Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2012
Kannen kuva: Simpukkapohjaa Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Kuva Mats Westerbom Metsähallitus 2009.
SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO 6 3 FINMARINET -HANKE VUONNA 2012 6 3.1 Tiedonhallinta 6 3.2 Geologiset maastokartoitukset 7 3.3 Biologiset maastokartoitukset 8 3.4 Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen 9 3.5 Karttatuotanto 11 3.6 Karttapalvelun kehittäminen 12 3.7 Tiedottaminen ja koulutus 12 i
LYHENTEET CBD EU EEZ FINMARINET GTK HD HELCOM HELCOM BSAP MH-LP ROV SYKE TY VELMU ÅA Convention on Biological Diversity. Biologista monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus eli Rion sopimus vuodelta 1992 Euroopan unioni Talousvyöhyke (Exclusive Economic Zone) Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland Geologian tutkimuskeskus Teräväpiirto (High Definition) Itämeren suojelukomissio. Baltic Sea Action Plan - Itämeren suojelun toimintasuunnitelma Metsähallituksen luontopalvelut Remotely Operated Vehicle, kauko-ohjattu robottivideokamera, jolla voidaan kuvata merenpohjan rakennetta ja eliöstöä alukselta käsin. Suomen ympäristökeskus Turun yliopisto Kansallinen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma. Åbo Akademi ii
1 Johdanto FINMARINET toteuttaa Suomen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) toteuttaa Suomen Itämeren suojeluohjelman yhtä päätavoitetta, meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuuden suojelua. VELMUn tavoitteena on vuosina 2004 2014 määrittää ja kartoittaa Suomen merialueiden vedenalaiset luontotyypit, luoda yleiskuva tärkeimpien eliölajien esiintymisestä sekä toteuttaa vedenalaisen luontotiedon hallintajärjestelmä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kehittää alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukea vedenalaisluonnon asiantuntijoiden koulutusta. Ohjelman tuottamaa tietoa hyödynnetään Suomen merialueiden käytön suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja mereisen Natura 2000 verkoston riittävyyden arvioinnissa. Tämän lisäksi VELMUn tuottamaa tietoa tarvitaan Suomen kansainvälisten sitoumusten täyttämiseen (CBD, HELCOM BSAP, EU:n luonto-, vesipuiteja meristrategiapuitedirektiivit). VELMU yhdistää meriluonnon suojelun ja käytön Suomen merialueilla, joten ohjelmalla on myös merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Inventointiohjelman tuloksena kerätty tieto meriluonnosta ja mallinnuksella tuotetut kartat auttavat päätöksentekijöitä sovittamaan paremmin yhteen luonnon kannalta tärkeiden alueiden suojelun ja ihmistoiminnan. Merialueiden suunnittelun kannalta ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi kalastus ja kalankasvatus, merisoranotto ja merialueille suunnitellut tuulipuistot. Toimintansa aikana laajin yksittäinen VELMUa toteuttava hanke on FIN- MARINET. FINMARINET Suomen mereisen Natura 2000 -verkoston inventointi ja suunnittelu (Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland) on Euroopan unionin LIFE+ - ohjelman rahoittama hanke, jossa kartoitetaan ja mallinnetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja niiden lajistoa Suomen aluevesillä ja talousalueella, seitsemällä Natura 2000 alueella ja niiden läheisyydessä. (Kuva 1.). FINMARINET tuottaa EU:n vesipuite-, luonto- ja meristrategiadirektiivien edellyttämää tietoa Suomen merialueilla