Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka viides kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus; vain henkilö itse voi määritellä sen. Esimerkiksi perheen äiti voi kokea yksinäisyyttä vaikka hänellä olisi paljonkin sukua ja ystäviä ympärillä
Haasteena yksinäisyys Pääkaupunkiseudulla yksinäisyys on yleistä lapsiperheiden keskuudessa (Falk 2015, Lyly & Högnabba 2016) Erityisesti yksinhuoltajuus altistaa yksinäisyydelle. Esim. Kolme neljäsosaa (76 %) helsinkiläisistä ATH-kyselyn vastaajista oli melko tai erittäin tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja 11 prosenttia oli melko tai erittäin tyytymättömiä näihin suhteisiin. Eniten ihmissuhteisiin tyytymättömiä olivat yksinhuoltajat (19 %). Vanhempien yksinäisyys voi periytyä lapsille (mm. Junttila 2009) Äitien yksinäisyys on isien yksinäisyyttä yleisempää. Kotona oleminen lapsen kanssa ja yksin jääminen ilman toisen aikuisen seuraa on ainakin yksi riskitekijä äidin väsymiselle.
Tuen saamisen vaikeus Monet vanhemmat kokevat, että vanhemmuuteen on vaikea saada tukea. Läheisverkostojen puute koetaan erityisenä haasteena lapsiperhe-elämässä. (HelsinkiMissio ja LSKL 2014) * Tarve puolueettomalle ja neutraalille tuelle voi olla valtava, etenkin jos sukulaiset asuvat muualla ja ystävät ovat eri elämäntilanteessa * Myös omien vanhempien erilaiset kasvatuskäsitykset voivat aiheuttaa hankaluutta vanhemmuuden jakamiseen
Miten perhe voi olla yksinäinen? Sosiaalinen yksinäisyys yksinhuoltajuus, lähiverkostojen puute tai hankalat välit lähiverkostoon. Puute samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä, elo eri tahdissa läheisten ja tuttujen kanssa. Aikuisen keskusteluseuran puute. Konkreettinen hankaluus lähteä lasten kanssa. Konkreettinen hankaluus liittyä yhteisöön, esim. kielitaito. Jumittunut tilanne Onhan mulla tuttuja, mutta ystävälläkin on kaksi pientä lasta ja eihän me voida joka päivä nähdä. Et tuli sellainen, kun käveli kaupungilla, että ois kiva, kun ois joku kenen kanssa mennä kahville ja jutella niitä näitä. Kuitenkin oli niin paljon ajatuksia äitiydestä ja kun ei halunnut sitä ystävää niin paljoa aina, kun hänellä on ne omat. Äiti, pieni lapsi
Emotinaalinen yksinäisyys Emotionaalinen yksinäisyys Elämänmuutoksen tuoma hämmennys/kriisi Tunne, ettei voi pyytää apua Hankalaa lähteä sosiaalisiin tapahtumiin tai pois kotoa lapsen kanssa. Halu tulla kuulluksi omana itsenään (esim. muutakin kuin lapsiin liittyviä asioita). Tarve neutraalille, puolueettomalle kuulijalle Erilaisuuden tunne, vaikeus liittyä yhteisöön Kriisi perheessä Jumittunut tilanne Emotionaalinen yksinäisyys on hankalampaa havaita kuin sosiaalinen yksinäisyys! Monet kokevat syystä tai toisesta itsensä erilaiseksi, vaikka ulkopuolelta näyttävät ihan tavalliselta. Kokevat, etteivät voi liittyä yhteisöön, mm. leikkipuiston porukoihin. Varhaisen tuen työntekijä
Erkan tarina; miksi hain tukea yksinäisyyteen?
Äiti- ja isämentoritoiminta: välittämisen ja arvostuksen tunnetta Henkilökemiat vanhemman omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet ovat mentorivalinnan perustana Neutraalius, puolueettomuus, ulkopuolisuus Mentorin tehtävänä ei ole tuputtaa omia näkemyksiään vaan peilata ajatuksia yhdessä vanhemman kanssa. Vapaaehtoisuus tapaamisten lähtökohtana mentori on halunnut antaa aikaansa toiselle vapaaehtoisesti Vertaisuus mentori ei ole asiantuntija, puolestatekijä tai neuvoja. Vapaamuotoisuus mentorisuhteen osapuolilla on vapaus päättää itse siitä, mitä tekevät tai mistä puhuvat tapaamisilla. Positiivisuus mentorisuhteessa ei lähdetä ongelmapohjalta. Osapuolet voivat vapaasti tehdä sitä, mikä on kivaa, hakea iloa. Subjektiivinen kokemus tarpeesta suhteen perustana Kokemus siitä, että tarvitsee jonkun tukea tai läsnäoloa arkeen riittää. Ammattimaisesti suunniteltu ja koordinoitu prosessi Sopivan kohderyhmän suunnittelun, tavoitteiden sekä taustaprosessien on oltava ammattimaisesti koordinoituja.
Miksi äiti - ja isämentoritoiminta vähentää yksinäisyyttä? Sosiaalinen tuki: koostuu tiedosta, että joku välittää sinusta ja arvostaa sinua sekä kuulumisesta johonkin ryhmään tai sosiaaliseen verkostoon (Cobb 1976). Sosiaalinen tuki, tärkeä osa perheiden hyvinvointia ja sen vähyys tai sen vahvistaminen vaikuttaa perheiden hyvinvointiin. Mentorisuhde toimii kaikilla Masin et. al (2011) tunnistamilla yksinäisyyden vähentämiseen pyrkivän strategian alueilla 1. sosiaalisten taitojen parantaminen 2. sosiaalisen tuen lisääminen 3. sosiaalisten kontaktien lisääminen sekä 4. haitallisiin sosiaalisen tietoisuuden malleihin (negatiiviset käsitykset itsestä ja siitä, miten muut näkevät itsen) vaikuttaminen
Lähteet: Junttila, Niina; Kavereita nolla (2015) Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena perheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kokemukset (2015, toim. Henrietta Grönlund). HelsinkiMission julkaisu. Lyly & Högnabba 2016.Linkki julkaisuun; http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/sosiaalipalvelujakoskeva-tieto-parempaan-kayttoon