Sisällys. Johdon katsaus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Korkean turvatason tietotekniikkapalvelut. Toiminta ja henkilöstö. Talous

VUOSIKERTOMUS 2015

Sisällys Johdon katsaus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Korkean turvatason tietotekniikkapalvelut Toiminta ja henkilöstö Talous Yhteistyö ja tulevaisuus 1 2 3 4 5 6 Energiahuolto Energiahuoltosektorin toiminta Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö 7 9 10 11 12 13 Kriittinen infrastruktuuri Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Logistiset järjestelmät Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Finanssiala 14 15 17 18 20 21 Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Teollisuussektorin poolitoimintaa Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto Yhteistyö aluehallintoviranomaisten ja kuntatason kanssa KOVA-toimikunta 22 24 26 27 28 29 30 31 Suunnittelu- ja analyysitoiminta Kansainvälinen yhteistyö 32 34

HUOVI-portaalin kehittäminen Huoltovarmuusorganisaation kehittäminen Viranomaisyhteistyö Tutkimus- ja analyysitoiminta 35 36 37 38 Hallitus Hallituksen jäsenet 40 41 Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio 42 44 45 Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio 46 47 Talous Tulos - budjetti -vertailu 2015 Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2015 Tase 31.12.2015 48 49 50 51 Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation 53 55 56 Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation 57 59 60

1 Turvallisuustilanne on muuttunut Itämeren alueella yllättävästi ja nopeasti. Venäjän aktivoitunut sotilaallinen toiminta ja Naton vastatoimet ovat tuoneet jälleen esiin uhkakuvan Suomen kauppamerenkulun haavoittuvuudesta. Venäjän ja länsimaiden huonontuneet välit molemminpuolisine talouspakotteineen sekä Venäjän taloustilanne ovat vähentäneet Suomen ja Venäjän välistä kauppaa voimakkaasti. Huoltovarmuudelle kriittiset energiatoimitukset ovat kuitenkin jatkuneet häiriöittä. Öljyn hinta on pysynyt alhaisena jo toista vuotta, eikä sen odoteta nousevan vuoden 2014 tasolle lähiaikoina. Valtioneuvoston alennettua varmuusvarastojen tavoitetasoa Huoltovarmuuskeskuksen pitää realisoida merkittävä määrä öljytuotteita. Pakolaisvirrat EUn ulkorajoilla ovat vaikuttaneet myös Suomeen, josta esimerkkinä oli syksyn 2015 maahantulotilanne. Ruotsin viranomaiset ovat ilmaisseet muutoksen suhtautumisessaan kahdenväliseen huoltovarmuussopimukseen (sopimussarja 107/1992). Pitkän hiljaisen kauden jälkeen Ruotsi on kiinnostunut operatiivisemmasta yhteistyöstä huoltovarmuusasioissa. Aluksi yhteistyö tulee olemaan lähinnä tiedonvaihtoa.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maan huoltovarmuuden tila on vakaa, eivätkä esimerkiksi syksyn 2015 maahantulotilanne tai muut toimintaympäristön muutokset ole merkittävästi muuttaneet sitä. Huoltovarmuuskeskus on reagoinut mm. turvapaikanhakijatilanteeseen hankkimalla lisää hätämajoituskapasiteettia siltä varalta, että tulijamäärä ylittäisi käytettävissä olevan majoituskapasiteetin. Öljyn alhaisen hintatason vuoksi varmuusvarastojen realisointeja on hidastettu. Osa myytäväksi tarkoitetusta tavarasta on vaihdettu raakaöljyksi jalostamon yhteyteen, josta se voidaan yhdellä kaupalla realisoida, kunhan hintataso vahvistuu. Markkinatilanne ei suosi öljyn myyntiä, minkä johdosta Huoltovarmuuskeskus on lähettänyt työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen öljyn varmuusvarastojen realisoinnin takarajan lykkäämisestä vuoden 2018 loppuun tai ainakin 2017 loppuun. Viljan määrän alentaminen myyntikaupoilla etenee suunnitellusti. Varastotasojen alennukset toteutuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. HUOVI -portaalin käyttökelpoisuutta tilannekuvan tuottajana pohditaan ja portaalin tekninen pohja tullaan uudistamaan.

3 Korkean turvatason tietotekniikkapalveluiden tuottaminen Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n nykyinen kapasiteetti on täydessä käytössä. Uuden kohteen rakentaminen etenee aikataulussa. Uusi keskus on käytettävissä vuoden 2016 lopussa. Asiakassuhteet siirrettiin Huoltovarmuuskeskukselta yhtiölle viime vuoden 2015 lopussa. Samalla yhtiön tasetta vahvistettiin siten, että Huoltovarmuuskeskus myi kuluvan käyttöomaisuuden jäännösarvosta yhtiölle. Tuotantokiinteistöt jäävät Huoltovarmuuskeskuksen omaisuudeksi.

4 Huoltovarmuuskeskuksen toiminta ja henkilöstö Toiminnan tehokkuuden arvioiminen ja parantaminen Tulosopimuksessa vuodelle 2016 otettiin käyttöön uudet toiminnan taloudellista onnistumista kuvaavat mittarit. Huoltovarmuusorganisaation toiminnasta on toteutettu evaluointi, jonka tuottamia kehittämisehdotuksia ollaan ottamassa käyttöön. Evaluoinnin laati Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Eräiden varmuusvarastojen hoidon yhtiöittämistä selvitetään taloudellisen tehostumisen ja kilpailuneutraliteetin kannalta. Tulokset saadaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä. HVK muutti syyskuussa uusiin turvallisuusvaatimukset täyttäviin toimitiloihin. Tietoturvan parantamiseksi on totutettu laitekannan, ohjelmistoturvallisuuden ja ohjeistuksen uusintaa. Kohderyhmille ja yleisölle suunnatun mainetutkimuksen mukaan HVK on varsin arvostettu, mutta toisaalta rajoitetusti tunnettu toimija. Henkilöstö Henkilöstön määrää kasvatettiin suunnitellusti 39 henkilöön. Kasvulla varaudutaan nopeaan eläkepoistumaan sekä pyritään vähentämään yksittäisen työntekijän varassa olevien tehtävien ja osaamisen aiheuttamaa riskiä. Eläkkeelle siirtymisten jälkeen henkilöstön määrä laskee muutamalla. VM-Baro:n tuottamat kuvaajat osoittivat työtyytyväisyyden paranemista muissa osatekijöissä paitsi sisäisessä tiedonkulussa. Pääosa mittareista osoittaa valtionhallinnon yleistä tasoa parempia tuloksia.

5 Talous Taloudellinen tulos Öljytuotteiden hinnat euroissa olivat selvästä alemmat kuin edellistä tilinpäätöstä tehtäessä. Tämän johdosta tilinpäätökseen sisältyy noin 222 milj. euron suuruiset vaihto-omaisuuden arvonalennukset, joiden johdosta kokonaistulos on 143 milj. euroa tappiollinen. Huoltovarmuuskeskuksen toimintakyky ei alene tappion johdosta, koska se on realisoimatonta eikä vähennä käytettävissä olevia varoja. Tilinpäätökseen sisältyy kertaluonteinen 50 milj. euron myyntivoitto Gasum Oy:n osakkeiden luovutuksesta. Huoltovarmuusmaksun tuotto jäi budjetoidusta. Maksun tuotto on alentunut noin 10-15 % huippuvuosista, eikä sen voida olettaa palaavan entiseen tasoonsa energiankulutuksen rakenteellisten muutosten vuoksi. Öljyn ja viljan realisoinneista kertyy 65 milj. euroa, joka tulee tilitettäväksi valtiolle. Muutos omistuksissa Huoltovarmuuskeskuksen omistamat Gasum Oy:n osakkeet vaihdettiin valtion kanssa Fingrid Oyj:n osakkeisiin osake-erien markkina-arvon mukaisessa suhteessa. Huoltovarmuuskeskuksen omistamien osakkeiden tuottamaa omistajavaltaa käyttää entiseen tapaan valtiovarainministeriö.

6 Kansainvälinen yhteistyö Huoltovarmuuskeskus on lisäämässä panostusta kansainväliseen toimintaan muun muassa sijoittamalla Naton sihteeristöön siviilivalmiuden asiantuntijan. Ruotsin, Norjan ja Baltian maiden kollegavirastoihin on tehty vierailut. Perinteiset yhteistyömuodot Natossa, EU:ssa ja IEA:ssa jatkuvat entiseen tapaan. Lähivuosien näkymiä Öljyn hintatason vahvistuessa Huoltovarmuuskeskuksen on palautettava öljytuotteiden arvonalennuksia, mikä tuottaa kirjapidollista voittoa tulevilla tilikausilla. Varastomäärien pienentyessä varastoinnin kulut pienenevät, mikä antaa väljyyttä toteuttaa uusia nykyaikaisia huoltovarmuushankkeita. Aluehallinnon uudistuminen edellyttää myös varautumisen ja valmiusasioiden järjestämistä uudelleen. Huoltovarmuuskeskus näkee osuutensa eräänä keskeisimmistä tässä prosessissa.