elävien eliölajien ja niillä esiintyvien vedenalaisten eliöyhteisöjen levinneisyydestä ja suotuisan suojelun tasosta. Kerätty tieto kootaan tietokantoihin, ja sitä käytetään elinympäristöjen ja niiden lajiston levinneisyyden mallinnuksessa. Mallintamalla tuotetut kartat julkaistaan Internet-pohjaisessa karttapalvelussa, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi merien aluesuunnittelussa. Hankkeessa kerätty tieto pohjoisen Itämeren monimuotoisuudesta pyritään levittämään mahdollisimman laajalle aktiivisen mediatyön ja verkostoitumisen avulla. Hanke toteutetaan vuosina 2009 2013. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa, josta Life+ -rahoitus kattaa puolet. Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelut (MH-LP), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Åbo Akademi (ÅA) ja Turun yliopisto (TY). 3
Kuva 1. FINMARINET -hankkeen tutkimusalueet Suomen rannikolla. Tutkimusalueet ovat: 1) Perämeren kansallispuisto, 2) Perämeren saaret, 3) Merenkurkun saaristo, 4) Rauman saaristo, 5) Saaristomeri, 6) Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden alue, 7) Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat: Tiedonhallinta Hankkeen yhteydessä kerätty tieto kootaan kaikkia hankkeen yhteistyökumppaneita palvelevaan tietokantaan. FINMARINET -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää Suomen ympäristökeskuksessa luotua väliaikaista tietokantaa vesikasvien ja makrolevien esiintymisestä Suomen rannikolla sekä osallistua pysyvän tiedonhallintajärjestelmän kehittämiseen. Geologiset ja biologiset maastokartoitukset Geologisissa kartoituksissa tuotetaan tietoa meren pohjan geologiasta, minkä pohjalta tuotetaan karttoja pohjan rakenteen alueellisesta vaihtelusta. Biologiset maastokartoitukset tehdään videokuvaamalla veneestä käsin, sukeltamalla ja käyttämällä kauko-ohjattua robottivideokameraa. Biologisten kartoitusten tarkoituksena on kerätä tietoa tutkimusalueiden elinympäristötyypeistä sekä niissä esiintyvistä kasvi- ja eläinlajeista. Biologiset kartoitukset keskittyvät kartoittamaan erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien, rannikon laguunien, laajojen matalien lahtien ja riuttojen levinneisyyttä avomerialueella. 4
Saaristossa tutkitaan erityisesti harjusaarien, ulkosaariston saarien ja luotojen vedenalaisia osia sekä kapeita murtovesilahtia. Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettu aineisto yhdistetään olemassa olevien aineistojen kanssa ja niiden perusteella mallinnetaan merenpohjan geologista rakennetta ja vesipatsaan fysikaalista rakennetta sekä vedenalaisten elinympäristöjen ja lajien levinneisyyttä hankkeen tutkimusalueilla. Mallinnuksessa käytetään paikkatietomenetelmiä ja tilastollisia malleja. Karttatuotanto ja karttapalvelu Hankkeessa tuotetun aineiston ja mallinnuksen pohjalta laaditaan karttoja merenpohjan pinnanmuodoista, vedenalaisista maisemista, elinympäristöistä ja eliölajien levinneisyyksistä. Kartat julkaistaan internet-pohjaisessa karttapalvelussa. Tiedottaminen ja koulutus Hankkeesta kerrotaan tutkimusalueille keskeisille paikoille sijoitetuilla kenttätauluilla. Lisäksi hankkeen asiantuntijat luennoivat vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen kartoitustyöstä esimerkiksi oppilaitoksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeen tulosten jakamiseksi järjestetään vedenalaisen luonnon kartoittamiseen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä seminaareja. FINMARINET järjestää henkilöstölleen sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. 5
