A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009

A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009

Kannen piirros: Agnes Schadewitz, toimintakeskusohjaaja/taideterapeutti, A-klinikkasäätiö, Salo Ulkoasu ja taitto: Asser Jaaro

Sisältö 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2009 LYHYESTI 4 Puheenjohtajan katsaus 5 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 10 Organisaatio 14 Palvelutuotanto 17 Toimintayksiköiden kuvaukset 19 TOIMIPAIKAT 19 Espoon A-klinikkatoimi 20 Espoon nuorisoasema 21 Helsingin nuorisoasema 22 Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki 23 Hietalinna-yhteisö 24 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 26 Järvenpään sosiaalisairaala 29 Kettutien A-poliklinikka 30 Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 31 Kouvolan A-klinikkatoimi 33 Kymen A-klinikkatoimi 35 Lahden A-klinikkatoimi 36 Mikkelin A-klinikka 38 Salon A-klinikkatoimi 39 Sastamalan päihdeklinikkatoimi 40 Tampereen A-klinikkatoimi 42 Turun A-klinikkatoimi 45 Kehittäminen 50 Hoitotutkimusohjelma 51 Koulutus ja henkilöstön kehittäminen 54 Viestintä 58 Tilastotaulukot 63 TOIMINTAKERTOMUS 72 Tilinpäätös 83 Tilintarkastuskertomus

A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2009 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiön perustehtävänä on päihdeongelmien ja muiden elämänhallinnallisten ongelmien ehkäisy ja vähentäminen sekä ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä auttaminen ja aseman parantaminen. Toiminnan sisältö A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon erityispalveluja ja toimii asiantuntijajärjestönä. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa myös toimialaansa liittyvää vaikuttamis-, koulutus-, viestintä- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaa ohjaavat arvot asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen humaanius luottamuksellisuus moniammatillisuus Toiminnan tuotot ja henkilötyövuodet sektoreittain 2009 (suluissa tiedot vuodelta 2008) Tuotot (milj. ) Henkilötyövuodet Alueyksiköt 32,6 (30,2) 583 (627) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,4 (6,7) 136 + 20 (135 + 23) (ilman projekteja, sisältää myös Arabianrannan päihdeklinikan) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,6 (2,6) 41 (28) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 0,8 (1,0) 11 (11) Palvelusäätiö 0,8 (0,8) 10 (10) Yhteensä 43,2 (43,1) 801 (834) 2 A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 VUOSIKERTOMUS 2009xxxxxxxx

A-klinikkasäätiön palvelutuotanto 2009 Avohoitopalvelut 25 400 asiakasta 316 000 asiointikertaa Kuntoutuspalvelut 4 400 asiakasta 89 800 hoitovuorokautta Erityisasumispalvelut 268 asiakasta, asumispalvelut 205 asiakasta, tukiasuminen Toimipaikat 2009 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Hietalinna-yhteisö (Helsinki) i) Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkkii Hämeenlinnan A-klinikkatoimiimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien A-poliklinikka (Helsinki) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kouvolan A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Lahden A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Salon A-klinikkatoimi Sastamalan päihdeklinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi VUOSIKERTOMUS 2009xxxxxxxx A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 3

