MÄNTSÄLÄN KOTOUTTAMIS- OHJELMA 2014 2017

Samankaltaiset tiedostot
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

[NURMIJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA ]

Kotouttamisohjelma

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Hyvinkään kotouttamisohjelma

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa

[ALUEELLINEN KOTOUTTAMISOHJELMA ]

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Kauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ. Kotouttamisohjelma

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita

Hankkeen tausta ja valmistelu

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Kotouttamisohjelman seurantatiedot. Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Päätös: Muutettu ehdotus hyväksyttiin.

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Valtion I kotouttamisohjelma

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Keravan kaupungin kotouttamisohjelma

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Transkriptio:

MÄNTSÄLÄN KOTOUTTAMIS- OHJELMA 2014 2017 KUNNANHALLITUS 3.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 10.3.2014

Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Maahanmuuttajat seutukunnassa ja Mäntsälässä... 3 3. Kotouttamistyön käsitteitä... 5 4. Kotouttamisohjelman 2014 2017 linjaukset... 6 5. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät... 6 6. Kunnan kotouttamistyön koordinaatio ja ohjaus... 17 1

1. Johdanto Mäntsälän kuntastrategian mukaan kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti. Tämän strategisen tavoitteen toteuttavia menestystekijöitä ovat: 1. Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri. 2. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen. 3. Palvelutarpeiden ennaltaehkäiseminen. Osallistava ja yhteisvastuullinen kulttuuri toteutuu mm. kun kuntalainen saa tietoa, osallistuu ja vaikuttaa. Näin tapahtuu myös, kun kuntalainen huolehtii itsestään ja ottaa vastuuta omasta ja lähipiirinsä hyvinvoinnista. Palvelutarpeita ennaltaehkäistään, kun panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina sekä saavat kunnalta muiden kuntalaisten tavoin tarvettaan vastaavat palvelut. Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin. Maahanmuutto on yhteiskuntamme pysyvä ilmiö. Maahanmuuttajia tulee Suomeen eri syistä. Lain mukaan kaikille muuttaville henkilöille annetaan perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista kun he saavat oleskeluluvan tai rekisteröivät oleskeluoikeutensa. Tämä vaihe on luonnollisin ajankohta antaa maahanmuuttajalle tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuaiheissa. Syyskuussa 2011 astui voimaan laki uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin. Lakiuudistuksen keskeiset kohdat lyhyesti koottuna: Uudessa laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. Kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään ja niiden seurantaa parannetaan. Alkuvaiheen ohjausta parannetaan. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuaiheissa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistään. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Maahanmuuttajien osallisuutta lisätään. Pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista vahvistetaan. 2

Mäntsälän kunnan kotouttamisohjelma on laadittu yhteistyössä kunnan eri toimialojen edustajien, TE-toimiston sekä ESR-rahoitteisen Mosaiikki-projektin edustajan kesken. Mäntsälässä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana työvoimahallinnon palveluja ja kunnallisia palveluja. Tarvittaessa järjestetään erillispalveluja kuten tulkkipalveluja. Ohjelmakaudella painopistealueita ovat työvoimahallinnon ja kunnan kotouttamistyön koordinaation selkiyttäminen ja vastuutahojen nimeäminen. Kuuma- kuntien yhteisesti valmistelema ohjelma-osio kulkee tässä Mäntsälän kunnan omassa kotouttamisohjelmassa mukana. KUUMA-komission kokouksessa 19.11.2010 käsiteltiin kiintiöpakolaisten vastaanottoa sekä muita maahanmuuttoasioita. ELY- keskus antoi komissiolle ajankohtaiskatsauksen maahanmuuttaja-asioihin otsikolla "KUUMA - kunnat kansainvälisiksi - kiintiöpakolaisesta kuntalaiseksi. Mahdollisen päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta tekee jokaisen kunnan osalta itsenäisesti kunnanvaltuusto. Valmistelun käynnistäminen edellyttää poliittista periaatepäätöstä. Sote- neuvottelukunnan kokouksessa kotouttamisohjelman kuntaosien laatiminen annettiin edelleen sosiaalipalveluiden kehittämistyöryhmälle, jonka työn tulosta on kuntien yhteinen ohjelma-osio. Kotouttamisohjelmassa on kyse työvoimahallinnon ja koko kuntaorganisaation yhteisestä ohjelmasta, mistä johtuen ohjelman valmistelua jatkettiin Mäntsälässä kunnan eri hallintokuntien ja työvoimahallinnon yhteistyönä. Mikäli maahanmuuttajatilanne kunnassa muuttuu oleellisesti, ohjelma päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta ja tarvetta. 2. Maahanmuuttajat seutukunnassa ja Mäntsälässä Suomessa asui 183 000 ulkomaan kansalaista, 245 000 vieraskielistä ja 266 000 ulkomailla syntynyttä vuoden 2011 lopussa. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli 158 000. Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Maahanmuuttojen määrä on ollut viime vuosina korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana 31 280 henkeä. Määrä on 1 800 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Suomen vuoden 2012 väestönlisäyksestä vieraskielisten osuus oli peräti 87 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia. Lähde: Aro & Laiho 2013, Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? 3

