Päijät-S.O.S. osahanke Täsmennetty hankesuunnitelma valtionavustuspäätöksen mukaan /ph

Päijät-S.O.S. osahanke Täsmennetty hankesuunnitelma valtionavustuspäätöksen mukaan 7.6.2011/ph Osahankkeiden suunnitelmarunko 1. Tausta Sosiaali- ja terveyspiiri hanke ja keskustelu tasaveroisista palveluista maakunnassa Päijät-Hämeen alueella on tehty 4 vuotta sitten sosiaali- ja terveyspiiri hankkeen myötä mittavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt, kun maakunnan 15 kunnasta kahdeksan kunnan kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät entisen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän järjestettäviksi ja syntyi kuntien yhteinen peruspalvelukeskus Aava. Viiden muun kunnan vastaavat palvelut siirtyivät liikelaitosmuotoisen peruspalvelukeskuksen, Oivan järjestettäviksi. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymän toimiala laajeni siten peruspalveluihin ja syntyi sosiaali- ja terveysyhtymä. Viiden kunnan yhteisessä peruspalvelujen kunnallisessa liikelaitoksessa Oivassa isäntäkuntana toimii yksi maakunnan kunnista, Hollola. Aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö toimii näissä uusissa rakenteissa. Aavan väestöpohja on noin 50 000 asukasta ja Oivan noin 40 000 asukasta. Koko maakunta on noin 200 000 asukasta. Maakunnan kunnista Lahti ja Heinola järjestävät peruspalvelunsa aikaisempaan tapaan eivätkä sosiaali- ja terveyspiirin rakenneratkaisut koskeneet näitä kuntia. Sosiaali- ja terveyspiiri järjestelyjen eräänä keskeisenä periaatteena oli aikaansaada maakunnan väestölle mahdollisimman tasaveroiset palvelut ja sovittaa yhteen eri palvelujen järjestäjien palvelujen sisältöä ja saatavuutta kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman yhdenveroisiksi palveluiksi. Tämä tavoite on edelleen voimassa. Uusi Kunta -hanke Maakunnassa selvitettiin tämän vuoden aikana Uusi Kunta hankkeessa 10 kunnan kuntaliitosta, mutta syyskuussa kuntien valtuustojen tekemien ratkaisujen perusteella todettiin, ettei kuntaliitosta synny. Maakunnassa jatkavat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestäjinä peruskunnat Lahti ja Heinola sekä kuntien yhteiset peruspalvelukeskukset Aava (sosiaalija terveysyhtymässä) ja Oiva (kunnallinen liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa). Palvelujen järjestämisessä em. 4 toimijaa tekevät eri tasoilla ja erilaisin tavoin tiivistä yhteistyötä, niin myös aikuissosiaalityössä ja ovat olleet mukana Päijät-S.O.S. hankkeen valmistelussa alusta lähtien eli Lahti, Heinola, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aava sekä läntisen perusturvapiirin peruspalvelukeskus Oiva. Pyrkimyksenä on saada maakunnan eri toimijoiden välille sillä tavoin mahdollisimman samanveroiset kunnallisen sosiaalityön palvelut (aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö), että kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, minkä organisaation kautta he saavat ko. palvelunsa. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön identiteetin katoaminen Kunnallisessa sosiaalityössä on tapahtunut viime vuosien kuluessa eriytymistä ja pirstaloitumista sekä erikoistumista. Lastensuojelun lainsäädäntöä on uudistettu ja näin sosiaalityö lasten ja perheiden kanssa on löytänyt paikkansa yhä selvemmin ja oikeutetummin; lainsäädäntö tukee ja vahvistaa tältä osin sosiaalityön järjestämistä. Ikäihmisten palvelujen kasvu, sisältöjen kehittäminen ja huomion kiinnittäminen palvelujen laatuun on tuonut esille myös gerontologisen sosiaalityön. Gerontologinen sosiaalityö on useissa kunnissa organisoitunut osaksi aikuissosiaalityötä. Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa ja Aavan alueella vanhussosiaalityö on organisoitu osaksi aikuissosiaalityötä, mutta työntekijät kokevat sen haasteellisena ja erityisosaamista vaativana osana työtään; ks. http://verso.palmenia.helsinki.fi/kirjasto/raportit.asp Sen sijaan aikuisten parissa tehtävä kunnallinen sosiaalityö on ikään kuin pysähtynyt asemaan, jossa se saa vastaanottaa monenlaisia odotuksia, toiveita ja tehtäviä eikä oikein itsekään tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Asiakkailla on usein selviytymisvaikeuksia monilla elämän alueilla: ei ole työtä, ei mielekästä päivärytmiä, elämänpiiri on kapea ja sosiaaliset suhteet harvassa, mahdollisesti päihteiden liikakäyttöä, mielenterveys horjuvaa, joko he ovat eri palvelujen päällekkäisiä suurkuluttajia tai sitten he eivät kykene hakeutumaan oikein minkään palvelun piiriin. He eivät myöskään useinkaan ole työterveyshuollon piirissä. Erityisenä huolenaiheena ovat nuoret, joiden elämän päämäärättömyys ja tarkoituksettomuus näkyy jo aikuisiän kynnyksellä. Asiakkaita tulisi myös saada enemmän mukaan tulevaisuutensa rakentamiseen. Kun selviytymisvaikeuksia on paljon, ei myöskään työntekijän ole helppoa saada ihmistä innostumaan ja kertomaan omista toiveistaan ja suunnitelmistaan. Tarvitaan lisää asiakkaiden mukaantuloa ja erilaisia kokeiluja toimivista tavoista lisätä osallisuutta. Helposti käy niin, että asiakkaan elämän kokonaisuus rakennetaan liian työntekijälähtöisesti eikä työntekijöillä, meillä, edes ole ymmärrystä siitä, mitä asiakkaiden arki on. Myös asiakkaiden oma lähiympäristö/asioimis-/liikkumisen ympäristö tulisi saada mukaan (esim. asukastuvat, työpajat). Kun sosiaalityön sisäinen identiteetti on epäselvä, se on sitä myös yhteistyökumppaneille oman organisaation sisällä (esim. suhteessa terveyspalveluihin) ja oman organisaation ulkopuolella (erityisesti työhallinto). Epäselvyys näkyy myös asiakkaiden suuntaan ja merkitsee asiakkaille palveluja, jossa laatu saattaa olla horjuvaa, saatavuudessa aika ajoin suuria ongelmia eikä heidän asioitaan hoida koulutettu, pätevä henkilöstö. Myös panostaminen kehittämiseen on vaikeuksissa eivätkä asiakkaat saa palveluja, jotka pohjautuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon, mihin heillä kuitenkin on oikeus. Työhallinnon uudet linjaukset