2 Yhteenveto Hanke on jatkanut toimintaansa vuonna 2012 pääosin suunnitelmien mukaisesti kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta. Merkittävin poikkeama alkuperäiseen aikatauluun on se, että hanke haki ja sai 6 kuukauden jatkoajan. Toteutus jatkuu siten 2013 kesäkuun loppuun asti. Kenttätyöt saatettiin päätökseen vuoden 2012 aikana. Tulosten tulkinta on kestänyt jonkin verran alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin. Näin tulosten käyttö mallinnuksessa, karttatuotanto sekä tuloksista tiedottaminen mm. raporttien ja loppukonferenssin välityksellä siirtyy keväälle 2013. Vuoden 2012 kenttäkauden aikana tehtiin enää täydentäviä geologisia kartoituksia Selkämerellä, Rauman edustalla. Metsähallituksen viisi kartoitustiimiä kartoittivat pohjan eliöyhteisöjen levinneisyyttä kaikilla seitsemällä tutkimusalueella. Suomen ympäristökeskuksen kartoituksissa kerättiin biologista aineistoa Merenkurkun talousvyöhykkeellä. Aiempina vuosina tuotettuja alustavia malleja eliölajien ja eliöryhmien levinneisyyksistä päivitettiin kenttäkaudella 2010 ja 2011 kerätyillä aineistoilla. Habitaattimallinnuksen menetelmäkehityksessä edistyttiin, ja malleja saatiin kehitettyä riutoille ja hiekkasärkille. FINMARINETissa tehtävä tietokantatyö ja karttapalvelun kehitystyö etenivät suunnitellusti. Myös hankkeen viestintä onnistui hyvin. Vuoden aikana järjestettiin lehdistötilaisuus (Rauma), jonka yhteydessä annettiin myös lehdistötiedote. Itämeren vedenalaista luontoa kuvaava valokuvanäyttely kiersi usealla paikkakunnalla. Hankkeen asiantuntijat osallistuivat puhujina lukuisiin tilaisuuksiin. Hankkeen koulutusohjelmaa täydensi keväällä pidetty merialueiden suunnittelua käsittelevä kansainvälinen erikoiskurssi. 3 FINMARINET -hanke vuonna 2012 Hanke edistyi hyvin kaikilla osa-alueillaan. Hankkeen keskeiset tavoitteet ja edistyminen päättyneen vuoden aikana kuvataan alla. 3.1 Tiedonhallinta FINMARINETin aikana kerätään suuri määrä geologista ja biologista tietoa tutkimusalueilta. Kartoitusten yhteydessä kerätyt pohjaeläinhavainnot tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-tietokantaan. Vesikasvillisuusaineistot tallennetaan väliaikaiseen vesikasvitietokantaan, jonka toimivuutta myös kehitetään yhä paremmin tiedon tuottajien ja käyttäjien tarpeita vastaavaksi hankkeen aikana. FINMARINET osallistuu myös pysyvän vesikasvitietojärjestelmän kehitystyöhön. Edistyminen 2011 Väliaikaisen vesikasvitietokannan kehitystyö saatiin päätökseen vuonna 2010. FINMARINET on osallitunut tämän jälkeen aktiivisesti pysyvän kansallisen vesikasvi- ja habitaattitietojärjestelmän kehitysja määritystyöhön, missä on hyödynnetty FINMARINETin tietokantakehitystyön kokemuksia ja tuloksia. FINMARINETin tuottamat aineistot tullaan aikanaan sisällyttämään pysyvään kansalliseen järjestelmään sen valmistuttua. 6