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS A-klinikkasäätiön toimintavuotta leimasi edellisenä vuonna alkanut globaali talouslama. Sen vaikutukset tuntuivat Suomessa sekä kansallisesti että paikallisesti, etenkin kuntien taloudessa. Hallituksen työskentelyssä toiminnalliset kehityssuunnat saivat tehdä tilaa paneutumista vaatineelle talouden kehityksen seurannalle. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta säätiön paikallista ja alueellista toimintaa voitiin jatkaa suurin piirtein entisessä laajuudessaan. Rohkaisevia näkymiä avasivat kumppanuussopimukset uusien, väestömäärältään kasvaneiden kuntien kanssa. Erityisen haavoittuvaksi osoittautui valtakunnallista erityisasiantuntemusta edustavien ja yksittäisiin maksusitoumuksiin perustuvien palveluyksiköiden, kuten Järvenpään sosiaalisairaalan tilanne. Monialaisten päihdeongelmien kasvavaan hoidon tarpeeseen perustunut sairaalan peruskorjaus ja toiminnallinen uudistaminen ovat merkinneet säätiölle mittavaa investointia. Toiminnan turvaamiseksi myös taloudellisen ympäristön muutoksessa on haettu uusia ratkaisuja useiden yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2009 ei vielä päästy tyydyttävään ratkaisuun, mutta neuvottelut jatkuvat. Niin ikään edellisvuonna käynnistynyttä säätiön strategian uudistamistyötä on jatkettu hallituksen, johdon ja kentän keskustelujen muodossa. Viestinnän alueella säätiö sai monia tunnustuksia. Suhteissaan mediaan säätiön voi sanoa onnistuneen hyvin, mikä osaltaan vahvistaa luottamusta myös palvelutoimintaan. Kiitokset menestyksekkäästä työstä kuuluvat ennen muuta viime vuonna eläkkeelle siirtyneelle viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemelle. Hyvinvointipalvelujen tulevat rakenteet eivät toimintavuonna saaneet ratkaisuaan. Paras-hankkeen ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistuksen puitteissa kaavaillut kunnallisen palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat olennaisella tavalla säätiön toimintaan. Ne määrittävät säätiön alueelliset ja paikalliset yhteistyökumppanit sekä toiminnan porrastumisen perus-, piirija erityistasoille. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelema mielenterveysja päihdetyön kehityssuunnitelma tullee niin ikään vaikuttamaan säätiön toimintaan. Toimintavuoden keskeisiin muutoksiin kuului toimitusjohtaja Lasse Murron siirtyminen eläkkeelle vuoden päättyessä. Lasse Murron 32 vuotta kestänyt johtajakausi on profiloinut monin tavoin säätiön toimintaa. Hallitus kiittää professori Murtoa sitoutuneesta ja eettisesti tinkimättömästä johtajuudesta. Valtiotieteen tohtori Olavi Kaukonen valittiin säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hallituksen puolesta haluan kiittää A- klinikkasäätiön johtoa ja kaikkia sen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden työstä. Olette omalta osaltanne vahvistaneet säätiön edellytyksiä jatkaa vaativaa päihdetyötä myös yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisten vaikeuksien hallitsemassa ympäristössä. Aulikki Kananoja A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja Kuva: Pirkko Hakkarainen 4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS A-klinikkasäätiö on tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka rooli ja merkitys osana hyvinvointijärjestelmää ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet tuntuvasti. Säätiön palvelutoiminta tavoittaa jo neljä kymmenestä päihdehuoltoon hakeutuneesta asiakkaasta. Vaikka valtaosa maan päihdepalveluista tuotetaan kunnallisissa yksiköissä, säätiön palvelujen tavoitettavuus on pysynyt kohtuullisen hyvänä myös vuonna 2009. Tämä on olennaisen tärkeää aikana, jolloin alkoholin kulutus on ollut pohjoismaista huipputasoa. Samalla kehitys kuvaa hyvinvointivaltion ripeää muutosta ainakin erityispalvelujen alueella valtio luottaa erilaisiin ja suhteellisen väljästi muotoiltuihin ohjelmiin, ja kunnat keskittyvät enenevästi palvelujen tilaajan rooliin. Järjestöpohjaiselle työlle on jäänyt haastava rooli kehittää palveluitaan suhteellisen nopeasti kuntien määritysten mukaisiksi. Vakiintuneiden palvelukokonaisuuksien ja niihin perustuvien toimintatapojen nopea muuttaminen ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Menneen vuoden aikana sekä säätiön hallitus että toimiva johto ovat analysoineet ansiokkaasti palvelutyön ehtojen ja painopisteiden muutoksia. Tarkastelun keskeisenä lähtökohtana on ollut kuntien kanssa tehtävien yhteistyösopimusten luonne. Viime vuoden aikana sopimuskäytännöt ovatkin monipuolistuneet tuntuvasti A-klinikkasäätiön tavoitteena on ollut saada aikaan pitkäjänteisiä palvelujärjestelmän kehittämissopimuksia, ja tässä on useiden kuntien kanssa myös onnistuttu. Palveluita on viime vuoden aikana tuotettu osin enemmänkin kuin aikaisempina vuosina. Säätiö on tavoittanut yli 30 000 asia kasta toimintavuoden aikana. Ansio tästä lankeaa säätiön hyvin toimiville palveluyksiköille ja päteville asiantuntijoille eri puolilla maata. Huolimatta tehokkaasta toiminnasta palveluja saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä laski. Laitospalvelujen saatavuuteen vaikuttivat erityisesti kuntien säästötoimet, jotka eräillä paikkakunnilla johtivat laitosten määräaikaisiin sulkemisiin. Asiakkaita oli kuitenkin 6 7 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän myös avomuotoisissa palveluissa. Keskeisin selitys sille löytyy väestön ikärakenteen kehityksestä suuret ikäluokat ovat nopeasti alkaneet poistua päihdepalvelujen piiristä. Asiakasvolyymin laskeva trendi ja ikärakenteen muutos tulee jatkumaan, ja se on otettava huomioon tulevaisuutta suunniteltaessa. A-klinikkasäätiön merkitys valtakunnallisena asiantuntijana ja kehittäjänä on edelleen kasvanut. Erityisen tunnustettua on ollut säätiön viestintä. Internet-pohjaiset, suoraan kansalaisille suunnatut helppokäyttöiset palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan tuntuvasti. Toimintavuoden aikana kävi ilmeiseksi, että myös järjestötyön rahoitus on perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena. Palvelutoiminnan ja muun järjestöpohjaisen asiantuntijatyön rooleja on eriytetty tuntuvasti, ja tämä kehitys jatkunee, kuitenkin niin, että säätiön eri osat tukevat edelleen yhdessä muotoiltua tavoitetta ja toimintatapaa. Yhteisiä linjauksia tullaan jatkamaan ja täsmentämään edelleen vuoden 2010 aikana. Haasteita siis riittää. Onneksi Lasse Murron pitkäaikainen työ on rakentanut A-klinikkasäätiölle vahvan toiminnallisen pohjan. Työtä on hyvä jatkaa Lassen luoman tukevan luottamuksen ilmapiirissä sekä säätiön sisällä että suhteessa yhteistyökumppaneihin. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Kuva: Auli Saukkonen A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 5

Kuva: Lehtikuva Oy 6 A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Päihdetilanteen muutokset Suomi kohosi pari vuotta sitten Pohjoismaiden johtavaksi alkoholin kuluttajaksi ja on yksi harvoja Euroopan maita, joissa kokonaiskulutus on ollut kasvussa. Ennakkotietojen mukaan alkoholin kulutus oli vuonna 2009 runsaat 44 miljoonaa litraa absoluuttisena alkoholina. Kokonaiskulutus asukasta kohti oli 10,2 litraa eli lähes kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Kulutuksen lasku johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähenemisestä. Alkoholinkäytön haitat ovat olleet kasvussa varsinkin vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen, mutta ne eivät enää kasvaneet vuonna 2009. Tutkimusten mukaan alkoholi on pääasiallinen ongelmapäihde Suomessa. Alkoholihaitat kohdentuvat yhä vahvemmin keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin (50 69-vuotiaat). Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat viime vuosina tasaantuneet, mutta päihdetyön haasteet ovat silti jatkuvassa kasvussa. Erityisen haastavaksi päihdetyön tekee lisääntynyt monipäihteisyys. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 tietojen mukaan päihdehuollon kaikkien huumeasiakkaiden joukossa ensisijaisena hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä olivat opiaatit (50 %), ja buprenorfiinin osuus hoitoon hakeutuneiden päähuumeena oli lisääntynyt kaikkein voimakkaimmin. Sekakäyttö oli yleistä, sillä lähes kahdella kolmesta oli mainittu ainakin kolme ongelmapäihdettä. Noin neljännes kaikista huumehoitoasiakkaista käytti myös lääkkeitä päihdetarkoituksessa. Huumehoitoon hakeutuneet asiakkaat olivat yleensä syrjäytymisriskissä tai syrjäytyneitä, heidän koulutustasonsa oli matala, lähes kaksi kolmasosaa oli työttömänä ja joka kymmenes asunnoton. Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirjan 2009 mukaan viimeisen vuoden aikana 3,1 prosenttia väestöstä on kärsinyt rahapeliongelmista. Heistä noin kolmannes eli 42 000 on peliriippuvaisia. Vakavaa nettiriippuvuutta on arviolta noin neljällä prosentilla päivittäin nettiä käyttävistä. Nettiriippuvuuden ohella esiintyy usein masennusta ja ongelmallista päihteidenkäyttöä. Vastaavasti päihdeongelmaisilla esiintyy usein nettiriippuvuutta. A-klinikkasäätiön alueyksiköissä koettiin asiakkaiden elämäntilanteiden ja ongelmien vaikeutuneen ja monimutkaistuneen, mihin reagoitiin lisäämällä moniammatillista ja verkostoituvaa työotetta sekä palvelujen kohdentamista palvelutarpeiden mukaisesti. Erityisesti alueyksiköt raportoivat mielenterveysongelmiin liittyvien palvelutarpeiden lisääntymisestä sekä asiakaskunnan ikärakenteen painottumisesta aiempaa enemmän sekä nuoriin että yli 60-vuotiaisiin. Alkoholin kuten muidenkin päihteiden käytön sekä riippuvuuksien kehitykseen on reagoitu aktiivisesti myös viestinnän, koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen keinoin, joskin myös niiden resurssit ovat vähentyneet aiemmasta. Näiden toimintojen piirissä etsittiin ja rakennettiin aiempaa vahvemmin uusia kumppanuuksia muiden järjestöjen sekä julkisten toimijoiden kanssa. Toiminnan rahoitukseen vaikuttavat tekijät Sosiaali- ja terveyspoliittisesti yhä ongelmallisempi tilanne ei näkynyt läheskään täysimääräisesti A-klinikkasäätiön vuoden 2009 toiminnassa, koska esimerkiksi hoitopalveluja on voitu tarjota pitkälti vain niiden resurssien puitteissa, joita säätiöllä oli käytettävissään ennen vuonna 2004 alkanutta kulutuksen ja haittojen kasvua. A-klinikkatoimintaan on siten kohdentunut jo usean vuoden ajan kumuloitunut resurssivaje, johon ei ole luvassa helpotusta lähivuosinakaan johtuen kuntien taloustilanteesta ja kuntapäättäjien tekemistä priorisoinneista. TOIMINTAYMPÄRISTÖ A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 7