Mäntsälän suurimmat maahanmuuttajaryhmät Lähtömaa Lukumäärä Viro 116 Thaimaa 32 Venäjä 25 Puola 11 Lähde: Uudenmaan Ely-keskus 31.12.2011 Ulkomaan kansalaiset ja muuta kuin virallisia kieliä äidinkielenään puhuvat Mäntsälässä Lähde: Tilastokeskus 20.11.2013 4

3. Kotouttamistyön käsitteitä Mäntsälän kotouttamisohjelmassa käytetään käsitettä kotouttamistyö kuvaamaan kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämistä. Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. pakolainen on on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. kiintiöpakolainen on on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. kahdensuuntainen kotoutuminen Kahdensuuntainen kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajien ja valtaväestön suhteiden syventymistä eli maahanmuuttajan lisäksi kotoutumisprosessia käy läpi myös ympäröivä yhteiskunta. 5

kotoutumisen alkuvaihe Kotoutumisen alkuvaiheella tarkoitetaan tässä ohjelmassa sitä enintään kuuden kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa siitä kun maahanmuuttaja on muuttanut Suomeen ja rekisteröitynyt kotikuntaansa. 4. Kotouttamisohjelman 2014 2017 linjaukset Mäntsälän kunta linjaa kotoutumista edistävät toimenpiteet ja nimeää vastuutahot. Kunnan kotouttamisasioiden koordinaatiota selkiytetään ja vastuutahot nimetään. Kotouttamisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjelmakauden aikana. Parannetaan kuntalaisten oikeutta tulla ymmärretyksi kun hänen asioitaan käsitellään ja tulkkipalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajalapsille ja nuorille järjestetään tarvetta vastaavasti kotoutumisen tukea. Kotouttamisohjelman toimenpiteet otetaan huomioon talousarviovalmistelussa. 5. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät Kotouttamistyön keskeiset tehtävät ovat 1. Kotouttamista tukeva viestintä ja tiedottaminen 2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen 3. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen 4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen 5. Aikuisikäisten ja nuorten yli 16 v. kouluttautuminen 6. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet 7. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen 8. Kotoutumista edistävien sosiaalipalvelujen järjestäminen 9. Monialainen verkostoyhteistyö 6