3.2 Geologiset maastokartoitukset Geologiset kartoitukset antavat tietoa merenpohjan pinnanmuodoista ja pohjan laadusta. Ne tehdään käyttämällä moderneja akustis-seismisiä menetelmiä (mm. monikeila- ja viistokaikuluotaimet) ja pohjanäytteenottoa. Tutkimuksissa käytetään pääosin Geologian tutkimuskeskuksen ja Puolustusvoimien yhteisesti omistamaa R/V Geomari -tutkimusalusta. Näytteenottoa tehdään tarvittaessa myös SYKEn R/V Arandalla. Vuoden 2011 kartoituksiin perustuvat merigeologiset kartat valmistuivat kesäkuussa 2012. Lisäksi GTK teki täydentäviä merigeologisia inventointeja elokuussa 2012 Rauman saaristossa (kuva 3.): Alueelle tehtiin toinen, 2,5 km 2 laajuinen tarkkuusluotaus, sekä otettiin 6 pohjasedimenttinäytettä ja 15 vedenalaista videoajoa Tutkimuksissa tunnistettiin mm. Merenkurkun alueelle tyypillisiä De Geer -moreenimuodostelmia, joita ei ole ennen löydetty Rauman alueelta. (kuva 2.) Kuva 2. Monikeilaluotauskuvassa näkyy koillis-lounaissuunnassa kulkevia De Geer moreeniharjanteita, jotka sijaitsevat Rauman edustalla. 7
3.3 Biologiset maastokartoitukset Biologisissa maastokartoituksissa työ kohdennetaan luontodirektiivin Liite I:n boreaalisiin vedenalaisiin elinympäristöihin (esim. riutat, hiekkasärkät) ja niiden eliöstöön. Tavoitteena on kerätä tietoa elinympäristöjen levinneisyydestä ja sijoittumisesta tutkituilla Natura 2000 - suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Biologisia maastokartoituksia tehdään kaikilla FIN- MARINET -hankkeen tutkimusalueilla: Perämeren, Merenkurkun, Saaristomeren/Selkämeren, läntisen Suomenlahden ja itäisen Suomenlahden alueella. Metsähallitus: Metsähallituksen kartoituksissa kerätään vuosittain aineistoa 1000 näytteenottopisteestä joka tutkimusalueella, lukuun ottamatta Saaristomerta ja Selkämerta, joista kustakin aineistoa kerätään 500 pisteestä. Aineistoa kerätään video- ja valokuvauksen sekä sukelluslinjojen avulla. Aineistoa kerätään videoiden 4670 pisteestä ulommilta rannikkovesialueilta ja 330 pisteestä rannikon läheisiltä alueilta. Suurin osa näytteistä kerätään tasavälein 100 m 100 m ruudukkoon perustuen, loput avoimuuteen ja syvyyteen perustuvan satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Videoaineistot tulkitaan kenttäkauden päättyessä. Videoaineistoja täydennetään tarvittaessa sukeltamalla. Vuosittain tehdään myös 50 ROVkuvausta (vedenalainen robottiohjattu video) sekä tuotetaan 100 vedenalaista valokuvaa. SYKE: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) maastokartoituksissa kerätään aineistoa ROVvideokuvauksen ja pohjanäytteenoton avulla merenpohjan eliöyhteisöistä syvemmiltä alueilta ulkosaaristossa ja avomerialueilla mukaan lukien Suomen talousvyöhyke. Näytteet kerätään avoimuuden ja syvyyden perusteella satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Metsähallituksen maastokartoitukset: Metsähallituksen kartoitukset saatiin päätökseen kaikilla tutkimusalueilla huolimatta sään, erityisesti tuuliolosuhteiden, aiheuttamista haasteista. Ongelmat ROV-laitteen kanssa jatkuivat. Tämän vuoksi Metsähallitus hankki varakeinona vastaavaa HD-tason kuvaa tuottavia drop-videokameroita kartoitustiimien käyttöön (kuva 3.). Näiden avulla saatiin lopulta kuvattua suunnitellut ROV-linjat. ROV-laite saatiin lopulta toimintakuntoiseksi kenttäkauden lopulla, ja se palvelee jatkossa vastaavanlaisissa kartoitustöissä, vaikka sen käyttö hankkeessa jäikin vähäiseksi. Taulukossa 1 verrataan Metsähallituksen tekemiä kartoituksia kokonaistavoitteisiin. Kuva 3. Suunniteltujen ROV-linjojen kuvauksessa käytettiin korvaavana laitteena vastaavaa HD-tason kuvaa tuottavaa drop-videokameraa. Kuva Tiina Asp Metsähallitus 2012. 8