A-klinikkasäätiö seurasikin toimintavuoden 2009 aikana tiiviisti kuntien talouskehitystä ja arvioi sen vaikutuksia ostopalvelu- ja kumppanuussopimuksiinsa. Kuntatalouden heikkeneminen näkyi paitsi palveluresurssien vähenemisenä, myös joidenkin yksittäisten palvelujen karsimisena tai uudelleenorganisointina sekä Hietalinna-yhteisön lakkauttamisena ja siirtämisenä osaksi Järvenpään sosiaalisairaalan palvelukokonaisuutta. Alueyksiköt raportoivat edellisvuotta painokkaammin ostopalveluresurssien loppumisesta kesken vuoden ja sen perusteella tehdyistä säästöistä, työjärjestelyistä ja sopeutuksista. Hoitopalveluissa oli tästä johtuen myös aiempaa enemmän asiakas jonoja. Meneillään oleva kansainvälinen talouskriisi on muuttanut kuntatalouden näköaloja, ja tämä näkyi yhä selvemmin vuonna 2009. Yhteisöverojen romahdus supisti kuntien verotuloja nopeasti laman alettua, mutta laman vaikutukset näkyvät osin vasta viiveellä. Vaikka vuoden 2009 lopulla saatiin jo joitakin merkkejä talouden yleisestä elpymisestä, kuntatalouden ahdingon ennakoidaan jatkuvan vielä useita vuosia. Kunnat ovat pyrkineet tiivistämään keskinäistä yhteistyötään tavoitteena taloudellisesti nykyistä vahvempi kuntarakenne. Palvelurakenteita pyritään muuttamaan ja toimintatapoja kehittämään vastaamaan entistä paremmin muuttuvia olosuhteita. Tulevaisuus edellyttää muun muassa verkostomaisen toimintatavan vahvistumista sekä panostamista perinteisten professio- ja organisaatiorajojen ylittävien asiakaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien toimivuuteen. A-klinikkasäätiön järjestölähtöisestä toiminnasta pääosa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksella, kohdennetuilla toiminta-avustuksilla ja jonkin verran myös projektiavustuksilla. RAY on ennakoinut jaettavissa olevan avustusmäärän laskevan lähivuosina johtuen muun muassa rahapelaamisen 18 vuoden ikärajasta uudistuksella on sinänsä eettisesti vastuulliset perusteensa. Järjestöille suunnattujen avustusten määrään vaikuttaa vähentävästi myös RAY:ssä vuosina 2010 2011 toteutettava teknologiauudistus, jolla pyritään modernisoimaan pelitoiminnan toteutustapoja. A- klinikkasäätiön yleisavustustaso on pysynyt jo useita vuosia lähes samalla tasolla. Vuonna 2009 valmistauduttiin keväällä 2010 käytäviin neuvotteluihin yleisavustusten ja kohdennettujen toiminta-avustusten organisoinnista vuodesta 2011 eteenpäin sekä RAY:n uudesta avustusstrategiasta, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2012 alusta. Myös kehittämistoiminnan tuleviin määräaikaisiin projekteihin esitettiin joulukuun avustussuunnitelmassa resursseja aiempaa vähemmän. A-klinikkasäätiöllä ei ole myöskään enää jatkossa realistisia mahdollisuuksia saada RAY:n investointiavustuksia toimitilojen hankintaan, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Tietojärjestelmien lähivuosien modernisointitarpeisiin ja yhteensovittamisiin valtakunnallisten uudistusten mukaisiksi ei saatu toivottuja resursseja. Valtakunnalliset ohjelmat ja työryhmät Meneillään olevilla laajoilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla rakennetaan uusia kuntia ja palvelurakenteita (Paras-hanke), lisätään päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistymistä ja yhteistyötä (Mieli), kehitetään ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalveluja (Kaste) sekä selkiytetään monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää (Sata-komitea). Nämä ohjelmat vaikuttivat edellisen vuoden tapaan myös toimintakautena 2009 vahvasti myös A-klinikkasäätiön tulevaisuuskeskusteluihin ja kehittämisstrategioihin sekä myös osin jo vuoden aikana tehtyihin ratkaisuihin. A-klinikkasäätiön piirissä keskusteltiin erityisesti kansallisesta mielenterveys- ja 8 A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

