Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toitaohjelma vuosille 2015 2017 Toim. Hyrynkangas-Järvenpää Pirkko Jokitalo Tuula Sipola Sinikka Viitaluoma Anneli 1
Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Neuvolatoitaa ja ehkäisevää suun terveydenhoitoa koskevat ohjeet... 4 3 Neuvolapalvelut... 6 3.1 Äitiysneuvola... 6 3.2 Lastenneuvola... 9 3.3 Kouluterveydenhuolto... 11 3.4 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa... 11 4 Suun terveydenhuolto... 13 Lähteet... 15 Liite 1: Valtioneuvoston asetus neuvolatoinasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011)... 16 2
1 JOHDANTO Neuvolatyön tavoite on lisätä lasta odottavien ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä. Terveyden edistäen edellyttää moniammatillista suunnitelmallista yhteistyötä sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin huomioimisen kunnallisessa päätöksenteossa. Tässä suunnitelmassa kuvataan äitiys-, lastenneuvola ja kouluterveydenhoidon sekä suun terveydenhoitopalvelujen nykytilanne ja kehittämistarpeet Hailuodon kunnassa. Terveydenhuoltolaki (1326/2011) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) ovat sekä Hailuodon neuvolatyön että suun terveyden ja hyvinvoinnin toinan kehittämisen ja toteuttamisen lähtökohtana. Hailuodon kunta on ollut mukana seudullisessa Tukeva-hankkeessa, jossa kehitettiin neuvolatoitaa vastaamaan entistä parem lasta odottavien parien ja lapsiperheiden arjen haasteisiin. Hankeen tavoite oli lisätä yhteistyötä perheiden ja kaikkien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kesken. Paikallisesti yhteistyötä on tehty muiden lasten ja nuorten parissa toimivien ryhmien kanssa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. lapsityöryhmä ja suuhygienistin terveyskasvatustunnit koululla. Alkuperäisen suunnitelman ovat laatineet: Anu Sauvola, terveyskeskuslääkäri Anneli Viitaluoma, terveydenhoitaja Sinikka Sipola, hammaslääkäri Tuula Jokitalo, suuhygienisti Suun terveydenhuollon osuus päivitetty 2.3.2015: Sinikka Sipola hammaslääkäri ja Tuula Jokitalo suuhygienisti Neuvolatyön osuus päivitetty 3.3.2015: Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää vastaava lääkäri ja Anneli Viitaluoma terveydenhoitaja 3
2 NEVOLATOIMINTAA JA EHKÄISEVÄÄ SN TERVEYDENHOITOA KOSKEVAT OH- JEET Kuntalakiin vuonna 1995 tulleiden muutosten jälkeen kunnat saivat aikaisempaa itsenäisem järjestää lasten- ja äitiysneuvolatyötä, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitoa sekä suun terveydenhuoltoa. 2000-luvulla toteutettiin erilaisia kehittämis-ohjelmia, joiden tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäen sekä turvattomuuteen liittyvien oireiden vähentäen. Keskeisiä toitaa ohjaavia hankkeita ovat edelleen Terveys 2015 kansanterveys-ohjelma ja Kaste-ohjelma. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke), Toimiva terveyskeskus- toimenpideohjelma ja mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ovat vaikuttaneet osaltaan perusterveydenhuollon toteuttamiseen. Kansanterveyslain muutoksen (1.6.2007) myötä alettiin valmistella säädöstä palvelujen turvaamiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi. Ohjeita julkaistiin oppaiden ja toita-ohjelmien muodossa. Suun terveydenhuollon ohjeistus sisältyy lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeviin oppaisiin. Neuvolatoitaa, kouluterveydenhuolto- ja opiskelijaterveydenhuoltotyötä ohjaavia oppaita: Äitiysneuvolaopas (THL opas 29) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Neuvokas perhe, ohjauskansio Seulontatutkimukset ja yhteystyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. (Stakes 1999, oppaita 34) - lisäksi huomioitava Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toitaohjelma (STM 2007a) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena - opas työntekijöille. (STM oppaita 2004:14) Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM oppaita 2004: 8) 4
Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) Neuvolatoitaa ja ehkäisevää suun terveydenhoitoa koskeva asetus (338/2011; Liite 1) säilyttää em. oppaiden ohjeistuksen pääosin ennallaan. Asetuksen myötä ohjeistus on muuttunut kuntia sitoviksi velvoitteiksi, joiden noudattamista valvotaan. Asetuksen tarkoitus on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Suunnitelmallisuus edellyttää kirjallista toitaohjelmaa, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Vuonna 2010 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) puolestaan edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laissa annetaan selkeät ohjeet ja velvoitteet kunnille neuvolapalvelujen järjestämisestä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheilleen yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveydenhoito lain (1326/2010) mukaan neuvolapalveluihin sisältyvät: sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäen; lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeen; lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäen; lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaen sekä lapsen ja perheen tukeen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaen. 5
