75-VUOTTA TÄYTTÄNEILLE KARVIAISEN ALUEELLA ASUVIL- LE KARKKILALAISILLE, NUMMI-PUSULALAISILLE JA VIHTI- LÄISILLE VUONNA 2012

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 75-VUOTTA TÄYTTÄNEILLE KARVIAISEN ALUEELLA ASUVIL- LE KARKKILALAISILLE, NUMMI-PUSULALAISILLE JA VIHTI- LÄISILLE VUONNA 2012

2 Sisällys 1. ALKUSANAT... 3 2. KOTIKÄYNTIEN TOTEUTUS... 4 3. TULOKSET... 6 4. YHTEENVETO... 6 5. HAASTATTELUKAAVAKKEISSA OLLEET TOIVOMUKSET, TERVEISET JA PALAUTTEET... 8 6. VUOSI 2013 JA TULEVAISUUS... 9 LIITE 1

3 1. ALKUSANAT Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa tehdyillä terveyttä ja hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä vuonna 2012 tarkoitetaan sairaanhoitajien tekemiä kotikäyntejä 75 - vuotta täyttäneille kotonaan asuville ikääntyville ihmisille, jotka eivät vielä ole kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita (kotihoito, veteraanipalvelut tai omaishoidettava). Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään, jotta ikäihmisillä olisi mahdollisimman turvalliset ja hyvät edellytykset asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotikäynnillä pyrittiin vaikuttamaan ikääntyvän ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua ylläpitäviin tekijöihin sekä antamaan tietoa kunnassa olevista palveluista ja henkilöistä, joihin ikääntynyt voi tarvittaessa itse ottaa yhteyttä. Terveyttä edistävillä kotikäynnillä pyrittiin tukemaan ikääntyvän ihmisen kotona asumista ja kannustettiin häntä omien voimavarojen käyttöön sekä ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Kotikäynnit mahdollistavat ikäihmisille mahdollisuuden suunnitella ajoissa omaa ikääntymistä sekä pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Varhaisella puuttumisella pyrittiin vähentämään tai siirtämään kotona asuvan ikäihmisen tarvetta säännöllisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai siirtymistä ennenaikaiseen laitoshoitoon. Yhtenä kotikäyntien tavoitteena on saada tietoa ikäihmisten toimintakyvystä, elinoloista, palvelutarpeista ja heidän odotuksistaan kunnan palvelutarjonnasta.

4 2. KOTIKÄYNTIEN TOTEUTUS Terveyttä ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä tiedotettiin Karviaisen internet sivuilla ja lähetettiin henkilökohtainen kutsukirje infotilaisuuksiin, jotka järjestettiin Karkkilan kaupungin talolla, Nummi-Pusulan terveysaseman ruokasalilla ja Vihdin kunnan virastotalolla. Info-tilaisuudet järjestettiin 75-vuotiaille ikäihmisille toista kertaa Karviaisen alueella. Info-tilaisuudet saivat hyvänvastaanoton ja ne koettiin hyödyllisiksi tilaisuuksiksi, joissa sai ensikäden tietoa tulevista kotikäynneistä. Info-tilaisuuksissa kerrottiin myös tulevasta Intoa - elämään hankkeesta. Se on tarkoitettu yli 65-vuotiaille ihmisille, jotka haluavat kartoittaa elämäänsä ja arjensujuvuutta sekä tehdä tarvittaessa elämänmuutoksia. Teemoina ovat ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet ja turvallinen kotiympäristö. Intoa elämään kurssi kuuluu Esterhankkeeseen, joka toteutuu osana valtakunnallista Kaste-ohjelmaa. Tilaisuuksien jälkeen haastateltavia lähestyttiin kirjeitse ja samalla heille postitettiin haastattelulomake nähtäväksi ja täytettäväksi. Heitä pyydettiin ottamaan yhteyttä sairaanhoitajaan ja sopimaan kotikäynnin ajankohta tai peruuttamaan kotikäynti. Kaikki eivät ottaneet määräaikaan yhteyttä, vaan sairaanhoitaja otti heihin myöhemmin yhteyttä puhelimitse. Sovittu kotikäynti kesti tilanteesta riippuen 1,5 3 tuntia. Terveyttä edistävät kotikäynnit kirjattiin Pegasos potilastietojärjestelmään asiakkaan tiedostoihin hänen luvallaan. Mikäli kirjaaminen kiellettiin, niin ennaltaehkäisevää kotikäyntiä ei voitu tällöin toteuttaa. Terveyttä ja hyvinvointia edistäväkotikäynti toteutettiin vain ikäihmisen suostumuksella. Kotikäynnin aikana käsiteltävät aihealueet olivat: perustietojen päivittäminen, asuminen, terveydentila ja päivittäinen toimintakyky (ADL), ravitsemus, näkö, kuulo ja puheen tuottaminen, sosiaalinen verkosto, kotiaskareista selviytyminen (IADL suorituskyky), toimeentulo, tulevaisuus ja palautteet/toiveet. Terveyttä edistävän kotikäynnin aikana suoritettiin tarvittaessa toimintakykyä, muistia sekä ravitsemustilaa mittaava testaus. Tarvittaessa asiakas ohjattiin lääkärin/sairaanhoitajan vastaanotolle tai muun asiantuntijan kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, diabeteshoitajan tai muistihoitajan sekä hammaslääkärin/ suuhygienistin vastaanotolle. Lisäksi sairaanhoitaja teki apuvälinearviointia ja ohjasi tarvittaessa hankkimaan apuvälineen joko itse ostamalla tai apuvälinelainaamosta lainaamalla. Sairaanhoitaja jakoi haastattelun ja ohjauksen lisäksi tarvittaessa myös erilaisia esitteitä, kuten Karviaisen alueen ikäihmisten palveluoppaan, omais- ja kotihoidon esitteitä, Turvallisia vuosia esitteen, ikäihmisten ravitsemusoppaan, Vihdin liikuntapalveluiden esitteen, Ikäinstituutin kotijumppaohjeita, oppaan muistisairaan läheiselle, oppaan, jossa on käytännönläheisiä neuvoja muistisairaan kotihoitoon ja kertoi tarvittaessa eriyhdistysten toiminnasta. Lisäksi postitettiin tarvittaessa kotikäynnin jälkeen hyödyllisiä esitteitä, kuten näön- ja kuulonesitteitä sekä eläkkeensaajanhoitotuki-, asumistuki-, shl-kuljetustuki- ja omaishoidon hakemuksia. Vihdin alueella tammikuun 2012 alussa tehtiin yhteenveto menneen vuoden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä ja päätettiin tulevan vuoden kohderyhmästä. Vuonna 2012 alkuvuodesta tehtiin edellisen vuoden 80-vuotiaiden terveyttä edistävät kotikäynnit loppuun ja kotikäyntien yhteenveto liitettiin vuoden 2011 loppuraporttiin. Vuonna 2012 tehtiin 75- ja 80- vuotta täyttäneille kotikäynnit. Loppusyksystä aloitettiin terveyttä edistävät kotikäynnit tämän vuoden 80-vuotiaille, mutta kaikille ei ehditty tehdä kotikäyntejä tänä vuonna, joten heistä ei tehty raporttia, koska ensi vuonna ei tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Karkkilan ja Nummi- Pusulan alueella vuonna 2012 tehtiin 75- vuotiaille kotikäynnit.