päihdesuunnitelmasta, jolla pyritään näiden toiminta-alueiden valtakunnalliseen kehittämiseen yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelman keskeisiä sisältöteemoja ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäiseminen sekä avo- ja peruspalvelujen painottaminen. Hoitoon tulossa korostetaan matalakynnyksistä yhden oven periaatetta ja yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä. Toinen keskeisesti A-klinikkasäätiön vuoden 2009 toiminnassa näkynyt valtakunnallinen ohjelma oli Paras-hanke. Toimintavuoden aikana säätiön alueyksiköissä toteutettiin useita uusia organisointeja ja niitä vastaavia nimimuutoksia. Laaja-alaisempien yksikköjen muodostamisella vastattiin kuntarakenneuudistuksiin sekä tarpeisiin luoda toimivampia alueellisia ja seudullisia palvelujärjestelmiä. Sisäasiainministeriön koordinoiman sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa A-klinikkasäätiö on korostanut toimivien päihdepalvelujen avainasemaa erityisesti alkoholihaittojen torjunnan ja syrjäytymisen vähentämisen osa-alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa alkoholimainonnan rajoituksia selvittävässä työryhmässä säätiö on korostanut mielikuvamainonnan kieltämistä ja siirtymistä Ranskan ja Ruotsin mallin mukaiseen tuotetietomainontaan. Säätiön piirissä valmistauduttiin toimintavuoden aikana myös köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen EU-teemavuoden 2010 toteuttamiseen osana aihepiirin kansallista ja eurooppalaista verkostoyhteistyötä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 9

ORGANISAATIO Hallinto A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuottaa päihdehuollon asiantuntijapalveluja. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön ylin päättävä ja toimintaa valvova elin on valtuuskunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintayksikköpaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunta asettaa A-klinikkasäätiön toiminnasta vastaavan hallituksen aina kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. Toimikaudeksi 2009 2012 valitun valtuuskunnan puheenjohtaja on neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (oikeusministeriö). Varapuheenjohtajat ovat toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja palvelujohtaja Tauno Telaranta (Kotkan kaupunki). Toimikaudeksi 2008 2009 valitun hallituksen puheenjohtaja oli YTM Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja toimialajohtaja Sakari Laari (Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Lasse Murto. Henkilökuntatoiminta A-klinikkasäätiö kuuluu työnantajana Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto, EK). A-klinikkasäätiön työntekijät ovat järjestäytyneet pääsääntöisesti Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoon (JHL), Tehyyn tai Talentiaan. JHL:oon kuuluvan A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli toimintavuonna Lasse Lehmusoksa (Tampereen A-klinikkatoimi) ja varapääluottamusmies Virpi Lecklin (Kymen A-klinikkatoimi). Alueellisia luottamusmiehiä oli kahdeksan. Työsuojelun organisoinnin päälinjat on määritelty A-klinikkasäätiön työehtosopimuksen liitteenä olevassa työsuojelusopimuksessa. Keskeinen periaate on, että päävastuu työsuojelun toteuttamisesta on paikallisella tasolla. Aluejohtajat toimivat alueellisina työsuojelupäälliköinä. A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Säätiön työsuojelupäälliköinä toimivat henkilöstön kehittämisjohtaja Tuula Annala (1.1. 1.9.2009) ja Lahden A-klinikkatoimen aluejohtaja Aarto Halén (2.9. 31.12.2009). A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta (SVYNK). Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on kuusi vaaleilla valittua työntekijöiden edustajaa ja kolme varaedustajaa sekä kolme A-klinikkasäätiön hallituksen nimeämää työnantajan edustajaa ja yksi varaedustaja. Kertomusvuonna SVYNK:n puheenjohtajana oli Kymen A-klinikkatoimen sairaanhoitaja/kouluttaja Minna Suomi. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta Kansallisella tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä muun muassa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin), Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiössä, Kriminaalihuollon tukisäätiössä, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ssä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Takuu-Säätiössä, Terveyden edistämisen keskuksessa ja Lastensuojelun keskusliitossa. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö 10 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 ORGANISAATIO

A-KLINIKKASÄÄTIÖN ORGANISAATIO VALTUUSKUNTA HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Keskustoimisto Vaikutustoiminta Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Viestintä ja julkaisutoiminta Ehkäisevä päihdetyö Kansainvälinen toiminta ALUEJOHTAJAT Palvelutuotanto Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito Selviämisasemat Katkaisuhoitoasemat Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt Nuorten laitoshoito Järvenpään sosiaalisairaala Asumispalvelut Tukiasunnot Palveluasunnot Hoitopalvelut Koulutus, konsultointi Työnohjaus Suunnittelu ja kehittäminen Viestintä ja vaikuttaminen ORGANISAATIO A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 11

A-klinikkasäätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Lasse Murto jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopussa. Hänen läksiäisjuhliensa yhteydessä järjestettyyn keräykseen tuli lahjoituksia 6 463 euroa ja varat kohdennettiin käytettäväksi Järvenpään sosiaalisairaalan huumevieroitusosaston toiminnan tukemiseen. Kuva: Kari Väkeväinen on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC) ja ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions). A-klinikkasäätiön läheisiä yhteistyökumppaneita ovat myös mm. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), International Harm Reduction Association (IHRA) sekä Jellinek Kompetenzplattform Suchtforschung an der Katholische Hochschule Nordrhein-Westfalen (KatHO NRW). Toimitusjohtaja Lasse Murto toimi vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa, Eläke-Fen nian hallintoneuvostossa, päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnassa, kansanterveyden neuvottelukunnassa, Kriminaalihuollon tukisäätiön hallituksessa, asunnottomuuden vähentämisohjelman seurantaryhmässä, päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä, Takuu-Säätiön valtuuskunnassa, ICSW:n Suomen toimikunnassa, EAPN-Fin -verkoston sosiaalipoliittisessa työryhmässä, YTY:n kansanterveysjaostossa, STKL:n sosiaalinen ulottuvuus -työryhmässä, Ensi- ja turvakotien liiton Miesten kriisikeskuksen johtoryhmässä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön valtuuskunnassa. Tämän lisäksi hänellä oli sosiaalityön dosentuurit Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Muut asiantuntijatehtävissä toimivat A- klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2009 verkostoissaan mm. alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen Luoteis-Venäjällä tehtävän lähialueyhteistyön kehittämiseen ongelmapelaamisen vähentämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen päihdejärjestöjen kehittämisverkoston rakentamiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon terveyden edistämiseen tietoteknologian kehittämiseen työelämän päihderiskien hallintaan verkkopalvelujen kehittämiseen 12 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 ORGANISAATIO

