.2013 Santtila, Katri 2003. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2003:29. Saatavissa: www.minedu.fi/opm/julkaisut/2003/lastenkulttuuripoliittinen_ohjelma_ barnkulturpolitiskt_program (25.2.2013) 23
Liite 1: Lastenkulttuuripalvelun perusteet Lastenkulttuuripalvelujen järjestämistä velvoittavat muun muassa Suomen laki ja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista. Perustuslain 16. artiklassa turvataan jokaiselle Suomen kansalaiselle sivistykselliset oikeudet, joihin voidaan lukea myös oikeus kulttuurielämään. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta sanotaan, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminta on laissa määritelty taiteen harjoittamiseksi ja harrastamiseksi, taidepalvelusten tarjonnaksi ja käyttämiseksi. YK:n laspsn oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu muun muassa, että lapsilla on oikeus hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Suomen lain ja lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi erilaiset politiikkaohjelmat ja strategiat edellyttävät lastenkulttuuripalvelun järjestämistä. Monien kuntien strategioihin on kirjattu, että kulttuuri on peruspalvelu. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman 2012 2015 strategisina tavoitteina on muun muassa lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitäminen ennaltaehkäisevillä toimilla. Taikalampun toimintaa ohjaa erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaama lastenkulttuuripoliittinen ohjelma (2003). Siinä todetaan, että perusvalmiudet kulttuurisesta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta kasvavaan luovuuteen ja innovatiivisuuteen luodaan taidekasvatuksella ja virikkeellisellä kulttuuriympäristöllä. Ohjelman mukaan lapsen hyvinvointi on vahvasti kytköksissä lasten lähiympäristöihin ja niihin liittyviin ihmissuhteisiin. Kodin, päivähoidon, koulun ja kaveripiirin kautta mahdollistuu myös kulttuuristen arvojen välittäminen ja kulttuurinen osallisuus. Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman yksi toimenpide-ehdotuksista on Taikalamppu-verkoston työn tukeminen: Opetusministeriö ja alan muut toimijat tukevat lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistävät Taikalamppu-verkoston työtä myös sen tulevina toimikausina. 24
Liite 2: Taikalamppu-verkosto 2003 2013 Taikalamppu-verkosto perustettiin vuonna 2003 opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta. Ensimmäinen Taikalamppu-kausi oli vuosina 2003 2005, ja toinen 2006 2008. Kolmannesta kaudesta tuli viisivuotinen ja se päättyy vuoden 2013 lopussa. Verkoston perustamiseen vaikuttivat voimakkaasti ministeriön samana vuonna julkaiseman Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman syntyvaiheet. Suomalaisen lastenkulttuurin kehittämiselle haluttiin luoda valtakunnallinen rakenne, jolla olisi mukana olevien lastenkulttuurikeskusten paikallista ja alueellista vaikutusta laajempi säteilyvaikutus. Verkoston tavoitteena on alusta asti ollut tuottaa ja kehittää lasten ja nuorten taideja kulttuuripalveluita koko maassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistämällä palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Nykypäivänä Taikalamppu-verkosto on moniammatillinen yhteistyöverkosto, joka tuottaa ja kehittää määrätietoisesti lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa. Keskusten asiantuntemus ja kokemus on kehittynyt pisteeseen, jossa voidaan puhua yhdestätoista lastenkulttuurin osaamiskeskuksesta. Taikalamppu-keskukset toimivat alueillaan yhteistyössä valtiollisten, kunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keskukset tekevät sekä kukin tahollaan että yhteisesti verkostona laajaa yhteistyötä lastenkulttuurin muiden toimijoiden kanssa. Kolmannella kaudella verkostoon kuuluu yksitoista jäsentä. Jäsenyys on annettu sekä osaamisen perusteella että aluelähtöisesti siten, että keskukset kattavat suuren osan Suomea. Yksi Taikalamppu-keskus voi sisältää useampia alueellisia keskuksia, ja monet keskuksista toimivat alueellaan verkostona. Verkostolla on ollut kokopäiväinen koordinaattori vuodesta 2010. Hänen tehtävänsä on koordinoida verkoston yhteistoimintaa, tiedottaa Taikalamppu-toiminnasta valtakunnallisesti, hoitaa verkoston yhteyksiä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä valmistella ja esitellä asioita verkoston kokouksissa. Verkosto järjestää vuosittain Taikalamppu-kokouksia, joissa päätetään yhteisistä asioista. Useat Taikalamppu-keskukset toimivat hallintokeskustaan laajemmalla alueella seudullisesti ja verkostomaisesti. Kuntien oma panostus sekä rahoituksen että työntekijöiden osalta on merkittävä osa toiminnan resursointia. Taikalamppu-keskus voi toimia alueensa kunnissa lasten- ja nuorten parissa työtä tekevien eri alojen ammattilaisten sekä päivähoidon, koulujen ja muiden lasten ja nuoren palveluista vastaavien toimijoiden yhteistyön innovaattorina ja koordinoijana. Jokainen toimija tuo mukaan oman asiantuntijuutensa. Yhteistyön hedelmiä ovat osaamisen jakaminen ja leviäminen koko alueella sekä Taikalamppu-rahoituksen ja -asiantuntijuuden tuoma lisäresurssi. 25
Taikalamppu-yhteistyön kulttuuripoliittinen vaikutus alueen kunnissa on merkittävä, koska se synnyttää kuntaan uusia toimintatapoja lasten- ja nuortenkulttuurin vakiinnuttamiseksi ja tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Merkittävimpiä näistä ovat kunnissa valmistuneet ja käyttöönotetut kulttuuriopetussuunnitelmat, joiden kautta koulujen kulttuurikasvatuksesta on saatu organisoitua, tavoitteellista ja vakiintunutta sekä kokonaiset ikäluokat tavoittavaa. Myös koulutukset antavat alueen kunnille tukea lastenkulttuuripalvelujen sisältöjen kehittämisessä. Yhteistyön tärkeä periaate on kuntien omaleimaisuuden ja erityispiirteiden huomioonottaminen, jolloin lastenkulttuurityö koetaan omaksi ja mielekkääksi ja siihen sitoudutaan laajasti. 26
Liite 3: Laatukäsikirjan työryhmä Mervi Eskelinen (Lastenkulttuurikeskus Lastu) Noora Herranen (Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX) Jorma Kallio (Lasten ja nuorten kulttuuriverkosto Kaakku) Tuomo Kallio (Seinäjoen seudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo) Reeli Karimäki (Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut) Pilvi Kuitu (Pirkanmaan Taikalamppu) Seija Punnonen (Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK) Päivi Setälä (Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkosto) Katri Tenez (Kulttuuritalo Valve) Marjo Tiainen-Niemistö (Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta). Laatukäsikirjan kirjoittamisesta vastasi FM Elina Kesäniemi. Laatukäsikirjan ensimmäinen versio esiteltiin koko verkostolle Taikalamppu-kokouksessa Jyväskylässä 14.2.2013 27