Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
|
|
- Tommi Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
2 HelsinkiMissio 132 vuotias sosiaalialan järjestö, joka toimii Helsingissä. Juuret 1883 perustetussa Helsingin Kaupunkilähetyksessä 2005 lähtien HelsinkiMissio Alusta alkaen toiminnan tarkoitus on ollut auttaa kaupungin köyhiä. Ajan kuluessa köyhyys on muuttanut muotoaan: nykyisin pahin köyhyys nähdään yksinäisyydessä. MISSIO Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaikki toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. ARVOT Läsnäolo Suopeus Uskallus
3 Yksilöllistä ja ryhmämuotoista ammattiapua psykoterapeuttien ja kriisityöntekijöiden kautta niin senioreille kuin tukea tarvitseville nuorille. Aikaa, läsnäoloa ja tukea yli 600 koulutetun vapaaehtoisen voimin niin senioreiden keikka-avun, lapsiperhetyön, tukihenkilöiden, puhelinpäivystyksen kuin ryhmien muodossa. Musiikkikoulu Resonaari Aggredi Vapaaehtoistoiminta on ammattimaisesti koordinoitua. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus, työnohjaus sekä tarjotaan lisäkoulutuksia ja virkistyksiä.
4 Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheille Tavoitteet: 1) Tukea perheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin, ja ehkäistä näin ennalta haasteiden muuttuminen ongelmiksi. 2) Tarjota monipuolisia toimintamahdollisuuksia ja tehdä kynnys matalaksi lasten ja perheiden auttamistoimintaan, sekä mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan anti suurelle kiinnostuneiden joukolle. Asiakasohjaus mentoritoimintaan tapahtuu yhteistyössä Helsingin kaupungin neuvolan ja varhaisen tuen kanssa.
5 HelsinkiMissio huolehtii mentorin ja perheen yhdistämisestä ja seuraa ja ohjaa suhteen etenemistä. Yhteistyötä kaupungin työntekijöiden kanssa tehdään myös perheiden tilanteiden seurannassa. Neuvoloiden, kotipalvelun ja varhaisen tuen työntekijät ovat osallistuneet koulutukseen, jossa mentoritoimintaa ja sen periaatteita on käyty läpi. Mentorikoulutettavat valitaan hakemusten, haastattelujen ja koulutuksen perusteella. Mentorikoulutuksia on neljä kertaa vuodessa. Mentorin ja mentoroitavan yhdistäminen on aina yksilöllinen prosessi. Koordinaattori valitsee toisilleen potentiaalisesti sopivat henkilöt taustatietojen perusteella.
6 Asiakkaiden sopivuudesta mentoriohjelmaan keskustellaan ohjaavan kaupungin työntekijän kanssa (perheellä ei voi olla aktiivista lastensuojelun asiakkuutta ja/tai vakavaa päihde- tai mielenterveysongelmaa. Ei perheväkivaltaa.) Mentorin ja vanhemman (vanhempien) ensitapaaminen eli yhdistäminen tapahtuu HelsinkiMissiossa, kuten myös koko prosessin seuranta ja koordinointi. Tapaamisen jälkeen mentoripari tapaa itsenäisesti n. kahden viikon välein. Seurantatapaamiset HelsinkiMissiossa puolen vuoden sekä vuoden jälkeen suhteen alusta. Tällä hetkellä yhdistettyjä mentori-mentoroitava-pareja on 60. Mentori ei ole siivooja tai lastenhoitaja. Toiminnan fokuksena on auttaa lapsiperheitä tukemalla vanhempien jaksamista. Suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Kummankin osapuolen täytyy saada siitä jotain itselleen.