Taulukko 1. Metsähallituksen suorittamat videoinventoinnit, sukellukset ja vedenalaiset valokuvaukset vuosina 2009-2012. TAVOITTEET 2009-2012 TOTEUTUNUT 2009-2012 Toimipiste Video-pisteet* ROV-linjat** Valokuvat Videopisteet* ROV-linjat Valokuvat Perämeri 4000 40 80 4754 42 153 Merenkurkku 4000 40 80 3170 40 197 Saaristomeri 4000 40 80 4549 41 127 Tammisaari 4000 40 80 5382 42 137 Kotka 4000 40 80 4076 40 114 Yhteensä 20000 200 400 21931 205 828 *85 % videopisteistä kuvattiin 100m 100m ruudukon perusteella systemaattisesti. Loput 15 % pisteistä sijoittui kullekin tutkimusalueelle eri ympäristötekijöiden (avoimuus ja syvyys) vaihettuminen huomioiden satunnaistetusti. Satunnaistettuja pisteitä käytetään vedenalaisten elinympäristöjen mallinnustyössä ja systemaattisia pisteitä mallien oikeellisuuden varmentamisessa. ** Kohdattujen ongelmien vuoksi kaikkien vuosien ROV-linjatavoitteet siirtyivät viimeiselle kenttäkaudelle 2012. SYKEn maastokartoitukset: SYKE teki kartoituksia Merenkurkun EEZ-aluella R/V Arandalla 31.5.-1.6.2012. Aineistot pohjan eliöyhteisöistä kerättiin ROV-videolaitteistolla kaikilla tutkimuspisteillä sekä van Veen pohjanäytteenottimin niissä, missä pohjanlaatu salli näytteenoton. SYKEn kartoitukset esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. SYKEn ROV-kuvausten ja pohjanäytteiden määrä (van Veen) vuonna 2012. Merialue ROV-videopisteitä Pohjaeläinnäytteitä Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Merenkurkku EEZ - 19-8 3.4 Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettuja geologisia ja biologisia aineistoja käytetään hyväksi lajien ja elinympäristöjen esiintymisen mallintamisessa. Lisäksi mallinnukseen tarvitaan karttapohjaista tietoa lajien esiintymiselle tärkeistä ympäristötekijöistä kuten syvyys, näkösyvyys, ravinteiden määrä, valoisten pohjien kattavuus jne.). Turun yliopiston maantieteen laitos tuottaa hankkeen alkuvuosina malleja useista eri ympäristötekijöistä kaikilla hankkeen tutkimusalueilla. Näiden aineistojen pohjalta tuotetaan elinympäristö- ja lajimalleja tutkimusalueilta, käyttäen apuna paikkatieto- ja tilastotieteellisiä menetelmiä. Jotta malleissa päästään parhaaseen mahdolliseen tarkkuuteen, tilastollisten mallien luotettavuutta arvioidaan jatkuvasti hankkeen aikana kertyvällä tiedolla. Mallinnuksen menetelmiä kehitettiin edelleen aktiivisesti. SYKEn, ÅA:n ja GTK:n mallintajat tapasivat säännöllisesti, ja lisäksi hankkeen asiantuntijat ovat aktiivisesti vaihtaneet tietoja ja osaamista niin kotimaan kuin kansainvälisenkin tutkijayhteisön kanssa. Taulukossa 3 esitetään tutkimusalueittain mallinnetut lajit/lajiryhmät. Vuoden 2012 aikana saatiin valmiiksi lopulliset lajimallit joillekin kovien pohjien lajeille Perämeren ja Hanko/Tammisaaren tutkimusalueilla. Lisäksi yhteisöanalyysien avulla 9
selvitettiin, mitkä havaitut lajit muodostavat yhteisöjä tutkimusalueilla. Lisäksi Natura-luontotyypeistä riutoille ja hiekkasärkille kehitettiin mallinnusmenetelmät. Taulukko 3. Mallinnetut lajit ja lajiryhmät tutkimusalueilla pehmeillä ja kovilla pohjilla. Hanko/ Tammisaari Perämerkurkktomeri Meren- Rauma Saaris- Laji/Lajiryhmä Näkinpartaiset, Chara sp. x x x x x P Mukulanäkinparta, Chara aspera x P Ärviät, Myriophyllum sp. x x x x x P Merivita & hapsivita, Potamogeton filiformis & Potamogeton pectinatus x x x x x x P Ahvenvita, Potamogeton perfoliatus x x x x x x P Merinäkinruoho, Najas marina x x P Hapsikat, Ruppia sp. x x x P Ranunculus sp x P