90. (30.01, osa ja 30.02) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön ja pääasiassa ministeriölle palveluja tuottavan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen menot. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot, vuonna 2005 noin 31 milj. euroa, on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille 32.10.22, missä on esitetty maaseutuosastoille myös tulostavoitteita siltä osin kuin tavoitteet ovat TE-keskusten yhteisiä. Maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tuomien uusien tehtävien johdosta. Uudistuksen merkittävin muutos on uuden tilatukijärjestelmän käyttöönotto vuoden 2006 alusta. Vuonna 2005 maaseutuosastojen tehtävänä on tilakohtaisten tukioikeuksien vahvistaminen monine eri vaiheineen. Jo noin 40 prosenttia voimavaroista tarvitaan tukien hallintoon ja valvontaan. Maaseutuosastot suorittavat viljelijätukivalvontojen lisäksi myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä lisääntyy merkittävästi kun uusia tuen saamisen edellytyksenä olevia täydentäviä ehtoja otetaan käyttöön. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen edellyttää tehostettavaksi myös elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantamiseen perustuvaa viranomaisvalvontaa, joka on lääninhallitusten vastuulla (toimintamenot mom. 26.05.21). Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että voimavaroja kohdennetaan riittävästi tuki-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoitoon säädösten mukaisen toiminnan varmistamiseksi ja rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin Henkilöstö, htv 1994 2003 2004 2005 Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 22 99 99 Maatilojen kehittäminen 240 150 150 Tuki- ja valvontatehtävät 20 219 226 Tuotannonohjaus 60 35 35 Ympäristöasiat 18 47 47 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 22 33 35 Yhteensä 382 583 592 Kalatalous 51 70 73 Yhteensä 433 653 665 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa 2000 2004 2005 TP TA TAE Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 3,20 3,13 Maatilojen kehittäminen 4,15 4,39 Tuki- ja valvontatehtävät 8,78 12,17 Tuotannonohjaus 1,28 1,25 Ympäristöasiat 1,83 1,79 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 1,18 1,61 Yhteensä 20,43 24,34 Kalatalous 2,61 2,96 Yhteensä 23,04 27,30 Maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjausja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia. Tehtävistä aiheutuviksi kustannuksiksi vuonna 2005 arvioidaan noin 2 400 000 euroa ja ne on budjetoitu tullilaitoksen toimintamenomomentille 28.40.21. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Maa- ja metsätalousministeriön saamien palvelujen nettomenoiksi on arvioitu 11 000 000 euroa, mikä on otettu huomioon momentilla 30.90.23. Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille 30.90.26. 19. (30.01.19) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2005 talousarvio 25 000 000 2004 talousarvio 26 000 000 2003 tilinpäätös 22 190 796 21. (30.01.21) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 860 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina 2003 2005 tehtävittäin 2003 2004 2005 htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 225 16,8 245 17,7 245 17,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 68 3,7 71 3,9 72 4,0 Kala-, riista- ja porotalous 39 3,9 39 3,9 39 3,9 Vesitalous ja maanmittaus 24 1,7 24 1,7 25 1,8 Metsätalous 31 2,0 31 2,2 31 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 68 6,1 75 6,2 75 6,3 Yhteensä 455 34,1 485 35,6 487 36,0 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Maaseudun kehittäminen ja maatalous Käynnistetään neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen. Valmistellaan uuden tilatukimallin toimeenpanoa sekä tarvittavat tietojärjestelmä- ja lainsäädäntömuutokset siten, että valittu tilatukimalli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2006 alussa. Toimitaan aktiivisesti seuraavaa rahoituskautta 2007 2013 koskevien asetusehdotusten sekä rahoituskehystiedonantojen käsittelyssä siten, että Suomen tavoitteet maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta turvataan. Analysoidaan seuraavan kauden horisontaaliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sisällytettävien tukijärjestelmien (luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitys, varhaiseläke, standardien saavuttaminen, elintarvikkeiden laatu ja eläinten hyvinvointi) kansallinen tarve ja aloitetaan suunnittelu tämän pohjalta. Jatketaan elintarvikeketjun toimialakohtaisten, dokumentoitujen kansallisten hyvien tuotantotapojen ja laatutyön toimintamallien valmistelua. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Päätoimialueille laaditaan kansalliset strategiat, joista vuonna 2005 keskitytään tuotantoeläinten hyvinvointiin, lannoitteisiin ja eläinlääkintähuoltoon. Säädösvalmistelun kehittämiseksi sidosryhmien osallistumista valmisteluun laajennetaan ja aikaistetaan sekä varmistetaan EU-säädösten oikea-aikainen kansallinen toimeenpano. EU:ssa vaikutetaan siihen, että EU-säädökset yksinkertaistuvat ja että kansalliselle toimeenpanolle jätetään riittävästi joustavuutta. Uuden ns. Viikki-viraston organisaatio, talous ja prosessit suunnitellaan siten, että viraston toiminnan tuloksellisuus varmistetaan. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Kala-, riista- ja porotalous Osallistutaan keskeisten kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa. Toteutetaan kiintiöityjen kalalajien kalastuksen säätely- ja valvontatoimet. Varmistetaan kansallisesti kalan ympärivuotinen tarjonta elintarvikkeeksi erityisesti troolikalastukseen kohdistuvin toimenpitein. Vapaa-ajan kalataloudessa edistetään erityisesti kalakantojen luontaista lisääntymistä, kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta sekä nuorison kalastusharrastusta. Ohjataan riistaeläinten metsästystä ja jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan vakiinnuttamiseksi. Edistetään porotalouselinkeinon rakennekehitystä tukijärjestelmien täytäntöönpanossa sekä neuvontaa porotalouden kannattavuuden parantamiseksi. Vesitalous Parannetaan varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Metsätalous Tarkistetaan vuoden 2005 loppuun mennessä metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi toteutetaan täysimittaisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa ja monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Puun käyttöä edistetään toteuttamalla PuuEurooppa - kampanjaa ja Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelmaa. Käynnistetään Luoteis-Venäjän metsäohjelman seuraavaa, koulutuspainotteista vaihetta. Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Huolehditaan hallinnonalan paikkatietostrategiaan liittyvän hankekokonaisuuden yhteensovittamisesta kansallisen paikkatietostrategian kanssa. Valmistellaan kiinteistönmuodostamislain muutos. 2003 2004 2005 TP TA TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Tulot 1 648 2 270 1 065 maksullinen toiminta 785 625 525 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 7 7 7 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 82 83 103 muut tulot 774 1 555 430 Menot 35 790 37 827 36 925 henkilöstömenot 19 647 21 200 21 750 toimitilavuokrat 3 302 3 450 3 490 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 7 992 8 400 8 550 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 4 849 4 777 3 135 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 648 2 270 1 065 toimintamenomomentille budjetoidut menot 35 790 37 827 36 925 toimintamenorahoitus, netto 34 142 35 557 35 860 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 478 myönnetty 34 468 käytetty 34 142 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 804 Kokonaismenojen mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa hallinnonalan lainojen hoidon kehittämisvaiheen edellyttämän vanhan lainanhoitojärjestelmän ylläpitona ja käytön tukena sekä 72 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 30.50.22. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun ja kalastuksen valvonnan menoina yhteensä 1 395 000 euroa, missä on vähennystä 70 000 euroa. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2004 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 125 000 euroa, missä on lisäystä 41 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2005 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Kun menojen mitoituksessa on otettu huomioon 1 205 000 euroa vähennyksenä lähinnä komission korvaamien matkakustannusten vähenemisen johdosta, kokonaismenojen vähennys on 902 000 euroa. Kokonaistulojen vähennys on 1 205 000 euroa, mikä aiheutuu lähinnä komission suorittamien matkakorvausten vähenemisestä. Kun kokonaismenojen vähennys on 902 000 euroa ja kokonaistulojen vähennys 1 205 000 euroa, nettomäärärahan lisäys on 303 000 euroa. 2005 talousarvio 35 860 000 2004 talousarvio 35 557 000 2003 tilinpäätös 34 468 000 22. (30.01.22) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen. CAP-uudistuksesta aiheutuvien määrärahatarpeiden arvioidaan olevan yhteensä 2 200 000 euroa (maataloushallinto 1 120 000 euroa, elintarvike- ja terveyshallinto 600 000 euroa ja tekninen infrastruktuuri 480 000 euroa).m S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) 1 190 000 Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät 280 000 Markkinatukijärjestelmät 375 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät 1 210 000 Kalatalouden järjestelmät 100 000 Yhteinen järjestelmäkehitys ja tekninen infrastruktuuri 1 345 000 Viikki-viraston tietojärjestelmätarpeet 500 000 Yhteensä 5 000 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 700 000 euroa CAP-uudistuksesta sekä Viikkiviraston tietojärjestelmästä aiheutuvina menoina. 2005 talousarvio 5 000 000 2004 talousarvio 2 300 000 2003 tilinpäätös 3 796 000 23. (30.02.21) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 505 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina 3 444 000 euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina 3 034 500 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen lisäyksenä 2 115 000 euroa. Lisäyksestä 867 000 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. euroa euroa aiheutuu CAP-uudistusta varten tarvittavien tietojärjestelmien edellyttämistä henkilöstön ja ulkopuolisten palveluiden lisääntymisestä ja 348 000 euroa toimitila- ja muiden käyttömenojen vastaavasta lisääntymisestä sekä 900 000 euroa kertaluonteisesta menosta, mistä 700 000 euroa aiheutuu EU:n maatalouden rakennetutkimuksen suorittamisesta vuonna 2005 ja 200 000 euroa EU:n maankäyttöaluetutkimusprojektiin jatkumiseen liittyvistä menoista. Kun bruttotulot lisääntyvät 750 000 euroa, on nettomenojen lisäys 1 365 000 euroa. EU:n rakennetutkimuksen suorittamisesta saatavat tulot kertyvät vuosina 2006 2007 ja ne tuloutuvat momentille 12.30.04. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvion valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tietopalvelukeskus kehittää edelleen sisäistä laskentaa ja toiminnan seurantaa sekä määrittelee vuoden 2004 aineistoon perustuen toimintansa vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua kuvaavia tunnuslukuja siten, että tunnuslukuihin perustuvat tulostavoitteet kattavat keskeisimmän osan tietopalvelukeskuksen toiminnasta vuonna 2006. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvion valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalvelukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomainen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa palveluja ja niiden tuottamista koskevat yksityiskohdat. Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot 2003 2004 2005 2003 2004 2005 Palvelu TP TA TAE TP TA TAE Tilasto 2,2 1,7 2,6 0,3 0,2 0,5 Talous 4,5 4,9 4,9 2,9 3,1 3,1 Tietohallinto 8,6 9,8 10,9 1,8 2,3 2,8 Hallinto- ja virastopalvelut 1,5 1,7 1,8 0,1 0,1 0,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Johto 0,8 0,7 0,9 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 17,6 18,9 21,1 5,1 5,7 6,5 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen bruttomenot vuonna 2005 käyttäjittäin (arvio), milj. euroa Palvelu MMM 1) TIKE Muut 2) Yhteensä Jakauma % Tilasto 0,2 1,5 0,9 2,6 12,3 Talous 3,5 0,7 0,7 4,9 23,2 Tietohallinto 9,0 1,6 0,3 10,9 51,7 Hallinto- ja virastopalvelut 0,8 0,9 0,1 1,8 8,5 Johto - 0,9 0,0 0,9 4,3 Yhteensä 13,5 5,6 2,0 21,1 100 Jakauma (%) 64,0 26,5 9,5 100 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 2004 2005 TP TA TAE Tulot 5 114 5 729 6 479 maksullinen toiminta 3 093 3 392 3 444 yhteisrahoitteisen toiminnan tulot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatavat tulot) 264 62 305 muut tulot 1 756 2 275 2 730 Menot 17 618 18 869 20 984 henkilöstömenot 9 516 9 582 toimitilavuokrat 969 930 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 5 910 7 449 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 223 908 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 5 114 5 729 6 479 toimintamenomomentille budjetoidut menot 17 618 18 869 20 984 toimintamenorahoitus, netto 12 505 13 140 14 505 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 157 myönnetty 13 133 käytetty 12 505 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 785 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2003 2004 2005 TP TA TAE 1) MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalouden interventiorahasto 2) Muut = Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA ja muut asiakkaat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 335 257 428 500 439 000 muut tuotot 2 758 185 2 963 000 3 005 000 Tuotot yhteensä 3 093 442 3 391 500 3 444 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 177 873 3 391 000 3 410 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -84 430 500 34 000 Kustannusvastaavuus, % 97 100 101 2005 talousarvio 14 505 000 2004 talousarvio 13 140 000 2003 tilinpäätös 13 133 000 25. (30.01.25) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 580 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 euroa valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 euroa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvien lisääntyvien tehtävien johdosta. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna 2006. 2005 talousarvio 1 580 000 2004 talousarvio 1 330 000 2003 tilinpäätös 1 624 115 26. (30.01.26) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 729 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialue-yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena ja siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 58 000 euroa Suomalais-ruotsalaisesta rajajokikomissiosopimuksesta aiheutuvien Suomessa toteutettavien, Inarinjärven säännöstelyn Suomen valtuutetun menojen ja Suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission menojen siirtona momentille 30.50.22 sekä lisäyksenä 98 000 euroa kansainvälisten sitoumusten aiheuttamien menojen siirtona momentilta 30.90.66. 2005 talousarvio 729 000 2004 talousarvio 689 000 2003 tilinpäätös 689 000 27. (30.01.27) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 110 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista sekä kehittämistä tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena ja siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yhteistutkimusvaroilla maa- ja metsätalousministeriö hankkii toimialansa osalta suunnittelussa, kehittämisessä ja päätöksenteossa tarvittaa tietoa, vahvistaa ongelmakeskeistä, eri organisaatio- ja tieteenalarajat ylittävää tutkimusyhteistyötä ja vuorovaikutusta, parantaa tutkimusyhteisön reagointikykyä uusiin tietotarpeisiin, hyödyntää kulloinkin parasta käytettävissä olevaa kansallista ja kansainvälistä osaamista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, edistää tutkimuksen laatua tukemalla kilpailua toimialaansa liittyvillä tutkimusalueilla, ja hankkii ohjaamisessa tarvittavaa tietoa toimialansa organisaatioiden toiminnan tuottavuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä 550 000 Itämeren tutkimusohjelma 110 000 Ilmastopoliittiset tutkimukset 120 000 Ilmastomuutokseen sopeutuminen 50 000 Muut 270 000 Geoinformaatio 485 000 Luonnon monimuotoisuus 880 000 Maatalous ja elintarvike 1 780 000 Metsätalous 1 700 000 Kala- ja riistatalous 390 000 Vesitalous 660 000 Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 500 000 Biokaasututkimus 180 000 Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet 385 000 Yhteensä 7 510 000 Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi, Itämeren tutkimusohjelmaan, ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp 30.1.2003) tutkimuksen rahoittamiseen sekä ilmastomuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelman rahoittamiseen. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi suunnittelussa ja ohjauksessa. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia. Näitä ovat mm. luonnonmukaiseen tuotantoon ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvien säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajalähtöistä elintarvikeketjua koskevaa tutkimusohjelmaa jatketaan elintarviketalouden laatustrategian tukemiseksi. Yhteistutkimusmäärärahalla tuetaan myös funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä selvitetään maatalouden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden, rehujen ja ympäristön laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan sekä ihmisten terveyttä uhkaavien zoonoosien ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Bio- ja geeniteknologian hyödyntäminen maataloudessa sekä muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset ja terveysvaikutukset ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus 2002 2006 -ohjelman Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
painotusten pohjalta. Pyritään käynnistämään maatilojen johtamiseen ja tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvä tutkimusohjelma, markkinoinnin tutkimusohjelma sekä puutarhatuotannon tutkimusohjelma. Lisäksi tutkimuksin tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan muutoksiin, ympäristötukiin sekä seuraaviin 141-tukineuvotteluihin liittyviä tietotarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahaa käytetään lähinnä kalavesien hoitotoiminnan tuloksellisuuden parantamista palvelevaan tutkimustoimintaan, vapaa-ajan kalatalouden edistämiseen tähtäävään tutkimukseen, suurpetokantojen hoidon ja hyljevahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämistä palvelevaan tutkimustoimintaan sekä riistatalouden sosioekonomisen merkityksen määrittämiseen liittyvään tutkimustoimintaan. Vesitaloustutkimukset Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tutkimusta, joka tukee maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Lähivuosina tutkimus- ja selvitystarpeita aiheuttaa etenkin varautuminen poikkeuksellisiin vesioloihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Biokaasututkimus Valtioneuvoston 14.8.2002 hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta. Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Määrärahaa käytetään pääosin hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä valtionapuorganisaatioiden toiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2005 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi sekä Kalatalouden Keskusliitto ry:n ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry:n neuvontatyön arviointi. Määrärahaa käytetään vuonna 2005 myös hallinnonalan virastoja ja laitoksia koskeviin kehittämishankkeisiin, kuten hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon ja Elintarviketurvallisuusviraston perustamiseen liittyviin valmistelutehtäviin. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 2005 talousarvio 7 110 000 2004 talousarvio 7 530 000 2003 tilinpäätös 5 660 000 41. (30.01.41) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 945 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 30 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 66 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on estää Suomessa ennen esiintymättömien kasvintuhoojien leviäminen ja torjua muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen ja osaltaan ylläpitää hyvää kasvinterveydentilaa ja parantaa elinkeinon kilpailukykyä. Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinsuojelulain perusteella perunan vaalean rengasmädän ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Rengasmädän saastuttama tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin 26.97.31 määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta 1 867 000 Hukkakauran torjunta, enintään 66 000 Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus 12 000 Yhteensä 1 945 000 2005 talousarvio 1 945 000 2004 talousarvio 1 945 000 2003 tilinpäätös 1 932 944 47. (30.01.47) Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 673 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.74. Kasvinjalostajille suoritetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta. Tavoitteena on varmistaa viljelyolosuhteisiimme sopivien lajikkeiden jalostus. 2005 talousarvio 673 000 2004 talousarvio 673 000 2003 tilinpäätös 524 633 66. (30.01.66) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 690 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suomalais-ruotsalaisesta rajajokikomissiosopimuksesta aiheutuvien ulkomaille maksettavien menojen sekä kansainvälisten sitoumusten Suomessa aiheuttamien menojen vähennyksenä yhteensä 200 000 euroa, mistä 102 000 euroa on siirtoa momentille 30.50.22 ja 98 000 euroa siirtoa momentille 30.90.26. 2005 talousarvio 2 690 000 2004 talousarvio 2 890 000 2003 tilinpäätös 2 037 816 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10