RAKENTAMISTAPAOHJE VALKEALAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

RAKENTAMISTAPAOHJE RANUAN ELÄINPUISTON ASEMAKAAVA

RAKENTAMISTAPAOHJE PATALAHDEN GOLFKENTÄN ASEMAKAAVA EHDOTUS

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kittilän kunta, 2. kunnanosa, Sirkka TAALOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELEIDEN 777 RAKENNUSTAPAOHJE RAKENNUSTAPAOHJEET TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJE TÄRKEÄLLE POHJAVESIALUEELLE RAKENTAMISESTA / TARKASTETTU /KARTAT PÄIVITETTY 30.3.

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

KESÄRANNAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJE

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

LÄHIRAKAN ASEMAKAAVA-ALUEEN

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KITTILÄ / LEVI UTSUVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

Keljonkankaan keskusta

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

KITTILÄ / LEVI RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit 617, 618 ja KITTILÄN KUNTA

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

POHJAVESIALUE. Tämä rakentamistapaohje on tarkoitettu tärkeillä pohjavesialueilla rakennus- tai purkutyöhön ryhtyville. OHJE YLEISTÄ SISÄLLYS

Päijänrannan asemakaava RAKENNUSTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO KITTILÄN KUNTA

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

Keljonkankaan keskusta

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Persson Puurula Eva

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

Transkriptio:

RAKENTAMISTAPAOHJE VALKEALAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA 28.10.2010

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje Ohjeen tilaajana on toiminut Alajärven kaupunki. Ohjeen laatija: Pöyry Finland Oy / Kimmo Kautto, Suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA 2

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 3 SISÄLTÖ: 1 MIKÄ ON RAKENTAMISTAPAOHJE? 4 2 RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN 4 3 KAAVAMÄÄRÄYKSET 5 4 VALKEALAMMEN ALUEEN RAKENTAMISESTAPAOHJEEN TAVOITTEET 6 5 RAKENTAMINEN POHJAVESIALUEELLA 7 6 RM-1 ALUEEN LOMARAKENNUS 8 7 ENERGIATEHOKAS JA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ RAKENTAMINEN 11 8 MATERIAALIT 12 9 PINTAVERHOUS, -KÄSITTELY JA VÄRIT 12 10 KATTOMUOTO JA RÄYSTÄÄT 14 11 PIHA-ALUE 14 12 YHTEYSTIETOJA 15

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 4 1 MIKÄ ON RAKENTAMISTAPAOHJE? Kaavan lisäksi rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tontin haltijan ja pääsuunnittelijan tulee ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaisiin. 2 RAKENTAMISTAPAOHJEEN NOUDATTAMINEN Tämä rakentamistapaohje on laadittu ohjeellisena. Ohjeessa esitetyt maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman, kunnan rakennusjärjestyksen ja asemakaavan määräykset ovat sitovia. Rakennusluvan myöntävällä viranomaisella on valta myöntää harkinnanvaraisia poikkeuksia edellä mainituista ohjeista ja määräyksistä. Jos poikkeaminen koskee kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, rakennuskokonaisuutta tai siihen liittyvää pihapiiriä, paikalliselle viranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi tähän ohjeeseen on kerätty tietoa suositeltavista rakennusmateriaaleista. Värillisellä pohjalla ja kursiivilla olevalla tekstillä esitetään toimenpiteet, joita rakentajien tulee noudattaa. Muut rakentamisohjeissa esitetyt ohjeet ovat suosituksia, joita rakentajien toivotaan noudattavan, mutta joihin ohjeet eivät kuitenkaan velvoita.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 5 3 KAAVAMÄÄRÄYKSET RANTA-ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: Korttelia 10 koskevat määräykset: Korttelialueella olemassa olevia rakennuksia saa peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Autojen pysäköinti korttelissa on kielletty. Ajoneuvojen pysäköinti tapahtuu korttelissa 9. Korttelia 11 koskevat määräykset: Korttelissa tulee noudattaa yhtenäistä rakentamistapaa ja rakennusten tulee väritykseltään sekä kattomateriaaleiltaan olla yhtenäinen. Koko kaava-aluetta koskevat määräykset: Yleisesti rakennuspaikkojen vesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto niin, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Rakennusten pintamateriaalin tulee olla puuta. Alueen kasvillisuus tulee säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakentamisessa tulee noudattaa liitteenä olevia kaavaa varten laadittuja rakentamistapaohjeita. Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jota koskee seuraavat kaavamääräykset: - Viemärit on rakennettava tiiviisti siten, ettei jätevesi pääse maaperään. - Piha- ja pysäköintialueet on pinnoitettava tiiviillä aineella. - Katujen ja muiden kulkuväylien rakentamisessa ja kunnossapidossa ei saa käyttää öljyä, jätelipeää tai muita pohjaveden puhtaudelle vaarallisia kemikaaleja. - Kaavan toteuttamisessa on huomioitava, että olemassa olevaa maannoskerrosta rikotaan mahdollisimman vähän. - Öljyn varastointi kaava-alueella on kielletty. Kuva: Valkealammen päärakennus

