Kotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Alueen lähtötilanne 27.04.2012
Alueen lähtötilanne 07.06.2013 Kuva: Mikko Timo Alhainen Niemelä
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Kehittää kohteesta alueellisesti merkittävä vesilintujen suosima pesimä- ja poikueelinympäristö - Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä - Turvata ja eristää alueella olevan lähteen vedet kosteikon vesistä Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikkokohde sijaitsee kahden yksityismaanomistajan mailla - Naapurikiinteistöä omistavalta Kirkkonummen kunnalta ei saatu lupaa rakentaa patopengertä edes osittain kunnan maalle - Kosteikko rakennetaan rehevään metsämaan notkoon, joka oli ainakin osittain vielä 1960-luvulla niitty- ja viljelysmaakäytössä - Kosteikon vedet kertyvät pieneltä vajaan 20 hehtaarin suuruiselta valuma-alueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen nykyinen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon perustamiseksi on rakennettava massiivinen ja lähes 170 metriä pitkä pato
Kosteikon rakentamista edeltävät työt Työt kohteella aloitettiin patorakennuspaikalle johtavan huolto- ja hoitotien tasaamisella
Patopenkereen rakentaminen 17.06.-27.06.2013 Patorakennustyöt aloitettiin kuorimalla pintamaat pois, jotta patopenger voitiin rakentaa homogeenisen ja vettä läpäisemättömän kiintosaven päälle Ensimmäiseltä ajolinjalta kaivetut pintamaat läjitettiin padon takaluiskan massoiksi
Patopenkereen rakentaminen 17.06.-27.06.2013 Toiselta ajolinjalta kaivetut pintamaat sijoitettiin kasalle kosteikon puolelle, jolloin niitä voitiin käyttää patomassojen kaivamisesta syntyvien monttujen maisemointiin
Vanhan ojauoman käsittely Ojaan kertynyt liete ja muu orgaaninen aines kaivettiin tarkoin pois tulevan padon kohdalta
Kosteikon patokaivon asennus Patokaivo asennettiin kuivatyönä niityltä vesiä poisjohtavan laskuojan viereen Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle
Kosteikon patokaivon asennus Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Rumpuputkien ympärykset täytettiin huolellisesti hyvin muotoutuvalla ja tiivistyvällä savella
Kosteikon patokaivon asennus Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Kauhanpyörittäjä (rototiltti) helpottaa merkittävästi monia kosteikkorakentamisen kaivutöitä Patolaitteiden kustannukset: - Säätösalaojakaivo Spiro SN 4, 675/600 mm: 850 sis. alv - Rumpuputket 24 m, SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet: 400 sis. alv
Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioita Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan padon vedenpidätyskykyvaatimusten vuoksi jäykkärakenteisilla ja huonosti muovautuvilla savimailla Kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 675/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2200 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 900 mm - liikkuvan padotusputken pituus 800 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 650 mm: (-50 cm < suunnitelman padotustaso < +15 cm) Huom. Periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteella käytettyä kaivoa, Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 17.06.-27.06.2013 Padon päärakennusmateriaalina käytettiin yksinomaan kosteikon puolelta kaivettua savea Patomassoja kaivettiin laajalta alueelta, jotta rakentamiseen voitiin käyttää vain laadullisesti parhaita lähelle maan pintakerrosta muodostuneita savilustoja
Patopenkereen rakentaminen 17.06.-27.06.2013 Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liipaten
