Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto

Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Petri Kuosmanen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto Kevät 2011 Vaasa

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate, mikrotaloustiede, yrityksen teoria, kysyntäfunktio, yritys kilpailullisilla markkinoilla (kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino, markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi, julkisen vallan rooli) Mankiw & Taylor luvut 1-12, Lauri Uotila kansantalous pe 18.2. klo 17.00 20.30 Törmä *sali A201 la 19.2. klo 9.00 15.00 Törmä *sali A201 to 24.2. klo 17.00 20.30 Törmä *sali C209 la 26.2. klo 9.00 15.00 Törmä *sali C209 Hannu Piekkola BKT, Talouskasvu ja tuottavuus, aineeton pääoma, finanssikriisi Mankiw & Taylor luvut 23-26, 36-38 ma 7.3. klo 16.00 20.00 Piekkola *sali C209 ti 8.3. klo 16.00 20.00 Piekkola *sali C209 Mikko Lintamo Työmarkkinat Mankiw & Taylor luvut 18-20 ti 15.3. klo 16.00 20.00 Lintamo *sali C209 Petri Kuosmanen ke 16.3. klo 17.00 19.00 Kuosmanen *sali A201 to 17.3. klo 17.00 20.00 Kuosmanen *sali A201 7.3.2011 University of Vaasa 2

Seminaari ma 21.3. klo 14.00 17.00 seminaari Levón-auditoriossa Talouden haasteet ja uusi hallitus: Yritysten menestystekijät ja muistioita tulevalle hallitukselle 14.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Dekaani Vesa Suutari (tilaisuuden puheenjohtaja) 14.05 YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT: SUOMALAISTEN YRITYSTEN AINEETON PÄÄOMA Professori Hannu Piekkola, Tekesin projektin "Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa" ja EU 7. puiteohjelman www.innodrive.org projektin tuloksia 14.45 PUHEENVUORO JA KESKUSTELU Toimitusjohtaja Bengt Jansson, Pohjanmaan kauppakamari 15.00 TAUKO/PAUS 15.20 OMDEN EKONOMISKA POLITIKEN FÖR VÅR NÄSTA REGERING (Muistioita seuraavan hallituksen talouspolitiikalle) Verkställande direktör Sixten Korkman, ETLA 16.10 KOMMENTARER OCH DISKUSSION Universitetslärare, dr Anders Kjellman, Hanken 16.30 SEMINAARIN YHTEENVETO Seminaarialustuksia kommentoi päätoimittaja Kalle Heiskanen, Pohjalainen. University of Vaasa 7.3.2011 3

Kuulustelut KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Kuulustelu esseekysymyksiä 1. 2.4.2011 2. 21.5.2011 3. 24.9.2011 Ilmoittaudu tenttiin: https://eforms.uwasa.fi/lomakkeet/189/lomake.html. Vaasan yliopiston tutkintoopiskelijat voivat ilmoittautua Avoimen tentteihin Oodissa. Tentit ovat lauantaisin klo 12 15 auditoriossa A202 (Levón) Vaasan yliopiston päärakennuksessa (Wolffintie 34, Palosaari). Mahdolliset salimuutokset ilmoitetaan pääoven läheisyydessä. Lisätietoa: http://www.uwasa.fi/avoin/ohjeita-opiskeluun/tenttiminen/ University of Vaasa 7.3.2011 4

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Alustava sisältö: 0 Opintojen aluksi 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta - "stand-up"-ekonomistin tulkinta (linkki) 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede: 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 9 Tuottavuus ja kilpailukyky 10 Monopoli 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu University of Vaasa 7.3.2011 5

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Makrotaloustiede: 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta 13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 17 Työmarkkinat ja työttömyys 18 Raha ja inflaatio 19 Avotalouden makroteoriaa 20 Suhdannevaihtelut 21 Raha- ja finanssipolitiikka 22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä 23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä 24 Lopuksi University of Vaasa 7.3.2011 6

Kansantaloustieteen perusteet / Piekkolan osuus BKT määritelmä, talouskasvu, luku 23-24 Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 BKT:n eriä ja aineeton pääoma Talouskasvu ja tuottavuus Mankiw & Taylor luku 25-26 Finanssikriisi, Euroopan rahaliitto luku 36-38 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 7

BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (investoinnit, kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (arvonlisää) G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 8

BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien ruokapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Arvonlisä Pasta ravintola Mylly (jauhot) Vuosi 1 100 000 Vuosi 2 100000 (liikevaihto 130000) 30 000 Vuonna 1 jauhot tehdään itse, vuonna 2 pasta ravintola osaa jauhot myllyltä, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto (liikevaihto) kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $100 000, välituote jauhot myllyltä eivät lisää arvonlisää 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9

BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan lopputuotteina (ei välituotekäyttöä) Julkishallinto: palveluja joita ei tyypillisesti osteta eli ei ole markkinahintaa 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Kotitaloustyö ei mukana: kokonaistyöaika 60 t kotityön osuus 15-25 t Kaikki kodin piirissä tehtävä työ jää pois: siivous, ruuanlaitto, lastenhoito Kunnon ekonomisti ei tee mene siivoojansa kanssa naimisiin, se alentaa BKT:ta Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 10

Bruttokansantuote 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 11

Vienti 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economiics 12

Julkiset kulutusmenot 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 13

Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetus Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 14

Yksityiset kulutusmenot 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 15

Kestävät kulutustavarat 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 16

Rakennusinvestoinnit 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 17

Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 18

Teollisuus 2005-2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 19

BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 Irlanti BKT 145 416 2 128 200 23 596 134 786 Ensitulo muualta Ensitulo muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI -1 103 (netto) +104 610 +52 972 +30 296-118 630-55 722-52 139 144 313 2 114 180 21 206 112 942 Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20

Omaisuustulot ja tuotannon ja tuonnin verot ulkomailta, netto viitevuosi 2000 7.3.2011 21

Harmaa talous 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics 22

Harmaan talouden arvioitu osuus v. 2002 35-44% kehitysmaissa 21-30% kehittyvissä talouksissa (Venäjä 44%) 14-16% kehittyneissä talouksissa (US 10%) Source: F Schneider and D. Enste Hiding in the Shadows: the Growth of the Underground Economy IMF Economic Issues 30, Washington DC 2002

Size of the shadow economy (% GDP) Country 1990 2002 Austria 5 11 Belgium 20 22 Canada 14 16 Denmark 11 18 Germany 12 16 Greece 27 28 France 9 15 Ireland 12 16 Italy 23 27 Netherlands 14 13 Norway 15 19 Spain 21 23 Sweden 16 19 Switzerland 7 9 UK 10 13 USA 7 9 Source: F. Schneider, The value added of underground activities: size and measurement of the shadow economies of 110 countries all over the world, June 2002, see: www.economics.uni-linz.ac.at/members/schneider/publik.html

Harmaan talouden aiheuttajat ja ehkäiseminen Aiheuttajia: Korkea verotus ja oikeudenmukaisuuden puute Voimakas säännöstely Korkea työttömyys yhdistettynä korkeaan työttömyyskorvaukseen Jäykkä työlainsäädäntö Kulttuurilliset ja henkilökohtaiset käyttäytymisominaisuudet Ehkäiseminen: Verotuksen alentaminen ja veroperustan laajentaminen Lainsäädännön parantaminen Valvonta ja kansainvälinen yhteistyö

Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 0 0 0 0 Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 26

Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Vertailuvuosi vaihtuu joka viides vuosi USA ja Kanada, USA BKT kasvu 2001-2003 2.7%, olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä, selittyy tietokoneilla Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä p1q0 p2q1 ptqt 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 1 1 t 1 t 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien t-1 ja t välissä. kerrottaessa keskenään kertovat hinnan nousun ajasta t=0 lähtien 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 27

Määrä (volyymi) ja hinta Laspeyres ketju Ei ole mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim. toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. SNA system of national account eli kansantalouden tilinpito 1993 ketjutus ei useammin kuin kerran vuodessa Lyhyellä aikavälilä suhteellisissa hinnanmuutoksissa satunnaisuutta (esim. otannan (sampling ) vaihtelu kausivaihtelut) Laspeyres ketjun lisäksi vielä Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen Muissa maissa Fisher ketju ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 28

Ketjuten ja kiinteähintaisen hintaindeksin erot: tietokoneet 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 29