5 Vuonna 2012 75 -vuotta täyttäneitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin kuulumattomia ikäihmisiä Vihdissä oli 152 (tästä on poistettu kaikki veteraanipalveluiden, kotihoidon tai laitoshoidonpiiriin kuuluvat henkilöt). Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehtiin 90 kpl. Kotikäyntiä ei halunnut 29 henkilöä. 24 henkilöä ei tavoitettu tai heillä ei ollut puhelin numeroa tai osoitetiedot muuttuneet. Vuonna 2012 80 -vuotta täyttäneitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin kuulumattomia ikääntyviä ihmisiä Vihdissä oli 104 (tästä on poistettu kaikki veteraanipalveluiden, kotihoidon tai laitoshoidonpiiriin kuuluvat henkilöt). Haastatteluja tehtiin 43 henkilölle. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehtiin 1.1. - 31.12.2012 välisenä aikana yhteensä 133 kpl. Karkkilassa oli 75-vuotiaita ihmisiä 72, jotka eivät kuuluneet sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Haastatteluja tehtiin 37 ikäihmiselle. Terveyttä edistävää kotikäyntiä ei halunnut 14 ihmistä, syyksi he ilmoittivat olevansa niin hyvässä kunnossa, ettei tarvetta ollut. Yksi oli muuttanut eripaikkakunnalle ja 20 ihmiseen ei saatu yhteyttä. Monen haastateltavan puhelin numero oli pois käytöstä. Nummi-Pusulassa haastateltavia 75-vuotiasta oli 37 ihmistä. Haastatteluja tehtiin 24 ihmiselle ja terveyttä edistävää kotikäyntiä ei halunnut 12 ikäihmistä. Syynä heilläkin oli hyvä kunto eikä täten tarvetta kyseiseen haastatteluun ollut. Yhteen ihmiseen ei saatu yhteyttä. Kotikäynneillä havaittiin, että valtaosa oli itse täyttänyt haastattelulomakkeen. Toiset yhdessä omaisen kanssa sekä haastattelija täytti kymmenelle lomakkeen haastattelun yhteydessä. Käynnillä käytiin haastattelulomake kohta kohdalta läpi keskustelemalla ja samalla täydennettiin haastattelulomaketta. Kuunneltiin asiakkaan omaa näkemystä hänen omatoimisuudestaan ja itsenäisestä selviytymisestään kotona sekä hän arvioi omaa terveyttään ja hyvinvointiaan että keinoista, joilla ylläpitää niitä. Keskustelun aikana käytiin läpi myös sellaisia asioita, joita haastattelukaavakkeessa ei tullut esille. Esille tulleisiin asioihin annettiin ohjausta, tukea ja neuvontaa. Lisäksi pyrittiin jakamaan yhteystietoja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastaanotto kotikäynneillä oli erinomainen. Lähes kaikki toivat esille, että kokivat kotikäynnin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi sekä he kertoivat saaneensa tietoa enemmän kuin osasi odottaa. Lisäksi osa toi esille sen, että oli mukava kun joku tulee kotiin asti keskustelemaan hänen arjessa selviytymisestään ja on kiinnostunut juuri hänestä. Käynneillä keskusteltiin liikunnan ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin. Liikunnan ja ravinnon myötä keskusteltiin myös painosta ja laskettiin tarvittaessa BMI. Heille kerrottiin, ettei nopea painonpudotus ole tarkoitettu ikäihmisille vaan, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu sekä liikunnan lisääminen tasoittavat painoa ja sitä myötä jaksaminen ja vointi paranevat. Heitä ohjeistettiin pitämään ruokapäiväkirjaa, josta he voivat katsoa päivittäistä ateriointia ja tehdä tarvittavia muutoksia, jos se on tarpeen. Tarvittaessa he voivat ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan. Keskustelun aikana kyseltiin D-vitamiinin käytöstä, koska se vahvistaa luustoa ja lihaskuntoa ja ohjattiin tarvittaessa sen käytössä. Tapaturmien ja kaatumisen ennaltaehkäisyyn kiinnitettiin myös huomiota. Erilaisia apuvälineitä suositeltiin tarvittaessa kuten liukuesteitä kenkien pohjiin talviaikaan, kävelysauvojen käyttöä liukkailla keleillä, kypärän käyttöä polkupyörällä ajaessa ja lonkkahousujen pitämistä heille, joilla on tasapainohäiriöitä tai muuten liikkuminen on vaikeaa sekä liikunnan lisäämistä tasapainon parantamiseksi. Tukikahvojen ja kaitei-

