Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 %
|
|
- Johanna Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luontolaatu v Takaisin R a p o r t i t Lopetus Arviointi-pvm: Muut ehdot : Ei ole Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Kpl Ha Arvioitujen leimikkojen kokonaismäärä satunnaisotannalla valittuja suunnatulla otannalla valittuja Täytettyjen arviointilomakkeiden kokonaismäärä satunnaisotannalla valittuja suunnatulla otannalla valittuja 84 Uudistusalasta oli arviointihetkellä muokattu 75 % Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 88 Luontainen uudistaminen 10 Ylispuuhakkuu 2 Metsätalousmaan jakautuminen (sat.otanta) % Hakkuin käsitelty ala 95,7 Luontokohteet 3,7 Kulttuuriperintö- ja virkistyskohteet 0,6 Uudistushakkuualojen elävän puuston jakautuminen (sat. otanta) m3/ha % Hakattu puusto 200,4 97,5 Elävä säästöpuusto 2,9 1,4 Luontokohteiden elävä puusto 2,2 1,1 YHTEENSÄ 205,6 100,0 Luonnonhoidon kokonaisarviot Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 % Maisemanhoidon laatu Arviointiaineistossa Kpl Ha % kaik. Kaukomaiseman kannalta arvokkaita hakkuualoja 15 33,3 3 Lähimaiseman kannalta arvokkaita hakkuualoja ,9 20 Maisemanhoidon laadun arvio 20 % 72 % 5 % 3 % Yleisimmät syyt (kohteet kpl, joissa syykoodi kirjattu) Välttävä Heikko 308: Olisi voinut jättää näkösuojaksi (enemmän) puustoa : Aukea olisi pitänyt rikkoa säästöpuuryhmillä 3 300: Laaja yhtenäinen avohakkuuala 1 302: Pitkä suoraviivainen hakkuun rajaus 1 305: Rääseikköinen lähimaisema 1 Kulttuuriperintö- ja virkistyskohteet Kpl Ha Ennallaan Huom. Tuhoutunut 1. Muinaisjäännösrekisterissä oleva kohde 3 0, % 2. Tervahauta tai hiilimiilu 3 0,21 67 % 33 % 3. Linnoitusrakennelma 4. Rakennuksen jäänne 1 0, % 5. Viljelyröykkiö 1 0, % 6. Muu kulttuuriperintökohde 2 5, % 7. Ulkoilureitti (PEFC) 1 0, % 8. Muu virkistyskohde YHTEENSÄ 11 6,45 82 % 18 % Yleisimmät syyt (kohteet kpl, joissa syykoodi kirjattu) Huom. Tuhoutunut 321: Kohteen päälle jätetty säästöpuita 1 322: Kohteen päälle kasattu latvusmassaa 1 325: Kohteen yli ajettu 1 LUONTOKOHTEIDEN MÄÄRÄ, ALA, PUUSTO JA :23:03
2 Luontokohdeluokat 1-4 yhteensä 1. Jalopuumetsikkö 2. Pähkinäpensaslehto 3. Tervaleppäkorpi 4. Pesäpaikka 1 0, , Suojeltu kasvi 6. Perinnebiotooppi 7. Puro, noro 49 15, , Lähde, tihkupinta 24 2, , Pieni lampi 3 0, , Rehevä lehtolaikku 8 1, , Rehevät korvet 7 1, , Letto 3 1, , Rotko, kuru 14. Kangasmetsäsaareke 1 0, Jyrkänne 4 1, , Kallio 9 1, , Kivikko, hietikko 2 0, Vähäpuustoinen suo 38 37, , Rantaluhta 2 0, , Suppa tai paahderinne 21. Lehtipuuvalt. lehto 22. Vanha metsä 1 0, , Tulvametsä/luhta 24. Korpi 2 0, , Lettoräme/letto 26. Pienkosteikko 6 0, , Vaihettumisvyöhyke 4 1, , Rantametsä 12 3, , Ruohoinen suo YHTEENSÄ , , Luokka 1 = Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet 1. Jalopuumetsikkö 2. Pähkinäpensaslehto 3. Tervaleppäkorpi 4. Pesäpaikka 5. Suojeltu kasvi 6. Perinnebiotooppi YHTEENSÄ Luokka 2 = Metsälain 10 mukaiset kohteet 7. Puro, noro 39 14, , Lähde, tihkupinta 19 2, , Pieni lampi 3 0, , Rehevä lehtolaikku 6 1, , Rehevät korvet 7 1, , Letto 3 1, , Rotko, kuru 14. Kangasmetsäsaareke 1 0, Jyrkänne 3 0, , Kallio 4 1, , Kivikko, hietikko 2 0, Vähäpuustoinen suo 29 34, , Rantaluhta 2 0, , YHTEENSÄ , , Metsälain 10 mukaisia elinympäristöjä havaittiin yhteensä 100 Eri hakkuualalla Etäisyys metsälain 10 :n puron, Hakkuuseen rajautuva metsälain 10 elinympäristö oli noron tai lähteen rantaviivasta 14 m 49 Hakkuualalla mainittu metsänkäyttöilmoituksessa hakkuun reunaan oli keskimäärin Luokka 3 = Metsäsertifioinnin mukaiset elinympäristöt (10.kriteerin C-luokka) 20. Suppa tai paahderinne 21. Lehtipuuvalt. lehto 22. Vanha metsä 23. Tulvametsä/luhta
