Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Väliraportti 2009 0
Sisältö 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet... 2 2. Tavoitteet vuodelle 2009... 2 3.Projektin toteutuminen... 3 3.1. Projektin organisaatio ja resurssit... 4 3.2. Tiedottaminen ja yhteistyö... 4 3.3. Toimintamallin rakentuminen... 6 3.3.1. Yksilötyö... 7 3.4. Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen... 11 4.Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto... 12 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet... 13 LIITTEET Seniorinuotan malli Seniorinuotan mallin tiivistelmä Tiedote ammattilaisille 1
1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 alkanutta projektia jatkettiin suunnitelman mukaisesti vuoden 2009 ajan Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän 130 000 euron avustuksen tuella. Tarkoituksena on, että projektin avulla tuotettu palvelutuote juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön kokonaisuutta. 2. Tavoitteet vuodelle 2009 Vuoden keskeisimmät tavoitteet kohdistuivat palvelutuotteen perusrakenteiden ja sen juurruttamista koskevien verkostojen luomiseen. Alkuvuoden tehtävinä oli luoda ensimmäinen mallinnus asiakastyön pohjalta sekä käynnistää ohjausmateriaalin ja eritysteemoja koskevan materiaalin kerääminen. Keskeisenä tehtävänä on ollut myös saada alulle ja tukea projektin toimintojen vaikuttavuuden ja soveltuvuuden tarkasteluun kohdistuvien opinnäytteiden etenemistä. Tarkoituksena on ollut käynnistää palvelutuotteen juurruttamista koskevat neuvottelut ja tiedottaa projektin toiminnoista artikkelin ja verkostolle järjestettävän koulutuspäivän avulla. Loppuvuoden osalta tavoitteina oli luodun palvelutuotteen testaaminen ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekeminen. Tehtäviksi määriteltiin palvelutuotteen hinnoittelun käynnistäminen, ensimmäisten materiaalien rakentuminen sekä tiedottaminen artikkelin ja toisen verkostolle suunnatun sitouttavan koulutuspäivän avulla. Vuoden 2008 lopussa määritettiin tarkemmiksi tavoitteeksi vuonna 2009 psykoterapin osalta parisuhdetyön kehittäminen, terapiatyön vaikuttavuuden arviointi ja artikkelin kirjoittaminen. Jatkokehittämishaasteeksi asetettiin myös uusien, kevyemmän tuen menetelmien kehittäminen asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen esimerkiksi yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin toimintojen laajentaminen kohdennetuille (esimerkiksi leskeytyneet, aistirajoitteiset, omaishoitajat) ryhmille. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää toimintamuotoja sellaisiksi, että asiakkaat pääsevät tarvittaessa viiveettä mukaan ja voivat tarvittaessa jatkaa mukana toiminnassa myös interventioryhmien jälkeen. Ryhmätoimintojen osalta tarkoituksena on ollut jatkaa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun seurantaa toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 2
3.Projektin toteutuminen Projekti on edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Mallin perusrakenteet on saatu luotua ja niiden perusteella on toteutettu aktiivista asiakastyötä. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta on ilman merkittävää lisämarkkinointia tullut riittävästi. Toimintaan on vuoden aikana osallistunut 106 asiakasta ja kontakteja on toteutunut yhteensä 1243. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa ja uuden Jyväskylän säästötoimenpiteet ennaltaehkäisevän vanhustyön ja erityisesti ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttamisen osalta ovat tuoneet omat haasteensa projektin etenemiseen. Projektin asiakastyö on edennyt hyvin, mutta juurruttaminen ja tulosten levittäminen ovat osin siirtyneet edellä kuvattujen toimintaympäristömuutosten vuoksi seuraavalle vuodelle. Malli on monipuolistunut vuoden aikana, sillä palveluvalikoimaan on tarpeiden mukaisesti lisätty toimintamuotoja alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin. Pilottivaiheen tuloksena projektin organisointiin ja palvelutuotteisiin on tehty muutoksia ja tarkennuksia. Projektin johtajuus siirrettiin asiantuntijaresursseista projektin kokoaikaiselle työntekijälle, jonka työtehtävät määriteltiin uudelleen projektisihteeristä projektipäälliköksi. Projektin palveluihin sisällytettiin uusia ryhmätoimintamuotoja interventioryhmien jatkoryhminä ja avoimena ryhmätoimintana. Lisäksi suunniteltiin yksilötyöhön uusi psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki, jota testataan seuraavan toimintavuoden aikana. Uudeksi yhteistyökumppaniniksi saatiin Vanhus-Kaste-hanke, jonka keskisuomalaisten toimijoiden kanssa on aloitettu yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten varhaisen tuen mallin kehittämisessä. Ensimmäisen vuoden aikana aloitettu yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Projektin toimintamuotojen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta on suunnitelmien mukaisesti tarkasteltu Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä: Kaksi opinnäytetyötä yhden ryhmäintervention soveltuvuuden arvioinnista on valmistunut ja yksi työ psykoterapian osuuden tarkastelusta valmistuu alkuvuonna 2010. Opinnäytetöiden avulla on saatu todennettua tehdyn työn positiivista merkitystä ja työt ovat vahvistaneet asiakkaiden hyötyneen työskentelymuodoista. Suunnitteilla on vielä tapaustutkimus kohdennetulle ryhmälle, syrjäytymisvaarassa oleville aistirajoitteisille ikäihmisille toteutettavasta ryhmäinterventiosta. Lisäksi tekeillä on pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Asiakastyön toteuttamisen yhteydessä projektiasiantuntijat ovat keränneet aineistoa ikääntyvien ihmisten erityisteemoista seuraavan vuoden aikana tuotettavaa ohjausmateriaalia varten. Vuoden lopussa projektin tuloksista kerrottiin ensimmäisen kerran julkisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetyssä Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Teemapäivän yhteydessä oli tarkoitus järjestää juurruttamiskokous päättäjille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Moni oli kuitenkin estynyt tulemasta paikalle ja neuvottelujen konkreettinen aloittaminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. 3
3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus on seurannut projektin etenemistä kokouksissaan lähes kuukausittain. Projektipäällikkö on esitellyt projektin väliarviointia hallituksen kokouksessa ja osallistunut hallituksen ja esimiesten yhteisiin kehittämispäiviin keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä on seurannut, arvioinut ja ohjannut projektin toimintoja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, toukokuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat edellisen vuoden mukaisesti Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Projektisihteerin toimenkuva muutettiin vuoden alussa projektipäälliköksi ja vuoden aikana projektin johtajuus organisoitiin uudelleen siten, että se on kokonaisuudessaan yhdistyksen päätoimisella henkilöstöllä. Projektissa on työskennellyt päätoimisesti projektipäällikkö vastaten projektin koordinoinnista sekä ryhmätoiminnoista. Lisäksi ryhmätoimintojen kehittämisessä ja ohjaamisessa on ollut mukana 2 sivutoimista projektityöntekijä-toimintaterapeuttia. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (450 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (290 h). Lisäksi ryhmätoimintoja on täydennetty ostopalveluna taideterapeutin työpanoksella (60 h). Kuluneen vuoden aikana on toteutunut myös psykodraamaryhmäkokonaisuus (50 h), jonka suunnittelu aloitettiin edellisenä vuonna. Projektin alun toiminnan pääpainotus on ollut psykoterapian osuudessa. Kuluneen vuoden aikana projektin toiminnoista neuvoteltiin rahoittajan kanssa. Projektia päätettiin jatkossa kohdentaa siten, että pääpaino on tulevina vuosina palkatulla henkilöstöllä ja asiantuntijaresurssien käyttöä kohdistetaan toteutetun työn analysointiin ja raportointiin. 3.2. Tiedottaminen ja yhteistyö Edellisenä vuonna tuotetut esitteet, julisteet ja www-sivut ovat olleet aktiivisessa käytössä kuluneen vuoden ajan. Projektin toimintoja on lisäksi esitelty Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman työntekijöille, Kuulo- ja näkövammaisten messuilla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomi- ja toimintaterapeuttiopiskelijoille, Jyväskylän kaupungin järjestämillä vanhusten viikon seniorimessuilla sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämissä SOTE-järjestönäyttelyssä ja yhteispalvelun päivystyksessä. Jyväskylän kaupungin kanssa on järjestetty leskeytyneiden ikäihmisten teemapäivä, jonka yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus hakeutua mukaan projektin toimintoihin. Vuoden aikana yhteistyötä on tehty aktiivisesti eri toimijoiden, erityisesti Jyväskylän kaupungin ja järjestötoimijoista Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n, Näkövammaisten keskusliitto ry:n senioripalveluiden ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupungin Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöistä koottiin loppuvuoden aikana yhteistyöryhmä, jonka kanssa aloitettiin yhteistyötä Seniorinuotan mallin paikalliseksi testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n henkilöstölle on esitelty erityisesti toteutettuja ryhmätoimintoja ja ohjattu heidän toimintaterapeuttiaan testaamaan projektissa toteutettua Tasapainoisen elämän ohjelmaa omaishoitajana toimineiden asiakkaidensa kanssa. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa on suunniteltu yhteistyössä seuraavana vuonna toteutettavaa ryhmätoimintakokeilua syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Syksyn aikana aloitettiin yhteistyötä Jyväskylässä toimivien valtakunnallisen Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa. 4