6 den käytöstä kerrottiin myös. Liikuntaa suositeltiin lisäämään pienin askelin, niin lihaskunto ja tasapaino parantuisivat. Yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden ennaltaehkäisyyn suositeltiin SPR:n ystävä- ja saattajapalvelua. Lisäksi kannustettiin osallistumaan liikuntaryhmiin, yhdistysten, järjestöjen ja seurakunnan toimintaan sekä pitämään yhteyttä naapureihin ja läheisiin. Sosiaalietuuksista keskusteltiin tarvittaessa. Heille toimitettiin hakemus sosiaalihuoltolainmukaista tai vammaispalvelulainmukaista kuljetuspalvelua varten ja asumistukihakemus sekä eläkkeensaajanhoitotukihakemus. Omaishoidontukea suositeltiin tarvittaessa, jos haastateltava osallistui puolisonsa hoitamiseen. Heitä ohjattiin ottamaan sosiaaliohjaajiin yhteyttä, koska he osaavat kertoa edellä mainituista tuista. Heitä ohjattiin ja avustettiin tarvittaessa erilomakkeiden täyttämisessä. Muistitesti tehtiin vain asiakkaan omasta tahdosta tai omaisen toiveesta, mutta haastateltavan luvalla. Muistitestiä ehdotettiin, kun huomattiin keskustellessa muisti- tai toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Osalle oli tehty muistitesti aikaisemmin, josta he eivät saaneet täysiä pisteitä. Heille suositeltiin muistitestin uusimista, kun käyvät lääkärinvastaanotolla ja ottamaan yhteyttä muistihoitajaan. Muutama haastateltava ohjattiin muistihoitajan vastaanotolle. Asunnon muutostöiden tarpeita oli vain muutamalla. Heille annettiin kunnan rakennustoimiston ja Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojan yhteystiedot, joilta voivat kysyä taloudellista tukea ja neuvoa sekä suunnitteluapua. 3. TULOKSET Vihdin alueella lähetettiin vuonna 2012 terveyttä ja hyvinvointia edistäväkotikäynti haastattelulomake 226 ikäihmiselle. Kotikäynti tehtiin 133 ikäihmisen, joista 90 oli 75- vuotiaita, syntyneet 1937 ja 80-vuotiaita oli 43. Haastattelulomake on tuloksineen liitteenä. Liitteestä puuttuvat 80-vuotiaiden tilastotiedot, koska kaikille ei ehditty tehdä tai lähettää haastattelulomaketta kotiin ja vuonna 2013 ei tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Karkkilan alueella vuonna 2012 oli 75-vuotiaita 72 ikäihmistä ja kotikäynti tehtiin 37 ikäihmiselle. Nummi-Pusulan alueella oli 75-vuotiaita 37 ja kotikäynti tehtiin 24 ikäihmiselle. 4. YHTEENVETO Haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa koki terveydentilansa tyydyttäväksi, melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Suurin osa heistä oli yllättävän hyväkuntoisia ikäisekseen ja monet harrastivat säännöllistä liikuntaa kuten päivittäin kävelyä, voimistelua ja hiihtämistä tai pyöräilyä 1-3-kertaa viikossa. Suurin osa teki kotityöt itsenäisesti joko yksin tai puolison kanssa sekä monet kävivät kesäisin marjassa, sienessä ja metsätöissä. Haastateltavat kertoivat paikkakunnalla olevan hyvät liikuntapaikat, joissa voi harrastaa monipuolista liikuntaa. Muutama henkilö olisi halunnut osallistua järjestettyyn liikuntaan, mutta heillä ei kuljetusta liikuntapaikalle ja matkat ovat pitkiä. Osa ikäihmisistä liikkui ryhmissä tavaten samalla muita ikätovereitaan. Haastatelluista henkilöistä suurin osa asuu omakotitaloissa tai rivitaloissa, joissa heidän tulee tehtyä päivittäin piha-, puutarha- ja muita kotitöitä. Hissittömässä kerrostalossa asuu 9 henkilöä, jotka saavat hyötyliikuntaa rapuissa kävelemisestä. Muutamalle se on han-