10. Kotoutumispalvelujen kehittäminen 11. Henkilöstön koulutus 12. Tulkkauspalvelut 13. Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen 5.1. Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen Lakisääteisesti kuntien on huolehdittava osaltaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedottamisen toteutumisesta sekä perustiedon antamisesta suomalaisesta yhteiskunnasta. (1386/2010, 7 ) Kuntien työntekijät jakavat paljon erilaisia tiedotteita kuntalaisille. Suomalainen virkamiessanasto on usein vaikeaa ymmärtää suomen ja myös maahanmuuttajan omalla äidinkielellä. Tällöin tiedotteiden kääntäminen muille kielille ei auta asiakasta välttämättä ymmärtämään asiaa. Asioiden hoidon edistämiseksi ja tiedottamisen parantamiseksi tiedotteissa ja lomakkeissa käytetään selkokieltä. Keskeisimpiä asioita käännetään englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan muille kielille. Mäntsälään muuttava maahanmuuttaja saa tarvitsemansa tiedon kunnan palveluista ja toiminnoista Syrjinnän ehkäiseminen ja kantaväestön ennakkoluulojen vähentäminen Jokaisella toimialalla palvelu - ja tiedotusvastuu Kunnan internet-sivuille linkki ja informaatiota maahanmuuttajille Kunnan lomakkeet tarvittavan kielisinä Selkosuomen käyttäminen viranomaistilanteissa, esitteissä ja lomakkeissa Päiväkotien ja koulujen kasvatustyö Kuntatasolla koordinaatio- ja käynnistämisvastuu hallintopalveluilla Kääntäminen organisoidaan kunnassa keskitetysti hallintopalveluiden organisoimana (päivittäminen toimialojen vastuulla) Koulut ja päiväkodit Kuuma-seudun kotouttamistyön yhteiset tiedotus- ja viestintäkäytännöt, joita koskevaan yhteistyöhön Mäntsälän kunta osallistuu Yhdenmukaiset verkkosivut Maahanmuuttajille suunnatun lomakkeiston selkokielistäminen. 7 Kunnan johtoryhmä

5.2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista (912/2012). Alkukartoituksen pohjalta laaditaan tarvittaessa kotoutumissuunnitelma. Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Tarvittaessa TE-hallinto on yhteydessä kunnan aikuissosiaalityöhön, mikäli kotoutumissuunnitelma vaatii sen tyyppistä tukea. Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan luku- ja kirjoitusvalmiudet kielitaidot opiskeluvalmiudet ja -edellytykset aikaisempi koulutus ja työkokemus pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen elämäntilanne, terveydentila ja sen mukaiset palvelutarpeet Työ- ja elinkeinotoimisto tarvittaessa yhteistyössä kunnan kanssa laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet. Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. (1386/2010, 13 ) Työhallinto ja kunta ilmoittavat vuosittain laadittujen alkukartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta saa kunta korvauksen ELY-keskukselta. Korvauksen edellytys (noin 700 euroa/vuosi (2012)/kartoitus) on, että kunta on järjestänyt ainakin alkuhaastattelun valtioneuvoston asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta 1 mom 2 mukaisesti. Maahanmuuttajan elämän Sosiaalityöntekijän osallistuu Aikuissosiaalityö (yhteis- tarvittaessa TEtyövastuu, kun TE- kokonaistilanne huomioidaan yksilöllistä kotoutumissuunnitelmaa tehtä- kotoutumissuunnitelman toimiston koordinoimaan toimisto koordinaatiovastuullisena kutsuu) essä laadintaan 8

Yhtenäinen alkukartoitusmalli Kuuma-alueelle Vastataan maahanmuuttajien yksilölliseen palveluntarpeeseen Seudullisen maahanmuuttajatyön ja kokonaiskoordinaation kehittäminen KUUMA-kunnissa Kaikille alueen maahanmuuttajille tehdään alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Kuuma-yhteistyössä vaikuttaminen, jotta yhteinen malli luodaan Yksilöllinen ohjaus ja neuvonta kaikissa kunnan palveluissa Monialaisen seudullisen kotouttamisneuvottelukunn an perustamiseen vaikuttaminen Uudenmaan TE-toimisto (koordinointi ja organisointivastuu) Kunnan johtoryhmä Kunnan kaikki toiminnot ja palvelut Kunnan johtoryhmä 5.3 Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea vanhemmuutta sekä vanhempia että lasta kunnioittaen. Siinä on tärkeää lasten, vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden vuorovaikutus ja kasvatuskumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys-, ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunta palveluineen. Varhaiskasvatuksessa korostetaan lapsen tarpeiden kokonaisvaltaista huomioimista. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuurinsa ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä edistää lapsen kotoutumista. Mäntsälässä varhaiskasvatus kuuluu hallinnollisesti Mustijoen perusturvaan eli Mäntsälä- Pornainen yhteistoiminta-alueeseen. Varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoitokodeissa, perhepäivähoidossa ja kerhotoiminnassa. Vaihtoehtona kunnalliselle päivähoidolle on yksityinen päivähoito ja kotihoidon tuki. Lapsen suomen kielen kehittymisen ja suomalaisen kulttuurin ja tapojen tutustumisen tukeminen Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat varhaiskasvatuksen palveluissa Varhaiskasvatus Perusopetus esiopetuksen osalta Lapsen oman kulttuurin ja äidinkielen säilyttäminen Maahanmuuttajaperheiden vanhempia tuetaan säilyttämään lapsen oma äidinkieli ja kulttuuri 9 Varhaiskasvatus Perusopetus

5.4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen Maahanmuuttajaoppilaita ohjataan Mäntsälässä ensisijaisesti omaan lähikouluunsa. Mäntsälässä toimii valmistavan opetuksen luokka 23.11.2013 asti. Tämän jälkeen resurssi siirtyy suomi toisena kielenä -opetukseen lukuvuoden 2013 2014 loppuun asti. Suomi toisena kielenä -resurssia jaetaan alueen kouluihin tarvekartoituksen mukaan. Jos maahanmuuttajia tulee luokan perustamiseen riittävä määrä, tehdään päätös uuden valmistavan luokan perustamiseksi. Omissa lähikouluissaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat suomi toisena kielenä opetusta oman luokanopettajan tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan antamana. Toistaiseksi Mäntsälässä ei ole ollut oman äidinkielen opiskelua vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Moped.fi Toiminnallinen kaksikielisyys: oppilas oppii suomen kieltä ja pystyy käyttämään sitä välineenä muuhun oppimiseen Oppilaille järjestetään tarvittaessa valmistavaa opetusta Sivistyspalvelut Oppilaalle annetaan S2- opetusta, kunnes hänen kielitaitonsa vastaa suomea äidinkielenään puhuvan taitotasoa tai hänen oppivelvollisuutensa päättyy Koulun rehtori, koulun oppilashuoltoryhmä, oppilaan opettaja Oppilas kotoutuu suomalaiseen peruskouluun ja yhteiskuntaan Oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen ja siirtyy toisen asteen opiskeluun Koulun työ- ja kehittämissuunnitelmassa sekä oppilaan omissa suunnitelmissa (mahdollinen oppimissuunnitelma tai HOJKS) huomioidaan maahanmuuttajataustaisen oppilaan oma kulttuuri Järjestetään oppilaan oman äidinkielen opetusta, mikäli tarvittava määrä oppilaita ilmoittautuu opetukseen Oppilas saa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea sekä tarvittavia ohjaus- ja oppilashuollon palveluita osana jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta 10 Koulun rehtori ja koulun oppilashuoltoryhmä Sivistystoimiala Koulun rehtori ja koulun oppilashuoltoryhmä

5.5 Kotoutumista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Mäntsälän kunnan vapaa-aikapalvelut koostuvat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto-, sekä opistopalveluista. Palvelutarjonnan yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys ovat vapaaaikapalveluille keskeisiä arvoja. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstölle kunnan väestön monimuotoistuminen merkitsee jatkuvaa osaamisen ja palveluiden kehittämistä. Kotoutumisen onnistuminen edellyttää moniarvoisuuden periaatteiden tunnustamista, ja tietynlaista muutosvalmiutta koko kuntaan. Vapaa-aikapalvelut kehittävät avointa ja vuorovaikutuksellista toimintaympäristöä yhdessä mm. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa edesauttamaan kotoutumista. Kehittämisessä ennakointi, arviointi ja seuranta ovat keskeisiä välineitä. Maahanmuuttajataustaiset ihmiset löytävät palvelutarjonnan kunnan kotisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Maahanmuuttajien kielikoulutus ja suomalaiseen kulttuurin perehdytys tarpeen mukaan suomen kielen kurssit ja suomaiseen yhteiskuntaan perehtymisen kurssit Vapaaaikapalvelut Henkilöstön kielitaito sellaisella tasolla, että pystytään kertomaan palveluista englanniksi ja ruotsiksi Kaikissa toiminnoissa huomioidaan suunnitteluvaiheessa maahanmuuttajataustaiset henkilöt Tiedottaminen on tarpeen mukaista, selkeää ja riittävän monikielistä Kansalaisopiston räätälöidyt kielikurssit työntekijöille tarvittaessa Kirjasto tarjoaa maahanmuuttajille opastettuja yksilö- ja/tai ryhmäkäyntejä Säilytetään matalan kynnyksen palvelut esim. nuorisopalveluissa starttipajatoiminnassa, avoimissa nuorten illoissa Teetetään esitemateriaalia kunnan kotisivuilta ladattavaksi useammalla kielellä Kirjaston verkkosivuilta on linkki Monikielisen kirjaston infopankkiin, joka tarjoaa 15 kielellä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista palveluista Vapaaaikapalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Vapaaaikapalvelut Vapaaaikapalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut 11