7 Tutkimus Pelastakaa sukupolvi - hankkeessa Laadullista tutkimusta ja arviointia mentoritoiminnan vaikutuksista pohjautuen mentoroitavien, kaupungin työntekijöiden sekä mentorien omiin kokemuksiin. Ainesto: Puolistrukturoidut yksilö- ja ryhmähaastattelut Kyselyt Koulutus- ja muut palautteet Tällä hetkellä aineistoa on n. 20 tuntia: 6 mentoroitavaa (4 tulossa), 6 mentoria ja 20 varhaisen tuen työntekijää. 40 neuvolan työntekijää haastatellaan keväällä lopussa toteutettiin internet-paneeli 1000 hengen otannalla yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton kanssa. Paneelissa lapsiperheiltä kysyttiin avun tarpeesta ja avun saamisesta sekä haasteista, joita lapsiperheet kohtaavat. Paneelin toteutti Taloustutkimus.
8 Tutkimuskysymykset: 1. Mitä vaikutuksia/merkityksiä HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnalla on ollut asiakasperheille/kaupungin työntekijöille? 2. Minkälaisiin tarpeisiin vapaaehtoistoiminta on perheissä kohdentunut? 3. Onko HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta vaikuttanut ammatillisen työn tarpeeseen ja jos, niin miten? 4. Minkälaisena kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö näyttäytyy Pelastakaa sukupolvi hankkeessa? 5. Mitä on ennaltaehkäisevä työ? Onko olemassa jokin avuntarpeen alue, jolla mentoritoiminnan edustama ihminen ihmiselle vapaaehtoistoiminta on tehokkaimmillaan/tehokkain apu? Metodina on pääosin laadullinen sisällönanalyysi, jolla aineistoa teemoitellaan ja kootaan laajemmiksi asiakokonaisuuksiksi ja asiayhteyksiksi.
9 Aineiston analyysilla tähdätään tämän lisäksi vastaamaan myös laajemmin kysymykseen vapaaehtoistyön vaikuttavuudesta, erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi analyysissa nostetaan esille kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyöhön liittyviä teemoja. Analyysia peilataan kerättäviin määrällisiin aineistoihin sekä vapaaehtoistoimintaa, sen vaikuttavuutta sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä koskevaan aiempaan tutkimukseen. Tuloksia julkaistaan akateemisina artikkeleina sekä erilaisina laajemmalle yleisölle suunnattuina julkaisuina (esim. HelsinkiMission raportti) ja seminaareina.
10 Alustavia tuloksia Perheiden tarpeet, joihin mentorin on koettu vastaavan: Yksinäisyys Sosiaalinen yksinäisyys - yksinhuoltajuus, lähiverkostojen puute tai hankalat välit lähiverkostoon. Puute samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä, elo eri tahdissa läheisten ja tuttujen kanssa. Aikuisen keskusteluseuran puute. Konkreettinen hankaluus lähteä lasten kanssa. Konkreettinen hankaluus liittyä yhteisöön, esim. kielitaito. Onhan mulla tuttuja, mutta ystävälläkin on kaksi pientä lasta ja eihän me voida joka päivä nähdä. Et tuli sellanen, kun käveli kaupungilla, että ois kiva, kun ois joku kenen kanssa mennä kahville ja jutella niitä näitä. Kuitenkin oli niin paljon ajatuksia äitiydestä ja kun ei halunnut sitä ystävää niin paljoa aina, kun hänellä on ne omat. Joku, joka tulee ja lähtee äidin ja lasten kanssa johonkin, puistoon, ulkoilemaan. Et sais puhua jonkun aikuisen ihmisen kanssa. Ystäväsuhteita, suomalaisen aikuisen elämään, jonka kanssa voi jakaa ja joka voi kertoa, mitä kaikkea täällä on. Puhua suomea.
11 Emotionaalinen yksinäisyys tunne, ettei voi pyytää apua. Hankalaa lähteä sosiaalisiin tapahtumiin tai pois kotoa lapsen kanssa. Halu tulla kuulluksi omana itsenään (esim. muutakin kuin lapsiin liittyviä asioita). Tarve neutraalille, puolueettomalle kuulijalle. Erilaisuuden tunne, vaikeus liittyä yhteisöön. Mä halusin keskusteluun ihmisen, koska multa puuttuu se kotoa, mulla ei oo sitä, kenen kanssa mä pystyn sitte niinku säännöllisesti näkemään ja juttelemaan. Mul on äitikavereita, mul on omat kaverit sitte taas niinku, mut sitte se semmonen, sieltä puuttu jotaki. Lähinnä mulle keskusteluseuraa, tavallaan omaa aikaa. Pääsee juttelemaan ihan omista lähtökohdistaan, ihmiselle, joka ymmärtää. Monet kokevat syystä tai toisesta itsensä erilaiseksi, vaikka ulkopuolelta näyttävät ihan tavalliselta. Kokevat, etteivät voi liittyä yhteisöön, mm. leikkipuiston porukoihin.