7 kalaa ja he joutuvat levähtämään muutamia kertoja rapuissa kävellessään sekä tulevaisuudessa on kodin vaihto edessä. Lisäksi suurella osalla haastatelluista asui läheisiä samalla paikkakunnalla tai lähipaikka kunnilla. Läheiset auttoivat heitä tarvittaessa tai olivat muuten yhteydessä haastateltavaan lähes päivittäin. Osa haastatelluista sai apua ja tukea naapureiltaan ja ystäviltään. Muutamat 75-vuotiaista osallistuivat eri työtehtäviin, kuten vapaaehtoistyöhön, läheisten auttamiseen ja lapsenlapsien hoitamiseen sekä muutama oli mukana työelämässä. Haastatelluista henkilöistä koko Karviaisen alueella koki olevansa elämäänsä tyytyväinen, vaikka henkilöistä osa asui yksin, eivät he tunteneet itseään yksinäiseksi. Harva koki yksinäisyyttä tai murheellisuutta, senkin he tiedostivat itse ja kertoivat sen olevan surua puolison menettämisestä tai syynä oli vakava sairaus. Muutama halusi SPR:n ystävänpalvelun tai seurakunnan työntekijän tulevan heidän luokseen. Heille annettiin yhteystiedot, johon he itse ottavat yhteyttä. Muutama halusi sairaanhoitajan ottavan yhteyttä seurakunnan diakonissaan ja välittämään yhteystiedot seurakunnan työntekijälle. Asunnon muutostöiden tarpeita oli vain muutamalla. Osalle heistä ohjattiin ottamaan yhteyttä apuvälinelainaamoon, josta saa tukikahvoja ja muita apuvälineitä. Osalle haastelluista kerrottiin rappuihin asennettavista liukuesteistä ja suihkutilan lattialle liukastumista estävästä matosta. Fyysistä toimintakykyä oli suurimmalla osalla hyvin paljon jäljellä ja valtaosa selviytyi itsenäisesti päivittäisistä toimista. Monet kokivat puolison tuen ja olemassa olon olevan ensiarvoisen tärkeää. Kaatumisia oli tapahtunut suhteellisen vähän ja niiden syynä olivat yleensä kiire, huolimattomuus liikkuessa ja joskus tasapaino ongelmat sekä sairaudet. Tasapainoa parantamaan annettiin voimisteluohjeita, jotka käytiin läpi ikäihmisen kanssa. Moni 75-vuotiaista haastatelluista ajoi vielä autoa tai heidän puolisonsa, joten he pääsivät palvelujen lähelle. Monet, jotka asuivat lähellä palveluja, menivät niihin kävellen. Haastatelluista ikäihmisistä osalla ei ole autoa ollenkaan, joten he tarvitsivat julkisen liikenteen palveluja ja yli 2 km päässä palveluista asui yli puolet haastatelluista, joten he tarvitsivat autoa tai muuta kuljetuspalvelua päästäkseen palvelujen pariin. Hajaasutusalueella asui melkein puolet haastatelluista ja heistä osa käytti palveluliikennettä päästäkseen kauppa-asioille. Moni lähellä palveluja asuva koki tarvitsevansa apua kauppa-asioiden hoidossa, koska kassin kantaminen vaatii lihasvoimaa. Palveluiden, kuten Ikäihmisten virike- ja liikuntapalveluiden tuntemuksessa oli monella puutetta. Mutta selvästi he, jotka olivat aktiivisempia ja halusivat osallistua liikunnan eripalveluihin tai virikepalveluihin olivat kyllä niistäkin tietoa löytäneet. Valtaosa heistä, jotka ilmoittivat tietävän virike- ja liikuntapalveluista huonosti, eivät myöskään olleet kiinnostuneita niistä. Liikuntapalveluihin osallistuminen ei ollut mahdollista osalla haastatelluista, koska matkat olivat pitkät eikä heillä ollut omaa autoa tai palveluliikenne ei kulkenut sielläpäin. Valtaosa tuli taloudellisesti toimeen kohtalaisesti tai hyvin. He matkustivat ulkomailla ja kotimaassa sekä osa oleskeli kesämökeillä osan vuotta. Useat kansaeläkettä ja työeläkettä saavista kertoivat tulon riittävän kohtalaisesti asumiseen ja elämiseen, mistään ei ollut puutetta. Haastatelluista harva tupakoi ja alkoholia käytettiin kohtuullisesti, yleensä ruuan kanssa tai seurustelujuomana. Kuitenkin muutama käytti alkoholia melkein päivittäin. Valtaosa nukkui yönsä kohtuullisen hyvin ilman mitään nukahtamislääkettä. Turvallisuuden tunnetta oli suurimmalla osalla kotona että kodin ulkopuolella. Yksineläjien huolenaihe oli kotona tapahtuva sairaskohtaus, jolloin ei itse pysty hälyttämään apua. Yleisin apuväline heillä on silmälasit, suurin osa käyttää lukiessa laseja. Valtaosa koki kuulon hieman heikentyneen ja muutamilla oli kuulolaite