Tuotannon ja hinnan muutokset 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 30

BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen, depreciation) jakautuu usealle vuodelle Aineelliset investoinnit: koneet, laitteet, kuljetusvälineet, rakennukset, infrastruktuuri (tiestö, vesihuolto) Aineettomat investoinnit: tietokannat, ohjelmistot kansantalouden tilinpidossa ei ole mukana T&K toimintaa, organisaatioinvestointeja yms. www.innodrive.org tutki näitä Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 31

Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden tuotanto Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 32

Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta Palkat ja SOTU-maksut Käyttökate ja investoinnit (koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo) Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 33

BKT ja investoinnit BKT kasvussa investoinnit olennainen tekijä Säästämisellä aikaan saadaan pitkän aikavälin kasvua Kehittyneissä maissa säästämisaste 20% lähellä optimaalista tasoa kehitysmaissa paljon alhaisempi Pääomalla vähenevä rajatuotto Kehitysmaissa investoinneilla saadaan paljon aikaan koska on paljon kiinni kurottavaa, ns. catching up Koulutuspääoma ns. human capital tärkeä puuttuva tuotannontekijä Rikkaat maat lähempänä tuotantomahdollisuuksia Kasvun edellyttää uusia aineettomia investointeja: tutkimus- ja kehitystoiminta, ICT investoinnit ja infrastruktuuri, työn organisointi ns. organisaatiopääoma Corrado Hulten Sichel ei kansantalouden tilinpidossa: organisaatioosaaminen (johtamiskulut), yrityskoulutus, T&K toiminta, Brändi (mainonta), muotoilu, mineraalien etsintä 7.3.2011 34

www.innodrive.org 7.3.2011 36

Aineeton pääoma Aineellinen (tangible) pääoma Koneet, laitteet, kuljetusvälineet Rakennukset, infrastuktuuri investoinnit Aineeton (intangible) pääoma Kaikki se mitä ei kuluteta samana vuonna kun tuotetaan on investointia tulevaisuuteen Kansantalouden tilinpitossa: database, software 7.3.2011 Corrado Hulten Sichel CHS uusi aineeton pääoma T&K Tutkimus ja kehitystoiminta, uudet finanssituotteet, muotoilu Taloudellinen kyvykkyys (economic competence) Organisaatiopääoma: johtaminen, markkinatutkimus Yritysten tarjoama koulutus Brändi (markkinointi, mainoskulut)

Aineeton pääoma ICT työntekijät ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin INNODRIVE projekti www.innodrive.org T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (Innodrive projektissa 20% + välituotteiden ja pääoman käyttö 15%) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta eikä palkkaa verrataan muihin työntekijöihin 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 38

Aineeton pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon vaan kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma kansantalouden tilinpidossa Ohjelmistot, lisenssit Ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina, koska epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) ja voi heti vähentää kuluina Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 39

Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin 80% työkustannuksia Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Ovatko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan: ei johtajat ja markkinointi mukaan Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel ja Innodrive olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40

Country-level expenditures of intangible investment and capital Official data sources homogeneous across countries (mainly Eurostat surveys, national accounts data and supply and use tables, data from National Statistical Institutes) to guarantee reproducibility and international comparability (LUISS). New Intangible investment not included in national accounts (Corrado Hulten Sichel type) 5.5% of GDP Market research New financial products Training Advertisement OC purchased OC management Architectural design R&D New intangibles GDP shares 7.3.2011 41

0.1 % 0.1 % 0.1 % 0.5 % 0.6 % 0.3 % 0.5 % 0.2 % 0.2 % 0.8 % 0.3 % 0.6 % 0.2 % 1.6 % 1.6 % 1.3 % 0.8 % 0.4 % 1.1 % 1.2 % 0.9 % 0.8 % 1.1 % 1.2 % 0.9 % 1.2 % 2.2 % 2.2 % 2.6 % 2.6 % 1.6 % 1.7 % 1.7 % 2.5 % 2.2 % 2.6 % 2.4 % 0.9 % 0.8 % 2.1 % 3.3 % 2.6 % 3.3 % 1.8 % 1.9 % 2.5 % 3.9 % 2.3 % 2.5 % 2.9 % 1.0 % 2.7 % 2.7 % 1.3 % 1.5 % 2.3 % 2.8 % 2.5 % 4.4 % 1.7 % 2.5 % 1.8 % 1.9 % 2.2 % 5.2 % 2.2 % 1.5 % 2.5 % 3.0 % 2.9 % 2.2 % 3.9 % 3.9 % 4.1 % 4.3 % 2.6 % 3.2 % 4.3 % 4.7 % 2.8 % 4.8 % 3.0 % 10 % Figure 1: Intangibles as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Scientific R&D investment Organizational competence excl. training Other 7.3.2011 42 Source: www.innodrive.org

