ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU



Samankaltaiset tiedostot
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Laatua laivalla Riitta Paasivuori

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli Jari Uimonen

Löydämme tiet huomiseen

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Lapin korkeakoulukonserni

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

KOTA-AMKOTA seminaari Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Mikkelin ammattikorkeakoulu

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Ulla Keto & Marjo Nykänen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Savilahden kampus. Rehtori Veli-Matti Tolppi.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu AUDITOINNIN PERUSAINEISTO

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

yhteisellä painoalalla: hajautetuissa energiaratkaisuissa, hyvinvointipalveluissa ja Venäjä-osaamisessa.

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

TIEDONKERUUKYSELYN SATOA

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

HUIPUT KEHIIN. WinNova T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

Korkeakoulun strateginen. seuranta Päivi Karttunen Vararehtori, TtT

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Strategia April 28, 2015

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020

Työpajojen koonti. Ylijohtaja Tapio Kosunen

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Hallintomenettelytaidot LUENTO Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Toimintasuunnitelma 2012

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

LARK alkutilannekartoitus

Tietoaineistoseminaari Rethinking

Hämeen liiton rahoitus

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Transkriptio:

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1

Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama kumppanuusmalli. ISATissa on yli 10 000 opiskelijaa, 1000 työntekijää ja yli 100 miljoonan euron budjetti Toimipisteet Joensuussa, Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Kiinteää yhteistyötä myös UEFin kanssa. Historiaa MAMKin, PKAMKin ja Savonian rehtorit Pietarissa 8.-10.1.2007: yhteistyön tiivistäminen ja Venäjä-yhteistyö Tiedote Pietarista 9.1.2007: Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ovat tiivistämässä yhteistyötään, tavoitteena on Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteenliittymä. Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakouluissa on yhteensä 15 000 opiskelijaa ja 1500 työntekijää. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on itäsuomalaisen ammattikorkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen, aluevaikutuksen ja yliopistoyhteistyön kehittäminen. - - 2

Muutamia lehtiotsikoita Lappeenranta ulkona Itä-Suomen ammattikorkeakoulusta (Karjalainen 10.1.2007) Rehtori Vesa Saarikoski oli tiistaina kokouksessa Pietarissa, jossa yhteistyön selvittämisestä sovittiin. Karjalainen ei tavoittanut häntä. (Karjalainen 10.1.2007) Rehtoreita ei pitäisi päästää yksin Venäjälle, kun siellä syntyy tällaisia ideoita. (Kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen Länsi-Savon mukaan, 14.1.2007) Aluevaikutuksen tehostamiseksi ammattikorkeakoulujen yhteistyö on varmasti tehokkaampi malli kuin keskinäinen kilpailu. (Iisalmen Sanomat pk 11.1.2007) Itä-Suomen läänin amk:jen yhteistyöselvitys 8/2007-1/2008 Selvityksessä mukana MAMK, PKAMK, Savonia Selvitysmies Maljojoki: Yhdessä vai yksin. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys (31.1.2008) - Vrt. Selvitysmies Markku Linnan raportti Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyöstä 3.1.2008. Maljojoki: Nämä ylläpidon ja yhteistyön järjestämisen ehdotukset tulisi toteuttaa myös siinä tapauksessa, että Mikkelin ammattikorkeakoulu liittyy Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen kokonaisuuteen 3

Yhteinen sävel löytyi PKAMK & Savonia Yhdessä eteenpäin OPM-TASO-neuvottelut 2008: keskinäinen koordinointi ja avoin tiedonvaihto; OPM-hankerahoitus 100 000 yhteistyön kehittämiseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja sen ylläpitäjänä toimiva Joensuun kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu ja sen ylläpitäjänä toimiva Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä solmivat yhteistyösopimuksen 8.9.2008. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista ohjaa strategiaryhmä, johon kuuluvat kaksi ylläpitäjäedustajaa kummastakin ammattikorkeakoulusta sekä ammattikorkeakoulujen rehtorit Samalla käynnistettiin ammattikorkeakoulujen johdon yhteistapaamiset. 4

Kronologiaa 9/2008: ISAT-ohjausryhmä ja amkien johtoryhmien säännönmukaiset tapaamiset. > Työnjako- sekä yhteistyön painoalakysymykset. 12/2008: Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen strategisen kumppanuuden kehittämissuunnitelma > koulutusohjelmaprofilointi ja yhteiset kehittämiskohteet: 1)Energia, ympäristö ja asuminen, 2) Hyvinvointi, ikääntyminen, turvallisuus ja 3) Venäjä-osaaminen ) > Työneuvottelu opetusministeriön kanssa. 1/2009 Kehittämissuunnitelmaa edelleen työstämään Energia-, hyvinvointi- ja Venäjä-ryhmät sekä strategiaryhmä OPM:n edellyttämää strategiatyötä varten. 5/2009: Yhteiset taso-neuvottelut. > Yhteisistä kehittämiskohteista yhteiset painoalat. Yhteinen ISAT-lausuma keskeiseksi kehittämiskohteeksi. ISATkehittämisrahoitus 5/2009 1/2010: ISAT-kumppanuusstrategia. 4/2010: Yhteiset taso-neuvottelut. 5