8 käytössä, joka toimii hyvin. Kaikkien haastateltavien kohdalla ei kuitenkaan kuulonheikkeneminen tullut keskustelussamme esille. Osalle suositeltiin kuulontutkimista ja mahdollisesti kuulolaitteen hankkimista. Terveyttä edistävät kotikäynnit toteutuivat suunnitelmiemme mukaisesti. Haastateltavilta saatu suora kiitos on osoittanut sen, että tällaisille kotikäynneille on tarvetta. He toivoivat, että terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit jatkuisivat tulevaisuudessakin. Vuonna 2012 osa haastateltavista otti uudelleen yhteyttä, koskien muistikartoitusta tai kertoivat omasta voinnistaan tai tarvitsivat ohjeistusta jatkotutkimuksiin. Osa haastatelluista osallistui Intoa - elämään kurssiin, joka järjestettiin vihtiläisille Vihdin terveysasemalla ja karkkilalaisille ja nummi-pusulalaisille Someron Lamminniemessä. Haastateltavat kokivat, että heistä välitetään ja ollaan kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan ja selviytymisestään kotona. He toivoivat uutta yhteydenottoa, jossa voisi kertoa ja keskustella heitä koskettavista asioista. 5. HAASTATTELUKAAVAKKEISSA OLLEET TOIVOMUKSET, TERVEISET JA PA- LAUTTEET Sosiaali- ja terveyspalveluista: - Terveyskeskukseen olen tarvittaessa päässyt kohtalaisen hyvin. Sosiaalipalveluja en ole saanut. - En voi olla aivan tyytyväinen, muutamia mokia käynyt, väärä lääkemääräys. - Silmästä meni näkö, kun en heti saanut aikaa lääkärille. - Vihdin alueella sosiaalivirkailijan tyly vastaus kuljetuspalvelu tiedusteluun - Haluaisin, että kirkollakin olisi terveyspiste tai lääkärin vastaanotto - Olen saanut sitä palvelua mitä olen tarvinnut - Hyvää diabeteshoitoa - Tähän saakka olen saanut tarvittaessani asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua - Olen saanut asiallista ja hyvää terveyspalvelua, mutta lääkärille pääsy on kiven takana. Lääkäreitä pitäisi olla enemmän ja meille vanhuksille ihan omat lääkärit, joilla olisi enemmän aikaa kuunnella meitä ja tutkia, kuin myös hoitajia lisää - Kuulonhuolto palvelut Lohjalla huonontuneet, pitkä odotusaika kuulokojeen korjaukseen - Olen tyytyväinen - Kiitokset kotisairaanhoidolle mieheni hyvästä hoidosta - Olen aina saanut tarvitsemaani hoitoa ja palveluja - Yllättävän hyvin aina järjestynyt aikaa niin lääkärille kuin hoitajille, siihen asti kun toimintaa Vihdin kk:ssä -aikoja lääkärin vastaanotolle saa kohtalaisesti -lääkärien kohtelu ajoittain huonoa -lääkärien suuri vaihtuvuus -lounastauolla äänite vastaajassa -hammashoito laahaa jäljessä -palvelut toimivat terveysasemalla -henkilökunta hyvää -kohtelu hyvää terveysasemalla -vaihtuva lääkäri ei ole hyvä asia -aina on päässyt lääkärille, kun on ollut tarvetta -omalääkäri takaisin

9 Ikäihmisten palveluiden suhteen tulevaisuudessa: - Toivoisin, että täältä kirkolta järjestettäisiin kerran kuukaudessa kimppakyyti Nummelaan, niin pääsisi painavampien kassien kanssa kotiin. Voisi periä vaikka bussimaksun - Terveyskeskus takaisin kirkonkylälle - Kuljetuspalvelua lisää - Kuntoutusta lisää, jumppaa, vesijumppaa (kuljetus harrastuksiin, kun ei ole omaa autoa) - Kuljetuspalvelun saaminen helpommaksi, ettei dementikkojen ja heikkonäköisten ym. sairaiden tarvitse yrittää autolla viimeiseen asti - Tarpeeksi kotiavustajia - Ihmisarvoista palvelua - Emme ole 2. luokan kansalaisia emmekä taakkoja tai kivirekiä. Monet meistä on omaishoitajia ja lastenhoitajia. Autamme erilaisissa järjestöissä vanhuksia ja ihan ilmaiseksi. Siis hyvät terveyspalvelut meille vanhuksille. - Ikäihmisille oma lääkäri, joka tuntisi ikäihmisten sairaudet - Mölkky-peli -paikoille penkki - Halpoja vuokrapalveluasuntoja, joissa hyvä kohtelu - On syytä jakaa tietoa erilaisten yksityisten kunnan säätiöiden palvelutalojen/hoitokotien sijainnista ja hinnoista -terveyspalvelut tulee säilyttää Pusulassa -hammaslääkäripalvelut takaisin Pusulaan - kiinteistövero ja jätemaksu pois -hoitakaa vanhukset hyvin -vanhainkoteihin lisää henkilökuntaa -vanhusten neuvola, josta saa neuvoa ja tietoja -palveluasuntoja lisää -palvelut menevät kauemmas, isoja kauppoja myös keskustaan -vanhuspalvelut omalta paikkakunnalta saatava 6. VUOSI 2013 JA TULEVAISUUS Vuonna 2013 ei tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä Karviaisen alueella asuville ikäihmisille, kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän työn vaikutuksia ei useinkaan ole heti välittömästi nähtävissä ja tulokset ovat pitkävaikutteisia. Huolellisella moniammatillisen ammattiryhmän yhteistyöllä toteutetulla terveyttä edistävällä näkemyksellä ja työllä voidaan saada aikaan suuriakin säästöjä pitkällä aikavälillä. Parhaan vaikutuksen saisi sillä, että terveyttä edistävät kotikäynnit otettaisiin käyttöön kiinteänä palveluna koko Karviaisen alueella ja kuntien rahoittamana. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien järjestäminen kunnissa ilmentää vastuunottoa iäkkäiden hyvinvoinnista. Se kannustaa ja tukee ikäihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveyttä ja hyvinvointia edistävästä näkökulmasta tärkeää olisi pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ikääntymisen mahdollisesti tuomiin ongelmiin. Tällaisia riskitekijöitä ja elämänlaadun uhkia ovat pienet tulot, yksinäisyys, masentuneisuus, puutteellinen asunto ja asuinympäristö sekä ulkona liikkumisen väheneminen, alentunut terveydentila, väsymys ja tarpeettomuuden tunne. Kotikäynnit tarjoavatkin mahdollisuuden pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja suunnitella omaa ikääntymistä. Tämän vuoksi hyvä olisi valita tietty kiinteä ikäryhmä (esim. 75v.) joka vuodelle.