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 6 4 VALKEALAMMEN ALUEEN RAKENTAMISESTAPAOHJEEN TAVOITTEET Kaavoituksella ja kaavan ja rakentamistapaohjeen rakentamista ohjaavilla määräyksillä ja ohjeilla pyritään luomaan Valkealammen alueelle omaleimainen ja korkealuokkainen rakennettu matkailuympäristö. Koko alueelle on tavoitteena yhtenäinen rakennusmateriaali ja väritys lukuun ottamatta jo rakennettuja rantarakennuksia, joissa on värityksenä punainen maali (kuva alla). Lisäksi rakentamistapaohjeen tavoitteena on huomioida alueen kulutuskestävyydeltään herkkä luonto sekä varjella pohjavesialuetta. Koko kaava-alue on pohjavesialuetta ja lisäksi osa alueesta sijaitsee pohjavedenoton suojavyöhykkeellä. Kuva: Alueella olevia rantamökkejä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 7 5 RAKENTAMINEN POHJAVESIALUEELLA Luetellut pohjavesialuetta koskevat rakentamistapaohjeet koskevat kaikkia rakentamistoimenpiteitä. Haettaessa lupaa rakentamiseen tärkeillä pohjavesialueilla, rakennusluvan hakemusasiakirjoihin ja tarvittaessa toimenpideluvan hakemusasiakirjoihin on liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma. Rakentamisessa on muutoinkin kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttömaa-ainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Jätevesiviemärijärjestelmän tiiviydestä on varmistuttava koestamalla se ennen käyttöönottamista. Työkoneet säilytetään pohjavesialueen ulkopuolella. Työmaalla käytettävät öljyt ja liuottimet, joita voi kerrallaan olla yhteensä korkeintaan 100 litraa, säilytetään tavalla, joka estää mahdollisien vuotojen tai liuottimien käytön aiheuttamien valumien joutumisen maaperään. Tämä edellyttää esimerkiksi suoja-altaiden käyttöä. Työkoneet ja -laitteet pestään ja huolletaan pohjavesialueen ulkopuolella. Koneesta mahdollisesti vuotavan öljyn pääsy maaperään estetään. Työmaajätteitä käsiteltäessä ja varastoitaessa tilapäisesti työmaalla huolehditaan siitä, etteivät ne aiheuta pohjaveden pilaantumista. Nestemäisiä jätteitä käsiteltäessä varmistutaan, etteivät ne pääse työmaalla tai kuljetuksen aikana valumaan maaperään. Kaikista pihanrakentamiseen liittyvät materiaalit tulee käydä ilmi rakennusluvan yhteydessä luovutettavasta pihasuunnitelmasta. Maaperän kanssa kosketuksiin joutuvista aineista ja materiaaleista liitetään rakennuslupahakemukseen selvitys niiden vaarattomuudesta pohjavedelle. Tämä koskee mm. pintakäsittelyaineita kuten maaleja. Ympäristölle haitattomaksi todetut, ympäristömerkityt tai luokitellut materiaalit ovat yleensä turvallisia. Maata kaivettaessa jätetään pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan väliin vähintään 1,5 metriä paksu suojakerros. Kaivannot täytetään mahdollisimman pian. Rakennuksen kuivatustaso suunnitellaan siten, ettei se ole ylimmän pohjaveden pinnan alapuolella.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 8 Täytöissä käytetään kitkamaalajeja, joiden haitattomuudesta pohjaveden kannalta sekä alkuperästä annetaan selvitys tarvittaessa. Lentotuhka tai jäte- ja kuona-aineet tms. eivät sovellu käytettäväksi. Pintavedet ja kattovedet, jotka eivät ole vaarana pohjavedelle, imeytetään pääsääntöisesti maaperäolosuhteiden niin salliessa rakennuspaikalla. Tärkeiden pohjavesialueiden pohjavettä ei saa käyttää lämpöpumppujen energialähteenä. Tonttialueilla sijaitsevat, moottoriajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja paikoitusalueet asfaltoidaan tai päällystetään muulla tiiviillä ja kulutusta kestävällä pinnoitteella. JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI Kiinteistöjen jätevedet viemäröidään Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, osassa D1 annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Näiden lisäksi noudatetaan alla esitettyjä erityisiä ohjeita. Jätevesiviemärijärjestelmien tiiviys varmistetaan ennen käyttöönottoa tehtävin tiiviyskokein. Kattilahuoneiden lattiakaivot liitetään jätevesiviemäriin ja kaivon yhteyteen sijoitetaan helppokäyttöinen sulkuventtiili. Viemärit tehdään muoviputkista ellei maaperän tai viemäriin johdettavan jäteveden kemiallinen laatu aseta muita vaatimuksia. Viemärit valitaan sijoituspaikan ja upotussyvyyden mukaan niin, että ne kestävät maan painon ja liikenteen aiheuttaman rasituksen. Viemäreiden asennustyössä noudatetaan yleisiä laatuvaatimuksia (Talotekniikka RYL 2002) sekä voimassaolevia muoviputkinormeja (Maahan ja veteen asennettavat kesto- muoviputket, RIL 77-1990 ja Betoniputkinormit 2001, Suomen kuntatekniikan yhdistys). Erityistä huomiota kiinnitetään perustamisolosuhteiden selvittämiseen, suunnitteluun ja rakennusteknisten töiden huolelliseen suorittamiseen. Jätevesiviemärit kaivoineen rakennetaan tiiviiksi. Muovista tehtyjen järjestelmien tiiviys todetaan koestamalla viettoviemärijärjestelmä standardien mukaan. 6 RM-1 ALUEEN LOMARAKENNUS Kaavan keskeisenä ajatuksena on, että lomarakennukset sijoittuvat keskelle jäävän alavamman puistoalueen ympärille siten, että rakennusten sisäänkäynti tapahtuu sisäisen ajoväylän puolelta. Rakennusten eteen tulisi olla mahdollista sijoittaa yksi autopaikka yhtä loma-asuntoa kohti eli kaksi paikkaa yhtä lomarakennusta kohti. Tavoiteltavaa olisi sijoittaa kahden lomarakennuksen paikoitus yhteen keskitettyyn neljän auton yksikköön. Puistoalueella voisi sijaita lomarakennuksia yhteisesti palvelevia toimintoja kuten laavu tai vastaava tulentekopaikka.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 9 Rakennukset on ajateltu sijoittuvan harja vasten keskelle jäävää puistoaluetta. Näin ajateltu rakennusten ruokailu- ja oleskelutila avautuisi keskeiselle puistoalueelle. Rakennusmassan tulee olla muodoltaan selkeä ja yksinkertainen. Rakennusmassan ulkoilmeen muodostaa pääasiallisesti katto ja sen räystäslinja. Kuva: Tässä esimerkissä rakennuksen pääty on leveämpi kuin rakennuksen harjan suuntainen sivu. Rakennuksen harjan kohdalle jää korkeampi kohta, joka on hyödynnettävissä toisen kerroksen tiloina. Kuva Leviltä.. Kuva: Esimerkki kaava-alueen mahdollisesta rakennustyypistä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 10 Kuva: Edellisen esimerkkitalon pohjapiirros, 4h+k 2. Krs 1. Krs Osa alueen rakennuksista sijoittuu maastollisesti jyrkkiin rinteisiin. Tällöin on erityishuomio kiinnitettävä rakennuksen kaltevaan maastoon sopeuttamiseen. Tämä koskee erityisesti päärakennuksen aluetta ja siinä olevaa rantaan viettävää jyrkkää rinnettä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 11 Kuva: Tavoiteltava rakennuksen maastoon sijoittaminen Rakennus sijoitetaan tontille maastoon sopeuttaen. Rakennuksen sokkeli tulee porrastaa maaston mukaisesti. Kuva: Mahdollinen pitkänomaisen rakennuksen rinteeseen sijoittaminen korttelin 9 osalla. 