3 24. Korpi 2 0, , Lettoräme/letto YHTEENSÄ 2 0, , Luokka 4 = Muut huomionarvoiset kohteet 1. Jalopuumetsikkö 2. Pähkinäpensaslehto 3. Tervaleppäkorpi 4. Pesäpaikka 1 0, , Suojeltu kasvi 6. Perinnebiotooppi 7. Puro, noro 10 1, , Lähde, tihkupinta 5 0, , Pieni lampi 10. Rehevä lehtolaikku 2 0, , Rehevät korvet 12. Letto 13. Rotko, kuru 14. Kangasmetsäsaareke 15. Jyrkänne 1 0, Kallio 5 0, , Kivikko, hietikko 18. Vähäpuustoinen suo 9 3, , Rantaluhta 20. Suppa tai paahderinne 21. Lehtipuuvalt. lehto 22. Vanha metsä 1 0, , Tulvametsä/luhta 24. Korpi 25. Lettoräme/letto 26. Pienkosteikko 6 0, , Vaihettumisvyöhyke 4 1, , Rantametsä 12 3, , Ruohoinen suo YHTEENSÄ 56 10, , Luontokohteet - Syykoodit Yleisimmin käytetty syykoodi sanallisena Kohteita, joissa syy on johtanut ominaisuuksien muuttumiseen (kpl) Osuus kaikista luontokohteista, % 1: Luontokohde on avohakattu : Luontokohteen pienilmasto ja varjoisuus ovat kärsineet 9 5 5: Luontokohde on osittain avohakattu : Poistettu puita liian läheltä luontokohdetta 8 5 3: Luontokohde on muokattu : Luontokohteen vesitalous muuttunut maanmuokkauksessa : Muu syy 4 2 8: Luontokohde on osittain harvennettu : Muokattu liian lähellä luontokohdetta : Urapainumat ovat vaikuttaneet luontokohteen vesitalouteen 3 2 SÄÄSTÖPUUSTO LAATULUOKITTAIN :24:41 Säästöpuusto laatuluokittain Vain satunnaisotanta! Avohakkuut (784 ha) Luontainen uudistaminen (98 ha) Ylispuuhakkuut (21 ha) Uudistushakkuut (882 ha) Yhteensä Per arv. ha Yhteensä Per arv. ha Yhteensä Per arv. ha Yhteensä Per arv. ha Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Kpl m3 Elävä havupuu cm ,5 0, ,2 0, ,4 0, ,9 0,4 Elävä havupuu > 20 cm ,0 1, ,2 2, ,3 0, ,3 1,3 El. haapa, raita, jalo lehtip ,0 0, , ,9 0, ,0 0,1 El. haapa, raita, jalo lehtip.> ,9 0, ,3 0, ,2 0, ,8 0,4 Muu elävä lehtipuu cm ,7 0, ,9 0, ,3 0, ,8 0,3 Muu elävä lehtipuu > 20 cm ,3 0, ,8 0, ,9 0, ,2 0,5 Pystylahopuu > 20 cm ,0 0, ,7 0, ,8 0, ,0 0,3 Maalahopuu > 20 cm ,2 0, ,8 0, ,0 0, ,1 0,4 Elävää säästöpuustoa yhteensä ,5 2, ,7 3, ,1 2, ,1 2,9 Lahopuuta yhteensä ,2 0, ,6 0, ,9 0, ,1 0,7 Säästettyä puustoa yhteensä ,7 3, ,3 4, ,0 2, ,2 3,6 PEFC-kriteerin 13 säästöp. 13,2 Kpl/Ha Säästetyn puuston rahal. arvo ,5 /Ha ,3 /Ha ,0 /Ha ,2 /Ha Säästöpuuryhmiä 561 Kpl 0,7 Kpl/Ha 88 Kpl 0,9 Kpl/Ha 7 Kpl 0,3 Kpl/Ha 649 Kpl 0,7 Kpl/Ha Eläviä säästöpuita keskimäärin 9,2 kpl/ryhmä 8,8 kpl/ryhmä 13,6 kpl/ryhmä 9,1 kpl/ryhmä Erinom. Hyvä Vält. HeikkoErinom.Hyvä Vält. HeikkoErinom.Hyvä Vält. HeikkoErinom. Hyvä Vält. Heikko
4 Kokon. säästöp. laadusta, % Yleisimmät syykoodit Kohteita kpl Vält. Heikko 50: Säästöpuita on jätetty liian vähän : Järeät säästöpuut puuttuvat : Jätetty niukasti elävää säästöpuustoa : Jätetty vain pieniläpimittaista jätepuustoa : Lehtipuita olisi pitänyt säästää 7 71: Säästöpuusto ei erotu siemenpuista 7 55: Olisi pitänyt keskittää (suurempiin) ryhmiin : Säästöpuiksi on valittu luonnonhoidon kannalta toissijaisia puita 6 1: Luontokohde on avohakattu : Kuollutta puustoa on korjattu 1 VESIENSUOJELU :24:52 Vesiensuojelu Arviointiaineistossa on vesiensuojelun kannalta merkittäviä kohteita yhteensä 397 Ha 152 Kpl Hakkuisiin rajoittuvat vesistöt ja pienvedet Joki/ järvi/ meri Puro Noro Lampi/lähde Rantaviivaa yhteensä, m Puutteellista suojakaistaa, m Suojakaistan leveys keskimäärin, m Kohteita, joissa