Tarkoituksena on kehittää ikäihmisten varhaisen tuen mallia yhteistyössä. Syksyn aikana Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä aloitti vanhuspsykiatrinen työryhmä, jonka kanssa on suunnitteilla yhteistyötä. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on läpi vuoden ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä seitsemän opiskelijan kanssa. Kaksi psykoterapeuttiopiskelijaa on toteuttanut yksilöterapiaa projektin psykoterapeutin työnohjaamina. Vuoden aikana valmistui kaksi opinnäytettä ryhmätoimintojen soveltuvuudesta, yhden osalta kerättiin aineistoa psykoterapian kokemuksista ja lisäksi aloitettiin suunnittelu opinnäytetyöstä, jossa tullaan tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ryhmäintervention merkityksestä. Lisäksi yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme sosionomi- ja kaksi toimintaterapeuttiopiskelijaa. Opiskelijat ovat osallistuneet terapeuttisiin ryhmiin avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää sekä jatkoryhmiä työntekijöiden ohjauksessa. Opiskelijat ovat osallistuneet osin myös ryhmiin osallistuneiden asiakkaiden seuranta-arviointien tekemiseen ja tapahtumien järjestelyihin. Projektin tähänastisia tuloksia esiteltiin Ikäihmisten voimavarat käyttöön teemapäivässä, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa marraskuussa. Päivän pääesiintyjänä oli Aira Samulin. Lisäksi kuultiin Suomen gerontologisen tutkimuskeskuksen Tiina-Mari Lyyran esitys hyvästä vanhuudesta sekä paikallisten asiantuntijoiden ajatuksia sekä maakunnallisista että paikallisista vanhustyön kehittämisen tarpeista ja näkökulmista. Päivä herätti runsaasti mielenkiintoa ja päivään ilmoittautui täydet 200 henkilöä, joiden joukossa oli sekä ammattilaisia, opiskelijoita että ikäihmisiä. Paikallisia päättäjien tavoittaminen on ollut haastavaa. Heitä on tiedotettu projektin etenemisestä sekä kutsuttu keskustelemaan projektin toimintojen tulevaisuudesta. Kutsuista huolimatta moni on ollut estynyt osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin. Teemapäivän ohella projektin tuloksia on vuoden aikana esitelty valtakunnallisilla toimintaterapeuttien koulutuspäivillä ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian tutkimussymposiumissa. Projekti on herättänyt mielenkiintoa myös Keski-Suomen ulkopuolella ja tuloksista on käyty kertomassa Vantaan kaupungin kuntoutusyksikölle. Projektin ryhmätoiminnan tuloksista on työstetty tapauskertomusta julkaistavaan toimintaterapian kirjaan. 5
3.3. Toimintamallin rakentuminen Toimintamalli on pilotoitu, sitä on laajennettu ja laajennettua versiota testataan keväällä 2010. Malli koostuu seuraavista osa-alueista: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaalle voidaan alkuvaiheessa tarjota yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä tarkemmin ja tukea asiakasta senhetkisessä elämäntilanteessaan. Mikäli asiakas tarvitsee pidempikestoista tukea, työskentelyä jatketaan psykoterapeuttisen auttamisen keinoin. Työskentely perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja perheterapeuttisiin työtapoihin. Tavoitteena on arjessa voimaantuminen sekä toiveikkuuden rakentuminen osaksi asiakkaan arkea. Työskentelyssä pyritään hyödyntämään asiakkaan omia verkostoja ja toimivia ratkaisuja. 2. Terapeuttiset ryhmät: Terapeuttiset ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5 10 asiakkaalle toteutettavia kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa olevien kanssa on merkittävässä roolissa. Ryhmien avulla osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on 6 kuukauden pituinen kokonaisuus. Se perustuu viikottaisiin ryhmäkokoontumisiin ja niiden lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden tarkistamiseksi noin 1,5 kuukauden välein. Ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat (esim. henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, raha-asioiden hoitaminen) valitaan asiakkaiden tarpeiden perusteella. Voimala on 3 kuukauden pituinen kokonaisuus, jossa keskitytään osallistujille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Käytettävät toiminnat voivat liittyä esimerkiksi kulttuuriin ja taiteeseen, liikuntaan ja ravitsemukseen. 