Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Transkriptio

1 Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

2 HelsinkiMissio 132 vuotias sosiaalialan järjestö, joka toimii Helsingissä. Juuret 1883 perustetussa Helsingin Kaupunkilähetyksessä 2005 lähtien HelsinkiMissio Alusta alkaen toiminnan tarkoitus on ollut auttaa kaupungin köyhiä. Ajan kuluessa köyhyys on muuttanut muotoaan: nykyisin pahin köyhyys nähdään yksinäisyydessä. MISSIO Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaikki toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. ARVOT Läsnäolo Suopeus Uskallus

3 Yksilöllistä ja ryhmämuotoista ammattiapua psykoterapeuttien ja kriisityöntekijöiden kautta niin senioreille kuin tukea tarvitseville nuorille. Aikaa, läsnäoloa ja tukea yli 600 koulutetun vapaaehtoisen voimin niin senioreiden keikka-avun, lapsiperhetyön, tukihenkilöiden, puhelinpäivystyksen kuin ryhmien muodossa. Musiikkikoulu Resonaari Aggredi Vapaaehtoistoiminta on ammattimaisesti koordinoitua. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus, työnohjaus sekä tarjotaan lisäkoulutuksia ja virkistyksiä.

4 Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheille Tavoitteet: 1) Tukea perheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin, ja ehkäistä näin ennalta haasteiden muuttuminen ongelmiksi. 2) Tarjota monipuolisia toimintamahdollisuuksia ja tehdä kynnys matalaksi lasten ja perheiden auttamistoimintaan, sekä mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan anti suurelle kiinnostuneiden joukolle. Asiakasohjaus mentoritoimintaan tapahtuu yhteistyössä Helsingin kaupungin neuvolan ja varhaisen tuen kanssa.

5 HelsinkiMissio huolehtii mentorin ja perheen yhdistämisestä ja seuraa ja ohjaa suhteen etenemistä. Yhteistyötä kaupungin työntekijöiden kanssa tehdään myös perheiden tilanteiden seurannassa. Neuvoloiden, kotipalvelun ja varhaisen tuen työntekijät ovat osallistuneet koulutukseen, jossa mentoritoimintaa ja sen periaatteita on käyty läpi. Mentorikoulutettavat valitaan hakemusten, haastattelujen ja koulutuksen perusteella. Mentorikoulutuksia on neljä kertaa vuodessa. Mentorin ja mentoroitavan yhdistäminen on aina yksilöllinen prosessi. Koordinaattori valitsee toisilleen potentiaalisesti sopivat henkilöt taustatietojen perusteella.

6 Asiakkaiden sopivuudesta mentoriohjelmaan keskustellaan ohjaavan kaupungin työntekijän kanssa (perheellä ei voi olla aktiivista lastensuojelun asiakkuutta ja/tai vakavaa päihde- tai mielenterveysongelmaa. Ei perheväkivaltaa.) Mentorin ja vanhemman (vanhempien) ensitapaaminen eli yhdistäminen tapahtuu HelsinkiMissiossa, kuten myös koko prosessin seuranta ja koordinointi. Tapaamisen jälkeen mentoripari tapaa itsenäisesti n. kahden viikon välein. Seurantatapaamiset HelsinkiMissiossa puolen vuoden sekä vuoden jälkeen suhteen alusta. Tällä hetkellä yhdistettyjä mentori-mentoroitava-pareja on 60. Mentori ei ole siivooja tai lastenhoitaja. Toiminnan fokuksena on auttaa lapsiperheitä tukemalla vanhempien jaksamista. Suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Kummankin osapuolen täytyy saada siitä jotain itselleen.

7 Tutkimus Pelastakaa sukupolvi - hankkeessa Laadullista tutkimusta ja arviointia mentoritoiminnan vaikutuksista pohjautuen mentoroitavien, kaupungin työntekijöiden sekä mentorien omiin kokemuksiin. Ainesto: Puolistrukturoidut yksilö- ja ryhmähaastattelut Kyselyt Koulutus- ja muut palautteet Tällä hetkellä aineistoa on n. 20 tuntia: 6 mentoroitavaa (4 tulossa), 6 mentoria ja 20 varhaisen tuen työntekijää. 40 neuvolan työntekijää haastatellaan keväällä lopussa toteutettiin internet-paneeli 1000 hengen otannalla yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton kanssa. Paneelissa lapsiperheiltä kysyttiin avun tarpeesta ja avun saamisesta sekä haasteista, joita lapsiperheet kohtaavat. Paneelin toteutti Taloustutkimus.