Työhallinnon parissa on tehty linjauksia suhteessa asiakkaisiin niin, että työelämään kykenevät ovat selkeästi etusijalla. Työvoimapalvelujen asiakkaiksi ei mielletä henkilöitä, joiden osalta arvioidaan, että heillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä. Arkikielessä puhutaan ns. 09100: sta. Tämä merkitsee yhä kasvavia asiakasmääriä kunnalliseen sosiaalityöhön eikä siellä ole valmiuksia eikä selkeitä suunnitelmia, millaisia palveluja näille henkilöille tulisi järjestää. Tiedetään kyllä, että tarvitaan sosiaalista kuntoutusta, mutta sen konkreettinen arkisisältö on määrittelemättä. Asiakkaat ovat osin pyöröovessa ja koko palvelujärjestelmä (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä työhallinto) on tältä osin epätarkoituksenmukainen ja tehoton ja päällekkäin toimiva. Myöskään työhallinnon em. linjauksesta ei julkisesti ja avoimesti keskustella juurikaan. Maakunnan alueella toteutetut hankkeet Lahden aikuissosiaalityön lähityöntekijä-hanke (2005 2007), jonka tavoitteena oli pilotoida ja kerätä kokemuksia siitä, miten jalkautuva lähityöntekijä voisi auttaa päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa painiskelevia nuoria aikuisia arkisten asioiden hoidossa ja uusien koulutus- ja työllistymispolkujen löytämisessä. Kokeilun tulokset olivat positiivisia, mutta toimintamalli ei kuitenkaan säästöpaineiden alla vakiintunut osaksi palveluvalikoimaa. Ks. oheinen: http://verso.palmenia.helsinki.fi/kirjasto/julkaisut/ltth_arviointiraportti.pdf. Osana em. sosiaali- ja terveyspiiri hanketta kuvattiin peruspalvelukeskusten Aava ja Oiva erilaisia prosesseja, mutta kuvaukset eivät täysimittaisesti palvele arjen työtä eivätkä ne ole riittävän yhteismitallisia maakunnan neljän toimijan kesken. Prosessien päivitys tulee ottaa soveltuvin osin mukaan kehittämiseen. Koulutettujen, muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden puute Olisi siis välttämätöntä nopeasti aloittaa kehittäminen edes joillakin osa-alueilla. Päijät- Hämeen alueen sosiaalityöntekijöistä noin puolet on muodollisesti päteviä ja puolet ei ole. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute on kova. Työt kasaantuvat päteville työntekijöille ja lisäksi työprosessit hankaloituvat, kun prosessien osia ei voi saumattomasta nivoa yhteen. Tulevaisuuden sosiaalityö Sosiaalityön tilasta on esitetty huolten täyttämiä kannanottoja jo pidempään. On tuotu esille, että jos ei kohta tehdä jotakin sosiaalityön tilan kohentamiseksi, sitä ei ole. Aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön oikeutusta ja asemaa joudutaan toisinaan myös perustelemaan paljon enemmän kuin lasten ja nuorten tai ikäihmisten kanssa tehtävää sosiaalityötä. Aikuisten tulisi pärjätä mahdollisimman paljon omillaan ja hallita elämäänsä. kuitenkin päihde- ja mielenterveysongelmat ja yleinen selviytymättömyys kasvavat kaiken aikaa heidän joukossaan. Tulevaisuuteen katsoen voidaan myös arvioida, että sosiaalityössäkin face to face kontaktit vähenevät työvoimapulan ja sähköisen asioiden hoidon kasvaessa. Mitä silloin on aikuisten parissa tehtävä kunnallinen sosiaalityö? Millä tavoin tämänkaltainen työn tekeminen muuttaa osaamisen vaatimuksia? Kuinka asiakkaiden osallisuus voi toteutua? Myös tähän kysymykseen on syytä ryhtyä valmistautumaan, sillä työn konkreettisen tekemisen perustavanlaatuinen muuttaminen ja uudelleen jäsentäminen tarvitsee aikaa.