3, Seniorikahvila ja teemapäivät: Yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Se on avoin kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Kuukausittain kahvilassa järjestetään teemallisia avoimia ovia, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata seniorikahvilaan myös yksilöllisestä työskentelystä ja toimintaan voi tulla myös mukaan seniorikahvilan kautta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaita ohjautui aktiivisesti projektin toimintaan ennaltaehkäisevien kotikäyntien kautta. Jyväskylän kaupunki lopetti kotikäyntien tekemisen toistaiseksi kevään aikana ja tämä näkyi alkuvuonna yhteydenottojen vähenemisessä. Jyväskylän kaupungin kanssa käytiin neuvotteluja asiaan liittyen ja syksyllä varmistui, että Jyväskylän kaupunki jatkaa seuraavana vuonna kotikäyntien tekemistä. Asiakkaita on ilman merkittävää lisämarkkinointia ollut läpi vuoden riittävästi. Asiakkaat ovat tulleet mukaan oma-aloitteisesti yhteyttä ottaen sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden suosittelemana. Vuoden aikana Seniorinuotassa on ollut mukana 106 asiakasta. Asiakkaista 27 on osallistunut sekä yksilö- että ryhmätoimintoihin. Kontakteja on ollut yhteensä 1243. Yksilöterapiaan ohjautui vuoden aikana mukaan 20 uutta asiakasta. Ryhmätoimintaan tuli mukaan 41 uutta asiakasta projektin yksilötyön kautta (13 henkilöä), sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön suosittelemana (11 henkilöä), itse yhteyttä ottaen joko esittelyn jälkeen tai esitteen saatuaan (9 henkilöä) tai järjestötyöntekijän kautta (8 henkilöä). 6
3.3.1. Yksilötyö Malliin kuuluva terapiatyö on pilotoitu ja sen tuloksena on senioreita koskevat terapiatyön periaatteet. Vuoden aikana toteutui 377 psykoterapiakäyntiä. Lisäksi psykoterapeuttiopiskelijat (2 kpl) toteuttivat 54 yksilökäyntiä projektissa olevan psykoterapeutin työnohjaamina. Käynneistä 210 toteutui kotikäynteinä. Vuoden aikana yksilöterapiaa sai 53 asiakasta, joista naisia 39 ja miehiä 14. Kuluneen vuoden aikana kotikäynnit lisääntyivät. Kotikäynnit tuottivat monesti uudenlaista tietoa asiakkaan voimavaroista ja jaksamisesta. Tuen tarve näyttäytyi edelleen suurena ja koettiin hyvänä, että ihmiset uskaltautuivat hakemaan apua hyvin moniongelmaisissa tilanteissa. Vuoden aikana tuli esille uusi asiakaskunta, jolla on monia erilaisia ongelmia ja pitkittyneitä traumaattisia kokemuksia. Asiakkaiden / henkilökunnan esiintuomia palveluntarpeita ja käytettyjä interventioita: uupumus omaishoitajana: lupa omiin tunteisiin, lupa omaan elämään, tukea puolison huonontuessa ja surutyö puolison kuollessa, elämänhalun löytymisen tukeminen yksinäisyys, huoli seksuaalisuuteen liittyvistä asioista: kuuntelu, elämänkokemuksen arvostaminen, seksuaalisten tarpeiden oikeutus kumppanin vaateet, huononeminen, yksinjääminen: lupa toimia myös omien tarpeiden mukaisesti, puolison huononemisen ja sairaalaan joutumisen työstäminen, yksinoloon valmistautuminen, surutyö, elämän kokemuksen jakaminen raskaiden kokemusten, muistojen työstämistä: runojen avulla kiinni tunteisiin, kokemuksiin, hyväksyntä omille tunteille ja ajatuksille, itsensä arvostaminen omaisten toiveesta: katkeruuden ja vihan työstämistä, mitä nousi, kun joutui palvelutaloon leskeys, elämänhalun madaltuminen, keskustelut tyttären toiveesta: surutyö, elämänhalun löytäminen, ryhmään motivointi pitkittynyt elämänkriisi: traumaatinen leskeytymiskokemus, paniikkikohtaukset ja ahdistus: traumakokemuksen läpikäyminen, toimivan arjen vahvistaminen parisuhdeongelma: toimimaton parisuhde, missä päihdepulma: ilon rakentuminen, päihdeproblematiikan hoitaminen vaikea parisuhde: keskinäinen henkinen huono olo, painostaminen, alistaminen: asiakkaan omien rajojen vahvistaminen, omavoimaisuuden ja kyvykkyyden palautuminen pitkittynyt masennus: toimivan arjen vahvistaminen, ilon rakentuminen traumakokemus ja siinä kesken jäänyt työstäminen: trauman riittävä työstäminen, elämään uudelleen orientoituminen, toiveikkuuden vahvistaminen masennus ja jaksamisen pulmat omaishoitajana: omaishoitajan oman elämänilon ja tasapainon rakentuminen, kun puolison kunto heikkenee ja kuolee henkilökunta ohjasi yksinäisyyden työstämiseksi: yksinäisyys, halvaantuminen, elämänhalun etsiminen sairaudesta huolimatta ryhmätoiminnan rinnalle yksilötapaamisia, raskaiden elämänkokemusten purkamiseksi: surutyössä tukeminen, elämään uudelleen orientoituminen, omien lasten toiminnan hyväksyminen halu keskustella elämäntilanteestaan: kumppanin juominen rasittaa parisuhdetta, tuettu oikeutta omiin valintoihin, seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden työstämistä kumppanin houkuttelemana tulee oman kokemuksensa kertomaan: parisuhde askarruttaa, oma seksuaalisen vireyden lasku huolettaa kumppani halvaantunut, omaishoidon jaksamisen tueksi: kuuntelemista, huolien jakamista, olemassa olevien voimavarojen näkyväksi tekemistä, ryhmätoimintaan ohjaamista uupumus: juovan kumppanin aiheuttamien ikävyyksien työstämistä, lupa omiin toiveisiin, tarpeisiin kaaottisen tilanteen selkiinnyttäminen, työntekijät huolestuneita: syyllisyyden poistamista, elämänhalun löytämistä 7
