Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Samankaltaiset tiedostot
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Uusimmat metsävaratiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Luontotiedot kuvioittain

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsätalouden vesiensuojelu

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Storträsket-Furusbacken

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Tooppikallio, Sastamala

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Aineisto ja inventoinnit

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

Ojitettujen soiden ennallistaminen

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsävarat

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 %

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Koskskogen-Maraholmsträsket

Transkriptio:

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä metsäojia

yli 130 000 km metsäautoteitä

100 000-170 000 ha avohakkuita/vuosi (v.2010 144 800 ha) Kuva: Cajander/Greenpeace

vähän luonnontilaisia metsiä jäljellä Kuva: Risto Mustonen

Luontotyypit uhanalaistuneet Kuva: Risto Mustonen

Lajit harvinaistuneet ja uhanalaistuneet Kuva: Risto Mustonen

Metsien puulajisuhteet ja ikärakenteet muuttuneet Kuva: Risto Mustonen

Luontaisesta muutosdynamiikasta täysin poikkeavia ilmiöitä -esim. kantojen nosto

Tuottanut ympäristöjä joita luonnossa ei normaalisti esiinny Kuva: JukkaPulkkinen

Vesistöhaitat ja maaperästä vapautuneet hiilipäästöt Kuva: Jukka Pulkkinen

Vähentänyt lahopuun määrää. Kuva: Keijo Savola

Luontotyyppien uhanalaisuus Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008

PEFC: Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään b) Metsälain (xxxx/xxxx) 10 :n mukaisten luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten sekä ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kohteissa ovat sallittuja myös ne toimenpiteet, joille metsäviranomainen on myöntänyt luvan metsälain 11 :n perusteella.

Onko kuvan tapauksessa lähdeelinympäristön ominaispiirteet säilyneet? Kuva: Teemu Tuovinen

Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esimerkki: ojittamattomat korvet Kriteerin tarkoittamiin elinympäristöihin sisältyvät ojittamattomat kuusivaltaiset korvet, jotka eivät lukeudu metsälain 10 :ssä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja joissa kuollutta puustoa on vähintään 20 m³/ha Alle puolen hehtaarin kohteella kuollutta puusto tulee olla vähintään 10 m³. TIUKAT EHDOT! PEFC:n kriteeri 11:n mukaan luonnontilaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien säilyminen turvataan. Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan PEFC:ssä luontotyyppien uhanalaisuudenarvioinnin (LuTU 2008) EN- ja CR-luokkien suoluontotyyppejä Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella. vaarantuneiksi luokiteltuja (VU) mustikka -ja puolukkakorpia ei kuitenkaan pidetä harvinaistuneina ja niitä saa hakata PEFC:in mukaan!

Puustoltaan vanhat metsät PEFC:ssä Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: I Vallitsevan puuston ikä on Etelä-Suomessa yli 160 vuotta ja PohjoisSuomessa yli 200 vuotta; II Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; III Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; IV Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta.

EteläSuomessa yli 160 v. metsien osuus puuntuotannon metsämaasta alle 0,5 %. lähde: VMI10 (+ muut kriteeri päälle, paljonko silloin vielä löytyy PEFCmääritelmän mukaisia vanhoja metsiä?) Kuva: Risto Mustonen

Kriteeri 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Luonnontilaisten avosoiden ja ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan jätetään suojakaista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja pensaskerrosta sekä pienikokoista puustoa säilytetetään Sallii kuitenkin hakkuut monimuotoisuuden kannalta tärkeillä vaihettumisvyöhykkeillä -Suojakaistan leveys? -

Kriteeri 13. Säästöpuut - kasvatus- ja uudistamishakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita että järeää runkolahopuustoa yhteensä väh. 10 kpl/ha Säästöpuiksi jätetään ensisijaisesti - aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, - muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, - jaloja lehtipuita, - petolintujen pesäpuita, - järeitä katajia, - kookkaita haapoja, - puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia - tervaleppiä - palokoroisia puita - kolopuita. Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä,rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

-10 kpl Ø 10 cm puuta 0,6 m³ -10 kpl Ø 20 cm puuta 3,2 m³ -Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuuston keskitilavuus keskim. 3,3m³/ha -Luonnonmetsissä 60 120m³/ha -Tietyt vaateliaat kääpälajit tarvitsevat vähintään 20m³ lahopuuta, usein paljon enemmän Kuva: Cajander/Greenpeace

Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Kuva: Risto Mustonen Ei varsinaista hakkuiden ulkopuolelle jätettävää suoja- ja vaihettumisvyöhykettä. Purojen ja lähteiden läheisyyteen jätettävän suojakaistan leveys PEFC:ssä 5 m = liian vähän! Norot?

Kritiikkiä PEFC - standardiluonnoksesta: Aina säästettävien elinympäristöjen lista suppea Säästettävien runsaslahopuustoisten kangasmetsien kriteerit erittäin tiukat jättää turvaamatta käytännössä lähes kaikki arvokkaat runsaslahopuustoiset kangasmetsät EteläSuomessa Uhanalaisten suotyyppien riittämätön huomiointi sallii mm. uhanalaisiksi luokiteltujen aitokorpityyppien hakkuut Uudistusalojen säästöpuumäärät vaatimattomat Vesistöjen suojavyöhykkeet hyvin kapeat ja hakkuut sallittuja Vaihettumisvyöhykkeet huomioitu huonosti esim. luonnontilaisten soiden reunoilla hakkuut sallittuja Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyminen käytännössä lakitasoa eli riittämätöntä monimuotoisuuden kannalta Ei rajoituksia hakkuille linnuston pesimäaikaan, metson soidinalueet, arvokkaat linnustoalueet (IBA, FINIBA)! Uhanalaisten lajien huomiointi? Maanomistajan vastuu?

Kriteeri 18. Kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma, johon sisältyvät vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla. + Onko aina taloudellisesti tarkoituksenmukaista kunnostusojittaa, kun puuston vuotuinen kasvu on enemmän kuin 1m³/vuosi, esim. 2-3 m³? (alaviite 30). Kuvat: Teemu Tuovinen

Ympäristövastuullinen metsätalous: -jäljittelee metsäekosysteemin luontaista muutosdynamiikkaa ja sen mittasuhteita - ei aiheuta luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuutta vaan luo rakenteita ja edellytyksiä vaurioituneiden elinympäristöjen ja lajien palautumiselle. - suojelee vesistöjä. - hidastaa ilmastonmuutosta suojelemalla maaperän sekä puuston pitkäaikaisia hiilivarastoja. - huomio ihmisen tarpeet ja vaalii luonnon kauneutta. METSÄTALOUDEN YHTEISKUNNALLINEN HYVÄKSYTTÄVYYS Kuva: Risto Mustonen