2.1 % 4.7 % 3.2 % 5.7 % 4.7 % 4.1 % 5.2 % 4.4 % 4.7 % 4.7 % 7.5 % 7.2 % 7.3 % 7.6 % 7.7 % 7.1 % 6.5 % 6.4 % 6.4 % 5.1 % 4.5 % 4.3 % 9.2 % 8.2 % 9.1 % 8.0 % 2.9 % 4.5 % 2.7 % 4.3 % 5.3 % 4.6 % 5.5 % 6.8 % 7.4 % 3.8 % 4.4 % 5.6 % 5.8 % 6.0 % 7.1 % 8.1 % 8.5 % 8.6 % 10.1 % 5.9 % 7.1 % 7.3 % 15.6 % 11.4 % 22 % Figure 2. Tangible and Intangible Investment as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Intangible investment Tangible investment tangible investment: machinery, equipment, transport 7.3.2011 43 Source: www.innodrive.org

Aineeton pääoma per työntekijä 1000, 2010 hinnoin 60 Aineeton pääoman keskittymät: Aineeton pääoma työntekijää kohti 2006 50 40 30 20 10 0 Organisaatio Tutkimus- ja kehitystoiminta Informaatioteknologia 7.3.2011 44 Source: www.innodrive.org

Aineettomat investoinnit yrityksissä Oma aineeton pääoma ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Table 1. Osuus organisaatio, T&K ja ICT työstä jolla tuotetaan investointeja (www.innodrive.org) ICT R&D OC Osuus työstä 0.50 0.70 0.20 jolla tuottoa yli vuoden Aineettomaan pääomaan välituotteiden ja pääomakulut kyseisten hyödykkeiden tuottamiseen panos-tuote taulukot toimialoilta: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods. 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 45

Tobinin q ja aineeton pääoma suomalaiset pörssiyritykset 1998-2008 Tobinin q=markkinaarvo/ fyysinen pääoma Tobinin q sis. aineeton pääoma=markkina-arvo / (fyysinen+aineeton pääoma) Aineeton pääoma: Organisaatiopääoma, T&K pääoma ICT pääoma Arvioitu tuottavuuden mukaan Tobin's q Tobin's q including intangibles.5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Year 2.5 2 1.5 1 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 46

TUOTTAVUUDEN KASVU Työn tuottavuus on kasvanut vuosittain 1%, mutta koulutustaso ei enää nouse ja ikärakenne muuttuu epäedulliseksi Aineeton pääoma edelleen lisää työn tuottavuuden kasvua, mutta vähemmän 2000-luvulla Kokonaistuottavuus parempi hyvinvoinnin kasvun mitta Osa tuotannosta menee pääomakannan uusiutumiseen Kun aineeton pääoma otetaan huomioon selittämätön osuus vähenee tekniseksi kehitykseksi luullusta suurempi osa on investointeja aineettomaan pääomaan Aineeton pääoma kuluu nopeammin kuin aineellinen pääoma: ylläpito edellyttää jatkuvia investointeja Tuottavuusvaikutukset näkyvät usean vuoden päästä, esim. tutkimus- ja tuotekehitys Yritysten dilemma: miten investoida kun tuotot eivät heti mitattavissa ja sijoittajat kärsimättömiä, vrt. Nokian Microsoft-yhteistyö 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 47