epätoivoinen, ahdistunut olo, elämä solmussa, syöpähoidot, avioero: kuuntelua, tukemista, pahan olon vastaanottamista, päätösten tukemista, ryhmiin ohjaamista masentunut, arka, epäileväinen: rohkaistumaan kodin ulkopuolelle, ryhmään lähteminen henkilökunnan toiveesta tilanteen selkiinnyttämiseksi: palvelutaloon muuton myötä tunnekuohujen työstämistä, tavoitteena löytää yhteistyömahdollisuus omaisten kanssa henkilökunta ohjasi tyttären: saattohoidossa oleva äiti, surun jakamista ja kuuntelua tilanteen kartoitus: tarjotaan apua, epäillen suhtautuu, muuttaa osakkeesta palvelutaloon, muuttoajatuksia tuetaan, ärtymystä vastaanotetaan, kertoo hyvin väkivaltaisesta avioliitosta, myös seksuaaliväkivaltaa henkilökunta ohjaa eristäytymistä helpottamaan: tukemista, kuuntelemista, elämän tarinan jakamista, surun jakamista, mies kuollut, kuolee itse surutyön edistymiseksi henkilökunta ehdotti: käpristynyt suruunsa, leski, vuosien masennus, ei nähnyt tarpeellisena keskustelujen jatkamista, tapasimme vain kerran henkilökunnan ehdotuksesta, on eristäytynyt, syrjäänvetäytynyt, masentunut: vasta muuttanut palvelutaloon, kuunnellaan, poistetaan syyllisyyttä, etsitään mielenkiintoa elämään, löytää musiikin, runouden, maalauksen uudelleen, lähtee ryhmään kokee ahdistavana sukulaissuhteet: yksinelävä, siskon miehen toiminta ahdistaa, tuetaan omiin mielenkiinnon kohtiin, sisko vastuussa omista ratkaisuistaan Terapiatyön vaikutukset asiakkaiden elämään ovat olleet merkittäviä. Terapiatyöstä kerättiin palautetta asiakkaiden teemahaastetteluiden avulla Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka julkaistaan alkuvuonna 2010. Sen mukaan keskeisimpänä vaikuttavana tekijänä terapiassa oli ollut asiakassuhteen turvallinen ja vahvistava luonne sekä terapeuttien ammattitaito kysymysten asettamisen ja vahvistavien interventioiden osalta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan terapia mahdollistaa elämänilon ja mielialan kohoamista, vaikeista elämänkriiseistä selviytymistä sekä toimintakyvyn vahvistumista asiakkaiden yksilöllisten tavoitteiden suunnassa. Terapian kohderyhmä on jäsentynyt: terapiatyötä kannattaa suunnata lievän ja keskivaikean masennuksen, elämänkriisien, parisuhde- ja päihdepulmien hoitoon. Terapiatyö edellyttää, että asiakkaalla ei ole muistiongelmia. Terapiatyön tueksi rakentui myös malli kevyemmästä psykososiaalisen tuen mallista, missä pyritään nopeaa supportiiviseen ja ratkaisukeskeiseen interventioon n. 5-10 tapaamisen aikana. Tämä toimintatapa tarjoaa nopean varhaisen tuen rakenteen ja pitemmät terapiaprosessit puolestaan mahdollistavat korjaavan tuen prosessin. Senioreiden terapiaan on rakentunut omia periaatteita: Terapiatyöstä nousevien kokemusten myötä vahvistui käsitys siitä, että a) säännöllisillä ja tavoitteellisilla terapiatapaamisilla on merkitystä ja että turvallista yhteistyösuhdetta on kannattanut luoda rauhassa. b) Aloitukseen ja yhteistyösuhteeseen rakentamisen periaatteisiin on kannattanut panostaa. Useille ihmisille terapeuttiset keskustelut ovat olleet aivan uusi kokemus, joka on alkuun hämmentänyt. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä, että asioita on voinut käsitellä niiden oikeilla nimillä ja että epämääräiseen ahdistuneeseen oloon on löytynyt sanoja sen ymmärtämiseksi. Asiakkaiden kriisien helpottuminen on ollut nähtävissä. Henkisen taakan helpottuessa voimat yhteydenpitoon niin sukulaisiin päin kuin muuhunkin ympäristöön ovat lisääntyneet ja rohkeus lähteä uusiin tilanteisiin helpottunut. Aiemmin alkaneissa prosesseissa käyntien väliä on voitu harventaa. c) Senioreiden terapiassa on nähtävissä elämän rajallisuuden teema ja välittömän ilon rakentumisen teema, joten työtapojen ja interventioiden tulee olla joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä. d) Senioreiden arjessa mielenterveyden pulma on usein kytköksissä muihin pulmiin, joten verkostomainen yhteistyö on välttämättömyys. 8
Terapiatyössä on kokeiltu erilaisia viitekehyksiä. Käytetyt terapiainterventiot ovat olleet joko ratkaisukeskeisiä ja konkreettista, välitöntä supportiivista tukea sisältäviä tai oivaltamiseen ja merkityksen löytämiseen liittyviä psykodynaamisia interventioita. Olennaista on ollut löytää toimivia tapoja, joilla tukea asiakkaan prosessin tahtia ja tavoitteita. Senioreiden terapiatyössä kohdataan asiakkaita arjessa, jolloin myös elämän rajallisuus tulee ilmi. Kuolema ja sen kohtaaminen ja odottaminen on senioreiden terapian yksi erityisteema. Prosessin aikana on ollut surullista, kun alkanut kontakti on loppunut kuolemaan, mikä sinänsä on luonnollista. Toinen erityisteema liittyy muistimuutoksiin. Keskustelukontaktien merkitys on joillain vähentynyt muistin heikkenemisen myötä. Toisaalta senioreiden psykoterapiassa on aikuisryhmien normaaleita elämänkriisiteemoja. Keskeisinä aihealueina ovat jatkuneet tuen antaminen akuutin kriisin, esimerkiksi sairauden jatkuessa, pitkittyneiden kriisien selvittelyssä, palveluasumiseen integroitumisessa, parisuhteen ongelmissa ja ryhmiin siirtymisessä. Projektin asiantuntijaresursseja on asiakastyön lisäksi hyödynnetty vanhustyötä tekevien työntekijöiden työnohjauksessa, joita toteutui vuoden aikana 15 kertaa kolmessa eri työyhteisössä. Työnohjauksissa työstettiin kriisiytyneitä tilanteita, haasteellisia asiakkaita, muutosprosessia ja toimintamuotojen selkiintymistä ja vahvistumista. 