3 NEVOLAPALVELT Pienen kunnan perusterveydenhuollossa muodostuu helposti käsitys lasten ja nuorten terveydentilasta, koska yhteistyö henkilökunnan välillä on saumatonta. Myös yhteistyö terveydenhuollon, päiväkodin ja koulun välillä on helposti toteutettavissa. Kuitenkin saatujen tietojen hyödyntäen palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä on ollut aikaisem puutteellista. Yhteistyötä laajojen terveystarkastusten järjestämisessä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kanssa on viime vuosina kehitetty ja tietojen hyödynnettävyys on parantunut uusien tietojen keruu- ja palautelomakkeiden käyttöönoton myötä. Säännöllisesti toteutuvat yhteiset palaverit, kuten oppilashuoltoryhmä ja lapsityöryhmä edistävät osaltaan yhteistyötä. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa terveystarkastuksia tehdään kaikille ikä- ja vuosiluokille ja äitiysneuvolassa panostetaan myös isän terveyteen ja osallisuuteen sekä koko perheen hyvinvointiin. Äitiys- ja lastenneuvolaan perheet tilaavat yleensä itse ajan, tai aika annetaan neuvolakäynnin aikana. Kouluterveydenhuollossa lähetetään haastattelukaavake ja tarkastusaika kotiin. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsu lähetetään kotiin. Määräaikaistarkastuksista poisjääneille ja niille, joille annettu aika ei sovi, tarjotaan mahdollisuus varata uusi aika. 3.1 Äitiysneuvola Neuvolatarkastuksia synnyttäjälle tehdään 10 11 raskausaikana. Lääkärin suorittamia tarkastuksia on 2-3 ja ultraäänitutkimuksia tehdään kaksi kertaa raskauden aikana. Raskaana oleville tarjotaan mahdollisuus osallistua alkuraskauden verikoeseulaan. Alkuraskauden ultraäänitutkimus yhdistettynä verikokeeseen seuloo mahdollisia jatkotutkimuksia vaativat raskaana olevat naiset. Riskiraskaudet (OYS äitiyspoliklinikka ohjeet 2011) lähetetään erikoissairaanhoitoon ohjeiden mukaisesti. Ensisynnyttäjille järjestetään perhe/synnytysvalmennusta. Ensisynnyttäjälle ja uusperheille tarjotaan kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30 32) ja toinen synnytyksen jälkeen viikon sisällä kotiutumisesta. udelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi kotikäynti synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee lääkäri. 6
Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle naiselle ja synnyttäneelle järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan. Hailuodossa syntyy 5-8 lasta vuodessa. Äitiysneuvolassa käytetään mm. mielialakyselyä synnytyksen jälkeisen masennuksen seulomiseksi, päihdekyselyä, perheväkivaltakyselyä ja voimavarakyselyä. Kyselyissä esille tulleet asiat käsitellään neuvolakäyntien yhteydessä ja tarvittaessa ohjataan ammattiavun tms. piiriin. Taulukko 1. Äitiysneuvola käynnit ensi- (E) ja uudelleensynnyttäjälle () 6.-8. rvk E, Ensikontakti: puhelimessa tai tarvittaessa kasvokkain tapahtuva palvelutarpeen arviointi 15 8.-10. rvk E, Ensikäynti terveydenhoitajalle 1 t 30 13. 18. rvk E, Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan osuus 1 t 30 13. 18. rvk E, Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 22. 24. rvk E, Terveydenhoitaja 30 26. 28. rvk E Terveydenhoitaja 30 30. 32. rvk E, Terveydenhoitajan vastaanottokäynti, tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 tai 2 t 30 35. 36. rvk E, Lääkäri 30 7
37. 41. rvk E, Terveydenhoitajan vastaanottokäynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheäm 30 Synnytys 1.-7. vrk kotiutuksesta E, Terveydenhoitajan vastaanotto tai kotikäynti 60 2 t 30 5.-12. vk E, Synnytyksen jälkitarkastus, jonka tekee lääkäri 30 8