12 Kriisi tarve peilata ajatuksia jonkun ulkopuolisen kanssa kuormittavan tilanteen keskellä/jälkeen. Otin meidän terveydenhoitajaan yhteyttä. Oli aika kaaosta talvella ja hän suositteli tätä. Meillä oli monta raskasta asiaa yhteen putkeen Sitten otin yhteyttä, että mitä mä teen?. Enkä halunnut kuormittaa enää näitä läheisiä omilla asioillani. Muutamalla kaverillakin oli tosi isoja juttuja. Tuli tunne, että ei enää. Mä erosin ja jäin pienen pojan yksinhuoltajaksi ja siinä oli ajatus, että toisaalta se ero teki kipeetä ja siinä oli oman jaksamisen kanssa vaikeuksia ja toisaalta mulla oli huoli siitä, että mä en äitinä riitä pojalle. Avioerot, skismat, tulehtuneet välit, ristiriidat uuvuttavat ja väsyttävät, yksinäisyyttä. Ei suoraan parisuhteeseen vaan jotain lisää perheeseen, näkökulmaa.
13 Jumittunut tilanne - aloitekyvyttömyys, neuvottomuus, alakuloisuus Joku tarve tai paine perhettä uuvuttaa, ilon tuomista ja uutta näkökulmaa, pääsevät liikkeelle. Ulkopuolinen ihminen tulee ja näyttää, että esim. rahan puute ei ole rajoite. Tsempparia, mielialan kohottajaa, joka tuo uutta näkemystä perheeseen. Jotta mä jaksan, mä tarviin sen avun, jotta mä pystyn tukee mun lasta. Mentori on tukenut kahdella tavalla: hänellä on tietotaitoa siitä, mistä voi saada käytännön apua julkiselta sektorilta ja osannut neuvoa siinä. Ja toisaalta hän on itse elänyt samanlaisen elämänvaiheen, ollut yksinhuoltaja ja tietää minkälaisen tunnepolun siinä käy läpi.
14 Koetut vaikutukset: Mitä ja miksi? Yksinäisyys on vähentynyt Mentori antaa aikaansa vapaaehtoisesti ja mentorisuhde on tasaarvoinen, mentoroitavan tilanteesta lähtevä, mutta molemmille antava suhde. Molemmat ovat saajan ja antajan roolissa. Mentorin tapaamiset ovat säännöllisesti ja erikseen pyytämättä, koko suhteen pointtina on olla ihminen ihmistä varten. Mentori on lähtenyt mukaan kodin ulkopuolelle, ihmisten pariin. Siitä tulee hyvä olo, et nyt mä meen ja mä en aina oo yksin tuolla. Ja kun sovitaan aina, että nähään kahden viikon päästä ja yleensä tapaamiset on osuneet siihen, kun on ollut vähän apea olo, niin sitten kun ollaan nähty, se on ollut kiva, piristävä hetki. Kohtaamiset ovat tulleet oikealla hetkellä. Asiakas pääsee ulos kotoa ja saa peilausta elämään. Kokemuksia siitä, että lapsen kanssa voi lähteä ulos, eikä se olekaan niin vaikeaa. Että vaikeudet ja haasteet eivät olekaan poikkeuksellisia, vaan tavallisia ja niistä selvitään.