Merisätkin, Ranunculus baudotii x P Merisykeröparta, Tolypella nidifica x P Meriajokas, Zostera marina x P Vesisammalet, Fontinalis sp. x K Murtovesisieni, Ephydatia fluviatilis x K Kaspianpolyyppi, Cordylophora caspia x K Rakkolevä (Merenkurkussa pikkuhauru), Fucus sp. x x x x x K Ruskokivitupsu, Sphacelaria sp. x x K Haarukkalevä, Furcellaria lumbricalis x x x x x K Laikkupunalevät, Hildenbrandia rubra x K Palleroahdinparta, Cladophora aegagropila x K Meriahdinparta, Cladophora rupestris x x K Sinisimpukka, Mytilus trossulus M. edulis x x K Coccotylus truncatus / Phyllophora pseudoceranoides Rihmalevät** x K Itäinen Suomenlahti Pohjatyyppi* Kilkki, Saduria entomon x * P= pehmeä, K= kova ** Tämä ryhmä muodostuu Perämerllä useimmiten lajeista Cladophora glomerata, C.aegagrophila, Batrachospermum sp., Cordylophora caspia sekä piilevistä. Vaikka joidenkin lajien osalta esiintyy kausivaihtelua, ryhmä esiintyy ympäri vuoden. 10
3.5 Karttatuotanto Karttatuotannon tavoitteena on yhdistää geologisissa ja biologisissa kenttätöissä kerätty tieto mallintamalla eliöiden ja vedenalaisten elinympäristöjen levinneisyyttä kuvaaviksi esiintymistodennäköisyyskartoiksi laajemmilla alueilla. Hankkeen aikana kerättyä tietoa lisätään malleihin jokaisen kenttäkauden jälkeen, jotta tuotetut kartat olisivat mahdollisimman todenmukaisia. Merigeologiset kartat vuonna 2011 luodatulta Rauman edustan tutkimusalueelta valmistuivat. Maisema- ja pohjanmuotokartat Rauman edustalta valmistuivat. Ensimmäiset lopulliset laji- ja luontotyyppikartat valmistuivat. EUNIS -luokitusta varten tarvittavat aineistot avoimuus, valoisa kerros, pohjan substraatti) on valmisteltu. Kuva 4. Sinisimpukan (Mytilus edulis x Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyys Tammisaaren edustalla. Sinisen eri sävyt osoittavat esiintymistodennäköisyyttä. Mustalla on merkitty yli 45 m syvät alueet. Malli ei ole luotettava siellä, missä yhden tai useamman ympäristömuuttujan arvo ei osu tutkimuskohteilta havaittujen arvojen vaihteluvälin sisään. 11
Kuva 5. Kartalla esitetään tutkimusalue 1:n (Perämeren kansallispuisto) detaljialueella mallinnettujen kolmen riutoille tyypillisen lajin (Fontinalis sp., Cordylophora caspia ja Ephydatia fluviatilis) esiintyminen yhdessä moreeniharjanteiden kanssa. Vihreät alueet osoittavat moreeniharjanteiden sijainnin alueella. Vaaleimman vihreällä alueella esiintyy yksi lajeista, tummimman sävyisellä alueella kaikki kolme lajia. 3.6 Karttapalvelun kehittäminen Hankkeen tuottamat kartat ja niiden kuvausmateriaali esitellään Internet-pohjaisessa karttaportaalissa, VELMUn karttapalvelussa. Karttapalvelu rakennetaan Turun yliopistolla ja siirretään osaksi SYKEn ylläpitämää VELMU -sivustoa. Edellisenä vuonna julkaistua karttapalvelua kehitettiin edelleen. Valmiit kartat viedään palveluun vuonna 2013. 3.7 Tiedottaminen ja koulutus Keskeinen osa hanketta on tiedottaminen Itämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen tutkimisesta sekä hankkeen tuloksista monipuoliselle kohderyhmälle, joka koostuu koululaisista ja opettajista päätöksentekijöihin ja niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin asiantuntijoista. Joitakin saavutuksia eri tiedotuskanavia käyttäen kuvataan alla. 12