puutteellisen suojakaistan osuus on yli 10 % (PEFC-standardin kriteeri 17) 11 Kpl Uudistusaloja, joille on kaivettu ojia tai naveroita tai joilla on perattu vanhoja ojia. 58 Kpl Näillä aloilla toteutetut vesiensuojelutoimenpiteet: - Saostusallas 2 % kohteista - Pintavalutus 24 % kohteista - Kaivukatkoja 21 % kohteista - Lietekuoppia 41 % kohteista - Ei mitään näistä 28 % kohteista Vesiensuojelun laadunarviointi Vesiensuojelu ainespuun korjuussa 58 % 37 % 4 % 1 % 103: Liian kapea suojakaista 4 104: Osittain liian kapea suojakaista : Suojakaistan puustoa korjattu 2 100: Pahat urapainumat ojan/vesistön varressa 1 105: Suojakaistalle ei ole jätetty lainkaan puustoa 1 Vesiensuojelu energiapuun korjuussa 37 % 63 % Vesiensuojelu maanmuokkauksessa 40 % 49 % 8 % 3 % 115: Ojat/naverot kaivettu suoraan vanhaan ojaan : Liian kapea suojakaista : Muu syy 2 126: Tarpeettoman järeä muokkausmenetelmä 2 111: Havaittavissa ravinne- tai kiintoaineskuormitusta 1 PUUNTUOTANTO :25:09 Puunkorjuu Puunkorjuun maasto- ja puustovauriot 97 % 3 % 140: Pahat maastovauriot lähikuljetusuralla : Herkkä maastonkohta kärsinyt metsäkuljetuksessa 2 144: Maastovaurioista aiheutuu huomattavaa haittaa vesiensuojelulle 1 149: Puustovaurioita hakkuualan puustossa 1 147: Väärä korjuuajankohta 1 Jääneen puuston vaikutus uudistumiseen 99 % 1 % 150: Hajanainen säästöpuusto haittaa tuntuvasti maanmuokkausta 3 151: Hakkuuala olisi pitänyt raivata 2 155: Liian vähän siemenpuita 2 152: Haapasäästöpuusto aiheuttaa versoruosteriskin 1 Uudistamistavan valinta 97 % 3 % 160: Olisi vaatinut istutuksen : Uudistusalalla olisi pitänyt käyttää useampia uudistustapoja tai sekamenetelmiä 1 Maanmuokkausmenetelmän valinta 92 % 7 % 1 % 175: Ala olisi pitänyt laikkumätästää. 3 2
5 171: Liian kevyt maanmuokkausmenetelmä : Ala olisi pitänyt naveromätästää : Ala olisi pitänyt laikuttaa : Muokkausmenetelmää olisi pitänyt vaihtaa maapohjan mukaisesti 2 Maanmuokkauksen toteutus 91 % 8 % 1 % 194: Liian vähän kelvollisia istutuskohtia 8 115: Ojat/naverot kaivettu suoraan vanhaan ojaan 6 999: Muu syy : Uudistusalalla on muokkaamattomia kohtia : Liian kapea suojakaista 3 Puulajivalinta 99 % 1 % 200: Kasvupaikka puulajille liian viljava 2 204: Uudistusalalle olisi pitänyt uudistaa useampaa eri puulajia maapohjan mukaisesti 1 Viljelytyön laatu 92 % 8 % 999: Muu syy 5 210: Alitiheä taimikko 4 350: Istutuskohdat on valittu väärin 2 351: Taimet on istutettu huonoon asentoon 2 211: Aukkoinen taimikko 1 Taimikon kehityskelpoisuus arviointihetkellä 92 % 8 % 210: Alitiheä taimikko : Muu syy 4 211: Aukkoinen taimikko 1 214: Suuri osa taimista kuollut: Kosteus 1 219: Suuri osa taimista kuollut: Muu tuho 1 Puuntuotannon kokonaisarvio 93 % 7 % ENERGIAPUUN KORJUU :25:32 Energiapuun korjuu Kpl ha Osuus kaik. Kohteita, joilta korjattu latvusmassaa ,8 27 % Kohteita, joilta korjattu kantoja 10 28,9 3 % Luokan I pohjavesialueilla todetut kantojennostokohteet Luokan II pohjavesialueilla todetut kantojennostokohteet Latvusmassan korjuukohteen valinta 99 % 1 % 221: Virheellinen kohdevalinta: kivinen/kallioinen maa 1 Säästetyn latvusmassan määrä 91 % 6 % 3 % 230: Vihreää latvusmassaa on jätetty liian vähän 5 2 Kannonnostokohteen valinta 97 % 3 % Säästetyt kannot: määrä ja laatu 61 % 39 % 247: Kantoja on jätetty liian vähän 3 Kannonnoston työnjälki 78 % 22 % 999: Muu syy 2