3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan toinan periaatteita ovat perhekeskeisyys, lapsen edun huomioien tarvittaessa vanhempien edun edelle, yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja vanhempien ja lasten kunnioittaen ja tosiasioiden esille ottaen. Työssä pyritään terveyden edistämiseen, lapsen ja perheen omien voimavarojen tukemiseen, ongelmien ja häiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ovat neuvolatyön lähtökohtia. Työtä tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Toitatavat perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Lapsiperheiden voimavaroja sekä lapsen kehitystä arvioidaan mm. THL: n menetelmäkäsikirjan kaavakkeiden avulla. Lääkäri tekee terveystarkastuksen 4-6 viikon ikäiselle, 4 kk ikäiselle, 8 kk ikäiselle, 1½- ja 4- vuotiaille. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia vauva-ajan kotikäynti mukaan lukien 10 kertaa ensimmäisen ikävuoden aikana ja 16 kertaa koko lapsen neuvolaikä aikana. Terveydenhoitaja arvioi myös 2-vuotiaan lapsen suun terveydentilaa. Taulukko 2. Terveydenhoitajan vastaanotot lastenneuvolassa Käyntikerta Lapsen ikä 1. 1 4 vkoa 2. 4 6 vkoa 3. 2 kk 4. 3 kk 5. laaja terveystarkastus 4 kk 6. 5 kk 7. 6 kk 8. 8 kk 9. 12 kk 10. laaja terveystarkastus 18 kk 11. 2 v 12. 3 v 13. laaja terveystarkastus 4 v 14. 5 v 15. 6 v 9
Taulukko 3. Lääkärin vastaanotot lastenneuvolassa Käyntikerta Lapsen ikä 1. 4 6 vkoa 2. laaja terveystarkastus 4 kk 3. 8 kk 4. laaja terveystarkastus 18 kk 5. laaja terveystarkastus 4 v Laajat terveystarkastukset Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä tarkastus. Lastenneuvolassa laajoja terveystarkastuksia on kolme ja ne ovat 4 kuukauden, 1½-vuotiaan ja 4-vuotiaan lapsen neuvolatarkastukset. Tarkastukseen kutsutaan mukaan molemmat vanhemmat. 10
3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu sekä kehitys ja siten luoda perusta terveelle lapsuudelle. Koululainen viettää suurimman osan valveilla olo ajastaan koulussa ja koululla onkin hyvät edellytykset edistää hyvinvointia ja toisaalta aikaisessa vaiheessa huomata häiriöitä ja ongelmia. Oppilashuolto on osa koulun toitaa. Terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat moniammatillisen ryhmän kokouksiin tarvittaessa. Yhteistyötä opettajien ja vanhempien kanssa tehdään tarkastuksien yhteydessä. Terveystarkastuksia tehdään joka vuosiluokalla (taulukko 4). Lääkärillä käyvät I-, V-, VIII- luokan oppilaat. Nämä tarkastukset ovat laajoja tarkastuksia. VIII- luokalla tapahtuvan tarkastuksen yhteydessä oppilaalle kirjoitetaan nuorison terveystodistus. Vanhemmat kutsutaan koululaisten tarkastuksiin ja tavoitteena on, että he osallistuisivat ainakin kerran I-VI- luokalla ja ainakin kerran VII- IX luokilla suoritettaviin tarkastuksiin. 3.4 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut vähintään 1-2 kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa useam. Ryhmässä on pohdittu moniammatillisesti oppilaiden asioita. Ryhmän koostumus on vaihdellut ja siinä on voinut olla mukana oppilas, oppilaan vanhemmat, erityisopettaja, rehtori, luokanopettaja, kouluterveydenhoitaja, opo, koululääkäri, psykologi tai koulukuraattori. Oppilaan asioita käsiteltäessä ryhmässä on aina mukana oppilas ja vanhemmat, tai heiltä on kirjallinen lupa puhua oppilaan asioista. Keväällä pidetään esikoululaisia esittelevä kokoontuen, jossa on läsnä myös päivähoidon työntekijä. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä on tehty ennaltaehkäisevän toinan kaltaisesti lasta odottavien perheisiin ja uusperheisiin kotikäyntien muodossa. Perhetyöntekijä on ollut mukana kotikäynnillä ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeisissä kotikäynneissä. Päiväkodin kanssa yhteistyötä tehdään 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta, ja lisäksi yhteistyöpalavereja pidetään 1-2 kertaa vuodessa. Vuoden 2014 alusta perustettiin lapsityöryhmä, jossa työnohjauksellisesti mietitään perheiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja keinoja perheiden tukemiseen. 11
Taulukko 4. Koululaisten terveystarkastukset Laaja-alainen Terveys Seulontatutkimukset terveystarkastunen tapaami- lk th lääk th pit., ryh pub. näkrinä- vä- kuulo RR Hb R- painkdio- ti aste audio- BDI, A- metri DIT, Terveyskysely 1. x x x x x x x x 2. x x x x x x 3. x x x 4. x x x x 5. x x x x x x x x 6. x x x x x 7. x x x x x x tarv. 8. x x x x x x x x x x x 9. x x x tarv. 12
4 SN TERVEYDENHOLTO Suun terveystarkastukset järjestetään Valtioneuvoston asetuksen 338/2011 mukaisesti (LIITE 1). Tarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina (Taulukko 5) sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään henkilökohtainen terveyssuunnitelma tai tarkistetaan jo aiem tehtyä suunnitelmaa. Taulukko 5. Määräaikaiset suun terveystarkastukset Hailuodossa Ikäluokka Äitiysneuvola, molemmat vanhemmat 1v 2v 3-4v 5-6v 1lk 3lk 5lk 8lk Tarkastava ammattihenkilö: Hammaslääkäri X x x x x Suuhygienisti x x x x Terveydenhoitaja x* * Terveydenhoitajan tekemä suun terveyden tilan arvio Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille järjestetään vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi. Lautakunta on päättänyt, että suun terveydentilan arviointikäynti on maksuton kaikille odottaville vanhemmille. Lisäksi odottavat vanhemmat pääsevät hammaslääkärin tarkastukseen raskausaikana. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia viimeistään 1-vuotiaana, 3-vuotiaana ja 5-vuotiaana. Vanhemmat varaavat ensimmäisen tarkastusajan suuhygienistille lapsen ollessa 1-vuotias. Terveydenhoitaja 13
tekee suun terveydentilan arvion lapsen 2-vuotis neuvolassa. Arvion pohjalta terveydenhoitaja ohjaa lapsen vanhempineen tarvittaessa suuhygienistin vastaanotolle ennen kolmen ikävuoden laajaa suun terveystarkastusta. Oppilaille tehtävät suun määräaikaiset tarkastukset sisältävät suuhygienistin tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset kerran vuodessa 1., 3., 5. ja 8. luokilla, mukaan lukien erikoisalakohtaiset tutkimukset (Taulukko 4). Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus oman valinnan mukaan joko kotikunnassa tai opiskelupaikkakunnalla. Suun terveys on osa lapsen kokonaisterveyttä, jolle luodaan pohja jo lapsen ensimmäisinä ikävuosina. Hyvän suun terveyden säilymisen ja edistämisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä vanhempien sekä suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon ammattiryhmien kesken. Kaikkien ikäluokkien tarkastuksissa korostetaan suun terveyden säilyttämistä sekä suu- ja hammassairauksien ehkäisyä. Yhteisölliseen suun terveyden edistämiseen kuuluvat mm. vuosittaiset ryhmätilaisuudet peruskoulun kaikilla luokka-asteilla ja päiväkodilla. Vanhempien osallistaen lapsen suun hoitoon pienestä alkaen on hyvän suun hoidon perusta. Vanhempien osallistuen lapsen hammashoitokäynneille on tärkeää vähintään 10 ikävuoteen asti. Kehitettäviä osa-alueita suun terveydenhuollossa ovat: 1) riskiryhmiin(*) kuuluvien motivoien hyödyntämään tarjolla olevia suun terveydenhoitopalveluja, 2) vanhempien sitouttaen koko perheen hyvän suuhygienian ja terveellisten ruokailutottumusten noudattamiseen, 3) terveyskyselyjen ja asiakaspalautteiden toteuttaen, 4) terveyskyselyistä ja asiakaspalautteista saatujen tietojen hyödyntäen suun terveydenhuollon toitojen suunnittelussa, 5) moniammatillisen yhteistyön kehittäen muun terveydenhuollon sekä koulu- ja päiväkotitoimen kanssa. *Riskipotilas on lapsi/nuori, jolla on kohonnut riski suun sairauksiin ja joka käy useam hammashoitolassa. Suun sairauksien riski on koholla: 1) jos lapsella on yleissairaus, johon jatkuva lääkitys, hankalia tai useita allergioita tai toistuvia infektiosairauksia; 2) lapsella ei ole normaalia ateriarytmiä, vaan napostelee useita kertoja päivässä; 3) lapsella on näkyvää plakkia etuhampaiden pinnoilla, 4) lapsella on alkavia reikiä tai maitohampaita on paikattu, 5) sisaruksilla on reikiä tai paikattuja hampaita, 6) vanhemmilla on välinpitämätön asenne hammashoitoon, 7) perheellä on sosiaalinen ongelma tai perhe on syrjäytynyt. 14
LÄHTEET Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toitaohjelma 2007 2011 Sosiaali- ja terveysisteriö 2004: Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Suomen kuntaliitto. Oppaita 2004:8. Sosiaali- ja terveysisteriö 2004: Lastenneuvola lapsiperheen tukena. Opas työntekijöille. Oppaita 2004:14. Sosiaali- ja terveysisteriö: Neuvolatoita, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Julkaisuja 2009:20. Stakes 1999: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Oppaita 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoitaan. Opas 29. Lait: Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista Lastensuojelulaki Kansanterveyslaki Asetus Neuvolatoita, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Yli-Knuuttila, H. & Remes-Lyly, T. Malli lasten ja nuorten asetuksen mukaisiin terveystarkastuksiin. Suomen Hammaslääkärilehti 7/2010, 36 39. 15
LIITE 1: VALTIONEVOSTON ASETS NEVOLATOIMINNASTA, KOL- JA OPISKE- LTERVEYDENHOLLOSTA SEKÄ LASTEN JA NORTEN EHKÄISEVÄSTÄ SN TERVEYDENHOLLOSTA (338/2011) Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysisteriön esittelystä, säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Asetuksen tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 15, 16, ja 17 :ssä tarkoitettuihin neuvolapalveluihin, kouluja opiskeluterveydenhuollon palveluihin sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon. 3 Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Terveydenhuoltolain 23 :ssä tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat: 1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 3) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 4) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 :n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset; 5) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut; 6) yliopistolain (558/2009) 1 :ssä tarkoitetut yliopistot; 7) poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset; 8) rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset; 9) Maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä 10) pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15 :n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset. Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Kunta voi järjestää opiskeluterveydenhuollon muullekin kuin 2 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle. 4 Palvelujen järjestäen Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toitaohjelma neuvolatoinalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toitaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti. Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. 2 luku Terveystarkastusten sisältö ja määrä 5 Terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri. Laajan terveystar- 16
kastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa. Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. 6 Terveystarkastuksen sisältö Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisem tehtyä suunnitelmaa. 7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. 8 Suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisien suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. 9 Määräaikaiset terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä: 1) lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus; 2) lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta; terveystarkastuksiin sisältyy kuusi terveydenhoitajan terveystarkastusta, kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä; 3) lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta; 4) oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja; 5) opiskelijalle, joka opiskelee 3 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi; 6) opiskelijalle, joka opiskelee 3 :n 1 momentin 5 9 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet. 17
10 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä: 1) ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio; 2) alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias; 3) oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla; 4) opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. 11 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: 1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä muut tarvittavat tutkimukset; 2) lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja 3) psykologin tekemä tutkimus. 12 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 13 Erityisen tuen tarpeen tunnistaen ja tuen järjestäen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. 3 luku Terveysneuvonta 14 Yhteinen terveysneuvonta Kunta toteuttaa terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettua terveysneuvontaa asukkaiden yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee voimavarojen vahvistumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1) kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; 2) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys ja seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy; 3) lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; 4) kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; 5) soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. 15 Täydentävä terveysneuvonta Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoitaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. 18
Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toitakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. 16 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen osana. 4 luku Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäen opiskelijoille 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi: 1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen; 3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman; 4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toinan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 5 luku Erinäiset säännökset 18 Lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet Lastensuojelun tarpeen selvittämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen arvioimista koskevasta pyynnöstä, ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä kunnan viranomaisten yhteistyönä sekä suunnitelman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi säädetään lastensuojelulaissa (417/2007). 19 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Peruspalveluisteri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki 19