8 Tutkimuskysymykset: 1. Mitä vaikutuksia/merkityksiä HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnalla on ollut asiakasperheille/kaupungin työntekijöille? 2. Minkälaisiin tarpeisiin vapaaehtoistoiminta on perheissä kohdentunut? 3. Onko HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta vaikuttanut ammatillisen työn tarpeeseen ja jos, niin miten? 4. Minkälaisena kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö näyttäytyy Pelastakaa sukupolvi hankkeessa? 5. Mitä on ennaltaehkäisevä työ? Onko olemassa jokin avuntarpeen alue, jolla mentoritoiminnan edustama ihminen ihmiselle vapaaehtoistoiminta on tehokkaimmillaan/tehokkain apu? Metodina on pääosin laadullinen sisällönanalyysi, jolla aineistoa teemoitellaan ja kootaan laajemmiksi asiakokonaisuuksiksi ja asiayhteyksiksi.

9 Aineiston analyysilla tähdätään tämän lisäksi vastaamaan myös laajemmin kysymykseen vapaaehtoistyön vaikuttavuudesta, erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi analyysissa nostetaan esille kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyöhön liittyviä teemoja. Analyysia peilataan kerättäviin määrällisiin aineistoihin sekä vapaaehtoistoimintaa, sen vaikuttavuutta sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä koskevaan aiempaan tutkimukseen. Tuloksia julkaistaan akateemisina artikkeleina sekä erilaisina laajemmalle yleisölle suunnattuina julkaisuina (esim. HelsinkiMission raportti) ja seminaareina.

10 Alustavia tuloksia Perheiden tarpeet, joihin mentorin on koettu vastaavan: Yksinäisyys Sosiaalinen yksinäisyys - yksinhuoltajuus, lähiverkostojen puute tai hankalat välit lähiverkostoon. Puute samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä, elo eri tahdissa läheisten ja tuttujen kanssa. Aikuisen keskusteluseuran puute. Konkreettinen hankaluus lähteä lasten kanssa. Konkreettinen hankaluus liittyä yhteisöön, esim. kielitaito. Onhan mulla tuttuja, mutta ystävälläkin on kaksi pientä lasta ja eihän me voida joka päivä nähdä. Et tuli sellanen, kun käveli kaupungilla, että ois kiva, kun ois joku kenen kanssa mennä kahville ja jutella niitä näitä. Kuitenkin oli niin paljon ajatuksia äitiydestä ja kun ei halunnut sitä ystävää niin paljoa aina, kun hänellä on ne omat. Joku, joka tulee ja lähtee äidin ja lasten kanssa johonkin, puistoon, ulkoilemaan. Et sais puhua jonkun aikuisen ihmisen kanssa. Ystäväsuhteita, suomalaisen aikuisen elämään, jonka kanssa voi jakaa ja joka voi kertoa, mitä kaikkea täällä on. Puhua suomea.

11 Emotionaalinen yksinäisyys tunne, ettei voi pyytää apua. Hankalaa lähteä sosiaalisiin tapahtumiin tai pois kotoa lapsen kanssa. Halu tulla kuulluksi omana itsenään (esim. muutakin kuin lapsiin liittyviä asioita). Tarve neutraalille, puolueettomalle kuulijalle. Erilaisuuden tunne, vaikeus liittyä yhteisöön. Mä halusin keskusteluun ihmisen, koska multa puuttuu se kotoa, mulla ei oo sitä, kenen kanssa mä pystyn sitte niinku säännöllisesti näkemään ja juttelemaan. Mul on äitikavereita, mul on omat kaverit sitte taas niinku, mut sitte se semmonen, sieltä puuttu jotaki. Lähinnä mulle keskusteluseuraa, tavallaan omaa aikaa. Pääsee juttelemaan ihan omista lähtökohdistaan, ihmiselle, joka ymmärtää. Monet kokevat syystä tai toisesta itsensä erilaiseksi, vaikka ulkopuolelta näyttävät ihan tavalliselta. Kokevat, etteivät voi liittyä yhteisöön, mm. leikkipuiston porukoihin.

12 Kriisi tarve peilata ajatuksia jonkun ulkopuolisen kanssa kuormittavan tilanteen keskellä/jälkeen. Otin meidän terveydenhoitajaan yhteyttä. Oli aika kaaosta talvella ja hän suositteli tätä. Meillä oli monta raskasta asiaa yhteen putkeen Sitten otin yhteyttä, että mitä mä teen?. Enkä halunnut kuormittaa enää näitä läheisiä omilla asioillani. Muutamalla kaverillakin oli tosi isoja juttuja. Tuli tunne, että ei enää. Mä erosin ja jäin pienen pojan yksinhuoltajaksi ja siinä oli ajatus, että toisaalta se ero teki kipeetä ja siinä oli oman jaksamisen kanssa vaikeuksia ja toisaalta mulla oli huoli siitä, että mä en äitinä riitä pojalle. Avioerot, skismat, tulehtuneet välit, ristiriidat uuvuttavat ja väsyttävät, yksinäisyyttä. Ei suoraan parisuhteeseen vaan jotain lisää perheeseen, näkökulmaa.

13 Jumittunut tilanne - aloitekyvyttömyys, neuvottomuus, alakuloisuus Joku tarve tai paine perhettä uuvuttaa, ilon tuomista ja uutta näkökulmaa, pääsevät liikkeelle. Ulkopuolinen ihminen tulee ja näyttää, että esim. rahan puute ei ole rajoite. Tsempparia, mielialan kohottajaa, joka tuo uutta näkemystä perheeseen. Jotta mä jaksan, mä tarviin sen avun, jotta mä pystyn tukee mun lasta. Mentori on tukenut kahdella tavalla: hänellä on tietotaitoa siitä, mistä voi saada käytännön apua julkiselta sektorilta ja osannut neuvoa siinä. Ja toisaalta hän on itse elänyt samanlaisen elämänvaiheen, ollut yksinhuoltaja ja tietää minkälaisen tunnepolun siinä käy läpi.

14 Koetut vaikutukset: Mitä ja miksi? Yksinäisyys on vähentynyt Mentori antaa aikaansa vapaaehtoisesti ja mentorisuhde on tasaarvoinen, mentoroitavan tilanteesta lähtevä, mutta molemmille antava suhde. Molemmat ovat saajan ja antajan roolissa. Mentorin tapaamiset ovat säännöllisesti ja erikseen pyytämättä, koko suhteen pointtina on olla ihminen ihmistä varten. Mentori on lähtenyt mukaan kodin ulkopuolelle, ihmisten pariin. Siitä tulee hyvä olo, et nyt mä meen ja mä en aina oo yksin tuolla. Ja kun sovitaan aina, että nähään kahden viikon päästä ja yleensä tapaamiset on osuneet siihen, kun on ollut vähän apea olo, niin sitten kun ollaan nähty, se on ollut kiva, piristävä hetki. Kohtaamiset ovat tulleet oikealla hetkellä. Asiakas pääsee ulos kotoa ja saa peilausta elämään. Kokemuksia siitä, että lapsen kanssa voi lähteä ulos, eikä se olekaan niin vaikeaa. Että vaikeudet ja haasteet eivät olekaan poikkeuksellisia, vaan tavallisia ja niistä selvitään.

15 Vanhemman oma toimijuus on vahvistunut Kun mentori on lähtenyt vanhemman mukaan sosiaalisiin tilanteisiin (perhekahvilat, leikkipuistot ) tai auttanut alkuun asioiden selvittelyssä (uuden asunnon hakeminen ), vanhempi on alkanut tehdä näitä myös ilman mentoria. Mentorilla on aikaa tehdä näitä asioita, tapaamisten sisältö on vapaasti määriteltävissä vanhemman toiveiden pohjalta. Ulkopuolisen näkökulman ja ajatusten vaihdon myötä vanhemman oma kuva itsestään ja ajatuksistaan on tullut positiivisemmaksi ja vahvemmaksi. Jaksaminen on parantunut.

16 Omaa jaksamista parantanut. Kun on samanlaisten asioiden kanssa ollut tekemisissä aikaisemminkin, on ollut hyvä kelata niitä. Ulkopuolisen kanssa ei tarvitse ottaa puolia tai varoa kritisoimasta jotain. Hän on neutraali. Kun ei tunne, ei tarvitse miettiä, jos hän vaikka kohtaisi näitä ihmisiä. Sukulaissuhteet on aina kompleksisia. Kivaa, että mentori omaa samanlaisia kokemuksia, mutta on ulkopuolinen. Heti positiivista vaikutusta, on tykännyt hirveesti. Isän roolia on saatu mukaan perheeseen, perheen yhteisyys lisääntynyt. Isä ei aiemmin ottanut vastuuta perheestä. Mentori on tuonut näkemystä sinne ja vahvistanut äidin tunnetta (isän vastuunoton pakosta).