2. Tavoitteet, rajaus ja perustelut Koko S.O.S. -hankkeen kehittämisen pääteemat on kirjattu oheiseen kuvaan. Teemoja on 3: 1. aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö; 2. palveluprosessit ja yhteistyörakenteet; 3. sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne Hanke toteutetaan prosessikehittämisen menetelmällä, mikä tarkoittaa, että hankkeessa ja kehittämisessä jätetään tilaa kehittämisen aikana syntyville innovaatioille ja uusille kokeiluille. Vaikka hankehakemusta kirjoitettaessa voidaan määrittää edellä todetulla tavalla tärkeät pääteemat ja paikantaa oleelliset kehittämisen kohteet ja tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, korostetaan kuitenkin, että kehittäminen ei tapahdu koskaan kunta- ja poliittisessa tyhjiössä. Hankeaika, noin 2,5 vuotta, on nykyolosuhteissa sillä tavoin pitkä, että sinä aikana voi sosiaalityön toimintaympäristö muuttua, mihin muutokseen myös kehittäminen on istutettava. Kun tärkeä teema on myös asiakkaiden oma osallisuus (aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö), ei tältäkään osin voida ennakkoon määrittää, millä tavoin osallisuus saadaan kasvamaan. Se on kiinni asiakkaiden näkemyksistä. Lisäksi aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön tilanteen kohentamiseksi tarvitaan hyvin monenlaisia toimenpiteitä, jotka on otsikoitu em. kolmeksi pääteemaksi. Eri osahankkeet ottavat kehittämisen kohteiksi omin alueellisin painotuksin omia konkreettisia asioita. Päijät-S.O.S. osahankkeessa työskennellään näiden kolmen pääteeman mukaisesti seuraavasti: 1. Aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö: Tavoitteena on lisätä aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuutta omien palvelujensa/kunnallisen sosiaalityön palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat omien asioidensa ja palvelujensa ja niiden toteuttamisessa syntyvien prosessien omistajia. Tavoitteena on toisaalta ennalta ehkäistä työttömyyttä ja toimettomuutta ja toisaalta vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä. Asiakkaat segmentoidaan/tyypitellään koko S.O.S. hankkeessa yhdessä sovittavalla tavalla. Tarkoitus ei ole asiakastarpeiden vastaisesti kategorisoida heitä, vaan helpottaa hahmottamaan, millaisessa palvelujen, avun ja hoidon/hoivan tarpeessa kunnallisen aikuissosiaalityön asiakkaat tänä päivänä ovat ja mitä osallisuus voi käytännössä todella tarkoittaa. Tähän liittyy myös palveluohjauksen sisältöjen kehittäminen. 2. Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet

Erityisen tärkeänä pidetään vuoropuhelua sekä terveydenhuollon että työhallinnon kanssa. Selkeää mallia, millä tavoin yhteistyö olisi rakennettava nykyistä paremmin ja tehokkaammin, ei oikeastaan ole ja juuri tätä varten tarvitaan kehittämistä. Kaste-hanke ja siihen liittyvä kehittämisen rahoitus antaa valtuuden kutsua eri osapuolia koolle ja ryhtyä kuvaamaan ja sopimaan rooleja ja työnjakoa. Hankeaikana on tavoitteena saada luotua perusta em. roolien ja työnjaon määritykselle ja saada käytännön toiminta tältä pohjalta käyntiin. 3. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne Kunnallisen sosiaalityön toteutukseen osallistuvat monin tavoin myös ammattikorkeakoulussa koulutuksensa saaneet sosionomit. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita alkaa olla mukana varsinkin johtamisen ja suunnittelun tehtävissä. Arkityössä epäselvää ja määrittämätöntä on kuitenkin se, mitä muodollisesti pätevä sosiaalityöntekijä tekee ja mistä hän vastaa ja mitä amk-sosionomi. Ammatti- ja tehtävärakenteen jäsentäminen ja määrittäminen tuovat selkeyttä myös asiakastyöhön, tukevoittaa ja ryhdistää sosiaalityötä arjessa ja siten edesauttaa työhyvinvointia. Hyvin onnistuessaan se myös lisää tuottavuutta (selkeät toimintatavat ja jäsennetyt prosessit). 