Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 20.10.2015 Selvitys Aluehallintoviraston selvityspyyntöön vanhuspalveluiden tilasta Nurmijärvellä SOSTER 60 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on 12.6.15 saapunut kantelu koskien Nurmijärven kunnan vanhuspalveluissa ilmimenneitä epäkohtia ja kantelussa pyydetään selvittämään, toteutuuko Nurmijärvellä vanhuspalveluiden säädökset niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Selvitys on pyydetty 30.9.15 mennessä. Määräaikaan on pyydetty ja saatu vastausaikaa 30.10.15 saakka. Kantelussa todetaan, että palvelurakenne Nurmijärvellä ei tue ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemista eikä kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Kantelussa todetaan, että pitkäaikaisessa laitoshoitoa kohdennettaisiin vain vaativaa perushoitoa tarvitseville henkilöille. Lisäksi todetaan, että vanhusten makuuttaminen sairaalan vuodeosastolla on kallista, epätarkoituksenmukaista ja epäinhimillistä. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja osallistua mielekkääseen hyvinvointia kohottavaan toimintaan. Kantelussa todetaan, että vanhuspalvelulain 18 :n mukaan sosiaalipalveluiden myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä ja kiireettömät sosiaalipalveluton saatava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksenteosta. Nurmijärvellä jonoajat asumispalveluihin ovat olleet 5-298 päivää. Aluehallintovirasto pyytää lausuntoa edellä mainittuihin epäkohtiin. Lisäksi pitää selvittää, miten Nurmijärven kunnassa on pyritty vastaamaan Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan laatusuositukseen ikääntyvän väestön palvelurakenteesta ja mitä toimia palvelurakenteen saattamiseksi suosituksen mukaiseksi on tehty. Lisäksi on selvitettävä perusteet, minkä perusteella asiakas sijoitetaan terveyskeskuksen osastoille 4-6. Lausuntoon tulee liittää lisäksi: - pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon sijoittamisen kriteerit niin laitoshoitoon kuin asumispalveluun. - selvitys, mitä ennen palveluiden myöntämistä on selvitetty ja huomioitu ikääntyneen asiakkaan tai edustajansa näkemys palvelujen järjestämisestä ja vaihtoehdoista - selvitys, miten menetellään päätöksenteossa, kun asiakas sijoitetaan osastoille 4-6 - selvitys, miten terveyskeskuksen vuodeosastolla olevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen on huomioitu - selvitys terveyskeskuksen vuodeosastolla olevien henkilöiden
virike-ja kuntouttavan toiminnan toteutuminen 1.1-31.8.2015 - selvitys, millä toimenpiteillä tehostettuun palveluasumiseen pääsyyn liittyvää odotusaikaa on pyritty vähentämään Nurmijärven kunta on ollut ja on edelleen laitospainotteinen ympärivuorokautisen hoivan suhteen. Kunnassa on kuitenkin ennen lakia stm:n laatusuosituksen mukaan pyritty aktiivisesti muuttamaan palvelurakennetta. Vuonna 2006 suunniteltiin uutta laitosyksikköä. Suunnitelmasta luovuttiin ja tilalle rakennettiin 40 - paikkainen tehostettu asumispalveluyksikkö. Näin saatiin lakkautettua yksi 24 paikkainen laitosyksikkö ja samalla purettiin myös ympärivuorokautisen hoivan jonoja. Pitkäaikaisosastolta vähennettiin samalla myös 7 laitospaikkaa. Vuonna 2006 pitkäaikaispaikkoja oli 101 ja ns akuuttivuodeosastopaikkoja 79. Vuonna 2015 omia pitkäaikaispaikkoja on 98 ja akuuttipaikkoja 55. Lisäksi ostetaan Kiljavan sairaalasta toistaiseksi 7 laitospaikkaa. Kuntaan (Klaukkalaan) on ollut suunnitteilla uudentyyppinen kevyempi asumismuoto, jonka valmistuminen on viivästynyt kolme vuotta. Kyseisen asumismuodon myötä laitospaikkoja on tarkoitus vähentää radikaalisti. Toinen samanlainen asuintalo tullaan rakentamaan myös Kirkonkylälle. Pitkäaikaisen laitoshoidon kriteereissä on pyritty noudattamaan vanhuspalvelulain alkuperäistä 14. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Tässä vaiheessa kriteereinä oli lähinnä kahden autettavuus tai muutoin raskashoitoisuus. Vuoden alusta voimaan tulleen 14a seurauksena kriteerit on uusittu vastaamaan kyseistä pykälää. Pitkäaikaisosastojen kriteerit: Pitkäaikaisosasto 4 on tarkoitettu vaikeasti oireilevien käytöshäiriöisten ja karkailevien hoivapaikaksi. Mikäli asiakkaan tilanne olennaisesti muuttuu suuntaan tai toiseen, hänelle pyritään löytämään tarpeitaan vastaava tehostettu asumispalveluyksikkö tai hänet voidaan myös kotiuttaa. Lääketieteelliset syyt Asiakkaan turvallisuuteen vaikuttavat syyt - asiakkaalla on vaikea muistisairaus ja /tai käytösoireita
- asiakas karkailee ja vaeltelee kodin ulkopuolella eikä sen tuomia riskejä voida enää lieventää hoivaan osallistuvien avulla eikä teknologisilla apuvälineillä. - asiakas herättää kohtuuttomasti häiriötä ympäristössä ja aiheuttaa vaaratilanteita itselleen ja muille - asiakas on yhden autettava - asiakkaan hoivan ja huolenpidon tarve on runsasta ja ympärivuorokautista Pitkäaikaisosastot 5-6 ovat tällä hetkellä ns pitkäaikaishoitopaikkoja. Osasto 5 on tarkoitus muuttaa intervalliyksiköksi sekä kotiin kuntoutuvien yksiköksi vuosien 2016-2018 aikana. Jo olemassa olevia asukkaita ei tulla siirtämään, mutta luonnollisen poistuman kautta osasto 5 muuttuu lyhytaikaisyksiköksi sekä kotiin kuntoutuvien yksiköksi. Pitkäaikaisosasto 6 jää ennalleen, mutta paikkoja vähentäen siten, että siellä hoidetaan vain lääketieteellisillä perusteilla. Lääketieteelliset perusteet sijoittamiselle: Sosiaali- ja terveysministeriössä on vasta tekeillä ohje, joten kunnissa joudutaan siihen asti itse määrittelemään lääketieteelliset perusteet, missä varmaan on kuntakohtaisia eroja. Tällä hetkellä ei olla vielä pystytty perustelemaan sijoittamisia lääketieteellisillä perusteilla. Sitä mukaa kun laitospaikkoja pystytään vähentämään, kriteereitä tullaan noudattamaan tiukasti. Tehostetun palveluasumisen kriteerit: Palvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua ja säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Asiakkaan fyysinen toimintakyky voi olla hyvä, mutta muistisairaus aiheuttaa oireita, jotka estävät asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Asiakas tarvitsee säännöllistä tukea ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissa, kuten hygienia- ja ravitsemushoidossa. Asiakas voi myös kärsiä harhoista, jotka aiheuttavat turvattomuutta ja käytöshäiriöitä. Rava pääasiallisesti vähintään 3. Päätösten selvittely: Palveluntarpeen muuttuessa asiakkaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan. Tarpeen vaatiessa lisätään kotihoidon tukitoimia. Kotihoidon maksimikäynnit ovat pääsääntöisesti 3-4 käyntiä/vrk. Ennen sas- palaveriin tuontia tehdään kokonaisvaltainen geriatrinen/moniammatillinen kartoitus asiakkaan toimintakyvystä. Mahdollisiin terveysongelmiin puututaan. Tärkeää on myös riittävän pitkä seurantajakso, jotta nähdään toimenpiteiden