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Vesien poisjohtamisen varajärjestelmänä käytetyn rumpuputken vesijuoksu asennettiin noin 30 cm kosteikon ylimmän suunnitellun padotustason yläpuolelle Patopenkereen harja rakennettiin noin 70 cm:ä kosteikon ylintä suunniteltua padotustasoa korkeammalle
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Kosteikon perustamiseksi rakennettiin noin 165 metriä pitkä pato Padon harja rakennettiin keskimäärin noin 4 metriä leveäksi, jotta hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa jatkossa maatalouskoneita apuna käyttäen Patopenkereen laskennalliseksi keskikorkeudeksi mitattiin kuoritun pohjamaan tasosta noin 1,3 metriä
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Patorakennustöiden kustannukset: - Kaivinkonetyöt 127 h x 81,84 / h = 10393,68 sis. alv Rakennustyössä käytetty Kalusto: - Komatsu PC 130 telakaivinkone + puskulevy + Engcon EC20 -kauhanpyörittäjä Kohteen kaivinkoneurakoitsija: - Jouni Metsola (hallitseva Suomen mestari maanrakennuskoneiden kuljettajien taitokilpailussa)
Lähteen suojaaminen Lähde puhdistettiin hakkuutähteistä ja sen ympärille rakennettiin savesta suojapenger, jonka harja rakennettiin ylemmäs kuin kosteikon ylin suunniteltu padotuskorkeus
Lähteen suojaaminen Purkautumiskohdan hyvän vedentuottokyvyn ansiosta vesi nousi lähteessä nopeasti Penkereeseen asennettiin pieniläpimittainen poistoputki, jota pitkin ylimääräinen vesi voitiin johtaa hallitusti kosteikkoalueelle
Rantaviivan muotoilutyöt Kosteikon rantojen mutkittelua ja moni-ilmeisyyttä lisättiin rakentamalla sopiviin paikkoihin niemiä, lahdelmia ja vedenalaisia harjanteita
Vedenalaiset harjanteet Kosteikkoalueen vanhan ojauoman yli rakennettiin erilaisia saari- ja harjannejaksoja, joiden tavoitteena oli lisätä kosteikkoalueen syvyyssuhteiden vaihtelua sekä vähentää Kuva: suorien Timo Niemelä oikovirtausten esiintymistä
Saarien ja lepäilypaikkojen rakentaminen Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisättiin rakentamalla alueelle erimuotoisia saaria Keloja ja maapuita aseteltiin erityisesti saarien yhteyteen lisäämään vesi- ja kahlaajalintujen käyttämien lepäilypaikkojen määrää
Saarien ja lepäilypaikkojen rakentaminen Osa saarista rakennettiin pesimäsuojan vuoksi latvottujen puuryhmien läheisyyteen Suojapaikkojen määrää lisättiin myös kasvillisuusmättäiden ja maaliekopuiden avulla
Yhteenveto kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutöistä Kosteikon kaivu- ja muotoilutöiden kustannukset karkeasti eriteltynä: - Kosteikon ympärillä kiertävän huoltotien rungon kaivutyöt 20 h x 81,80 = 1636,00 sis. alv - Saarten ja vedenalaisten harjanteiden rakentaminen 22 h x 81,80 / h = 1800,00 sis. alv - Rantaviivan muotoilutyöt 12 h x 81,80 = 982,00 sis. alv - Lähteen suojaaminen 4 h x 81,80 = 327,00 - Kaivinkoneen siirtokustannukset 1190 sis. alv
Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti Kuva: Paavo Porkka Kuvat: Paavo Porkka
Kuvat molemmista päistä patoa 07.11.2013 Poikkeuksellisen kuivan kesän ja alkusyksyn aikana kosteikkoon ei juuri kertynyt vettä Marraskuun puoliväliin mennessä kosteikon vesipinta oli kuitenkin lähtenyt selvään nousuun Kuva: Juha Siekkinen Kuva: Juha Siekkinen
Kuva kosteikon pohjoispuolella sijaitsevalta kalliolta 29.12.2013 Kosteikon vesipinta on saavuttanut tavoitetasonsa ja yhtenäinen vesipeili välkehtii jo koko kosteikkoalueella Kuva: Mika Timo Niemelä Tonteri
Kuva kosteikkoalueelle alueen koillispuolella sijaitsevalta kalliojyrkänteeltä 29.12.2013 Kuva: Mika Timo Niemelä Tonteri
Kuva kosteikon kaakkoispuolen rinteestä 29.12.2013 Pato on säilyttänyt hyvin muotonsa, eikä merkittävää painumista ole tapahtunut Kuva: Mika Timo Niemelä Tonteri
Kuva kosteikon länsilaidalta 29.12.2013 Rantojen muokkaustöiden tulokset alkavat näkyä tavoitteeksi asetetuilla vedenkorkeuksilla