15 Vanhemman oma toimijuus on vahvistunut Kun mentori on lähtenyt vanhemman mukaan sosiaalisiin tilanteisiin (perhekahvilat, leikkipuistot ) tai auttanut alkuun asioiden selvittelyssä (uuden asunnon hakeminen ), vanhempi on alkanut tehdä näitä myös ilman mentoria. Mentorilla on aikaa tehdä näitä asioita, tapaamisten sisältö on vapaasti määriteltävissä vanhemman toiveiden pohjalta. Ulkopuolisen näkökulman ja ajatusten vaihdon myötä vanhemman oma kuva itsestään ja ajatuksistaan on tullut positiivisemmaksi ja vahvemmaksi. Jaksaminen on parantunut.
16 Omaa jaksamista parantanut. Kun on samanlaisten asioiden kanssa ollut tekemisissä aikaisemminkin, on ollut hyvä kelata niitä. Ulkopuolisen kanssa ei tarvitse ottaa puolia tai varoa kritisoimasta jotain. Hän on neutraali. Kun ei tunne, ei tarvitse miettiä, jos hän vaikka kohtaisi näitä ihmisiä. Sukulaissuhteet on aina kompleksisia. Kivaa, että mentori omaa samanlaisia kokemuksia, mutta on ulkopuolinen. Heti positiivista vaikutusta, on tykännyt hirveesti. Isän roolia on saatu mukaan perheeseen, perheen yhteisyys lisääntynyt. Isä ei aiemmin ottanut vastuuta perheestä. Mentori on tuonut näkemystä sinne ja vahvistanut äidin tunnetta (isän vastuunoton pakosta).
17 Estänyt ongelmien kasvamisen/kehittymisen Kun apua on saatu ajoissa, haasteet eivät ole kasvaneet ongelmiksi tai kriiseiksi: yksinäisyys ja vaikeus lähteä pois kotoa jatkuessaan johtaa eristäytymiseen ja laskee mielialaa. Kriisit eivät ole pahentuneet ja niistä on selvitty nopeammin. Jos en ois silloin uskaltanut sanoa itselleni, että olen yksinäinen ja tarvitsen jonkun, en ole ihan varma, mutta veikkaan, että mulle olisi tullut joku masennus tai olisi mennyt syvemmälle sinne, koska mulla on ollut taipumusta masennukseenkin. Kun ei kuitenkaan ihan huonosti voinut, vaan tiesi, että se on ihan tuosta kiinni, haluan vaan jutella asioista, normaalia asioiden jakamista. Todennäköisesti tää on lyhentänyt mun tuskien taivalta ainakin kahdella vuodella. Mulla ois mennyt huomattavasti pidempi aika päästä tähän pisteeseen ilman sitä tukea. Kun se apu tuli juuri siihen kohtaan, kun on vajonnut pohjalle, mutta ei ole ehtinyt siellä rypeä, niin siitä ylösnouseminen on paljon nopeempaa.
18 Koko perheen tilanne on helpottunut Vanhemman mieliala on kohentunut ja tätä kautta koko perheen tunnelma keventynyt Ulkopuolinen, uusi ihminen on tuonut uutta perspektiiviä perheen sisälle Vanhemman saama tuki on auttanut puolestaan häntä tukemaan lasta Asiakkaissa on huomannut tarpeen omalle äitihahmolle, tarve saada äiti tai isoäiti sinne kotiin, jolta voisi itse saada lämpöä ja turvaa, jotta voisi sitä sitten itse lapselle antaa. Monilla on ylisukupolvisia asioita. Yleensä aina kun ollaan tavattu, on tullut hyvä olo. Mullakin on ollut ilo tavata toinen ihminen. Kyl se on mulle ollu helpotus ja sitten miehellekin, että mä en oo aina ollut niin surullinen. Et sekin huomasi, että aina kun tulin tapaamisesta, tuli parempi mieli. Ja on vaikuttanut siihen surullisuuteen myös tapaamisten välillä, tietää aina, että on ollut mukava nähdä ja on odottanut sitä.