7 ENERGIATEHOKAS JA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ RAKENTAMINEN Perinteiset materiaalit kuten hirsi, lauta, päre ja paanu ovat luonnonmukaisia materiaaleja. Näiden valmistukseen tarvitaan vähän energiaa ja ne ovat uusiutuvia ja paikallisia. Lisäksi niiden rakennus- ja purkujätteet voidaan kierrättää tai maaduttaa. Suomessa puu on ekologisin materiaali se on paikallinen, uusiutuva, kestävä, helposti korjattava, kierrätettävä ja vielä maatuvakin. Puutavaran valinnassa tulisi suosia paikallista, lannoittamattomissa metsissä kasvanutta puuta. Tiilet ovat kestäviä, helppohoitoisia ja pitkäikäisiä, mutta niiden valmistus vie paljon energiaa. Betoni kuluttaa runsaasti uusiutumattomia energiavaroja. Luonnonkivi on kestävä ja kierrätettävä, mutta kuljetukset ja louhinta kuluttavat energiaa. Vältettäviä materiaaleja ovat myös mm. alumiini, sinkitty ja galvanoitu teräs, painekyllästetty puu ja muovi. Ulkotilojen laudoitukseen kuten terassilaudaksi soveltuu hyvin käsittelemätön lehtikuusi, joka vuodessa harmaantuu hyvin suomalaiseen rakennusympäristöön sopivaksi ja on säänkestävyydeltään lähes painekyllästetyn puun luokkaa. Luonnonmukaisia eristeitä ovat mm. puukuitueriste, sahanpuru, pellavaeriste ja turve. Puukuitueriste valmistetaan selluloosasta, paperista tai puukuidusta. Yleisimmin käytettyjä eristeitä ovat mineraalivillat, jotka ovat sulasta lasi- tai kiviaineesta valmistettuja synteettisiä kuituja (lasivilla ja kivivilla eli vuori-villa). Muovieristeitä ovat mm. polystyreeni ja polyuretaani.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 12 8 MATERIAALIT Ulkoseinä Ulkoseinämateriaalina tulee käyttää min. 15cm leveää lautaa tai hirsijäljitelmää tai hirttä, jos rakennuksen lämmöneristävyysvaatimukset täyttyvät. Hirren tulee olla julkisivupinnaltaan sahattua pyöröhirttä ei sallita. Vesikatteet Katemateriaalina tulee käyttää tiiltä, betonitiiltä, kiviaineista levyä, kattohuopaa kolmiorimoin tai mattapintaisella maalilla maalattua peltiä. Katemateriaalin värinä tulee olla musta tai tummanharmaa. Peltikatteet ovat nykyään pääosin kuumasinkittyjä ja muovipinnoitettuja. Vältettäviä katteita ovat PVC-pinnoitetut metallit, alumiini- ja kupari- ja sinkkikatot sekä kuumasinkityt peltikatot. Myös palahuopakattoa tulee välttää. Sokkelit Korkeiden sokkeleiden osalta julkisivumateriaali tulee viedä alas, sokkelin näkyvän korkeuden tulee vaihdella välillä 40-80cm. Sokkelin tulee olla sileäksi slammattu tai rapattu tumman harmaaksi tai pinnoitettu luonnonkivellä. Käsittelemättömiä harkkoja tai betonia ei tule käyttää. 9 PINTAVERHOUS, -KÄSITTELY JA VÄRIT Pintaverhouksessa tulee käyttää yhdensuuntaista laudoitusta. Julkisivu tulee säilyttää selkeänä, jakamatta sitä osiin esim. värityksellä tai erilaisilla laudoituksilla. Ulkolaudoituksen tulee olla vähintään 25mm paksua.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 13 Korttelialueiden 9 ja 11 rakennukset on maalattava tummanruskealla maalilla. Kuva: Ohessa kuvaesimerkki rakennuksesta, jossa koristelaudoitus on rakennuksen päävärin mukainen (Kuva: Kastellin Eikka huvila). Kuva: Tavoiteltava pintaverhous on selkeä, yksivärinen ja yhdensuuntainen. Pintakäsittely tulee suorittaa kuultomaalauksena tai peittomaalauksena. Pintakäsittelyissä tulee välttää liian tiiviitä ja paksuja maalikalvoja (alkydimaali ja lateksimaali). Suositeltavia maaleja ovat kuultomaalit kuten esim. Roslagin mahonki, joka on luonnonmukainen ja hengittävä pinnoite ja jossa puun elävyys näkyy hyvin maalipinnan läpi sekä peittävistä maaleista aidot öljymaalit. Rakennusten materiaalit ja värit on esitettävä