3.3.2. Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnassa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta; 69 naista ja 11 miestä. Asiakkaista 39 oli tullut mukaan edellisen vuoden aikana, 41 tuli mukaan kuluneena vuonna. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 48 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 9 asiakasta. 13 asiakasta ei alkuselvittelyn jälkeen kokenut ryhmää itselleen tarpeelliseksi. 7 henkilöä jätti ryhmäkokonaisuuden kesken joko kunnon heikkenemisen tai sitoutumisen vaikeuden vuoksi tai siksi, ettei kokenut ryhmää itselleen sopivaksi. Projektiin on ohjautunut osin huonompikuntoisia asiakkaita edelliseen vuoteen verrattuna ja heidän kohdallaan on ollut nähtävissä suuri vaikeus lähteä kodin ulkopuolelle ja vaikeus sitoutua ryhmätoimintaan. Kolmelle asiakkaalle tarjottiin muutamia tukikäyntejä päiväkeskusten kesäsulun aikana. Kaiken kaikkiaan ryhmätoimintaan liittyviä kontakteja on ollut 812. Asiakkaiden ohjautuessa mukaan toimintaan heille on tehty alkuarviointi ja ryhmätoiminnan alkaessa ja päättyessä myös toimintakyvyn arviointi toiminnan ongelmien, mielialan ja elämänlaadun selvittämiseksi. Toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun kehittymistä on seurattu lisäksi noin puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen. Ryhmätoimintaan liittyvien yksilökäyntien osuus oli 204; näistä arviointikäyntejä 146 ja erillisiä tukikäyntejä 62. Vuoden aikana on ollut käynnissä yhteensä 12 eri ryhmätoimintakokonaisuutta ja ryhmäkokoontumisia on toteutunut yhteensä 103. 9
Terapeuttisista, suljetuista ryhmistä saatettiin loppuun ensimmäinen Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on 6 kuukauden pituinen ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus. Ohjelmassa tarkastellaan omaa elämäntilannetta ja pyritään muuttamaan sitä tasapainoisemmaksi. Toinen kokonaisuus toteutui vuoden aikana ja kolmas aloitettiin vuoden lopussa. Tasapainoisen elämän ohjelman läpikäyneille asiakkaille on lisäksi tehty ryhmähaastattelu ohjelman päättymisen jälkeen asiakkaiden kokemusten selvittämiseksi ja ohjelman edelleen kehittämiseksi. Lisäksi ohjelman soveltuvuutta kokeiltiin kevään aikana yhteisesti sekä lähialueen että palvelutalon asukkaille. Keväällä toteutettiin toisen kerran Kulttuurivoimala ryhmä, jossa tavoitteena on ollut alakuloisen mielialan parantaminen ja mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen mahdollistaminen kulttuurin keinoin. Syksyllä kokonaisuus aloitettiin Taidevoimala-sovellutuksena. Keväällä toteutui psykodraaman menetelmiin perustuva Voimavara-ryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa omaa eheytymistä ja löytää voimavaroja itsestään. Ryhmän ohjaajan taustateoreettisena lähtökohtana olivat kokemukselliset ja toiminnalliset menetelmät perustuen erityisesti morenolaiseen psykodraamaan. Morenon mukaan ihmisen minuutta voidaan rakentaa koko elämän ajan. Tässä ryhmässä elämän kokemuksia haluttiin jakaa, tukea ryhmäläisiä löytämään itsestään voimavaroja sekä nähdä elämän kokemuksia uudesta näkökulmasta. Aktiivsen ryhmäprosessin jälkeen malliin kehitettiin tuettu vertaisryhmämalli. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti neljän ensimmäisen ryhmän jälkeen mahdollistettiin ryhmien tapaaminen harvennetusti vertaistuen periaatteisiin perustuen jatkotapaamisissa. Syksyllä aloitettiin viikoittainen avoin toiminta, joka kokoontui jouluun mennessä 14 kertaa. Avoin ryhmä nimettiin asiakkaiden ehdotuksesta seniorikahvilaksi. Sinne voidaan ohjata asiakkaita välittömästi alkuarvioinnin jälkeen tai asiakas voi tarpeen vaatiessa jatkaa avoimessa ryhmässä terapeuttisten, määräaikaisten ryhmien jälkeen. Seniorinuotan työntekijä on mukana avoimessa ryhmässä, toimintaa järjestetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja tarjotaan tietoa asiakkaille tarpeellisista asioista (esim. atk-asiat, kuljetuspalvelut). Viikoittainen kävijämäärä on vakiintunut 10-20 asiakkaaseen. Ryhmien tulosten ja vaikuttavuuden arviointia on aloitettu. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että kaikki ryhmäinterventiot ovat vaikuttaneet asiakkaiden mielialaan ja osin elämänlaatuun parantavasti alku- ja loppumittauksia verratessa. Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneilla henkilökohtaisesti määritellyt toiminnan ongelmat näyttävät lievittyneet. Ensimmäisten ryhmien osalta näyttää siltä, että yli puolessa yksilöllisesti määriteltyjä ongelmia on tapahtunut kliinisesti merkittävää muutosta positiiviseen suuntaan. Mielenkiintoiselta vaikuttaa se, että Kulttuurivoimalaan osallistuneiden henkilöiden hyvinvoinnin parantuminen näyttää edelleen lisääntyneen ryhmän päättymisen jälkeen. Seuraavan vuoden aikana saadaan enemmän käyttöön myös seurantamittauksia. Mallin laajentaminen: projektin kokemuksia Tasapainoisen elämän ohjelmasta on lähdetty laajentamaan myös projektin ulkopuolelle. Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n toimintaterapeutti aloitti ohjelman omaishoitajana toimineille asiakkailleen projektin työntekijöiden tukemana. Projekti saa käyttöönsä asiakkaiden arviointitulokset, joita voidaan hyödyntää ohjelman vaikuttavuuden tarkastelussa. Ohjelman kehittämiseen liittyen haettiin lisärahoitusta STM:n terveyden edistämisen rahoista, mutta sitä ei saatu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat tarkaste- 10
