Mentorointitapaaminen 3.9.2012 Robert Serén/TTL Tietoyhteiskunnan asialla vuodesta 1953
Verkostoidu, kehitä osaamista ja paranna omia pelimerkkejäsi IT-ammattilaisena!
Ympäristö muuttuu ICT-ala muutoksessa Työnteon muutos Johtamisen haasteet Verkostoitumisen merkitys
Suomen kilpailukyky Suomi on menettänyt kustannuskilpailukykyä lyhyessä ajassa 17 % verrattuna Saksaan
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa
Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomen kilpailukyky BSA Business Software Alliance
BSA Business Software Alliance
The Global Competitiveness Report World Economic Forum
ICT-alan maine Vaikka juuri tällä hetkellä uutiset kertovat irtisanomisista ICT-alalla, on nähtävissä, että jo muutaman vuoden päästä alan yrityksissä kaivataan paljon lisää asiantuntijoita. ICT-alaa on pidetty erittäin teknisenä koodareiden ja nörttien alana. Koodareita ja nörttejä yhtään väheksymättä tämä mielikuva on myös taakka. Yhä useampi juristi, yhteiskuntatieteilijä, viestinnän osaaja, talousalan ammattilainen tai vaikkapa asiakaspalvelija löytää itsensä tieto- ja viestintätekniikan parista, yleensä sattumalta. Alalle päätyneet osaajat ovat tyypillisesti tyytyväisiä tähän sattumaan ja listaavat työviihtyvyyden, kansainvälisyyden, jatkuvan uudistumisen, alan tarjoamat työsuhde-edut, palkkauksen sekä etenemismahdollisuudet parhaiksi asioiksi. Myös sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu täällä monia muita aloja paremmin. 11.9.2012 TTL Board / Robert Serén Lähde: Ficom 2012
Työvoiman kehitysnäkymät ICT-laitetuotanto on Suomessa vähentynyt, mutta ohjelmisto- ja palvelutuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa. ICT-osaamista tarvitaan jatkuvasti lisää paitsi varsinaisella tieto- ja viestintätekniikka-alalla, myös useilla muilla aloilla. Samaan aikaan kun osaavan työvoiman tarve kasvaa, työikäisen väestön osuus vähenee. Työikäisistä jää vuosittain eläkkeelle noin 80.000 henkilöä, ja keskimäärin työikäisten määrä vähenee 13.000-14.000 henkilöllä vuodessa. Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150.000 uutta työntekijää. ICT:n avulla on mahdollista tehostaa toimintoja. Se edellyttää kuitenkin uusien toimintatapojen käyttöönottoa. ETLA vertaa käynnissä olevaa muutosta sähkön aikaansaamaan muutokseen teollisuudessa. Tosin ETLA uskoo digitaaliteknologian vaikutusten olevan vielä sitäkin suurempia 11.9.2012 TTL Board / Robert Serén Lähde: Ficom 2012
ICT - käyttölukuja Kansalaisista 85 prosenttia 15-79-vuotiaista käytti vähintään viikoittain internetiä syksyllä 2011 (Taloustutkimus). 86 prosentilla16-74-vuotiaista oli oma sähköpostiosoite keväällä 2011 (Tilastokeskus). 68 prosenttia oli käyttänyt internetiä asioidakseen viranomaisten kanssa keväällä 2011 (Tilastokeskus). 81 prosenttia 15-74-vuotiaista maksoi laskut tavallisimmin verkkopankin kautta keväällä 2012 (Finanssialan keskusliitto). 72 prosenttia 15-79-vuotiaista on ostanut ainakin joskus verkkokaupasta kevään 2012 tiedon mukaan (TNS Gallup). Yrityksistä yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä kaikilla oli käytössä internet vuonna 2011 (Tilastokeskus) 96 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti internetiä asioidakseen viranomaisten kanssa vuonna 2011 (Tilastokeskus). verkkolasku oli käytössä noin 63 prosentilla yrityksistä keväällä 2012 (Finanssialan keskusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton kysely EK:n jäsenyrityksille). 11.9.2012 TTL Board / Robert Serén Lähde: Ficom 2012
Gartner ennuste teknologiatrendeistä 2012-> Media tablets and beyond Mobile centric applications and interfaces Social and contextual user experience Application stores and marketplace The Internet of everything Next generation analytics Big data In-memory computing Extreme Low energy servers Cloud Computing
TTL Palkkatutkimus 2012 Kysely suoritettiin touko-kesäkuussa 2012 Vastaajia yli 2000 henkilöä Tulokset ja raportti julkaistaan tulevana perjantaina 7.9.2012 IT-ammattilaisten palkat ovat jatkaneet nousuaan vuosina 2011 2012, peruspalkkojen keskiarvo on noussut 7 % ja kokonaisansioiden keskiarvo 2 %. Naisten euro on 96 senttiä IT-alalla. Johtopäätös: satsaus työntekijöiden ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin on it-ammattilaisten työnantajan kannalta aina harkinnan arvoinen keino työtyytyväisyyden lisäämiseksi.
