KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y., Tekes Kumppanit Velj. Moisio Oy, S & A Nisula Oy, S. Pinomäki Ky, Työtehoseura r.y. ja Metsäntutkimuslaitos 1
Projektin tavoite ja tehdyt raportit Tavoite Selvittää korjureiden työn tuottavuus ja kustannukset harvennuksissa ja pienialaisissa päätehakkuissa. Osa HARKO-hankekokonaisuutta (Erikoiskoneiden mahdollisuudet harvennuspuunkorjuussa). Raportit Metsätehon raportti 121: Korjureiden käyttömahdollisuuksista Työtehoseuran metsätiedote 9/2001: Korjureiden käyttömahdollisuudet 2
S & A Nisulan korjuri, peruskoneena Valmet 828 Combi Velj. Moision korjuri, peruskoneena Valmet 840 3
S. Pinomäki Ky:n Pika 828/400 Combi-Trac Senior 4
Toteutus ja kohteet Peruskoesarjat marraskuussa 1999 ja helmimaaliskuussa 2000 Keuruulla Koealoja 72 (41 + 31) Koeala noin 100 poistettavaa runkoa Kohteet männikön ja sekapuuston 1- ja 2-harvennusta sekä pienimuotoisesti päätehakkuuta Koealat raivattiin tarpeelliseksi katsottavilta osin Harvennuksissa keskijäreys 96 dm³/r ja kertymä 45 m³/ha 5
Työmenetelmät, pyöriväohjaamoiset korjurit Menetelmä 1= perustyömenetelmä Menetelmä 2= vertailumenetelmä 6
Työmenetelmät, kuormatraktorialustainen korjuri 7
Korjurin tehoajanmenekin jakautuminen päätyövaiheisiin Pyöriväohj. Ktr-alust. Keskim. Ajanmenekin osuus, % 60 50 40 30 20 10 0 53 51 53 44 41 44 6 2 5 Hakkuu Metsäkulj. Muut 8
Korjurin käyttötuntituottavuus Tuottavuus, m 3 /h 8 7 6 5 4 3 Pyöriväohj. Ktr-alust. 2 50 100 150 200 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 9
Korjuukustannukset harvennuksella Kustannukset, mk/m 3 110 100 90 80 70 60 50 Pyöriväohj. Ktr-alust. Ketju 50 100 150 200 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 10
Korjuukustannukset harvennuksella Kustannukset, mk/m 3 84 82 80 78 76 74 Keskijäreys 96 dm 3 /r Kertymä 45 m 3 /ha 100 200 300 400 500 Työmaan koko, m 3 Pyöriväohj. Ktr-alust. Ketju 11
Työmenetelmien suhteellinen tuottavuus erillisen työmenetelmäkokeen perusteella Suhteellinen tuottavuus 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kulj. 1 Kulj. 2 Keskim. Men. 1 Men. 2 12
Kustannusero (ketju-pyöriväohj.korjuri) Rungon keskikoko, dm 3 50 100 200 AIKARIIPPUVAT KUSTANNUKSET, MK/M 3 Pääoman poistot -0,59-1,48-1,98 Korkokustannukset 0,67-0,07-0,36 Työvoimakustannukset 2,04 1,14 1,89 Vakuutusmaksut 0,29 0,07-0,03 Hallinto- ja ylläpitokustannukset 0,34-0,20-0,41 Arvioitu kustannusmuutos 0,03-0,01-0,01 MUUTTUVAT KÄYTTÖKUSTANNUKSET, MK/M 3 Polttoainekustannukset 0,39 0,43 0,46 Korjaus- ja huoltokustannukset 1,65 1,18 0,96 Laipat, ketjut ja teräketjuöljy 0,39 0,17 0,06 Siirtokustannukset 1,50 1,50 1,50 Arvioitu kustannusmuutos 0,02 0,02 0,01 YHTEENSÄ 6,74 2,74 2,08 13
Korjurin plussia Pienempi organisointitarve Hakkuu ja metsäkuljetus aina tasapainossa Voi parantaa isomman ketjun kannattavuutta Vähemmän ajoa uraa kohti Pyörivähyttisen edut myös kuormaustyöskentelyyn Vaurioituneiden puiden poisto ajovaiheessa mahdollinen Vähemmän siirtoja Vähäisempi värimerkkaustarve Vaihtelevampi työ ja työn rytmittäminen mahdollista 14
Korjurin miinuksia On koneena kompromissi Kalliimpi kuin hakkuukone kallis metsäkuljetuskoneeksi soveltuu lyhyille metsäkuljetusmatkoille Suuri puutavaralajien määrä heikentää aidon korjurityön osuutta Lisää yksintyöskentelyä 15
Päätelmiä Kehityspotentiaalia on jäljellä Ktr-alustaisella korjurilla nosturin nostokorkeus ei saisi rajoittaa kuormatilan kokoa Korjurit eivät pelkkiä ensiharvennuskoneita Työmenetelmiä edelleen kehitettävä: pyrittävä aitoon korjurityöhön eli limittämään hakkuu- ja kuormaustyövaiheita Korjuri täydentää perinteistä korjuuketjua Kehittämistä kannattaa jatkaa 16