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 14 tuotenimillä ja -numeroilla (värimallit) rakennuslupa-asiakirjoissa. Värivalinnassa otetaan huomioon kortteliin muodostuva kokonaisuus. Kiiltäviä maalipintoja ei sallita. Rakennuksissa ei saa käyttää monimuotoisia koristeaiheita ja laudoituksia (katso oheinen kuva). Lakat voi korvata pellavaöljyllä tai luonnon vahalla. Nk. alkydiöljymaalin (= muovimaali) tai lateksimaalin käyttöä tulee välttää, koska maali vanhenee repeilemällä ja on vaikea uusia. Lisäksi alkydi- tai lateksimaalin kova ja tiivis pinta ei päästä puuhun kertynyttä kosteutta haihtumaan. 10 KATTOMUOTO JA RÄYSTÄÄT Räystäiden suositeltava vähimmäisleveys on rakennuksen pitkillä sivuilla 400 mm ja maksimileveys 1000mm. Rakennuksissa tulee olla harjakatto. Kattokaltevuus tulee olla kortteleittain yhtenevä. Räystäslaudoituksen tulee olla avoin ja kapea ja väritykseltään sama kuin julkisivun väri. Koteloituja räystäitä ei sallita. 11 PIHA-ALUE Suositeltava kattokaltevuus on vähintään 1:2. Tonteilla, joilla on olemassa olevaa kasvillisuutta, säilytettävä ja poistettava puusto tulee rakennusluvan haun yhteydessä merkitä asemapiirrokseen. Valkealammen alue on kulutuskestävyydeltään erittäin heikkoa mäntykangasta ja sen aluskasvillisuutta sekä puustoa tulee mahdollisimman hyvin varjella mm. rakentamisen aikana. Alueen luonteeseen kuuluu vähäinen aluskasvillisuus ja sen tulisi olla tavoitteena suunniteltaessa myös piha-alueita. Vieraita ja erittäin reheviä kasvillisuusalueita tulisi välttää. Kunnan rakennusosastolta saa neuvoja alueen olosuhteisiin ja kulttuurimaisemaan soveltuvista kasvilajeista. Tonteilla tulee pitää ennen rakentamisen aloittamista katselmus rakennustarkastajan kanssa, joissa tarkastetaan rakennushankkeen lisäksi säilytettävä ja poistettava puusto. Puu-, metalli- tai muita rakenteellisia aitoja ei sallita.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI/ Valkealammen ranta-asemakaava-alueen rakentamistapaohje 15 Pihavalaisimien sijoitus, suuntaus ja valoteho on valittava siten, etteivät ne häikäise alueella liikkuvia tai valaise tontin ulkopuolisia alueita. Mahdollisen julkisivuvalaistuksen tulee korostaa rakennuksen luonnetta ja sen merkitystä kyläkuvassa. Valaisinten on ulkonäkönsä ja valotehonsa puolesta sopeuduttava tontin ja lähiympäristön muuhun rakentamiseen. Suositeltava valaisimen väri on musta tai grafiitin harmaa. 12 YHTEYSTIETOJA Asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Järvi - Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen / Alajärven toimihenkilöiden puoleen: Kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu Puh. 06 24122264