1 Harjavallan kaupungin koulukohtainen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma 1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Laki velvoittaa kunnan uudistamaan oppilashuollon toimintatavat. Uuden lain tavoitteena on tuottaa kodin, koulun, sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon yhteistyönä oppilaille ja opiskelijoille oppilashuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltotyötä ohjaa luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä huoltajien osallisuuden tukeminen. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Lakiuudistus jakaa oppilashuollon kolmeen osioon, yleiseen oppilashuoltoon, koulukohtaiseen oppilashuoltoon ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Harjavallan kaupungissa on kolme peruskoulua ja lukio. Peruskoulujen ja lukion oppilashuoltosuunnitelmat ovat rakenteellisesti ja sisällöllisesti yhteneväiset. 2. Oppilas- ja opiskelijahuollon toimijat Harjavallan kaupungissa oppilas- ja opiskelijahuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa siten, että siitä muodostuu yhtenäinen toimiva kokonaisuus. Oppilashuolto toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muidenkin toimijoiden kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin palvelut. Lain edellyttämät koulukuraattoripalvelut tuottaa Harjavallan sivistyspalvelut. Kaupungin perusturvapalvelut järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Lukio-opiskelijoiden kuraattoripalvelut ostetaan Satakunnan koulutuskuntayhtymältä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät psykologipalvelut Harjavallan peruskoulujen oppilaille ja lukio-opiskelijoille tuottaa Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. Kouluterveydenhoitaja on Pirkkalan koululla tavattavissa 1½ päivää (tiistaina ja perjantaina) viikossa ja Keskustan alakoululla jokaisena koulupäivänä. Jos kouluterveydenhoitajan palvelut eivät ole käytettävissä, asiakas ohjataan Harjavallan terveyskeskukseen vastaanotolle tai kouluterveydenhoitajan puhelinkonsultaatioon. Koulupsykologin, koulukuraattorin ja vastaavan kuraattorin, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin työtehtävät liittyvät yksilöön, yhteisöön ja yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa eli seitsemässä koulupäivässä tai kiireellisessä tapauksessa viimeistään seuraavana koulupäivänä.
2 3. Oppilashuollon toimintamallit ja oppilashuoltoryhmien kokoonpanot kouluissa Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavaa kouluterveydenhuollon palvelua, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelua, kouluterveydenhuollon palvelua sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaisesti kohdentuvaa oppilashuoltoa tuotetaan tapauskohtaisesti koottavan moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän toimesta. Yksilökohtaista oppilashuoltoa sitovat salassapitomääräykset. Uusi laki korostaa tuen saajan ja hänen huoltajiensa kuulemista asian käsittelyssä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa. Tarkastuksista tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon tarpeisiin. Tärkeätä on varhainen puuttuminen ja varhaisen tuen turvaaminen. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon oppilashuollon tuen suunnittelussa ja koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai opiskelijan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häneen kohdennettavissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Palvelu järjestetään niin, että oppilas tai opiskelija kokee tulleensa kuulluksi. Oppilas- ja opiskelijahuollossa noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia lakeja ja säännöksiä. Luokanopettajalla, luokanvalvojalla ja ryhmänohjaajalla on kokonaiskäsitys lapsen, oppilaan tai opiskelijan hyvinvoinnista. Tästä syystä luokanopettaja, luokanvalvoja ja ryhmänohjaaja toimivat yksilökohtaisen oppilashuollon palveluiden kokoajana. He kutsuvat tarvittaessa koolle yksilöllisen oppilashuoltoryhmän. Viranomainen, joka arvioi lapsen, oppilaan tai opiskelijan olevan oppilashuollon palveluiden tarpeessa, välittää arvionsa luokanopettajalle, luokanvalvojalle tai ryhmänohjaajalle, joka sitten kutsuu yksilöllisen oppilashuoltoryhmän koolle. Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja myös ryhmän kokoonpano edellyttää oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumusta. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittaessa oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan lähimmäisiä. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan tahoilta. Yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän nimeämä viranomainen valmistelee oppilashuoltokertomuksen, joka siirretään oppilaskohtaiseen rekisteriin. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan ajallisesti etenevään jatkuvaan muotoon. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että oppilashuoltokertomukseen kirjataan seuraavat asiat: Oppilaan nimi ja henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot, alaikäisen lapsen/oppilaan/opiskelijan huoltajan tai laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä, kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- ja virka-asemansa,
3 kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe, vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, arviot, tutkimukset, selvitykset ja toteutetut toimenpiteet ja yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilökohtaiseen oppilas- tai opiskelijahuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilas- tai opiskelijahuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen ja oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja harkitsee tykönään sitä, onko kyse sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai opiskelijan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa oppilaan tai opiskelijan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle onkin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimintakulttuuria. Kouluyhteisön hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yhteisöllinen oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun rehtorilla. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen
4 kuuluu myös yhteisölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranhaltijoiden kanssa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän velvollisuus. Huoltajien osallisuutta edistää säännöllinen kodin ja koulun yhteistyö. Vanhempainiltoja, vanhempainvartteja, arviointikeskusteluja ja muita tapaamisia järjestetään jokaisella vuosiluokalla vähintään kerran lukukaudessa. Yhteistyötä ja tiedonkulkua tehostetaan. Huoltajat saavat Wilman tai muiden tiedotteiden välityksellä tietoa lapsensa koulunkäynnistä, edistymisestä opinnoissa ja poissaoloista. Huoltajia osallistetaan koulun juhliin, liikuntapäiviin, teemapäiviin, retkille ym. tapahtumiin. Vanhempainyhdistyksiä aktivoidaan tukemaan koulun kasvatustehtävää. Harjavallan kaupungissa yhteisölliseen oppilashuoltoon osallistuvat seuraavat tahot: 1. Kaupungin sivistyspalvelut, joka suunnittelee ja organisoi kuntakohtaisen oppilashuollon. Sivistyspalvelut valmistelee lautakunnalle avustaja-, apuväline- ja erityisen tuen päätökset sekä koulukuljetussuunnitelman. 2. Kaupungin perusturvapalvelut, joka huolehtii vastaavan kuraattorin työtehtävistä. 3. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, joka huolehtii koulupsykologi-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, kouluhammashoito- ja koululääkäripalveluista. 4. Valitut liikennöitsijät, jotka huolehtivat koulukuljetuksista ja vastaavat liikenneturvallisuudesta ja koulukuljetuksien aikana tapahtuvan häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemisestä. 5. Vapaa-aikapalvelut, jotka tarjoavat lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön asianmukaiset ja turvalliset tilat ja välineet. 6. Tekniset palvelut, joka huolehtii päiväkoti- ja koulurakennusten ja piha-alueilla olevien laitteiden ja välineiden turvallisuudesta ja kunnossapidosta. 7. Muut viranomaiset (poliisi, seurakunta jne.), jotka tekevät osaltaan ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Oppilaiden ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisätään oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaita ja opiskelijoita kuullaan koulun järjestyssääntöjen ja muiden heitä koskevien ohjeistusten suunnittelussa. Tukioppilastoiminnalla edistetään oppilaiden osallisuutta ja keskinäistä kanssakäymistä. Harjavallan kaupungin oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, perusturvajohtaja, koulujen rehtorit sekä perusterveydenhuollon edustajat. Tämä ryhmä kokoontuu kerran lukuvuodessa ja se
5 vastaa järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. 4. Salassapito Oppilashuolto on oppilaalle vapaaehtoista tukea ja siihen osallistuvat viranomaiset ovat salassapitovelvollisia. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja näiden rekisteriin liittyvät yksityisen henkilön tiedot ovat julkisuuslain 24 mukaan pääasiallisesti salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjasalaisuutta, vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa. Salassa pidettävää tietoa ei saa luovuttaa sivulliselle ilman asianosaisen henkilön tai hänen laillisen edustajansa kirjallista suostumusta tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa säännöstä. 1.8.2014 voimaan astunut oppilas- ja opiskelijahuollon laki edellyttää yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterin, potilasrekisterin ja kuraattorin asiakasrekisterin ylläpitoa. Edellä mainittuihin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen yhteyden avaamista tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavat tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen, kuraattorin asiakaskertomukseen tai potilaskertomukseen tai muihin potilasasiakirjoihin. Yksittäisestä oppilaasta ja hänen oppilashuollostaan muodostuu oppilaskohtainen, aikajärjestyksessä etenevä kokonaisuus, opiskeluhuoltokertomus. Oppilashuoltorekisteristä vastaa Harjavallan kaupungissa koulun rehtori tai hänen varahenkilönsä. Asianosaiselta on aina pyydettävä lupa asianosaisen oppilashuoltorekisterissä olevien tietojen siirtämiseksi toisen koulutuksen järjestäjän haltuun. 5. Nivelvaiheen tiedonsiirto Esioppilaan, peruskoulun oppilaan ja lukio-opiskelijan siirtyessä kouluasteelta toiselle korostuu tutustuminen uuteen oppimisympäristöön ja siirtymävaiheeseen liittyvä tiedonsiirto. Kun lapsi aloittaa esikoulun ja siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, lapsen huoltajille järjestetään mahdollisuus tutustua tulevaan kouluun ja opettajaan. Viranomaiset tekevät huoltajien suostumuksella yhteistyötä tässä siirtymävaiheessa. Jos oppilas vaihtaa perusopetuksen kuluessa koulua, järjestetään oppilaalle ja hänen huoltajilleen kouluun tutustumispäivä. Tämän lisäksi viranomaiset tekevät siirtymävaiheessa huoltajien suostumuksella yhteistyötä järjestämällä tarpeelliseksi katsottavia palavereja. Kun oppivelvollisuutensa suorittanut nuori siirtyy toisen asteen opintoihin, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja käyvät lävitse yhteistyössä 9. luokan oppilaiden tukitarpeet ja niihin liittyvät pedagogiset asiakirjat ja muut oppilaan opiskeluun liittyvät lausunnot. Koulu järjestää tutustumisia ja vierailuja toisen asteen oppilaitoksiin. Kun opiskelija siirtyy lukion jälkeen jatko-opintoihin, opinto-ohjaaja tukee ja ohjaa häntä tässä siirtymävaiheessa. Opiskelijoille järjestetään tutustumisia ja vierailuja jatko-opintoja tarjoaviin korkeakouluihin ja yliopistoihin.