VALTUUSKUNTA 2009 2012 Professori Hannu Alho Terveydenhuollon koordinaattori Anja Alila Professori Georg Borgström Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Osaamiskeskuksen johtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Sosiaalineuvos Jukka Kailio Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sosiaalipalvelupäällikkö Niina Korpelainen Johtaja Jyrki Koskela Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Toimialajohtaja Sakari Laari Johtaja Jyrki Lausvaara Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Toimialajohtaja Matti Liukko Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Psykologi Keijo Markova Va.perusturvajohtaja Päivi Mattila Perusturvajohtaja Juha Metso Palvelujohtaja Tarja Miikkulainen Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Veijo Notkola Koulutusjohtaja Eila Okkonen Tutkimusjohtaja Kari Poikolainen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Erikoistutkija Samuli Saarni Professori Kaija Seppä Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Eläkeläinen, ent. ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sos.- ja terv.toimen päällikkö Tuula Taskula Palvelujohtaja Tauno Telaranta (2. vpj.) Sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Lääkintöneuvos Maria Vuorilehto HALLITUS 2008 2009 YTM Aulikki Kananoja (pj.) Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (19.5.2009-) Pääjohtaja Matti Heikkilä (k. 20.7.2008) Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Toimialajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Johtaja Jussi Merikallio Kehittämispäällikkö Airi Partanen Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Erkki Torppa Henkilöstön edustaja Lasse Lehmusoksa TILINTARKASTAJAT 2009 KHT, KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen ja KHT, KTM Kaija Tuominen, varatilintarkastajinaan KHT, KTM Risto Mäkiö ja KHT, KTM Camilla Viherlaakso. PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf. Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry. Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry. Suomen Punainen Risti Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry. Väestöliitto ry. ORGANISAATIO A - KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 13

PALVELUTUOTANTO -klinikkasäätiön toimipaikoissa tehtävän korjaavan päihdetyön tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön vähentäminen ja käytöstä aiheutuvien haittojen ja kärsimysten lieventäminen. Päihteiden ongelmakäyttö luo tai kärjistää myös muita ongelmia käyttäjän lähipiirissä. Tästä syystä asiakkaan hoidossa ja kuntoutuksessa toimitaan kokonaisvaltaisella, moniammatillisella ja läheisten tarpeet huomioivalla työotteella. Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen avun antaminen on tärkeää, kun tiedetään, että säätiön toimintayksiköiden asiakkaiden enemmistöltä puuttuvat elämän keskeiset kiinnekohdat: perhe, ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät. A-klinikkasäätiön tuottamissa avohoitopalveluissa oli toimintavuonna noin 25 400 asiakasta. Asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia. Asiointikertoja avopalveluissa kertyi noin 316 000, ja työntekijöiden kirjaamia palvelusuoritteita noin 336 800. Kaiken kaikkiaan säätiön toimintayksiköt kohtasivat kasvokkain noin 30 300 päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Kuntoutuspalveluissa asiakkaita oli noin 4 400 ja asumispalveluissa noin 270. Kun- A 14 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 Piirros: Agnes Schadewitz toutusyksiköiden hoitovuorokaudet vähenivät noin 17 prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi 89 800. Kuntoutuspalveluiden hoitovuorokausien kokonaismäärä ja hoitojaksot vähenivät pääosin siitä syystä, että muuta- PALVELUTUOTANTO

A-klinikkasäätiön A-klinikoiden asiakkaat (%) 70 60 70 70 69 50 40 30 30 30 31 33 31 32 20 10 0 12 12 15 18 17 18 Miehet Naiset Yli 60-v. Alle 30-v. Työtön 2007 2008 2009 man yksikön tilastointi siirrettiin asumispalvelujen alle. Asumispalveluvuorokausia kertyi noin 45 700 vuorokautta. Nuorisoasemien asiakasmäärät laskivat noin seitsemän prosenttia (uusia asiakkaita oli 29 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna), mutta asiakkaiden asiointikerrat nousivat kahdeksan prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden yhteenlaskettu asiakasmäärä ja käyntien määrä laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tätä selittää se, että kaksi Vinkin toimipistettä lopetti toimintansa ja Vantaan Vinkki siirtyi Vantaan kaupungin hallinnoimaksi. Korvaushoidon asiakas- ja asiointikerrat kasvoivat edellisvuodesta selvästi. Järvenpään sosiaalisairaalan hoitovuorokausien määrä laski 10 prosenttia, vaikka asiakasmäärä pysyi lähes ennallaan. Selviämisasemien käytössä oli pientä laskua. Päiväkeskusten kävijä- ja asiakasmäärät kasvoivat. A-klinikkasäätiön A-klinikoilla 31 prosenttia ja nuorisoasemilla 47 prosenttia asiakkaista oli naisia. Tyttöjen määrä nuorisoasemilla laski viisi prosenttia edellisvuodesta, samoin kuin A-klinikoilla naisten määrä laski hiukan. A-klinikoilla alle 30-vuotiaiden osuus oli 17 prosenttia, 60 vuotta täyttäneiden osuus nousi 15 prosenttiin. Nuorisoasemien asiakkaista 40 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja 44 prosenttia kuului ikäryhmään 20 24-vuotiaat. 22 A-klinikoiden asiakkaista oli avo- tai avioliitossa eläviä 35 prosenttia. Kolmannes asiak kaista oli työttömiä. Katkaisuhoitoasemien ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista noin 70 prosenttia oli työelämän ulkopuolella. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on jo 13 vuotta auttanut ihmisiä hyödyntämään omat voimavaransa ja toisaalta madaltanut kynnystä avun hakemiseen. Päihdelinkki on Suomen suurin päihdeaiheinen verkkopalvelu, joka tavoittaa kuukausittain jo keskimäärin 72 000 eri kävijää. Vuosien varrella Päihdelinkki on kasvanut tietopalvelusta useiden vuorovaikutteisuutta hyödyntävien palvelujen avulla Suomen suosituimmaksi palvelukokonaisuudeksi. Peluuri 2 8 % 35 33 Naimaton Avo/avioliitto Eronnut Leski Muu tai ei tietoa A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton tuottama peliongelmaisille tarkoitettu Peluuripalvelu on toiminut yli viisi vuotta. Siitä on kehittynyt valtakunnallisesti tärkeä neuvonta- ja tukipalvelu ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen sekä muille peliongelman kanssa tekemisiin joutuville. Palvelussa vastattiin lä- PALVELUTUOTANTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 15