10 Onnistuneeseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään kotikäyntiin tarvitaan mm. vanhustyöhön motivoitunut, terveyttä edistävään toimintaan koulutettu henkilöstö, riittävä resurssointi, oikea-aikaista tiedottamista, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta, mahdollisuuksia / vaihtoehtoja tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Terveyttä edistävien kotikäyntien jatkotoimenpidemahdollisuuksia on kehitettävä kotona asumisen tukemiseksi. Terveyttä edistävää kotikäyntitoimintaa on myös tärkeä arvioida ja kehittää moniammatillisesti. Seurannan avulla saatua tietoa voidaan käyttää arvioinnin pohjana. Se voi olla tilastotietoa tai kotikäynteihin osallistuneilta ikäihmisiltä saatu palautetieto tai yhteistyökumppaneilta saatu tieto. Syytä olisi pohtia myös mahdollisten kontrollikäyntien tai seurannan tarpeellisuutta. Seurannan tarkoituksena olisi saada tietoa jatkosuunnitelmien toteutumisesta, asiakkaan saama hyöty kotikäynnistä. Tarvittaessa haastateltava voisi ottaa sairaanhoitajaan yhteyttä ja pyytää kontrollikäyntiä. Seurantaa voitaisiin toteuttaa myös postikyselynä tai puhelinhaastatteluna. Sitä voidaan järjestää kutsumalla ryhmätapaamiseen ne ikäihmiset, joiden luokse on tehty kotikäynti. Ryhmätapaamisella voidaan käydä läpi kotikäynneistä saatuja palautteita ja tuloksia. Iäkkäiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa.

11 Liite 1 Syntymävuosi 1937 VIHTI KARKKILA NUMMI- PUSULA Sukupuoli miehiä 36 10 9 naisia 54 27 15 Siviilisääty naimaton 7 2 3 naimisissa 50 14 14 avoliitossa 1 2 1 leski 19 9 4 eronnut 13 10 2 Koulutus ei koulutusta 0 0 0 kansakoulu tai vähemmän 42 26 18 keskikoulu 6 3 2 ylioppilas 2 2 0 opistotasoinen koulutus 11 4 3 /ammattikoulu yliopistollinen loppututkinto 3 0 1 muu 10 2 0 Miten asutte yksin 33 20 9 puolison kanssa 49 15 14 jonkun muun kanssa, lapsi 8 2 1 Missä asutte omakoti- tai maalaistalo 40 16 22 rivitalo 22 4 2 kerrostalo, hissillinen 16 7 0 kerrostalo, hissitön 9 9 0 paritalo 3 1 0 Onko asuntonne omistusasunto 77 33 24 vuokra-asunto - yksityinen 6 4 0 vuokra-asunto vanhusten- 0 0 0 talo/senioritalo vuokra-asunto vanhusten 0 0 0 palvelutalo muu, asumisoikeus, lapsen asunto 7 0 0 Toimitteko omaishoitajana en 86 34 23 kyllä 4 3 1

12 Asunnon mukavuudet vesijohto sisälle 90 37 23 wc sisällä 90 37 23 suihku sisällä 89 37 23 suihku ulkorakennuksessa 0 0 sauna 89 34 23 palovaroitin 89 37 24 Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon hyvin tyytyväinen 47 24 15 melko tyytyväinen 40 13 9 melko tyytymätön 3 0 0 hyvin tyytymätön 0 0 0 Asunnon muutos- tai korjaustöiden tarve kynnysten poisto 1 0 0 ammeen poisto 0 0 0 tukikaiteiden asennus 5 1 1 luiska portaiden tilalle/viereen 4 1 1 valaistuksen parantaminen 1 1 0 ovien levennys 1 0 0 muu: saunaremontti, ilmanvaihto, 5 0 1 talon peruskorjaus, porakaivo ym. ei muutosten tarvetta 73 34 21 Pelkäättekö turvallisuutenne puolesta kotona, varkaita, kaatuminen, tapaturmat kodin ulkopuolella, liukastuminen, pimeys, kaatuminen 3 0 0 0 1 0 Tämän hetkinen terveydentilanne erittäin hyvä 6 1 1 melko hyvä 30 16 14 tyydyttävä 44 17 7 melko huono 9 3 2 huono 1 0 0 Terveydentila edellisvuoteen verrattuna paljon parempi kuin vuosi sitten 1 0 1 vähän parempi kuin vuosi sitten 5 2 2 jokseenkin samanlainen 48 24 17 vähän huonompi kuin vuosi sitten 4 9 4 paljon huonompi nyt kuin vuosi sitten 1 2 0

13 Huolestuttaako jokin terveydentilassa ei 71 25 16 kyllä 19 12 8 huolenaiheet: sairaudet, liikuntakyky, tasapaino, sairauden eteneminen Muisti hyvä 19 10 4 kohtalainen 62 24 19 heikentynyt huomattavasti 9 3 1 ei vastausta 0 0 0 MMSE (muistitesti) tehtiin 3 3 0 Onko virtsankarkailua ei 75 31 18 kyllä 25 6 6 Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ei 58 25 12 kyllä 32 12 12 Onko kukaan kehottanut teitä vähentämään tai ollut huolissaan päihteiden (alkoholin yms.) käytöstä ei 90 37 23 kyllä 0 0 1 Tupakointi ei 63 30 20 kyllä 5 1 0 lopettanut 22 6 4 Sairaudet sydän- ja verisuonisairaudet 85 22 14 syöpä, kasvaimet 11 6 2 diabetes, munuaisten vt. aineenvaihduntasairaudet 16 7 5 astma, allergiat, keuhkofibroosi, 22 5 2 COPD, uniapnea, sarkoma tuki- ja liikuntaelinsairaudet 24 13 6 psyykkiset sairaudet 1 1 0 muistisairaudet 1 1 0 perniöösianemia ym. 2 0 0 silmäsairaudet 10 6 1 eturauhasen liikakasvu 12 2 1 suolistosairaudet 5 1 0