vaikutukset. Kotihoidon maksimi tukitoimet tulee olla myös käytössä ennen sas-palaveriin tuontia. Omaisen tekemä hoivatyö huomioidaan kotihoidon käynniksi yksilöllisen harkinnan mukaan. Kun em. kartoitus on tehty ja kotona pärjääminen on edelleen kyseenalaista, asiakkaalle tehdään hoidon tarpeen arvio sekä täytetään sas-selvityskaavake, tehdään rava, MMSE sekä tarpeen mukaan muita mittareita. Em kaavakkeet täyttää vastuuhoitaja yhdessä asiakkaan ja mahdollisen omaisen kanssa. Asiakas on itse mukana em. prosessissa ja hänen toiveensa kirjataan potilastietoihin. Tarvittaessa omainen osallistuu myös hoitoneuvotteluun. Asiakkaan oma näkemys toimintakyvystään ja kotona pärjäämisestään on ensisijainen, jos taustalla ei ole esim. muistisairaus. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun järjestämistä koskeva päätöksenteko: Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pyritään asiakkaat valitsemaan lääketieteellisten tai turvallisuuteen liittyvin perustein. Pitkäaikaisosastoille 5 ja 6 pyritään sijoittamaan asukkaat, jotka ovat monisairaita ja ennustettavissa on, että lääkäripalveluita tarvitaan useasti. Pitkäaikaisosastolle 4 sijoitetaan lähinnä psykogeriatrisia asukkaita, joilla vaikea muistisairaus ja siihen liittyviä käytösoireita. Kyseiseltä osastolta siirretään asukkaat tehostettuun asumispalveluun kun tilanne rauhoittuu. Osastolta on pystytty myös kotiuttamaan asukkaita. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen: Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää luotettavan ja ymmärrettävän tiedon saantia. Hoitoneuvottelun kokoonpano ei ole vakio vaan asiakasnäkökulmasta räätälöidysti. Hoitoneuvottelu toteutuu: kun potilaan asiat vaativat tarkempaa suunnittelua. Potilas, tiimin hoitaja, kuntouttava lähihoitaja ja tarvittaessa fysioterapeutti tekevät hoitosuunnitelman ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelman. kun potilaan tilassa tapahtuu oleellisia muutoksia konfliktien ratkaisemiseksi (jos hoitoon ei olla tyytyväisiä potilaan ja/tai omaisten taholta tai jos odotukset ovat liian suuret )
potilas, jonka kotiutuminen vaatii runsaasti jatkotoimenpiteitä kotiutustilanteessa. Hoitoneuvottelussa ovat mukana: potilas,tiimin hoitaja, tarvittaessa lääkäri, omainen (potilaan luvalla) fysioterapeutti, kotihoito, toimintaterapeutti, sosiaalihoitaja, vastaanottavan tahon edustaja. Hoitoneuvottelun järjestää tiimin hoitaja, joka sopii ajankohdan ja paikan tarvittavien osallistujien kesken. Viriketoiminta: Terveyskeskuksen akuuttivuodeosastolla toiminta kohdistuu sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen, jotta potilas siirtyisi mahdollisimman nopeasti kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön. Osastoilla toimitaan kuntouttavan työotteen mukaan, jolloin kaikki osallistuvat potilaiden kuntoutukseen. Lisäksi molemmilla osastoilla on oma fysioterapeutti ja lisäksi kuntouttava hoitaja, jonka tarkoitus on mobilsoida potilaita fysioterapeutin ohjeistuksen mukaisesti. Pitkäaikaisosastoilla on yhteinen viriketoiminnanohjaaja, joka järjestää erilaisia tapahtumia, pitää lehdenlukutuokioita. Ns dementiayksikössä on vielä erikseen omia tietokilpailuja, lehdenlukua ja muistelua. Toimenpiteet siitä, millä toimenpiteillä tehostettuun palveluasumiseen pääsyyn liittyvää odotusaikaa on pyritty vähentämään: 1. Oman 40 paikkaisen tehostetun asumispalvelun valmistuminen 2013 2. Suunnitelma kevyemmistä asumismuodoista. Uusi vanhustentalo valmistuu 2016 marraskuussa ja kirkonkylälle n vuonna 2018. 3. Ostopalveluiden lisääminen n 2-3 paikalla vuosittain Laitospaikkojen vähittäinen lakkauttaminen ja tilalle ostetaan tehostettua asumispalvelua. Juuri on tehty päätös viiden pitkäaikaisosaston paikan lakkauttamisesta. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee annetun selvityksen tiedoksi ja antaa sen lausuntonaan Aluehallintovirastolle. Lisätietoja: Marita Hägglund, vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö puh. 040 317 3321 Tarja Sainio, avoterveydenhuollon päällikkö puh. 040 317 3340 Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri puh. 040 317 3320 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.