Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano



Samankaltaiset tiedostot
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

EU:n toiminta energiatehokkuudessa

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Energiapoliittisia linjauksia

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Katsaus kansallisen energiapolitiikan tavoitteisiin ja ohjauskeinoihin. Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatuki Kati Veijonen

Kuluttajien energianeuvonta Kestävän yhdyskunnan ratkaisut , RIL Päivi Laitila, Motiva Oy

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Jyväskylän energiatase 2014

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Keski-Suomen energiatase 2016

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Helander Outi Suuri valiokunta

Tuotantotukilain muutokset

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Ohjelma

Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Primäärienergian kulutus 2010

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

MMM:n hallinnonalan energiapäivä Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Transkriptio:

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta/kestävän kehityksen jaosto 29.9.2010 Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Taustaa

Lähde: OECD/IEA, ETP2010

Energian kokonaiskulutus 1970-2009 Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain 1970-2009* Lähde: Energiatilasto, energiaennakko 2009, TK

Sähkön hankinta tuotantomuodoittain 1970-2009, TWh 100 Nettotuonti 90 Lauhdutusvoima + GT Ydinvoima 80 CHP kaukolämpö CHP teollisuus 70 Tuulivoima 60 Vesivoima TWh 50 40 30 20 10 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Tilastokeskus 2007, Adato 2007, Sähkön kulutuksen toteuma ja arvio, TWh TWh 120 110 100 90 80 70 60 arvio 50 40 30 Tilasto 20 10 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008 Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta 15.10.2009 Uusiutuva energia 20.4.2010 Energiatehokkuus (VNp) 4.2.2010 Ydinvoima 21.4.2010 Kaikki kolme tukeutuvat Päästöjen vähentämiseen Kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen Teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 2020 on n. 38 TWh Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 2005-2020, % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

Valmisteilla olevat tukijärjestelmät HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Syöttötariffijärjestelmä tuulivoimalle, biokaasusähkölle ja pienille puupolttoainetta käyttäville CHP-laitoksille Metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuva tuotantotuki Kiinteä sähkön tuotantotuki, joka korvaa nykyiset VM:n verotuet HE laiksi pienpuun energiatuesta MMM:n valmisteltavana Kohdistuu ensiharvennuskohteista saatavaan energiatukeen (ns. toisen kasvuluokan metsät) Tuki /m 3 ja hehtaarikohtainen leikkuri Kivihiilen korvaaminen puulla hiilipölykattiloissa Asian valmistelu on aloitettu, valmistellaan virkamiestyöryhmässä HE laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä annetun lain muuttamisesta Syöttötariffin periaate Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoisuus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana /MWh 100 80 60 40 20 0 Tariffi 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008)

Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (YM) HE 140/2010 vp: Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöön ottoa avustettaisiin enintään 20 % osuudella hyväksyttävistä kustannuksista Tuki kohdistetaan asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen Tukea myönnetään lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä on tukea varten varattu 30 milj. Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa; muutettuja säännöksiä voitaisiin soveltaa vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin Energiatehokkuus

Energian loppukulutus Suomessa v. 2020, komission v. 2006 Action Plan n mukaisesti tarkasteltuna EU:n +2,3 % per vuosi oletus 430 TWh (Ei mitään energiapoliittisia toimia) toimet) RES 1 313 TWh Tavoiteura 2008 strategiassa 310 TWh (Tavoite) Perusura 2008 strategiassa EU:n -20 % Suomen luvuilla 347 TWh (sis. päätetyt 278 TWh 2006 2020 RES=Uusiutuvan mitoitusperusta 327 TWh Energiatehokkuusdirektiivejä, keskeiset Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) eli energiapalveludirektiivi ESD (Energy Service Directive) Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EU) eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Direktiivi energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2009/125/EY) eli ecodesign-direktiivi tuoteryhmäkohtaiset ekologisen suunnittelun vaatimukset; voimaan suoraan komission asetuksilla; kieltävät tehottomien tuotteiden tuonnin markkinoille 9 ryhmää valmiina (lepovirtakulutus, perusdigisovittimet, kotitalouslamput, palvelusektorin valaistustuotteet, ulkoiset teholähteet, sähkömoottorit, kiertovesipumput, televisiot ja kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet), 25 laiteryhmää valmistelussa Direktiivi energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (2010/30/EU) eli energiamerkintädirektiivi tuoteryhmäkohtaiset energiamerkintävaatimukset; annettu tähän mennessä direktiiveillä, mutta jatkossa todennäköisesti asetuksilla; 8 ryhmää valmiina (kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, kuivausrummut, kuivaavat pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, lamput, sähköuunit, ilmastointilaitteet)

Ajankohtaista kotimaasta Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista Energiatehokkuussopimukset käynnissä, n. 60 % kulutuksesta Uudet rakennusten energiatehokkuusmääräykset 2010 alusta, seuraava tiukennus työn alla Rakennetun ympäristön energiatehokkuus kokonaisuus tarkastelun alla Energiaveromuutokset Ajoneuvoliikennettä koskevat veromuutokset Kansalaisten energianeuvonnan vahvistaminen Tukirahaa saatu edellisiä vuosia enemmän hyville energiatehokkuushankkeille tilaa Valtioneuvoston periaatepäätös 4.2.2010 Sisältää 2010-luvun energiatehokkuustoimenpiteet, n. 50 toimenpidekokonaisuutta Toteuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (2008) ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon (2009) tavoitteita Pääpaino päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (rakentaminen, liikenne, kotitaloudet, palvelut) Toimenpiteillä säästetään noin 37 TWh kokonaisenergiasta, josta 5-6 TWh sähköä Vastaa noin 9 miljoonaa tonnin CO 2 -päästövähenemää