14 kilpirauhassairaudet 8 6 2 neurologiset sairaudet 4 4 2 ihosairaudet 2 1 1 reumasairaudet 9 0 0 kihti 6 0 0 EI todettuja sairauksia 3 2 4 Kuinka pitkä aika on edellisestä lääkärikäynnistänne alle vuosi 78 27 18 1-3 vuotta 5 7 3 3-5 vuotta 1 2 2 yli 5 vuotta 0 1 1 vuosittainen säännöllinen lääkäri/terveystarkastus 40 Käyttekö tai käykö teillä säännöllisesti terveyden-/sairaanhoitaja 3 0 5 jalkahoitaja 7 7 2 fysioterapeutti/kuntoutus 0 3 1 jokin muu sos. ja terv.palvelu 2 2 1 Käytättekö säännöllisesti uni- tai nukahtamislääkettä kyllä, päivittäin 7 3 2 kyllä 1-3 x viikko 2 2 0 harvemmin 13 3 0 en käytä 68 29 21 Käytättekö säännöllisesti särkylääkettä kyllä, päivittäin 13 6 2 kyllä, 1-3 x viikko 6 8 3 harvemmin 32 7 12 en käytä 39 16 7 Käytättekö säännöllisesti muita lääkkeitä kyllä, 1-4 lääkettä/pv 42 19 13 kyllä, yli 4 lääkettä pv 38 15 7 en käytä ollenkaan 10 3 4 Noudatatteko tarkasti lääkärin antamia ohjeita lääkkeiden otossa aina 75 31 20 useimmiten 15 3 4 harvoin 0 0 0 en juuri koskaan 0 0 0

15 Onko tasapainonne hyvä 30 13 12 kohtalainen 54 18 12 huono 5 4 0 Kaatuminen viimeisen 6 kk:n aikana ei 72 30 15 kyllä 18 7 9 syyt kaatumisiin, sairaus, tasapainohäiriö, huolimattomuus, kiireys, muu syy Liikuntakyky erittäin hyvä 12 6 5 melko hyvä 32 13 11 tyydyttävä 40 12 5 melko huono 6 6 2 huono 0 0 1 Syyt liikuntakyvyn heikkenemiseen Liikuntaa vähintään ½ tuntia päivässä (kävelyä, voimistelua, hyötyliikuntaa kuten pihatöitä, portaissa kulkemista) tuki- ja liikuntaelin sairaudet, kulumat polvissa, tekonivelet, halvaus, sydän sairaudet, huimaus, samat kuin viereisessä päivittäin 53 25 18 viikoittain 31 9 4 muutaman kerran kuukaudessa 4 0 0 kerran kuukaudessa 0 1 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 0 1 0 ei vastausta 0 1 1 Miten tavallisesti liikutte kävellen 72 27 15 pyöräillen 21 14 5 omalla autolla 53 18 22 sukulaisten/tuttavien kyydillä 8 9 5 julkisilla kulkuneuvoilla 5 6 1 palvelulinjalla 1 0 0 kimppakyydillä 1 0 0 taksilla 4 4 5 ei lainkaan ulkona käyntiä 0 0 0 samat kuin viereisessä

16 Apuvälineiden käyttö kävelykeppi 7 2 4 rollaattori 7 3 1 pyörätuoli 0 0 1 näön apuvälineet (silmälasit) 86 34 23 kuulon apuvälineet 6 0 2 tukitangot ja kaiteet 2 0 0 ruokailun apuvälineet 0 0 0 peseytymisen apuvälineet 2 1 0 korotukset 3 2 0 muu apuväline; kävelysauvat, potkukelkka 13 7 3 turvapuhelin/turvaranneke 0 0 0 ei käytössä apuvälineitä 4 5 1 Millainen ruokahalunne on yleensä Hyvä 89 34 24 huono 1 3 0 Syöttekö päivittäin lämpimän aterian kerran päivässä 63 30 16 kaksi kertaa päivässä 27 7 8 en yleensä kertaakaan 0 0 0 Päivittäisen lämpimän aterian saatte pääsääntöisesti valmistamalla ruuan itse 69 32 21 lämmittämällä ruuan itse 5 2 0 käyttämällä ateriapalvelua 0 0 0 käymällä ulkona syömässä 0 1 0 ette syö päivittäin lämmintä ateriaa 0 0 0 muu vaihtoehto (puoliso tekee) 16 2 3 Onko teillä omat hampaat 54 13 15 hammasproteesit ( osaproteesit) 36 24 9 jokin muu 0 0 0 Onko teillä suun alueen ongelmia ei 88 33 23 kyllä 2 4 1 Aika edellisestä hammaslääkärissä käynnistä alle vuosi 47 19 15 1-3 vuotta 15 8 5 3-5 vuotta 2 2 0 yli 5 vuotta 13 8 4 ei muista 13 0 0

17 säännöllinen tarkistus 28 Näettekö lukea sanomalehteä sujuvasti ilman silmälaseja 4 5 1 sujuvasti silmälaseilla 86 31 23 suurennuslasia tai muuta apuvälinettä 4 1 0 käyttämällä vain lehden isot otsikot 0 0 0 en pysty lukemaan lehtiä ollenkaan 0 0 0 heikentyneen näön vuoksi näkövammainen/sokea 0 0 0 Haittaako heikentynyt näkö päivittäistä elämää ei 88 33 20 kyllä 2 4 4 Kuulo hyvä 26 20 14 heikentynyt 33 17 10 ei kuulolaitetta 24 37 8 käytän kuulolaitetta 9 0 2 kuulen hyvin kuulolaitteella 1 0 1 kuulen huonosti kuulolaitteella 1 0 1 ei käytä kuulolaitetta 3 0 0 Haittaako heikentynyt kuulo päivittäistä elämää ei 30 31 8 kyllä, melu, puhelimessa 3 6 2 Onko teillä vaikeuksia tulla ymmärretyksi esim. puhehäiriön vuoksi? ei 48 36 24 kyllä 2 1 0 Kuinka usein luonanne vieraillaan päivittäin 15 4 6 viikoittain 53 20 14 kuukausittain 12 5 4 harvemmin kuin kerran kuu kaudessa 10 5 0 ei koskaan / ei vastausta 0 3 0 Kuinka usein itse vierailette jonkun toisen luona päivittäin 6 6 4 viikoittain 47 20 14 kuukausittain 18 5 5 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 14 4 1 ei koskaan/ei vastausta 5 2 0