hes 14 000 puheluun. Lähes kolmannes puheluista liittyi internet-pelaamisen aiheuttamiin ongelmiin. Auttava puhelin on edelleen Peluurin keskeisin toimintamuoto, mutta uusia palvelumuotoja on kehitetty laajenevan asiakaskunnan tarpeisiin. Netin keskustelupalstat tavoittavat sekä pelaajat että heidän läheisensä omilla keskustelualueillaan. Peluurin eneuvonnan asiantuntijoille voi esittää nimettömänä rahapeliongelmiin liittyviä kysymyksiä. Kysyjä saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea pelaamisen tai sen aiheuttamien haittojen vähentämisestä sekä hoitopalveluihin hakeutumisesta. Neuvonta vastasi 165 kysymykseen vuoden aikana. Verkossa toteutetun Peli Poikki -ohjelman suoritti vuoden aikana 76 henkilöä. Tässä palvelussa pelaajien oma-apu ja itseopiskelu yhdistyvät ammatilliseen ohjaukseen ja vertaistukeen. Ohjelmasta saatiin ulkoinen arviointi, ja käyttäjäpalautetta palvelun kehittämisestä kerätään vielä vuoden kuluttua hoidon päättymisestä. Peluuri täydentyi loppuvuodesta Pelivoimapiiri-palvelulla, jossa Peluurin puhelimitse tarjottavat palvelut laajenivat myös tekstiviesteihin. Nykytekniikan mahdollisuuksia hyödyntämällä Peluuri tavoittaa tarvitsijansa entistä joustavammin juuri silloin, kun neuvoja ja ohjausta kaivataan. Pelaajien läheisille vuonna 2008 perustettu Tuuletin-keskustelupalsta muutettiin palvelua käyttävien omaisten toivomuksesta ulkopuolisilta suljetuksi Peluurin työntekijän ohjaamaksi keskusteluympäristöksi. taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Tämä havainto tukee A-klinikkasäätiön pyrkimystä tarjota päihdepalveluita matalalla kynnyksellä. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole tällä hetkellä kaikissa toimintayksiköissämme keskenään tasapainossa. Vaikuttaa siltä, että erityisesti moniongelmaisimpien ja huono-osaisimpien asiakkaiden avunsaanti vaarantuu. Toimintaedellytysten heiketessä A-klinikkasäätiö on joutunut lopettamaan joitakin palvelujaan taloudellisesti kannattamattomana tai toimintaa on jouduttu sopeuttamaan taloudellisen tilanteen mukaisesti. Päihdepalvelujen tuotantoon vaikuttavat niin nyt kuin jatkossa useat rakenteelliset muutokset. Väestön ikääntyessä asiakaskunnan keski-ikä nousee ja mikä ehkä vielä merkittävämpää palveluihin hakeutuneiden asiakkaiden määrä vähenee, kun suuret ikäluokat ovat tällä vuosikymmenellä alkaneet vähentyä myös päihdehuollossa. Toinen merkittävä muutos on se, että Suomen taloussuhdanteiden heikentyminen on vaikuttanut erityisesti laitospalvelujen saatavuuteen. Kurjistuva talous ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että sopimuksia on leikattu myös kesken toimintavuotta. Kolmas rakenteellinen muutos on se, että kysynnän volyymi on siirtynyt, ja siirtynee tuntuvasti edelleen kasvokkaisista palveluista IT-teknologian avulla usein anonyymisti tuotettaviin asiantuntija- ja tukipalveluihin. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2009 hoitopalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiak kaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät osin merkittävästi, kun 16 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 PALVELUTUOTANTO

TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET AVOHOITO A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita sekä annetaan katkaisuhoitoa. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdehuollon avohoitopaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu pääsääntöisesti alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat pistämällä huumeita käyttäville kontaktin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvontapisteissä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Terveysneuvontapisteissä voi myös saada muun muassa B- hepatiittirokotuksia, käydä hiv- ja hepatiittitesteissä sekä saada apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikat ovat opiaattiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa hoito sisältää korvaushoitolääkityksen ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoitoa edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. LAITOSHOITO Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt ovat tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, mikä aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissakin yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siellä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja säännöt, jotka rytmittävät elämää ja tuovat siihen rajoja. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoitoja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 17

Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaalan palveluvalikoimaan kuuluvat katkaisu- ja vieroitushoidot, opiaatti riippuvaisten lääkkeellisen vieroitusja korvaushoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen sekä kuntouttava yhteisöhoito. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. ASUMISPALVELUT Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin sosiaalisiin taitoihin ja kykyihin. 18 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 PALVELUYKSIKÖIDEN KUVAUKSET