6 Erityiskohteiden huomiointi 83 % 17 % 243: Kannonnoston rajaus virheellinen (säästöpuut) 1 Säästöpuiden huomiointi 96 % 2 % 2 % 999: Muu syy 2 243: Kannonnoston rajaus virheellinen (säästöpuut) 1 Lahopuuston huomiointi 87 % 4 % 9 % 58: Kuollutta puustoa on korjattu : Lahopuita tuhoutunut energiapuunkorjuussa 2 Tienvarsivarastointi 97 % 3 % 293: Tienvarsivarasto ojan päällä 2 125: Latvusmassan/kantojen välivarastoinnin vesiensuojelussa puutteita 1 Energiapuun korjuun kokonaisarvio 87 % 11 % 2 %
R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot
Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot Kpl Ha Arvioitujen leimikkojen kokonaismäärä 369 1107 - satunnaisotannalla valittuja
Suomen metsäkeskus Luontolaatutarkastukset :59 LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Arvioitujen leimikoiden kokonaismäärä
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2018 Valtakunnallinen. Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT Rajaukset Tarkastusvuosi 208 Valtakunnallinen Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Arvioitujen leimikoiden kokonaismäärä
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
Luontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito
Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten
Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016
MS-Yhdistelmätuloste Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 Kuvio Pa,ha Kasvupaikka Kehitysluokka Pääpuulaji Tilavuus, m³/ha Lohko 115 Alue 210 Ms 115 KANTOLA 23,0 0,9 Kuivahko kangas ja vastaava suo
Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
TASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
Luonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Energiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK
PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa OK-hankkeen koulutukset 25. ja 26.4.2018 Asta Sarkki, MTK 1 Metsäsertifiointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä Metsänomistaja, metsäalan
7 Talousmetsien luonnonhoidon laadunarviointi
7 Talousmetsien luonnonhoidon 2 (66) Sisällys... 3 7.1 Arvioitavien kohteiden otanta Suomen metsäkeskuksessa... 3 7.1.1 Valintakriteerit... 3 7.1.2 Otanta... 3 7.2 Yleisiä ohjeita... 5 7.2.1 Syykoodit...
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Työmaan ympäristönhoidon ohjeita
Säästettävä kasvillisuus Säästettävä erityiskohde Vesiensuojelu Maisema Työmaan ympäristönhoidon ohjeita METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖNHOITO-OPAS Työmaan ympäristönhoidon ohjeita Metsätalouden ympäristönhoito-opas
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
PEFC-sertifioinnin vaikutukset
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
PEFC-kriteerien tarkistamistyö
PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy
Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Maisemasuunnittelu Esimerkkejä ja mallikohteita puuntuotantoalueille. Marraskuu 2012 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Maisemasuunnittelu Esimerkkejä ja mallikohteita puuntuotantoalueille Marraskuu 2012 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisällys Käyttäjälle Tunnista maiseman Uudistusala rajataan maaston mukaan ovat
Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
Energiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI
PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/02-1-01 PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI PEFC OSOITTAA METSIEN KESTÄVÄN HOIDON PEFC*) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
Säästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Helena Reiman, Suomen metsäkeskus
Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus