Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2014 Huussi-seuran seminaari Tampere 8.5.2014 Kuvat: Eija Hagelberg, ellei toisin mainittu
MIKSI PUHETTA RAVINTEIDEN KIERRÄTTÄMISESTÄ? 1. Vanhasen hallituksen Itämerisitoumus 2010: Suomen hallitus sitoutuu siihen, että kaikilla toimialoilla ryhdytään tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvä tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi pyrkii ravinteiden kierrättämisen esimerkkialueeksi. Hallitusohjelma (Katainen) s. 69: Kehitetään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ravinteiden kierrätystä selvittäneen työryhmän työn pohjalta muun muassa poistokalastusta edistäen meri- ja sisävesien kuormituksen vähentämiseksi.
http://www.ym.fi/ravinteidenkierratys
MIKSI PUHETTA RAVINTEIDEN KIERRÄTTÄMISESTÄ? 2. Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset. Ei ole muita vaihtoehtoja. Johan Rockström ja Will Steffen (Nature 2009): Planetary Boundaries (Planeettarajat) Suurimmat haasteet: Eliölajien hävikki Typpiähky Ilmastonmuutos Fosforin kierto
RAVINTEET PELLOLLE JA MINNE SIELTÄ? - Suomessa 2,85 miljoonaa hehtaaria peltoa (v. 2012) - Suomessa syötävästä ruuasta n. 80 % tuotetaan suomalaisilla maatiloilla - 80 % peltojemme sadosta menee rehuksi kotieläimille - Vain 20 % peltojemme sadosta suoraan ihmisravinnoksi - Vain 20 % ruuan tuotannossa käytetyistä ravinteista päätyy ruokalautaselle. Minne 80 % päätyy?
Ruokaketjun ravinteiden kierto: vuotoja tapahtuu ketjun kaikissa vaiheissa
KARJAN LANTA KUULUU PELTOON Siat Nautakarja Siipikarja Karjan lannassa olevaa fosforia riittäisi vuosittain 8 kg jokaiselle suomalaiselle peltohehtaarille, jos se levitettäisiin tasaisesti Vertailu: Väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 7 kg/ha/v Miten saada lanta kasvinviljelytilojen pelloille?
Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 KR 29.11.2013 8
Järki Lanta eli Yhteistyömalleja lannan ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella Ympäristöministeriön Ravinnekierrätys-ohjelman rahoittama hanke Hakija: Baltic Sea Action Group Kesto: lokakuu 2012 - marraskuu 2014 Budjetti: 235 700 Lisätietoja: projektikoordinaattori Kaisa Riiko, kaisa.riiko @ bsag.fi http://jarki.fi/fi/jarki-lanta KR 29.11.2013 9
Yhteistyömalleja lannan ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella SIKATILA SIIPIKARJA- TILA LYPSYKARJA- TILA EMOLEHMÄ- TILA LANTA LANTA LANTA LANTA Kasvitila Kasvitila Kasvitila Kasvitila Kasvitila Kasvitila Kasvitila Kasvitila Tarkastelussa neljä kotieläintilaa lannan vastaanottajineen: sikatila, siipikarjatila, lypsykarjatila sekä emolehmätila (yhteensä 13 tilaa) Nostetaan esille yhteistyön hyviä esimerkkejä sekä yhteistyöhön liittyviä pullonkauloja paremman päätöksenteon tueksi
Lannan hyötykäytön tulevaisuus Lanta lähitilojen ja yhteistyötilojen välillä lokaali ratkaisu Urakointipalvelujen hyödyntäminen lisääntyy Yksikkökokojen kasvu toisaalla ja urakoinnin lisääntyminen toisaalla mahdollistavat uusien käsittely- ja levitystekniikoiden käyttöönoton Esimerkkejä: separointiurakointi, designer-lietteet, ym. Lannan jatkojalostus lannoitevalmisteeksi esim. keskitetyissä biokaasulaitoksissa aluetason ratkaisu KR 29.11.2013 11
VILJELIJÄN KEINOT TUKEA RAVINTEIDEN KIERRÄTYSTÄ: Huolehdi maan kasvukunnosta Harjoita viljelykiertoa Hyödynnä ensi sijassa kierrätysravinteita, vasta sitten mineraalilannoitteita Mitoita lannoitus ravinnetaseen avulla Levitä lanta peltoon kasvukaudella Lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä Perusta suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja Huolehdi karjasuojien ja lantavarastojen kunnosta Härkäpapu
Ruokaketjun ravinteiden kierto: vuotoja tapahtuu ketjun kaikissa vaiheissa 400 milj. kg syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain Suomessa! (sis. ravinteita..)
ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN (teollisuus ja kauppa) ROOLI RAVINTEIDEN KIERRÄTTÄMISESSÄ: Vastuulliset ja esimerkilliset toimintatavat Kierrätysmateriaalien suosiminen Markkinoinnin ja mainonnan painopisteet Ruokahävikin minimointi Pienemmät pakkauskoot!
KULUTTAJA RAVINTEITA KIERRÄTTÄMÄSSÄ: Suosi kierrätysravinteilla eli sekundäärilannoitteilla tuotettua ruokaa. Luomu on sitä varmasti, mutta ei ole ainoa vaihtoehto kuluttajan on tosin vaikea muusta tietää Siedä lannan hajua pelloilla LANTA HAISEE HYVÄLLE Itämeri-ruokavalio: syö lähellä tuotettua sesonkiruokaa Käytä teurastetuista eläimistä kaikki mahdolliset osat Osta ruokaa vain tarvitsemasi määrä, lopeta ruuan pois heittäminen Minimoi lääkeaineiden käyttö: Ei Buranaa varmuuden vuoksi Suosi kuivakäymälöitä omissa jätevesiratkaisuissasi
SUOMEN KOTITALOUKSISTA HEITETÄÄN ROSKIIN 120-160 MILJOONAA KILOA RUOKAA VUODESSA Kaikki tämä turhaan kasvatettua ja turhaan lannoitettua Mahdollisesti turhia ravinnehuuhtoumia Ei mitään järkeä tässä!
Entä sitten yhdyskuntaliete eli ihmisen jätökset kuuluuko se peltoon? Ehdottomasti sen tulisi kuulua peltoon vasta sitten ravinnekierto voi olla täydellinen Samat ravinteet kuin eläinten lannassa Mutta: Kemikaalit, hormonit, antibiootit, yhteisvaikutus maaperään ja/tai ravintoon!! Kuinka suuri on riski? Tutkimuksia menossa, lisää tarvitaan Viherrakentamisessakin tarvitaan ravinteita,
Energiantuotanto miten liittyy ravinnekierrätykseen? Biokaasulaitokset, hakekattilat, olkipaalikattilat ym. tuhka ja lopputuotteet sisältävät ravinteita Ravinteet eivät katoa esim. biokaasuprosessissa Jalostetut kierrätysravinteet, säkkitavaraksi? Ravinnesisältö? Hyvä ratkaisu ottaa energia talteen, mutta vuodot pitää välttää täälläkin
KAIKEN YLÄPUOLELLA: YHTEISKUNTA mikä on sen rooli? Luonnonvarojen rajat ymmärrettävä ja huomioitava päätöksenteossa Investointitukia ravinteiden kierrättämiseen (lannan separointi, etälantasäiliöt, lantasäiliöiden kattaminen) Ympäristökorvausjärjestelmään (2014-2020) ravinteiden kierrätysasiat selkeästi mukaan Käytännön tarpeita palveleva uusi nitraattiasetus (nyt juuri lausuntokierroksella!) Luomun ja lähiruuan tukeminen esim. julkisissa ruokahankinnoissa Cleantech-ratkaisuille tukea! Tutkimusrahoitus Systeemisen muutoksen tarve on suuri: tarvitsemme kestävään ravinnekiertoon tähtäävän kansallisen strategian
Asenteet Tutkimus Talous Ravinteiden kierrätys toimii!!! Tieto-taito Lainsäädäntö Teknologia
Kiitos! Ejia Hagelberg Projektijohtaja, Järki-hanke Baltic Sea Action Group Puh. 0500 609 526 eija.hagelberg@bsag.fi www.jarki.fi