TOIMIPAIKAT Espoon A-klinikkatoimi Johtaja: Kirsti Aalto Henkilökuntaa: 39 Asiakkaita: A-klinikka 1 446, K-klinikka 71, katkaisu- ja vieroitushoito 560, Vinkki 824 Espoon A-klinikkatoimi joutui loppuvuodesta tilanteeseen, jossa jonoja alkoi kertyä ja asiakkaiden pääsy yksilötera piaan viivästyi. Suurin ostajakunta ei tehnyt riittäviä lisäostoja, vaikka toimintavuodelle varatut katkaisuhoitovuorokaudet olivat marraskuun alussa loppuneet. Tilanne ennakoitiin ja päivystystoimintaan siirrettiin resursseja. Katkaisuhoitoon pyrkijöitä ohjattiin ensisijaisesti Espoon kaupungin omiin yksikköihin. Kesän jälkeen tiukan talouden seurauksena henkilöstöä vähennettiin kahdella työntekijällä ja mietittiin, miten uusien asiakkaiden hoitoon pääsy turvattaisiin. Katkaisu- ja vieroitushoidon hoitovuorokaudet vähenivät 68:lla edellisestä vuodesta. Syynä olivat loppuvuoden rajoitukset ja joulunpyhien ajaksi säästösyistä toteutettu sulkeminen. Asiakaskunnan moniongelmaisuus ja erittäin huono kunto hoitoon tullessa olivat arkipäivää. Keskimääräinen hoitojakso oli 11 vuorokautta. Katkaisu- ja vieroitushoidossa alle 30-vuotiaiden määrä kasvoi eniten. K-klinikan asiakasmäärä oli 71. Asiakkaita hoidettiin tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Korvaushoidon tiimissä toteutettiin myös avovieroituksia. Varsinkin uusien asiakkaiden kohdalla moniongelmaisuus ja mielenterveysongelmat olivat aiem- Espoon A-klinikkatoimi Asiakkaat Hoitovuorokaudet Avohoitosuoritteet Muutos ed. vuosi suorite/vrk Avohoito * 2 341 26 319 Laitoshoito ** 560 6 043 Korvaushoito*** 71 *A-klinikka, Vinkki ja K-klinikka ** katkaisuhoito *** K-klinikka paa yleisempiä. Hoidon laadusta ei tingitty ja asiakkaiden kriisitilanteisiin paneutui koko hoitotiimi. Loppuvuodesta alkoivat siirrot apteekkisopimuksille. A-klinikalla toiminta jatkui ilman suurempia muutoksia. Ikäjakaumassa oli sama suuntaus kuin katkaisuhoidossa: nuorten ja yli 60-vuotiaiden osuus lisääntyi hieman. Ylempien toimihenkilöiden hoitoon hakeutuminen oli yllättävän runsasta. A-klinikan runsaasta 13 000 suoritteesta ryhmäkäyntejä oli 5 100. Ryhmät olivat edelleen huomattavana tukena yksilökäyntien rinnalla ja jatkohoitona. Vuoden aikana kokoontui säännöllisesti kahdeksan eri ryhmää. Vinkki toimi edelleen viidessä toimipisteessä Espoon alueella. Toimipisteiden pitkään suunniteltu vähentäminen kolmeen ei vieläkään toteutunut. Etsivää työtä tehtiin Leppävaarassa ja Espoonlahden alueella ja siellä tavoitettiin uusia asiakkaita. Hepatiittirokotukset ja erilaiset testit keskittyivät kolmeen yksikköön. Käyntejä Vinkeissä kertyi 3 541 ja asiakkaita oli 824. Espoon A-klinikkatoimen järjestämä koulutus keskittyi tilattuihin, lähinnä korvaushoitoa koskeviin luentoihin. Koulutustoiminta oli määrältään edellisen vuoden tasolla. TILASTOTAULUKOT Asiointikerrat: A-klinikkasäätiöllä yhtenäistettiin vuoden 2008 alusta avohoitokäyntien laskentatapaa siten, että asiakkaalla voi olla vain yksi avohoitokäynti per päivä riippumatta siitä mitä palveluja hän saa eri henkilöiltä. Suorite: Työntekijöiden tekemä kokonaistyöpanos asiakkaiden palvelutarpeiden täyttämiseksi. Työn kustannuksia arvioitaessa ja laskutettaessa käytetään perustana suoritemääriä. Muutos: Muutos on laskettu vertaamalla vuoden 2009 suoritteiden tai hoito/asumisvuorokausien määrää vuoden 2008 vastaaviin lukuihin. Muutos on ilmoitettu nuolella, mikäli poikkeama vuoden 2008 vastaavaan tilastoon on yli 5 %. Espoon A-klinikka, suoritteet Yksikkö Tavoite Toteutunut A-klinikka 11 050 13 062 Katkaisuhoito 6 300 6 043 Vinkki 3 300 3 541 K-klinikka (asiakasmäärä) 35 71 Laitoshoidon lasku johtuu siitä, että tavoitteet ylittyivät jo ennen vuoden loppua. TOIMIPAIKAT A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 19

Espoon nuorisoasema Johtaja: Soile Kiema Henkilökuntaa: 11 Asiakkaita: 769 Espoon nuorisoasema Asiakkaat Avohoitosuoritteet Muutos ed. vuosi suorite/vrk Avohoito (nuoret) 416 5 584 Avohoito (nuorten vanhemmat ja läheiset) 353 Espoon nuorisoasema palvelee 12 22-vuotiaita espoolaisia nuoria ja heidän läheisiään. Espoon kaupungin kanssa on ostopalvelusopimus. Vuonna 2009 palveluita ostivat myös Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio ja Vantaa. Nuorisoaseman toiminnan painopiste on hoitotyössä. Tärkeimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhekeskustelut sekä verkostotyö. Lääkärin palveluita on mahdollista saada muun hoidon ohella. Hoitotyön menetelmät valitaan asiakkaan senhetkisen elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaan. Nuorten hyvinvointia edistetään ensisijaisesti perhekeskeisellä lähestymistavalla, jonka tavoitteena on edesauttaa nuoren itsenäistymistä ja elämänhallinnan lisääntymistä sekä tukea vanhemmuutta. Pääsääntöisesti nuorisoasemalla tavataan vielä kotona asuvan nuoren koko perhettä perheterapiassa. Jo kotoaan itsenäistyneiden yksin asuvien tai parisuhteessa asuvien kanssa työskennellään yksilö- tai parikeskeisesti. Vuonna 2009 nuorisoasemalla palveltiin 769 asiakasta 5 584 käynnillä. Nuoret tulivat Espoon nuorisoasemalle hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Nuorten päihde-, perheja kouluvaikeudet joko erikseen tai samanaikaisesti muodostivat suurimman osan (78 %) nuorten hoitoon tulon syistä. Suurin ensisijainen syy nuorten yhteydenottoihin olivat päihteet. Nuorista asiakkaista alaikäisiä oli 54 prosenttia. Nuorimpien ikäluokkien kasvu nuorisoaseman asiakaskunnassa sekä alaikäisten kohdalla tehtävän perhekeskeisen työn lisääntyminen johtuvat nuorisoaseman yläikärajan laskemisesta. Nuorten elämäntilanteet ja niihin liittyvät entistä monimutkaisemmat ongelmat vaativat usein moniammatillista osaamista ja yhteistyötä useiden viranomaistahojen kesken. Perhe- ja verkostokäynnit lisääntyivät edelleen. Niiden osuus oli 61 prosenttia kaikista käynneistä. Murrosikäisten ja päihteitä käyttävien nuorten vanhemmille suunnatut ryhmät jatkoivat toimintaansa. Myös koululaisparlamenttitoiminta jatkui yhteistyökouluissa. Laitos- ja kotikäynnit kuuluvat niin sanotun matalan kynnyksen palveluihin. Kotikäynnit ovat antaneet mahdollisuuden vastata asiakkaan tarpeisiin nopeastikin. Myöhemmin asiakkaan käynnit ovat siirtyneet tarvittaessa nuorisoasemalle. Lisäksi käynnit muun muassa kouluissa, lasten ja nuorten hoitoyksiköissä ja eri laitoksissa ovat mahdollistaneet joustavan yhteistyön. Vuonna 2009 pidettiin 30 informaatio-, alustus- tai koulutustilaisuutta, joissa tavoitettiin noin 2 000 kuulijaa. Yhteistyötahoille annettiin työnohjaus-, koulutus- ja konsultaatiopalveluita. Espoon nuorisoasemalla on jatkettu vuoden 2009 aikana jo vakiintuneen yhteistyön tehostamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Nuorisoaseman työskentelytapa sekä tiivis yhteistyö muiden hoitotahojen ja sosiaalikeskusten työntekijöiden kanssa antoi mahdollisuuden varhaisessa vaiheessa edistää nuoren psykososiaalista hyvinvointia ja ennaltaehkäistä sekä korjata päihdehaittoja. Espoon nuorisoasema on osallistunut muiden nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien tahojen kanssa vuonna 2009 uudistuneiden palvelujen suunnittelutyöhön. Espooseen avattiin elokuussa kaupungin ylläpitämä nuorisopoliklinikka Nupoli. Perhe- ja verkostokäynnit lisääntyivät edelleen. 20 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 TOIMIPAIKAT