19 Ammatillisen avun tarve on vähentynyt ja sitä on helpompi rajata Varhaisen tuen työntekijät ovat voineet lopettaa työskentelynsä aiemmin niissä perheissä, joissa mentori on vastannut perheiden tarpeisiin Varhaisen tuen työntekijöillä on nyt jotain, jota tarjota vanhemmille, joiden haasteena on yksinäisyys ja tarve ihmisen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Ammattilainen ei voi tähän vastata, koska tapaamisten kesto ja määrä on rajoitettu. Tapaamisilla on tietty päämäärä ja kun se on saavutettu, tapaamiset päättyvät. Ehkä mua olisi tarvittu enemmän. Nyt selvästi tavataan vähemmän, ei ole tarvetta. Nyt on hänellä ihminen, jonka kanssa keskustella.
20 Ainakin on hyvä, että on paikkoja mihin ohjata ja ottaa yhteyttä, kun tulee sitten tälläisiä tilanteita, että tarvitsee ystävää. Näköalaa ja avaruutta omaan työhön. Yksinäisyyteen ja seuran tarpeeseen mentori voi olla turva, turvaverkko. Joku tietää olemassaolostasi, on kiinnostunut ja haluaa käydä, eikä saa palkkaa siitä. Meillä aika on paljon rajatumpi, mentori voi toimia löyhemmin.
21 Mentoritoiminnan vaikuttavuuden ydin Me olemme lyhyemmän aikaa ja mentorit voivat olla pidemmän aikaa ja eri aikoina. Kemiat osuu hyvin yhteen ja sitä on nimenomaan haettu. Me emme voi tietää osuuko ne yhteen, eikä sille anneta merkitystä. Meillä on asiakas-ammattilainen-suhde. Mentorilla ja mentoroitavalla suhde on iloinen ja mukava, läheisempi. Voivat pohtia yhdessä mitä haluavat. Meillä asiakkaan tarpeesta lähteminen voi silti tarkoittaa ikävien asioiden käsittelyä. Vapaaehtoinen käy vapaaehtoisesti. Varhaisen tuen työntekijä Ennaltaehkäisevää apua on se, että joku kysyy mitä sulle kuuluu ja myös kuuntelee sen vastauksen. Asiakas Että joku haluaa vapaaehtoisesti antaa aikaansa sulle. Se on pyhää. Asiakas
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSET: MITÄ NE OVAT JA MITEN NIITÄ VOIDAAN TUTKIA? Hanna Falk, tutkija, VTT
VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSET: MITÄ NE OVAT JA MITEN NIITÄ VOIDAAN TUTKIA? Hanna Falk, tutkija, VTT Vapaaehtoistoiminnan vaikutusten tutkimus Tutkimus HelsinkiMission isä ja äitimentoritoiminnasta Mikä
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotJärjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta
Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija
VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija MENTORISUHDEPROSESSI ASIAKAS Tarve matalan kynnyksen tuelle KAUPUNGIN TT Ohjaa asiakkaan
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto
VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotEntten tentten ja pelistä pois? 2016
Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotLapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012
Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotLAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA
LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotSinettiseminaari 2013 ryhmätyöt
Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa Kohtaamisesta osallisuuteen, osallisuudesta toimijuuteen Parhaimmillaan osallisuus (engagement) johtaa toimijuuteen
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki
VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotYksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut
Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari-hanke 1.1.2011-31.12.2014 Mikkelin kaupungin nuorten ohjauspalvelujen
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotNo, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?
Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien
LisätiedotPALAUTEKYSELYN TULOKSET
Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
Lisätiedot- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen
LisätiedotIhminen järjestelmän keskiössä
Ihminen järjestelmän keskiössä 21.3.2018 Uskallatko katsoa, miltä 100 vuotias Suomi näyttää? me. Turhautuminen Merkitysten puute Ulkopuolisuus Ulkopuolisuus Yksinäisyys Masentunut mieli Tietojen ja taitojen
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN
VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
Lisätiedot1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet
1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa.
LisätiedotMitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009
Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotHuostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä
Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotLuottamus sytyttää - oletko valmis?
16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013
Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Lisätiedot1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.
1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
Lisätiedot