ISAT-toimijat amk:issa PKAMK ISAT SAVONIA Johtokunta (KH) ja KV - Johtokunnassa Savonia KY-hallituksen edusta, joka myös ISATohjausryhmässä Ohjausryhmä - Ylläpitäjät ja rehtorit KY-hallitus ja KY-valtuusto -Hallituksessa PKAMK-johtokunnan edustaja, joka myös ISATohjausryhmässä PKAMKHAL - Läsnä Savonian rehtori PKAMK-johtoryhmä Henkilöstö Opiskelijat ISAT-johtoryhmätyöskentely +Henkilöstön ja opiskelijakuntien edustaja ISAT-työryhmät: -( Strategia) - Energia - Hyvinvointi - Venäjä - Muut Savonia-AMKHAL - Läsnä PKAMK rehtori Savonia-johtoryhmä Henkilöstö Opiskelijat 6

Kumppanuusstrategia 2010-2012 ISAT-tavoite 2012 (1/2) ISAT on kahden itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun syvenevä yhteenliittymä, joka toimii alueellisesti vaikuttavassa yhteistyösuhteessa Itä-Suomen yliopiston kanssa. ISAT on suomalaisessa korkeakoulutuksessa profiloitunut ja tunnustettu opiskelijoiden, henkilöstön ja työelämän koulutus- ja kehittämisyhteisö. ISAT on huippuosaamisen painoaloillaan hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun 7

ISAT-tavoite 2012 (2/2) ISAT asemoituu käyttäjälähtöisenä väljästi asuttujen alueiden erityisosaajana. ISAT vastaa toimintaympäristössään palvelurakenteiden kehittämisen, teknologisen osaamisen, ikääntymisen ja elinikäisen oppimisen haasteisiin. Tavoite työstetään strategiaprosessissa opetusministeriön seuraavan tavoitesopimuskauden loppuun (2016) täsmennetyksi visioksi sidosryhmien ja opetusministeriöiden palautearvion pohjalta. Strategiset menestystekijät (1/3) ISAT-kumppanuuden syvenemisen ja painoalojen vahvistumisen edellytyksenä ovat strategiset menestystekijät, jotka muodostavat perustan konkreettisille toimenpideohjelman projekteille. Luottamuksellinen yhteistyö Tuloksellisen kumppanuuden perustana ovat avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. 8

Strategiset menestystekijät (2/3) Vetovoimainen ja laadukas koulutus Koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman edellytyksenä ovat koulutustarjonnan profilointi ja suuntaaminen työelämän ja sen kehittämisen tarpeiden pohjalta, koulutuksen laatu, koulutuksen uudet avaukset sekä työelämäläheiset ja monimuotoiset pedagogiset ratkaisut. Innovatiivinen aluekehitystyö Vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja Strategiset menestystekijät (3/3) Vaikuttava kansainvälinen yhteistyö Onnistumisen perustana ovat vetovoimaiset kansainväliset koulutusohjelmat, arkipäivän kansainvälistyminen, kansainvälisesti kilpailukykyinen TKI-toiminta sekä alueen työelämän ja toimintaympäristön kansainvälistymisen tukeminen. 9

ISAT-toimenpideohjelma Yhteiset painoalat: Hajautetut energiaratkaisut Väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut Venäjä-osaaminen Luottamuksellinen yhteistyö Jatkuva vuorovaikutus henkilöstöryhmien välillä 2009-> Opiskelijakuntien yhteistyön tiivistäminen 2009-> Yhteistyötä tukevat johtamisjärjestelmät, toimintamallit ja tukipalvelut 2009-2012 Vahva ja kehittyvä osaaminen Yhteinen osaamisen johtamisen malli 2009-2010 Henkilöstösuunnitelma ja yhteiset osaamisen kehittämistoimet 2011-> Painoalojen huippuosaamisen vahvistaminen 2011-> Vetovoimainen ja laadukas koulutus Koulutustarjonnan profilointi 2008-> Yhteinen pedagoginen kehitystyö 2009-> Yhteiset, uudet koulutustuotteet 2010-> Innovatiivinen aluekehitystyö Yhteiset, uudet TKIhankkeet ja palvelutuotteet 2009-> Kumppanuuksien johtamisen malli 2010-> Yhteinen maakuntakorkeakoulu 2010-> Vaikuttava kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen toiminnan valmiuksien vahvistaminen 2010-> Strategisten kumppanuuksien rakentaminen 2010-> Yhteiset kansainväliset tuotteet 2011-> Havaintoja + Toiminta on edistynyt suunnitelmallisesti (vrt. kumppanuusstrategia ja toimenpideohjelma) + Rahaa on ollut käytössä hyvin (1.7 milj. euroa/vuosi) + Asiaa ei ole ulkoistettu ja parityöskentely on ollut hedelmällistä (esim. 2 kpl projektipäälliköitä a 50%) - Todellinen tarkoitus välillä unohduksissa, esim. lisäarvo elinkeinoelämälle - Sitoutuneista ylläpitäjistä huolimatta tiukoissa tilanteissa syntyy kuitenkin näkemyseroja (esim. visio 2016, koulutusohjelmien työnjako) 10

Mielipide KUMPPANUUSMALLI ON TOIMIVA MALLI JA SILLÄ ON SAAVUTETTAVISSA SAMAT HYÖDYT KUIN FUUSIOILLAKIN KESKEISIN ASIA TOIMIVASSA KUMPPANUUDESSA ON LUOTTAMUS Kiitos! Kiitos! 11