Helsingin nuorisoasema Johtaja: Sirpa Härkälä Henkilökuntaa: 18 Asiakkaita: 659 Helsingin nuorisoasema Asiakkaat Avohoitosuoritteet Muutos ed. vuosi suorite/vrk Avohoito (nuoret) 420 8 276 Avohoito (nuorten vanhemmat ja läheiset)* 239 * Ei sisällä viikonloppukursseja. Helsingin nuorisoaseman perustehtävä on ennaltaehkäistä ja vähentää päihteidenkäytön ja pelaamisen haittoja tuottamalla monipuolisia ja yksilöllisiä hoitopalveluja 13 23-vuotiaille nuorille, heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Helsingin nuorisoasema palvelee Helsingin eteläisen ja läntisen alueen asiakkaita sekä ruotsinkielisiä koko Helsingin alueella. Asiakastyötä tekevistä 15 työntekijästä 11:llä on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymä psykoterapeutti-nimike. Helsingin kaupungin linjaukset katkopaikkojen ja pitkäaikaisten kuntouttavien hoitopaikkojen vähentämisestä olivat toimintavuoden aikana huolestuttavia. Asiakkaiden ohjaaminen laitoshoitoon oli työlästä ja ohjeistukset epäselviä. Laitospaikkojen vähentäminen lisäsi toiveita esimerkiksi avokatkojen toteuttamiseksi nuorisoasemalla. Yhteistyötä huumeklinikan kanssa pyrittiin kehittämään lyhyen katkaisuhoidon ja avohoidon yhdistämiseksi toimivaksi hoitokokonaisuudeksi. Asiakkaat ovat moniongelmaisia ja huonokuntoisia, siksi lääkäreiden työpanos nuorisoasemalla oli välttämätön. Helsingin kaupungin kanssa solmitun ostopalvelusopimuksen mukaan Helsingin kaupunki sitoutui ostamaan 7 950 avokäyntiä ja 275 hoitovuorokautta. Edellisten vuosien lailla asiakaskäynnit ylittivät tilatun määrän. Suoritteita oli toimintavuoden aikana yhteensä 8 276 ja hoitovuorokausia 255. Ulkokuntalaisista Vantaa myönsi maksusitoumuksia 191 käynnille ja Oulu 30 käynnille. Helsinkiläisten käyntejä oli 8 055. Helsinkiläisiä asiakkaita oli 644 ja ulkokuntalaisia yhteensä 19. Nuorisoasema tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitomuotoina käytetään yksilö-, pari- ja perheterapiaa sekä hoidollisia ryhmiä ja viikonloppukursseja. Keskusteluhoidon lisäksi käytetään korva- ja kehoakupunktiota, lymfahierontaa ja kehopsykoterapiaa. Helsingin nuorisoasemalla on mahdollisuus myös seulaseurantaan. Toimintavuoden aikana akuklinikalle kertyi 543 käyntiä. Ajokorttiseurantakäyntejä oli 91 ja seulakäyntejä 336. Nuorten vanhempien yhteydenotot lisääntyivät edelleen toimintavuonna. Nuorisoasemalle hakeutui erityisesti perheitä, joissa nuori pelasi netti- tai rahapelejä tai käytti kannabista. Tähän kysyntään vastattiin tarjoamalla perheille intensiivistä perheterapiaa sekä vertaisryhmiä vanhemmille. Tiivis yhteistyö lastensuojelun kanssa jatkui toimintavuonna verkostotapaamisten merkeissä. Helsingin nuorisoasemalla kokoontui seitsemän eri vanhempainryhmää. Lasten ja nuorten ryhmiä toteutui viisi. Viikonloppukursseja vanhemmille järjestettiin toimintavuoden aikana kuusi, joista kaksi sukulaissijaisperheille. Kurssit pidettiin Lomakotien liiton Kotorannassa Nurmijärvellä. Hoitopalvelujen lisäksi Helsingin nuorisoaseman henkilökunta tarjosi asiantuntijapalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen oppilashuollon ammattilaisille työnohjauksen, konsultaation ja koulutuksen muodossa. Työnohjaustunteja tuotettiin yhteensä 112. A-klinikkasäätiön järjestämässä vuoden kestävässä perhe- ja läheistyön koulutuksessa oli mukana yksi kouluttaja Helsingin nuorisoasemalta. Nuorisoasema järjesti kaksi korva-akupunktiokoulutusta, joissa oli yhteensä 39 koulutettavaa. Tiivis yhteistyö lastensuojelun kanssa jatkui. TOIMIPAIKAT A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 21