5.6. Aikuisikäisten ja yli 16-vuotiaiden nuorten kouluttautuminen sekä maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Keuda, kotoutumiskoulutukseen Keravalle, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle. Mäntsälän kansalaisopistossa voi opiskella suomen kielen alkeita iltakursseilla. Mäntsälän kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön oppilaitoksena aikuisille maahanmuuttajille kotoutumista edistävää suomen kielen ja kulttuurin opetusta sekä muuta harrastustoiminnan koulutusta. Opiston toiminta tarjoaa kohtaamispaikkoja, jotka edistävät maahanmuuttajien kahdensuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen TE-toimisto ohjaa työvoimakoulutuksena järjestettäviin kotoutumiskoulutuksiin ja ammatillisiin koulutuksiin. Tukea voidaan harkinnan mukaan myöntää omaehtoisena järjestettäviin koulutuksiin. Kun kotoutuja on saavuttanut työllistymisvalmiudet, voidaan työllistymistä edesauttaa työvoimapalveluilla (urasuunnittelu, työkokeilu, Uudenmaan TE-toimisto Maahanmuuttajien lähtömaassa tai muutoin hankkima ammatillinen osaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Sijoittumista työelämään tulee nopeuttaa työelämän tarpeita vastaavalla kielikoulutuksella palkkatuki työllistämiseen). TE-hallinnon järjestämiin koulutuksiin sisältyy ohjaus rinnastusten ja tunnusten hakemiseen sekä päätöksen lunastusmaksu. TE-hallinto hankkii Työelämän Suomi koulutuksia sekä kotoutujille että muille maahanmuuttajille Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan TE-toimisto TE-toimistossa työnhakijoina EU-kansalaisia ja muita ulkomaalaisia 48 henkilöä elokuun lopussa. Kataisen hallituksen ohjelman mukaan maahanmuuttajien työttömyys tulisi puolittaa tällä hallituskaudella. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja koulutuksiin ohjaaminen 12

erilaisin käytännön toimenpitein on TE-hallinnon ohella kuntien tehtävä toimialojen perustehtävän mukaisesti. Suomen kielen oppiminen on avain suomalaiseen työelämään. KUUMA-kunnissa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta ei järjestetä kaikissa kunnissa. Toisena haasteena on kotoutumiskoulutuksen jälkeisiin opintoihin ohjautuminen. Kuntien on tarkoituksenmukaista tehdä tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajien opiskelemaan ohjauksen kanssa, jotta mahdollisimman moni aikuinen maahanmuuttaja ohjautuu hänen tarpeisiinsa sopivaan koulutukseen. Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työhallinto hankkii koulutusta määrärahojen puitteissa sekä kotoutujille että muille maahanmuuttajille Työhallinto ohjaa kotoutumiskoulutuksiin ja ammatillisiin koulutuksiin sekä omaehtoisiin koulutuksiin Työllistymistä edistävät palvelut mm. työkokeilu ja palkkatuki ELY-keskus Uudenmaan TEtoimisto 5.7. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Mäntsälän kunta järjestää ja tarjoaa maahanmuuttajille samat lakisääteiset terveyspalvelut ja sairaanhoidon kuin kunnan muille asukkaille. Terveydenhuoltolaki 13 edellyttää opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien 16 65 -vuotiaiden terveystarkastuksia. Mäntsälässä nämä terveystarkastukset toteutetaan sovittujen hoitopolkujen mukaisesti. Mikäli kuntaan (ml. Pornainen) otetaan valtuuston päätöksen mukaisesti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, tehdään terveystarkastukset Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan. Muille maahanmuuttajille terveystarkastukset tehdään tarpeen mukaan. Terveyspalveluissa tulkkipalvelut järjestetään lakisääteisesti. Pakolaisille tulkkipalvelut ovat maksuttomia. Aikuisten psykososiaalisen yksikön sairaanhoitaja on yhteyshenkilö työvoimahallinnolle, mikäli työtön maahanmuuttaja on tarpeen ohjata terveystarkastukseen. Tarpeen arviointivastuu on työvoimahallinnolla (työttömien terveystarkastukset tarvittaessa TE-hallinnon ohjaamana). 13

Kaikkien maahanmuuttajaperheiden ohjautuminen neuvolapalvelujen piiriin Tiedottamisen tehostaminen kunnan perusturva- ja sivistyspalveluissa Koko perheen tilanteen huomioiminen neuvolapalveluissa Maahanmuuttajan ja terveydenhuollon ammattilaisen onnistunut vuorovaikutus Hyvän hoidon turvaaminen kunnan ikääntyville maahanmuuttajille Huolen puheeksi ottaminen koko perheen asioissa, ei vain lapsen. Koko perheen tilanteen kuuleminen (käytössä oleva hyvinvointineuvolamalli kaikille kuntalaisille). Tulkkipalvelut käytössä (parannetaan mahdollisuuksia saada tulkkauspalveluja) Maahanmuuttajien huomioiminen kunnan ikäpoliittisessa ohjelmassa maahanmuuttajatilanteen niin edellyttäessä Jokainen maahanmuuttajaperheen kohtaava taho Hyvinvointineuvola Kunnassa keskitetysti organisoidaan tulkkaajatiedot toimialojen käyttöön. Organisointivastuu on alkuvaiheessa hallintopalveluilla (päivitysvastuu toimialoilla). Hoito- ja hoivapalvelut 5.8. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukeminen Kunnille pakolaisten vastaanottaminen on vapaaehtoista ja sopimukseen perustuvaa. Päätös mahdollisesta pakolaisten vastaanottamisesta tehdään valtuustossa. ELY-keskus korvaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset kunnalle osittain täysimääräisesti kustannusperusteella ja osittain laskennallisesti kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisten vastaanottoasioissa on tehty seudullista yhteistyötä, mutta se on hiipunut. Valtio maksaa ns. laskennallista korvausta kunnille pakolaisten määrän mukaan kolmen vuoden ajan. Tällä korvauksella maksetaan pakolaistaustaisten henkilöiden kotouttamistoimenpiteitä. Laskennallinen korvaus mahdollistaa myös muiden maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteitä, jotka kunnan on joka tapauksessa järjestettävä omalla kustannuksella. Tavoiteltavaa olisi, että KUUMA-kunnat tekisivät yhteistyötä pakolaisten vastaanottoon liittyvissä asioissa. Seudullinen yhteistyö kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyvissä asioissa Osaamisen jakaminen yli kuntarajojen Mäntsälän kunta osallistuu Kuuma-yhteistyöhön 14

5.9 Kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen järjestäminen Sosiaalitoimi antaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttajille esimerkiksi kertomalla kunnan ja järjestöjen eri palveluista ja ohjaamalla niihin. Pakolaiset saavat lakisääteisiä kotouttamispalveluita kolmen vuoden ajan ja paluumuuttajat (entisen Neuvostoliiton alueelta) puolen vuoden ajan. Sen jälkeen maahanmuuttajat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeen mukaan kunnan järjestämänä ja osana kaikille kuntalaisille järjestettyjä palveluita. Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Mikäli kuntaan päätetään ottaa pakolaisia, sosiaalipalveluiden osuus kotouttamisessa vahvistuu suhteessa tilanteeseen, jossa pakolaisia ei kunnassa suunnitellusti ole vastaanotettu. Tällaisessa tilanteessa kotouttamissuunnitelmaa tulee päivittää ja vastuita määritellä uudelleen. Alkukartoituksesta käynnistyvä onnistunut kotoutuminen ja sosiaalityön asiakkuudelta välttyminen Alkukartoitukseen osallistuminen yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa Aikuissosiaalityö osallistuu työvoimahallinnon kutsusta 5.10 Monialainen verkostoyhteistyö Uuden lain mukaisesti kunnan on kehitettävä kotouttamista tukevia palveluja monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön tulee osallistua kaikki kunnan hallintokunnat, TEtoimisto, Seurakunta, poliisi, Kela sekä kolmannen sektorin toimijat. Kunta ja TE-toimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä seurannasta. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti yhteistyössä maahanmuuttajan, sosiaalityöntekijän ja TEtoimiston asiantuntijan kanssa. Moniammatillisen kotouttamistyön juurruttaminen Kotouttamistyöryhmän perustaminen kuntaan, mikäli maa- Kunnan johtoryhmällä seurantavastuu kunnan rakenhanmuuttajien määrä ja kotout- tamisen tarve sitä edellyttää teisiin 15

5.11 Kotoutumispalvelujen kehittäminen Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä (1386/2010, 6 ). Kotoutumista tukevat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tarvetta vastaavasti. Suunnittelun pohjana on maahanmuuttajien alueelle muuton ja palvelujen käytön seuranta. Seurantavastuu on kunnan keskitetyissä hallintopalveluissa. Suunnittelun lisäksi asiakastason ja asiakasmäärän seurantaa tarvitaan valtion korvausten hakemiseen. Kotouttamislain perusteella kunnalle korvataan pakolaisten kotoutumisen tukemisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi haettavana on muun lainsäädännön perusteella saatavia valtionosuuksia. Pakolaisten vastaanoton tilanteessa seuranta- ja raportointivastuista tulee erikseen sopia. Kotouttamisohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen seuranta Kotouttamisohjelmaa käytetään kotouttamistyön suunnitteluun ja kehittämiseen Kunnan johtoryhmä (valmistelun koordinointi kunnan keskitetyillä hallintopalveluilla) 5.12 Henkilöstön koulutus Viranomaisten ja työntekijöiden osaamista monikulttuurisuusasioissa kehitetään tarvetta vastaavasti Monikulttuurisuuskoulutukset Kunnan keskitetty henkilöstöhallinto 5.13 Tulkkauspalvelut Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. 16

Maahanmuuttaja sekä virkailija/työntekijä tulevat ymmärretyksi ja saavat tarvitsemaansa tietoa tulkin välityksellä tai sellaisella kielellä, jota hän ymmärtää. Tulkkauspalvelujen saatavuus ja tulkkauskustannusten hallinta Henkilöstön perehdytys tulkin käyttömahdollisuuteen Esitteiden ja lomakkeiden kääntäminen yleisimmille kielille Kuntatasolla hallintopalvelut vastaa "tulkkilistojen" saatavuudesta Jokainen toimiala vastaa siitä, että tarvittava tulkkiapu on maahanmuuttajan palvelutilanteessa saatavissa 6. Kunnan kotouttamistyön koordinaatio ja ohjaus Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen kuuluu osaksi kaikkia kunnan palveluja. Hallinnollisesti kotouttamistyön koordinointi (suunnittelu, seuranta) kuntatasolla sijoittuu luontevimmin kunnan keskitettyihin hallintopalveluihin. Toimialojen erityisvastuut on kuvattu taulukoissa. Kunnan monikulttuurisuus- ja maahanmuuttoasioiden koordinaatiota selkiytetään ja luodaan ajantasaiset rakenteet kotouttamistyölle Nimetään maahanmuuttajatilanteen niin edellyttäessä kunnan kotouttamistyön ohjausryhmä Kunnan johtoryhmä Kotouttamisohjelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat ohjelmakaudella Kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta ja raportointi valtuustolle kerran valtuustokaudessa Kunnan johtoryhmä 17