4. Tehtävät ja odotetut vaikutukset Vaikutuksina odotetaan seuraavaa: 1. Aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö selkiytyy ja jäsentyy ja sen yhteiset maakunnalliset sisällöt on kuvattu, dokumentoitu ja nämä on myös testattu käytännössä. 2. Em. kuvaukset on sijoitettu alueella käytössä oleviin strategisiin suunnitelmiin, kuten talousarvio, tavoitemittarit. 3. Aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön pääprosessit on päivitetty/kuvattu ja tämä on tehty niin, että prosessit hyödyttävät arkityötä. 4. Asiakkaiden osallisuudelle on luotu toimiva käytäntö ja malli, nämä on myös testattu. 5. Ammatti- ja tehtävärakenne on selkiytynyt, kuvattu ja dokumentoitu ja tarvittavat muutokset on saatettu alkuun. 6. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tietopohjaa on vahvistettu esim. praksisklinikka-toiminnalla. 5. Aikataulu Aloitusvaihe elokuusta 2011 joulukuuhun 2011 - hanke aloitetaan kesän jälkeen, noin elokuussa (aiemmin ennen kesää) - palkataan 2 suunnittelijaa yhtä aikaa luomaan tarvittavat yhteydet koko hankkeeseen - suunnittelijat kiertävät syksyn aikana kaikki keskeiset organisaatiot ja toimijat - kootaan tarvittavat työryhmät maakunnan alueen toimijoista (ohjausryhmä, työryhmä ymv)

- suunnittelijat työstävät yhdessä kunnallisten toimijoiden kanssa em. pääteemojen sisään konkreettista, yhteistä sisältöä niin, että alusta lähtien kunnallisten toimijoiden on mahdollista sitoutua mahdollisesti myöhemmin tarvittaviin muutoksiin - hyödynnetään mahdollisimman hyvin muuta Suomessa alasta/aiheesta tehtyä tutkimusta ja tehtyjä kokeiluja; suunnittelijat kokoavat aineistoa kuntatoimijoiden tueksi; tällaista koottua ja jäsennettyä tietoa ei ole aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön käytössä juurikaan - luodaan yhteisten menettelyjen pohjaa koko S.O.S. hanketta varten, millä tavoin paras mahdollinen tieto voidaan välittää koko hankkeen käyttöön; koko S.O.S. hankkeen tehtävä - luodaan tarkoituksenmukaiset yhteistyösuhteet alueen muihin kehittämishankkeisiin, kuten Välittäjä (päihde- ja mielenterveystyö), Potku (ennalta ehkäisevä ja potilaan oma panosta vahvista terveydenhuolto, Kasperi (lapset, nuoret ja perheet), Rytmi (Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittäminen) sekä järjestöjen tekemä kehittäminen - aloitetaan kehittämisen arviointi alusta alkaen, valitaan arvioinnin toteutustapa, myös yhdessä koko hankkeen kanssa (tai arviointi-osuus vasta v. 2012 puolella) Vuoden 2012 alku - työryhmissä lähdetään työstämään em. kolmen pääteeman sisältöjä; työryhmissä tarpeen mukaan mm. kolmannen sektorin toimijoita, työhallintoa, kokemusasiantuntijoita/asiakkaita - kevään 2012 kuluessa tulee työryhmien määrittää kunkin pääteeman konkreettinen sisältö, tarvittavat toimenpiteet, niiden aikataulutus ja tarvittavat toimintatapojen muutokset - mikäli muutokset ovat merkittäviä, tulee niiden olla mukana maakunnassa tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sekä Aavan ja Oivan tähän suunnitelmaan perustuvissa palvelusopimuksissa vuodelle 2013 (tavoitteena siis sitoa kehittäminen vahvasti alueella muutoin tapahtuvaan strategiseen työhön) vrt. seuraava kohta kytkeytyminen johtamiseen - tarkistetaan yhteys terveydenhuoltolain 12 pykälän mukaiseen työhön/hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen/myös perusterveydenhuollon yksikkö/hyvinvointikertomus - seurataan sosiaalihuoltolain uudistamista ja ennakoidaan sitä tarvittavassa määrin - järjestetään työpajoja, joiden tarkoituksena on tuottaa parasta mahdollista tietoa