6 6. Turvallinen oppimisympäristö Lain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Opiskeluympäristön fyysisen turvallisuuden ylläpitäminen on kirjattu koulujen turvallisuussuunnitelmiin, jotka päivitetään lukuvuosittain. Yhteistyössä viranomaisten kanssa järjestetään pelastus- ja poistumisharjoitukset. Rauhallinen työskentelyilmapiiri edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja koulun työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja järjestystä. Opetuksen järjestäjä on laatinut suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Suunnitelma on liitetty osaksi koulun pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta ja opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tässä työssä merkittävä rooli on kaupungin teknisellä toimialalla. Kouluyhteisössä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opiskelua ja opetusta sekä välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen ja opiskeluun laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Koulut varmistavat, että oppilaiden oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan säännöllisesti kolmen vuoden välein tehtävillä katselmuksilla. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta ylläpitävät toimintatavat. Tässä ennakointityössä hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 7. Oppilashuollon kehittäminen Harjavallan kaupungin sivistystoimi vastaa siitä, että koulukohtaista oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä tehdään yhteistyössä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän huoltajiensa kanssa. Koulukohtainen suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan neljän vuoden välein. On sovittu, että koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma esitellään lapsille, oppilaille, opiskelijoille ja henkilöstölle lukuvuoden alussa. Huoltajille oppilashuoltosuunnitelma esitellään vanhempainilloissa ja se viedään myös kaupungin kotisivuille. Pirkkalan koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja lukuvuosittain nimettävä opettajaedustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Pirkkalan koulun rehtori. Ryhmän tehtävänä on kehittää ja seurata oppilashuollon toimintaa. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot.
7 Keskustan alakoulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja lukukausittain nimettävä opettajaedustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Keskustan alakoulun rehtori ja hänen sijaisenaan rehtorin varahenkilö. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot. Ryhmän tehtävänä on kehittää ja seurata oppilashuollon palvelua. Keskustan yläkoulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja lukuvuosittain nimettävä opettajaedustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Keskustan yläkoulun rehtori ja hänen sijaisenaan rehtorin varahenkilö. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot. Ryhmän tehtävänä on kehittää ja seurata oppilashuollon palvelua. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaalayksikön (nuorisopsykiatrian osasto) sijaintikuntana Harjavallan kaupungin Keskustan yläkoulu on velvollinen järjestämään nuorisopsykiatrian yksikössä potilaana oleville 7-9-vuosiluokkien nuorille perusopetusta siinä määrin kuin nuorten terveydentila huomioon ottaen on mahdollista. Sairaalan sijaintikunta on POL 4 a :n mukaan velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se oppilaan terveys, pedagogiset erityistarpeet ja erikoissairaanhoidon hoidolliset kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Mikäli oppilaan opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan erikoissairaanhoidon aikainen kotikunta, myös oppilaan kotikuntaa tulee kuulla. Oppilaan tulee voida sairaalan sijaintikunnalle säädetyn velvollisuuden lakattua palata siihen opetukseen, johon oppilas osallistui ennen siirtymistään sairaalaopetukseen. Erikoissairaanhoidossa oleva oppilas on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen tai riittävään avustukseen osallistuessaan perusopetuslain 4 a :ssä tarkoitettuun opetukseen. Lukio-opetuksen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja lukuvuosittain nimettävä opettajaedustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii lukion rehtori. Ryhmän tehtävänä on kehittää ja seurata oppilashuollon palvelua. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot. Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman liitteeksi tulee koko esi-, perus- ja lukio-opetuksen oppilashuoltoa koskeva yhtenäinen lomakkeisto. Koulukohtaisen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmien liitteinä ovat seuraavat asiapaperit: Perusopetuksen järjestyssäännöt Lukion järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelma Lomake kunta- ja koulukohtaiseen oppilashuoltoon Lomake yksilölliseen oppilashuoltoon