Internet-sivut FINMARINETin Internet-sivusto julkaistaan VELMUn toimintaa esittelevän sivuston alla (http://www.ymparisto.fi/finmarinet). Sivustolla esitellään hankkeen toimintaa ja Itämeren monimuotoisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hankkeen www-sivuja on päivitetty niin, että ne tarjoavat ajantasaista tietoa hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Sivuille on lisätty uutena osiona kuvagalleria, jossa esitellään hankkeen tuottamaa kuvamateriaalia. Näkyvyys tiedotusvälineissä FINMARINETin etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti myös lehdistötiedottein ja toimittajille järjestettävillä maastoretkillä. Vuonna 2012 järjestettiin yksi lehdistötilaisuus, jonka yhteydessä julkaistiin myös lehdistötiedote: Rauma, 10.10.2012 FINMARINETin kenttätyöt päätökseen - Rauman edustalla vaikuttavia vedenalaisia näkymiä. Medianäkyvyyttä on hankkeelle saatu runsaasti. Paikallis- ja alueradiot ovat haastatelleet hankkeen asiantuntijoita kartoitustyöstä ja alueiden vedenalaisesta luonnosta. Lisäksi hanke on saanut palstatilaa paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa sanoma- ja aikakausilehdissä. Suomenkielinen tekninen raportti Hankkeen tuloksista kirjoitetaan vuosittain suomenkielinen raportti, jossa kuvataan hankkeen etenemistä ja tärkeimpiä tuloksia. Vuonna 2012 laadittiin tekninen raportti vuoden 2011 toiminnasta. Raportti on luettavissa hankkeen verkkosivuilla www.ymparisto.fi/finmarinet. Esitelmät ja yleisötilaisuudet Rannikon kaupungeissa järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta, kartoitustyöstä ja tutkimusalueilla tehdyistä havainnoista. Hankkeen aikana järjestetyillä tilaisuuksilla pyritään tavoittamaan yhteensä noin 300 350 päättäjää ja asiantuntijaa, 500 700 oppilasta ja 25 40 opettajaa. FINMARINETille tuotetaan myös esite. Vuonna 2012 FINMARINETin asiantuntijat kertoivat hankkeesta ja vedenalaisen luonnon kartoittamisesta sanoin ja kuvin lukuisissa erilaisissa tapahtumissa Suomen rannikkokaupungeissa. Tilaisuuksien kohderyhminä oli suurta yleisöä, erityisesti koululaisia, opiskelijoita ja opettajia, sekä asiantuntijoita, kuntien, valtionhallinnon ja yksityissektorin edustajia. Suurimmat yleisömäärät tavoitettiin elokuussa 2012 järjestetyssä valokuvanäyttelyssä Särkänniemessä sekä Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa 2012. 13
Kuva 6. FINMARINETin geologista kartoitustyötä esiteltiin vuoden 2012 GeoHab-konferenssissa (Orcas Island, USA) Koulutus Henkilöstölle järjestetään sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä pidettiin huhti-toukokuussa seitsemän opintopisteen laajuinen merialueiden suunnittelua käsittelevän erikoiskurssi (Marine and Coastal Spatial Planning). Lisäksi Metsähallitus järjesti 2-päiväisen koulutuksen inventointihenkilöstölleen uusien HDkameroiden käyttöön. Seminaarit ja konferenssit FINMARINETin tavoitteena on järjestää kaksi kansallista seminaaria ja yksi kansainvälinen konferenssi. Näiden avulla vedenalaisesta meriluonnosta kootuista aineistoista välitetään tietoa 80-100 henkilölle eri hallinnonaloilla. Lisäksi tietoa hankkeen tuloksista levitetään kansainvälisesti, mm. HEL- COM HABITAT -alatyöryhmälle. Hanke etenee tältä osin hieman suunniteltua aikataulua edellä. Kansalliset seminaarit loppukonferenssia lukuun ottamatta järjestettiin jo vuosina 2009 ja 2010. Hankkeen loppukonferenssi pidetään huhtikuussa 2013. HELCOM HABITAT ryhmälle hankkeen suunnitelmia ja tuloksia on esitelty vuosittain, ja näin tehtiin myös vuonna 2012 Stralsundissa, Saksassa. 14