18 Kuinka usein olette puhelimitse yhteydessä läheisiin tai tuttaviin päivittäin 36 16 12 viikoittain 47 18 11 kuukausittain 4 2 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 1 0 ei koskaan/ ei ole puhelinta 1 0 0 Onko sosiaalinen kanssakäymisenne vähentynyt viimeisen vuoden aikana ei ole vähentynyt 56 26 19 on vähentynyt, mutta asia ei huolestuta 30 9 5 on vähentynyt ja asia huolestuttaa 0 2 0 ei vastausta 4 0 0 Kuinka kauan olette yksin päivän mittaan en juuri lainkaan 41 16 15 pidemmän ajanjakson, esim. koko 15 13 7 aamupäivän koko ajan tai lähes koko ajan 11 8 2 Psyykkinen toimintakyky koki yksinäisyyttä 5 3 1 koki murheellisuutta 5 8 2 koki turvattomuutta 0 0 0 koki pelokkuutta 2 0 0 koki väsymystä 14 8 6 koki olevansa elämään tyytyväinen 86 35 24 Käykö luonanne vapaaehtoistyöntekijöitä vapaaehtoiskeskuksesta, seurakunnasta, SPR:stä ei 90 37 24 Kyllä 0 0 0 Haluaisitteko vapaaehtoistyöntekijän käyvän luonanne ei 81 27 21 kyllä 2 0 0 en osaa sanoa 7 10 3 Käytättekö seuraavia viestintävälineitä postikortti/kirje 16 18 12 lankapuhelin/matkapuhelin 89 45 38 internet 31 13 9 sähköposti / skype 27 9 6 ei puhelinta, ei internetiä 1 0 0

19 Kuinka usein osallistutte vapaaajan toimintaan kodin ulkopuolella, esim. päivätoiminta, yhdistystoiminta, seurakunnan kerhot ja tilaisuudet, elokuvat, teatterit, kirjasto yms. päivittäin 1 3 1 viikoittain 32 21 6 kuukausittain 19 3 8 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 42 1 5 en koskaan 34 9 4 Syyt miksi ei osallistuta vapaaajan toimintoihin kodin ulkopuolella Kotikunnan ikäihmisten liikuntaja viriketoimintapalveluiden tuntemus ei ole kiinnostunut, puolison sairaus näkö- ja kuuloaistit huonontuneet, omia harrastuksia paljon, pitkät matkat ei ole kiinnostunut, harrastuksena liikunta, jotta pysyy kunnossa- ei muuhun kiinnostusta, voinnin huonontuessa harrastukset jääneet erittäin hyvä 2 4 1 melko hyvä 16 7 5 tyydyttävä 26 13 10 melko huono 19 7 7 huono 27 6 1 ei osaa sanoa 0 0 0 Kotiaskareista selviytyminen Aterioiden valmistaminen itsenäisesti 76 35 20 tarvitsee hieman apua 6 2 1 tarvitsee paljon apua 1 0 1 muut suorittavat toiminnon 7 0 1 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 0 0 en osaa sanoa 0 0 1 Ostoksilla käynti itsenäisesti 70 34 21 tarvitsee hieman apua 11 1 1 tarvitsee paljon apua 4 0 1 muut suorittavat toiminnon 5 2 1 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 0 0 en osaa sanoa 0 0 0 ei kiinnostusta, ei tarvetta, pitkät matkat ja talvella sääolosuhteet

20 Raha-asioiden hoito itsenäisesti 83 36 22 tarvitsee hieman apua 5 1 0 tarvitsee paljon apua 0 0 1 muut suorittavat toiminnon 2 0 1 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 0 0 en osaa sanoa 0 0 0 Kevyet kotityöt (imurointi, tiskaus, pyykinpesu) itsenäisesti 75 34 20 tarvitsee hieman apua 7 0 1 tarvitsee paljon apua 3 2 3 muut suorittavat toiminnon 5 1 0 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 0 0 en osaa sanoa 0 0 0 Raskaat kotityöt (ikkunoiden pesu, mattojen puistelu, puulämmitys) itsenäisesti 55 26 13 tarvitsee hieman apua 21 2 3 tarvitsee paljon apua 2 4 6 muut suorittavat toiminnon 12 5 2 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 0 0 en osaa sanoa 0 0 0 Lääkityksestä suoriutuminen itsenäisesti 75 35 24 tarvitsee hieman apua 1 0 0 tarvitsee paljon apua 1 0 0 muut suorittavat toiminnon 1 0 0 toiminto ei tapahdu laisinkaan 12 2 0 en osaa sanoa 0 0 0 Puhelimen käyttö itsenäisesti 87 35 24 tarvitsee hieman apua 1 2 0 tarvitsee paljon apua 0 0 0 muut suorittavat toiminnon 1 0 0 toiminto ei tapahdu laisinkaan 1 0 0 en osaa sanoa 0 0 0 Kulkuvälineiden käyttö itsenäisesti 75 19 20 tarvitsee hieman apua 3 0 0 tarvitsee paljon apua 0 0 0 muut suorittavat toiminnon 12 4 4 toiminto ei tapahdu laisinkaan 0 14 0 en osaa sanoa 0 0 0