17 Estänyt ongelmien kasvamisen/kehittymisen Kun apua on saatu ajoissa, haasteet eivät ole kasvaneet ongelmiksi tai kriiseiksi: yksinäisyys ja vaikeus lähteä pois kotoa jatkuessaan johtaa eristäytymiseen ja laskee mielialaa. Kriisit eivät ole pahentuneet ja niistä on selvitty nopeammin. Jos en ois silloin uskaltanut sanoa itselleni, että olen yksinäinen ja tarvitsen jonkun, en ole ihan varma, mutta veikkaan, että mulle olisi tullut joku masennus tai olisi mennyt syvemmälle sinne, koska mulla on ollut taipumusta masennukseenkin. Kun ei kuitenkaan ihan huonosti voinut, vaan tiesi, että se on ihan tuosta kiinni, haluan vaan jutella asioista, normaalia asioiden jakamista. Todennäköisesti tää on lyhentänyt mun tuskien taivalta ainakin kahdella vuodella. Mulla ois mennyt huomattavasti pidempi aika päästä tähän pisteeseen ilman sitä tukea. Kun se apu tuli juuri siihen kohtaan, kun on vajonnut pohjalle, mutta ei ole ehtinyt siellä rypeä, niin siitä ylösnouseminen on paljon nopeempaa.

18 Koko perheen tilanne on helpottunut Vanhemman mieliala on kohentunut ja tätä kautta koko perheen tunnelma keventynyt Ulkopuolinen, uusi ihminen on tuonut uutta perspektiiviä perheen sisälle Vanhemman saama tuki on auttanut puolestaan häntä tukemaan lasta Asiakkaissa on huomannut tarpeen omalle äitihahmolle, tarve saada äiti tai isoäiti sinne kotiin, jolta voisi itse saada lämpöä ja turvaa, jotta voisi sitä sitten itse lapselle antaa. Monilla on ylisukupolvisia asioita. Yleensä aina kun ollaan tavattu, on tullut hyvä olo. Mullakin on ollut ilo tavata toinen ihminen. Kyl se on mulle ollu helpotus ja sitten miehellekin, että mä en oo aina ollut niin surullinen. Et sekin huomasi, että aina kun tulin tapaamisesta, tuli parempi mieli. Ja on vaikuttanut siihen surullisuuteen myös tapaamisten välillä, tietää aina, että on ollut mukava nähdä ja on odottanut sitä.

19 Ammatillisen avun tarve on vähentynyt ja sitä on helpompi rajata Varhaisen tuen työntekijät ovat voineet lopettaa työskentelynsä aiemmin niissä perheissä, joissa mentori on vastannut perheiden tarpeisiin Varhaisen tuen työntekijöillä on nyt jotain, jota tarjota vanhemmille, joiden haasteena on yksinäisyys ja tarve ihmisen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Ammattilainen ei voi tähän vastata, koska tapaamisten kesto ja määrä on rajoitettu. Tapaamisilla on tietty päämäärä ja kun se on saavutettu, tapaamiset päättyvät. Ehkä mua olisi tarvittu enemmän. Nyt selvästi tavataan vähemmän, ei ole tarvetta. Nyt on hänellä ihminen, jonka kanssa keskustella.

20 Ainakin on hyvä, että on paikkoja mihin ohjata ja ottaa yhteyttä, kun tulee sitten tälläisiä tilanteita, että tarvitsee ystävää. Näköalaa ja avaruutta omaan työhön. Yksinäisyyteen ja seuran tarpeeseen mentori voi olla turva, turvaverkko. Joku tietää olemassaolostasi, on kiinnostunut ja haluaa käydä, eikä saa palkkaa siitä. Meillä aika on paljon rajatumpi, mentori voi toimia löyhemmin.

21 Mentoritoiminnan vaikuttavuuden ydin Me olemme lyhyemmän aikaa ja mentorit voivat olla pidemmän aikaa ja eri aikoina. Kemiat osuu hyvin yhteen ja sitä on nimenomaan haettu. Me emme voi tietää osuuko ne yhteen, eikä sille anneta merkitystä. Meillä on asiakas-ammattilainen-suhde. Mentorilla ja mentoroitavalla suhde on iloinen ja mukava, läheisempi. Voivat pohtia yhdessä mitä haluavat. Meillä asiakkaan tarpeesta lähteminen voi silti tarkoittaa ikävien asioiden käsittelyä. Vapaaehtoinen käy vapaaehtoisesti. Varhaisen tuen työntekijä Ennaltaehkäisevää apua on se, että joku kysyy mitä sulle kuuluu ja myös kuuntelee sen vastauksen. Asiakas Että joku haluaa vapaaehtoisesti antaa aikaansa sulle. Se on pyhää. Asiakas