livat Tasapainoisen elämän ohjelman soveltuvuutta projektin asiakkaille. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että käsitellyt teemat ovat oikeansuuntaisia ja asiakkaat ovat kokeneet ohjelmaan osallistumisen hyödylliseksi. Vuoden aikana valmistui 2 opinnäytetyötä, joissa tarkasteltiin asiakkaiden kokemuksia ohjelman aikana käsitellyistä teemoista. Ensi vuoden aikana aloitetaan aistirajoitteisille ikäihmisille sovellutus ohjelmasta. Sovellutuksen toteuttamiseen on tulossa mukaan ryhmän apuohjaajajaksi toimintaterapeuttiopiskelija, jonka tarkoituksena on tehdä sovellutuksesta opinnäytetyö tapaustutkimuksena. Työssä tullaan selvittämään asiakkaiden kokemuksia ohjelmasta. Lisäksi ohjelman vaikuttavuuden arviointiin liittyen on tekeillä pro gradu tutkielma. 3.4. Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Edellisen vuoden tapaan projekti on halunnut toimintavuoden aikana vahvistaa positiivista ikäkäsitystä. Vanhusten viikolla lokakuussa projektin päätapahtumana oli Seniorivoimaa-tapahtuma, josta tiedotettiin sanomalehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon ohjelmassa ja sähköpostitiedotteena yhteistyökumppaneille. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma tavoitti noin 100 ikäihmistä. Seniorinuotan toimintojen esittelyn lisäksi tapahtumassa ikäihmiset esittelivät senioritansseja ja tanssinopettajan johdolla harjoiteltiin latinalaistansseja. Ohjelmassa oli myös paritansseja Euroset - orkesterin tahdittamana ja erilaisia toimintapisteitä (pelit, rentous) sosionomiopiskelijoiden järjestäminä. Tapahtumassa oli mukana avustajina 20 toimintaterapeuttiopiskelijaa. Ryhmä- ja yksilötapaamisten lisäksi Seniorinuotan asiakkailla oli mahdollisuus tavata toisiaan isommissa tapahtumissa ystävänpäiväjuhlassa, teatteriretkellä, kesäristeilyllä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti: mukana oli joka kerta noin 40 asiakasta. Lisäksi asiakkaille järjestettiin perehdytystä aivojumppaan ja luento seksuaaliterveydestä. 11
Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita on ollut toteuttamassa työpajoina 20 kpl ryhmätuokioita, joihin on osallistunut yhteensä 108 ikäihmistä. Opiskelijat selvittivät lisäksi misten mielenkiinnon kohteita ja toteuttivat silöllisiä tukikäyntejä mielekkäisiin hin osallistumisen mahdollistamiseksi (ulkoilu, kaupassa käynti, askartelu, laulaminen, keskustelu) 23 asiakkaalle yhteensä 48 kertaa Palvelutalo Kotikaaressa, Lutakon lähipalvelutalossa ja Vuoroparin palvelutalossa asukkaiden ja päiväkeskusten asiakkaille projektityöntekijöiden ohjauksessa. Ikäihmiset ja nuoret kokivat työpajat ja käynnit antoisina ja hyvää mieltä tuottavina tapahtumina. Opiskelijoiden työn tuloksena ikäihmisiä hoitaneet saivat työnsä tueksi lisätietoa asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi. 4.Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Yhteistyötä luodun toimijaverkoston kanssa on jatkettu sekä toiminnan kehittämisessä että asiakasohjautuvuudessa. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 106 asiakasta ja toteutuneet asiakaskontaktit 1243 vahvistavat määrällisesti toteutetun toiminnan tärkeyttä. Projektin työntekijät ja asiantuntijat ovat analysoineet toteutuneita asiakkuuksia ja koonneet kokemuksia malliksi. Alkuperäisten toimintojen, psykoterapeuttisen yksilö- ja parityön sekä terapeuttisten, toiminnallisten ryhmien lisäksi malliin on lisätty psykoterapiaa kevyempi yksilöllinen keskustelutuki, avoin ryhmätoiminta. Muokattua, laajennettua mallia testataan paikallisesti kevään 2010 aikana. Samalla testataan myös tarvetta Seniorinuotan tukipuhelimelle. Mallin testaamiseen liittyen Kuokkalan alueen sosiaali- ja terveystoimen toimijoista koottiin yhteistyöryhmä (lääkäri, terveydenhoitaja, kotisairaanhoitaja, avopalveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, depressiohoitaja). Heille esiteltiin mallin testaamisen periaatteita loppuvuonna 2009 ja aktiivista yhteistyötä jatketaan seuraavan kevään ajan. Projektin avulla esiin nostettu ikäihmisten psykososiaalisen tuen ja terapian merkitys ja tärkeys on entisestään vahvistunut sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Mallia ja sen alustavia asiakastyön tuloksia on esitelty avoimessa