Y TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 logy log A log f ( L, K ), missä Kolme tuotannontekijää: työ L, aineellinen ja aineeton pääoma K=K tan +K IC ja välituotteet (intermediate input) Y tuotanto, joskus arvonlisä (value added) eli välituotteet poistettu Työ mitattuna työtunnit eri koulutustasolla Pääomakanta kerryttämällä investointeja I t jossa on r kuluminen, depreciation K t =I t +(1-r)K t-1 Kokonaistuottavuus arvonlisän osa jota ei selitä työ ja pääoma, etenkin USA ja Pohjoismaat Tuotantokuilu A f ( L, K ) logy log y log y ( y y ) / y t t 1 t t 1 t 1 Mikä on maksimaalinen BKT (=arvonlisän) kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 48

Työn tuottavuuden log( Y/ L) ja sen osatekijöiden muutokset valtion sektorilla % Lähde VATT 7.3.2011 49

Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen 2010. Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina 1975-2008 7.3.2011 50

Työn tuottavuuden muutos Yˆ t K ICt K TANt (1 ) Lt IC Lt IC Lt Yˆ =value added including intangible investment ln ln ln t IC IC L t L labour, K intangiblecapital, K =fixed capital, t ICt TANt A marginal productivity (residual) =r K / Yˆ, =r K / Yˆ income from capital/value added IC ICt IC A Year 2000-2007 Labour productivity LP=Y/L Intangible capital deepening CD IC =K IC /L Organizational R&D ICT Tangible capital deepening CD TAN =K/L A Intangibles 0.8 % 0.2 % 0.1 % 0.1 % 0.3 % 0.1 % No intangibles 0.9 % 0.5 % 0.5 % 7.3.2011 51

Kokonaistuottavuuden A muutos A LP KD KD IC TAN A=kokonaistuottavuus, LP= työn tuottavuus Y/L, ja KD= pääomaintensiteetti (IC=aineeton, TAN=aineellinen) Aineettoman investoinnit lisäävät työn tuottavuutta, mutta pääomakannan kasvu (capital deepening) selittää osan tekniseksi kehitykseksi luullusta kasvusta A. Kokonaistuottavuuden kasvu laskee jos pääomakannan kasvun vaikutus dominoi. 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 52

TUOTANTO Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostukselle T&K:hon ja ICT (information and technology) investointeihin Työn laadun paranemisella (ikärakenne ja koulutus) enää vähän vaikutusta tuottavuuden kasvuun 1994-2005 Suomessa ja muualla Van Ark et al. (2008) arvioi ICT pääomaa mutta ei T&K and organisaatiopääomaa (joita ei raportoitu kansantalouden tilinpidossa) Työn tuottavuuden vuotuinen kasvukontribuutio 0.5% 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 53

RAHALIITTO Maantieteellinen yhden valuutan alue Yleisesti hyväksytty vaihdon välineeksi Jäsenet hyötyvät Keskinäinen kauppa vilkasta Transaktiokustannukset alemmat Ei valuuttakurssiepävarmuutta Haitat Rahapolitiikan itsenäisyys menetetään Valuuttakurssi eivät jousta epäsymmetristen shokkien iskiessä päälle Lyhyen aikavälin sopeutumismekanismit muuttuvat Palkkajoustavuus, työvoiman liikkuvuus ja pääomamarkkinoiden integraatio vähentävät haittoja Vapaamatkustajavaltiot velkaantumisessa Liian alhainen korko velkaantumiselle, esim. Kreikka, Irlanti: sure bailout 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 55

Kuva 1 Asymmetrinen shokki: hyödykkeiden kysyntä Saksasta Ranskaan Copyright 2010 South-Western Täydellinen kilpailu: Saksassa tuotanto alas: hinnat laskevat kunnes tuotanto palautuu ennalleen Epätäydellinen kilpailu: 1. Tasapainotuotanto alempi eli pitkän aikavälin aggregaattitarjontakäyrä AS (Long-run aggregate supply) vasemmalle 2. Sopeutuminen enemmän tuotannon ja työllisyyden muutosten kautta (hintajäykkyys ja palkkajäykkyys, price and wage rigidities)

Kuva 2 Vastaava kulutustottumusten muutos joustavien valuuttakurssien vallitessa Copyright 2010 South-Western Saksassa hyödykkeiden alentunut kysyntä: kauppataseen alijäämä ja valuuttakurssi heikkenee kunnes tuotanto ja kysyntä palautuvat ennalleen.