yhteiseen käsittelyyn ja pohdintaan, nostaa osaamisen tasoa ja oman työn hallinnan tunnetta sekä jäsentää tiedon avulla aikuisten parissa tehtävän työn sisältöä - tiedotetaan kehittämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla ns. suurta yleisöä, alan ammattilaisia sekä yhteistyökumppaneita - pidetään erityisenä painoalueena asiakkaiden osallisuuden kasvattamista, haetaan hyviä toimintamalleja muualta Suomesta, tehdään yhteistyötä koko hankkeen kanssa - luodaan yhdessä koko hankkeen kanssa mittarit (pohjustus jo vuonna 2011 syksy) vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamista varten - toteutetaan arviointia koko vuoden ajan Vuoden 2012 loppu, syyskausi

- jatketaan edellä todettua kevätkauden työtä - laaditaan kirjalliset kuvaukset, standardit aikuissosiaalityön sisältöjä varten - otetaan huomioon em. seikka tarvittavissa määrin maakunnan alueella käytössä olevaan tuotteistukseen ja hinnoitteluun (osin kuntalaskutuksen perusta esim. Oivassa) - haetaan seudullisesti yhteisiä toimintatapoja ja kriteerejä, luodaan pohjaa yhteistyölle Vuosi 2013 - kevätkaudella juurrutetaan edellä kuvattua kehittämistyötä - varmistetaan, että kehitetyt toimintamallit jäävät elämään ja ovat osa perustyötä - paikannetaan riskikohdat, jotka vaarantavat kehittämistyön jatkumisen, etsitään keinot torjua riskit - raportoidaan koko kehittäminen - laaditaan arvioinnin yhteenveto - informoidaan tuloksista peruskoulutusta järjestäviä tahoja (mm. ammattikorkeat, SosNet-verkosto, yliopistot); yhteys pidettävä koko hankkeen ajan 6. Hankkeen organisointi ja johtaminen - kuvataan hankeorganisaatio, perustellaan se ja selvitetään, miten hanke kytkeytyy hankkeeseen osallistuvan kunnan /kuntien johtamisrakenteisiin, miten johto on kytketty hankkeeseen Osahankkeen hallinnoinnista vastaa Lahden kaupunki. Lahti hankkii kumppanuus-yhteistyön perusteella käytännön toteutuksen sosiaalialan osaamiskeskus Versolta, jolla puolestaan on hyvät yhteydet valtakunnalliseen sosiaalialan, sosiaalityön ja tarvittavan muun kumppanuus-yhteistyön kehittämiseen (esim. muut Kastealueet, muut kehittämishankkeet, osaamisen ennakointityö, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne työskentely, yliopistojen SosNet-verkosto). Yhteistyöstä laaditaan kirjallinen sopimus. Osahanketta toteuttaa 2 suunnittelijaa Päijät-Hämeen alueella. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä paikallisista toimijoista; peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva, Lahti ja Heinola. Alueella toimivien muiden läheisten tahojen edustajat ohjausryhmässä. Tarvittaessa nimetään myös valmisteleva työryhmä. 7. Budjettiehdotus - resurssit eriteltyinä KASTE-hakemuslomakkeen mukaisesti - tähän valtionavustuspäätöksen jälkeen tarkennettuun hankesuunnitelmaan on laskettu budjetti sen mukaan, mikä oli rahoituspäätös ja lisäksi tehty yhteensovitusta kaikkien osahankkeiden välillä 8. Hankkeessa mukana olevat toimijatahot ja niiden rooli

Kunnallisten palvelujen järjestäjien ja tilaajaviranhaltijoiden lisäksi Työhallinto Alueella toimivat järjestöt ja vastaavat Lahden ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysalan laitos/opinnäytetyöt, alustukset, keskustelufoorumit, pienimuotoinen praksis-klinikkatoiminta, ammattikorkeakoulun kehittämä kokemusasiantuntijoiden käyttö (budjettiin varattu 1 000 euroa näiden palvelujen ostoa varten Lahden ammattikorkeakoululta) Julkinen sana, media; arvioidaan esim. yhdessä Palmenian viestinnän asiantuntijoiden/vaihtoehtoisesti jokin muu taho kanssa, millä tavoin julkisuus voisi olla rakentavana osana kehittämistä (sosiaalityön positiivinen kuva) Muut yhteydet: SosNet, THL, Kuntaliitto (koko hanke)