teemapäivässä, joka herätti runsaasti mielenkiintoa. Toteutettuja toimintoja ja tuloksia on esitelty tämän lisäksi useaan otteeseen vuoden aikana sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Projekti on jatkanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhusja seniorityön vahvistamista järjestettyjen tapahtumien myötä. Yksilöllisten asiakasprosessien tarkastelu on osoittanut, että Seniorinuotan tarjoamat palvelut ovat olleet asiakkaille tarpeellisia ja hyödyllisiä. Toteutetut opinnäytetyöt ovat vahvistaneet käsitystä toteutettujen toimintojen merkityksestä ja tärkeydestä. Asiakaspalautteet toiminnoista ovat olleet positiivisia. Psykoterapian osuuden tarkastelun osalta on toteutettu 10 asiakkaan teemahaastattelu, jonka tulokset julkaistaan opinnäytetyössä alkuvuoden 2010 aikana. Ryhmätoimintojen osalta Tasapainoisen elämän ohjelman tarkastelusta on valmistunut kaksi opinnäytetyötä. Töissä osoitettiin asiakkaiden hyötyneen toiminnasta ja ne vahvistivat tarkasteltujen teemojen soveltuvan suomalaisten ikääntyvien ihmisten kanssa työskentelyyn. Projektin työntekijät ovat tarkastelleet asiakkaiden toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun muutoksia ryhmäinterventioiden aikana. Tulokset ovat osoitta- 12
neet, että mieliala näyttää paranevan interventiosta riippumatta ja myös elämänlaadun osa-alueilla näkyy paranemista. Tasapainoisen elämän ohjelmaan näyttää liittyvän yksilöllisesti määriteltyjen toiminnan ongelmien lievittyminen. Yli puolessa määritellyistä ongelmista oli nähtävissä kliinisesti merkittävä muutos positiiviseen suuntaan. Seuraavan vuoden aikana käyttöön saadaan myös seurantatuloksia. 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Tavoitteena on, että Seniorinuotan palvelumalli valmistuu syksyn 2010 aikana. Alustava malli esitellään yleisölle, keskeisille yhteistyökumppaneille ja lehdistölle tammi-helmikuun aikana. Mallia testataan helmi-toukokuun aikana paikallisesti Kuokkalan alueella yhteistyöryhmän kanssa ottamalla uusia asiakkaita ja tarkastelemalla, löytyykö mallin tuotteista asiakkaita tukevia toimintoja. Tarvittavat muutokset suunnitellaan elokuun loppuun mennessä ja palvelutuote hinnoitellaan syyskuun aikana. Tarkoituksena on esitellä valmis, testattu ja korjattu malli marraskuussa. Mallin tuottamisessa tehdään yhteistyötä Vanhus-Kaste toimijoiden kanssa varhaisen tuen mallin kehittämiseen liittyen. Mallin tuottamisessa huomioidaan Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatriaan koskevat uudet linjaukset. Mallin tuottamisessa hyödynnetään asiakkaille tehtävää asiakaspalautekyselyä tai tarvittaessa -haastattelua, tuotettuja opinnäytetöitä sekä ryhmäinterventioihin osallistuneille tehtyjä toimintakyvyn, mielialan ja elämänlaadun arviointeja sekä ryhmähaastatteluita. Kevään aikana yhdistyksen hallitus, ohjausryhmä ja projektin työntekijät arvioivat projektin toteutumista itsearviointina. Mallin tuottamisen ohella on oleellista aloittaa konkreettinen mallin juurruttaminen. Neuvotteluja pyritään edistämään kevään aikana ja päätetään keskeiset toimijatahot. Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovitaan kesään mennessä. Verkosto kootaan kevään aikana ja toteutetaan verkoston ensimmäinen koulutuspäivä alkusyksyllä. Myöhemmin syksyllä mallin valmistuessa toteutetaan toinen, sitouttava koulutuspäivä. Tavoitteena on, että mallin juurruttamisen suunnitelma on valmiina marraskuussa. Selkeä haaste on siinä, että saadaan päättäjät ymmärtämään Seniorinuotan toiminnan merkitys ja saadaan heidät sitoutumaan toiminnan juurruttamiseen. Vuoden aikana keskeiseen rooliin nousee tiedottaminen. Kevään aikana työstetään materiaalia työkirjaa varten. Tarkoituksena on syksyllä tuottaa työkirjan Voimavaraista arki seniorityössä ensimmäinen versio. Työkirjan teemoihin liittyen toteutetaan psykoterapian osuudesta asiakastapausten videointi. Asiakkaat ovat antaneet tähän suostumuksena ja alustava teemoitus videointia varten on tehty. Keväällä laaditaan artikkelit ehdolle Vanhustyö- ja Toimintaterapeutti -lehtiin. Syksyllä valmiista mallista tuotetaan artikkelit tarjolle esimerkiksi Gerontologia- ja Kuntoutuslehtiin. Projektin tuloksia ehdotetaan lisäksi esiteltäviksi keväällä järjestettäville Gerontologian päiville ja syksyllä valtakunnallisille Mielenterveysmessuille. Asiakastyötä toteutetaan aktiivisesti kevään ajan ja tuotteistamisen ohella vähennetysti syksyllä. Psykoterapian osalta joidenkin kohdalla terapiasuhdetta on vielä syytä jatkaa harvennettuna kevätkauden. Muutoin asiantuntijaresurssit kohdistuvat aineiston analysointiin ja materiaalin tuottamiseen. Palveluvalikoimassa testataan kevään aikana uusina toimintoina yksilöllistä keskustelutukea ja tukipuhelinta. Meneillään olevat ryhmätoiminnot saatetaan loppuun ja uusia ryhmäkokonaisuuksia toteutetaan vuoden aikana 2-3 tarpeiden mukaisesti määriteltyinä. 13