PIGS maat ongelmissa Vienti.intensiiviset Saksa ja Suomi toipuvat lamasta nopeammin Suomessa julkinen velka keskimääräistä alempi mutta kasvussa PIGS maat ongelmissa 7.3.2011 61

PIGS maat euro ylilvahva, budjettivaje 8-10%:n luokkaa Suomi: reaalinen efektiivinen valuuttakurssi 93 eli kurssi vahvistuisi 7% suhteessa euroon jos valuutta päästettäisin kellumaan, budjettivaje 8 mrd euroa 2011 7.3.2011 62

Lähde HS 24.11.2010 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 63

RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000=100 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 64

FINANSSIKRIISIN JUURET Rahamarkkinoiden säätelyn purkaminen 1980-luvulta alkaen 2000-luvun kasvuoptimismi: uusia tuottoisia kohteita Alhainen reaalikorko: toteutunut korko inflaatio 1% tai 0% USA Pankkien antalainaus/omat varat suhde 25/1 tai 33/1, aikaisemmin 10/1 3% antolainauksen arvon lasku syö kaikki omat varat 33/1 suhteella Muussa yritystoiminnassa 2/1 suhde yleensä hyväksyttävä Kiina osti Yhdysvaltojen valtionlainoja Ei renminbin vahvistumista Kotitalouksien velan suhde käytettävissä oleviin tuloihin 150% US - 190% UK 7.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 65

FINANSSIKRIISIN JUURET USA:ssa Originate-to-distribute (eikä to-hold) eli pääomittaminen vallitsevaksi Laina myydään eteenpäin toiselle pankille, joka yhdistää sen muihin lainoihin luoden CDO collaterilised debt obligation Jo ennen kaupantekoa hinnoissa oli ilmaa Riskien suojaus uusilla tuotteilla esim. CDS credit default swaps Sub-prime markkinat laajenivat nopeasti Yhdysvalloissa Asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen Pääomittaminen, kansainväliset rahoituskanavat 7.3.2011 66

Figure 4 US Federal Funds and Inflation, 2000-08 Korkojen nousu inflaation hillitsemiseksi asuntojen hintakupla puhkesi Pankkien väliset luottomarkkinat tukossa Lehman brothers konkurssiin 15.9.2008 Copyright 2010 Cengage Learning

USA: lainojen pääomittaminen Lähde: Adrian Buckley Financial Crises Causes, Context and Consequences Prentice Hall MBS packaged mortgage debt Lainojen riskiarviointi S&P AAA vähiten riskiä, velan takaisinmaksukyky erittäin vahva AA,A velan maksukyky hyvin tai vahva mutta herkempi olosuhteille BBB riittävä velanmaksukyky mutta olosuhteiden heikkeneminen voi alentaa velan takaisinmaksukykyä, BB,CCC,CC,C ja D (default) Useiden toisistaan riippumattomien lainojen niputtaminen yhteen vähentää kokonaisriskiä: subprime lainoista näin suuri osuus sai AAA reittauksen 7.3.2011 69

USA: Credit Default Swap sopimukset Lähde: Adrian Buckley Financial Crises Causes, Context and Consequences Prentice Hall CDS Myyjän tai ostajan ei tarvitse omistaa lainaa, velkaa tai bondia: yrityksen 100 miljoona veloilla voi tehdä vaikka 500 miljoonan edestä CDS sopimuksia Ei julkista kaupankäyntipaikkaa, säännökset vähäisiä Markkinat 60 $trillion, subprime lainamarkkinat 1.5 $trillion (tuhat miljardia), USA BKT 14.2 $trillion 2009, Kiinan dollarimääräiset varat 1.2 $trillion Ei tappioita konkurssista jos ei omista Säännöllisen väliajoin arvonmuutosten arviointi vaikuttaen suoraan voittoihin ja pääomareserviin: aiheuttaa suuria heilahteluja Sopimuksen arvo perustuu etukäteen määrättyihin vakuutusmaksuihin, mitätöimisen riskin kasvaessa arvon muuttuu negatiiviseksi: toxic asset CDS sopimusten avulla subprime lainojen riskiä alennettiin edelleen 7.3.2011 70

USA: Collaterised Debt Obligation CDO Lähde: Adrian Buckley Financial Crises Causes, Context and Consequences Prentice Hall 7.3.2011 71