IT-alan palkkakehitys
Työtehtävät ja toimiala
Palkka työtehtävien ja toimialan mukaan
Työtyytyväisyys - koulutusmahdollisuudet
Työympäristön kuiluanalyysi
Johtamisen haasteet
TTL yhteisössä tapahtuu
Tietotekniikan liitto lyhyesti Valtakunnallinen ja puolueeton ICT-alan asiantuntija Suomessa Jäseninä n. 15.000 alan ammattilaista sekä yli 500 tietotekniikkaa tuottavaa tai käyttävää yritystä ja yhteisöä 27 jäsenyhdistystä: - 17 alueellista yhdistystä - 7 valtakunnallista teemayhdistystä - 3 opiskelijayhdistystä - sekä lukuisia osaamisyhteisöjä ja kerhoja Perustettu vuonna 1953 nimellä Suomen Reikäkorttiyhdistys
Osaamisyhteisöt Osaamisyhteisöt tarjoavat epämuodollisen tavan verkostoitua ja vaihtaa tietoa muista samoista aiheista kiinnostuneiden TTL:n jäsenten kanssa. ICT Ladies tuttavallisemmin ICT-leidit antaa tietotekniikka-alalla toimiville naisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti ja luoda uusia, hyödyllisiä kontakteja. Osaamisyhteisöt AKVA Ammatillinen pätevöityminen BisOsy Ohjelmistoliiketoiminta Etiikan työryhmä - IT-alan ammattietiikka Global Club Kansainvälisyys ICT Ladies ICT-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto ICT Leaders Tietohallinnon ammattilaisten verkosto ITU Ihmistuntemus KAOS Kokonaisarkkitehtuuri KäytettävyysOSY Tietoteknisten ratkaisujen käytettävyyden parantaminen MallinnusOSY Mallilähtöinen sovelluskehitys MPP Myynnin Pyöreä Pöytä PrOSY Projektityö RELA Relaatiotietokannat SK SIG Suomen suorituskykytestaajat TestausOSY FAST Testaaminen Tietie-verkosto Ammattikorkeakouluopetuksen kehittäminen Tietoliikenne-foorumi Yrittäjyys-verkosto Vertaisverkosto yrittäjyydestä kiinnostuneille tai jo yrittäjinä toimiville
Muuttumisnopeus Trendit 2012 Sosiaalinen media ja digitoituminen Pilvipalvelut Mobiliteetti Uudet tietotyön mallit/läsnätyö Uudet ansaintalogiikat Big data Kuluttajistuminen BYOD/CYOD Osaamistarpeen rakennemuutos ja globaali kilpailu ohjelmistokehityksessä) Kaikkien laitteiden ohjelmoitavuus Uudet teknologiat Kuten 3D tulostus ja Lisätty todellisuus Kollaboraatiotyökalut Post-email kommunikointi Tietoturvan paradigman muutos Tuottavuuden parantaminen Pelit Julkishallinnon tietojärestelmien uudistaminen Open data Arvojen muutos Ikääntyvä väestö 11.9.2012 Merkittävyys TTL:lle TTL Mentorointi / Robert Serén
Oppia, oppia ja oppia Tulevaisuuden lukutaidoton ei ole sellainen, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa, vaan sellainen, joka ei pysty oppimaan, poisoppimaan ja oppimaan asioita uudelleen 11.9.2012 TTL Mentorointi / Robert Serén
Mentorointi Mentorointi on ikäjohtamisen menetelmä, jonka avulla voidaan siirtää kokemusperäistä tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa kokeneilta taitajilta nuoremmille. Osaava, arvostettu ja kokenut, senioriasemassa oleva asiantuntija (mestari, mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista nuorempaa työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktori, ohjattava) ammatilliseen, henkiseen kehittymiseen ja työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentoroitava on kuin kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja, ystävä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/mentorointi Mentorointi mahdollistaa myös paljon muuta...