VNp:n pohjana Energiatehokkuustoimikunnan työ 2008-2009 Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden valmistelemiseksi Ilmasto- ja energiastrategian pohjalta Toimikunnan mietintö valmistui kesäkuussa 2009 Mietintö luonteeltaan tietopaketti, 125 toimenpide-ehdotusta Kivijalka

Vaikuttavimpia toimenpiteet Uuden henkilöajoneuvoteknologian käyttöönotolla ja olemassa olevan ajoneuvokannan uusiutumisen nopeuttamisella säästetään noin 8,5 TWh vuonna 2020. Uudisrakentamisen energiamääräysten tiukentamisella ja korjausrakentamiseen ulotettavilla vaatimuksilla energiankulutus vähenee n. 5 TWh vuoteen 2020 mennessä Aiempaa huomattavasti haastavammilla ja laaja-alaisemmilla energiatehokkuussopimuksilla yhdistettynä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan saadaan aikaan päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla n. 3 TWh säästö vuonna 2020 Laitteiden energiatehokkuusvaatimuksilla saadaan säästöä 2-3 TWh, josta kotitalouslaitteiden osuus on yli puolet (uudet laiteryhmät kasvattavat tämän merkitystä) Esimerkki EU-lähtöisestä toimenpiteestä: - Laitteiden energiatehokkuusvaatimukset Kotitalouslampuille, lepovirtakulutukselle ja televisiolle jo voimassa Tänä vuonna tulee vielä voimaan perusdigisovittimet, jääkaapit, pakastimet, katu- ja toimistovalaistus, ulkoiset teholähteet kuten laturit Jatkossakin joka vuosi useita uusia laiteryhmiä mukaan Vaatimukset kieltävät tehottomien laitteiden myynnin ja eivät yleensä vaikuta arkielämäämme Vähentävät kuluttajan energialaskua Joissakin tapauksissa edellytetään kuluttajaltakin toimia: esimerkiksi käytetyt energiansäästölamput kuuluvat ongelmajätteisiin. Keräysjärjestelmää kehitetään Valaistuksella suurin vaikutus: Arvio säästöstä vuonna 2020 n. 1,1 TWh, joka vastaa reippaasti yli 100 milj. euron säästöä nykyhinnalla laskettuna.

Esimerkki toimenpiteiden vaikutuksista: Jääkaappipakastimien energialuokat pääkaupunkiseudun 14 myymälässä - 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % D C B A A+ A++ 20 % 10 % 0 % 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Esimerkki jo käynnistetystä uudesta toimesta: - Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä Käynnistymässä 14 pilottihanketta vuosille 2010-11, kokonaisvolyymi 3,5 M, josta tukea puolet TEM:stä ja Sitrasta Tavoitteena pysyvä järjestelmä: neuvontaa puhelimitse, netissä, kirjallisesti sekä kasvokkain kansalaisten kanssa Toteuttajina kuntia, alueellisia energiatoimistoja, valtakunnallisia järjestöjä ym. (lisätietoja: www.motiva.fi) Aiheet: uudis- ja korjausrakentaminen, asuminen ja kiinteistöt, ilmastoinfo neuvontakeskus, energiatoimistojen verkosto, liikkuminen. Toiminta koordinoidaan korjausrakentamiseen, liikenteeseen ja maatiloihin suuntautuvan neuvontatoiminnan kanssa.

Esimerkki meneillään olevasta toiminnasta : TEM/YM päävastuulla olevat energia-tehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA TEOLLISUUS KAUPUNGIT PALVELUT KUNNAT ENERGIA-ALA KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖT VUOKRA-ASUINYHTEISÖT TOIMITILAKIINTEISTÖT* *valmistelu käynnissä Ydinvoima

Ydinvoiman periaatepäätökset, eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat kannattivat PAP-vahvistamista), TtV, StV, HaV, ja mietintö TaV (3 vastalausetta) Äänestystulokset: TVO OL4 120-72 Posivan OL4 159-35 Fennovoima 121 71 Ponnet hyväksyttiin ja niiden toimeenpano käynnissä 1) ydinvastuu kuntoon 2) ydinjäteneuvottelut käyntiin 2010 3) uusiutuvan energian lakiesitykset syksyllä 4) työvoima ja yrityskenttä mukaan, ydinvoiman osaamiseen panostettava Ulkominsiteriö 2.7.2010 Jorma Aurela 29 Energia T&K&I - Läpileikkaava instrumentti

Energia- ja ilmastoalueen T&K-rahoitus 2005 2009 Tekes, (M ) Vuosittain myönnetty rahoitus ) Vuodesta 2007 lähtien rahoitushakemusten käsittelyn yhteydessä on tullut välttämättömäksi arvioida, onko projektilla energia- tai ympäristövaikutuksia. Energia- ja ilmasto-t&k&i; Muuta EU/SET-plan (Strateginen energiateknologiasuunnitelma) 7 teollisuusaloitetta käynnistymisvaiheessa Komission mukaan tarvitaan noin 5 mrd /v rahoituslisäys Tutkimuskeskusten EERA-yhteistyö SHOKit; ohjelmia menossa ja alkamassa Cleen, RYM, Metsäklusteri, Fimecc, Tivit Suomen Akatemialla menossa Kestävä energia -ohjelma ja käynnistymässä Ilmastonmuutos -ohjelma