7 Markkinakatsaukset Öljymarkkinakatsaus Raakaöljyn hinnan lasku oli yksi vuoden puheenaiheista. BRENT-raakaöljylaadun hinta oli tammikuun 2015 loppuun mennessä laskenut edeltävän puolen vuoden aikana puoleen. Hinta oli tammikuussa alle 50 dollaria barrelilta, kun edellisen vuoden kesäkuussa se oli ollut 115 dollaria. Raakaöljyn hinta vaihteli vuoden aikana huomattavasti ja päätyi joulukuun lopussa alhaisimmalla tasolla yli 10 vuoteen. Raakaöljyn tarjonta oli kasvanut samalla kun kysyntä väheni globaalin taantuman takia. Tilanteen oletetaan jatkuvan vuoden 2016 puolella. Kotimaan öljytuotteiden markkinahinnat seurasivat raakaöljyn hinnan muutoksia. Laskevista hinnoista huolimatta kotimainen öljyn kulutus väheni edellisvuodesta yhdellä prosentilla. Sen sijaan öljytuotteiden kaupalliset varastotasot kasvoivat 2000-luvun ennätystasolle. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen lisääntyi, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tarkasteluvuonna liikennepolttonesteissä biokomponenttien jakeluvelvoite yrityksillä oli vähintään 8 % laskettuna tuotteiden energiasisällöstä. Vuoden 2016 alussa se nousi 10 %:iin. Öljytuotteiden hintojen jatkuvasta alenemisesta johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin enintään tyydyttävä liiketaloudellinen tulos. Kaasumarkkinakatsaus Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen lämmin, mikä näkyi merkittävästi myös maakaasun vuosikulutuksessa. Lisäksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pidempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui. Maakaasun kokonaiskäyttö oli 26,1 TWh, mikä oli noin 11 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Kiinteistöissä maakaasulämmityksen osuus on vain 2-3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia. Maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineiden ja kivihiilen jälkeen kolmanneksi käytetyin polttoaine. Maakaasulla tuotettiin viidennes kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähkön tuotannosta. Osuus laski kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Gasum Oy päätti selvitystyön jälkeen, että se ei rakenna suurta alueellista nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia Inkoossa tai Porvoossa. Yhtiö luopui myös Suomen ja Viron välille suunnitellun Balticconnector kaasuputken rakentamishankkeesta. Putken Suomen osuutta toteuttamaan on perustettu valtionyhtiö Baltic Connector Oy. Suunnitelmien mukaan Suomi ja Viro tulevat hakemaan investointitukea Euroopan unionin PCI-hakukierroksella. Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennustyöt Porin Tahkoluodossa (30 000 m3) jatkuivat. Terminaalin odotetaan valmistuvan vuonna 2016. Syksyllä 2015 aloitettiin Tornion Manga LNG-terminaalin (50 000 m3) rakennustyöt. Tornion

8 terminaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2018 alussa. Sähkömarkkinakatsaus Suomessa käytettiin sähköä 82,5 TWh, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 1,1 %. Talouden ja elinkeinoelämän pitkittynyt taantuma vähensi edelleen energian käyttöä. Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui sekä alku- että loppuvuodesta. Alkuvuoden häiriöt johtuivat lähinnä tykkylumen aiheuttamista puiden taipumisesta, ja häiriöt kohdistuivat pahiten Savon alueelle. Loppuvuoden syysmyrskyistä aiheutuneita häiriöitä koettiin eri puolilla maata. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toinen yksikkö oli generaattorivian seurauksena kolme viikkoa pois käytöstä helmikuussa 2015. Vialla ei ollut vaikutusta ydinturvallisuuteen. Pohjolan Voima sulki kaksi öljylauhdevoimalaa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa sekä Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililauhdelaitokset. Mitään uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Nämä päätökset yhdessä aiempien lauhdevoimantuotannon sulkemisten kanssa vaikuttavat merkittävästi Suomen omaan tuotantokapasiteettiin, joka on huippukuormitustilanteissa riittämätön. Mahdolliset häiriöt muissa perustuotantolaitoksissa tai rajasiirtoyhteyksissä tulevat tällöin johtamaan kulutuksen tilapäisiin rajoituksiin. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen valmistelu sekä TVO:n Olkiluodon OL3 -hankkeen rakentaminen etenevät.

9 Energiahuoltosektorin toiminta Voimatalouspooli järjesti yhden valtakunnallisen ja viisi alueellista varautumispäivää, joissa käsiteltiin muun muassa varautumis- ja valmiussuunnittelua. Tilaisuuksissa oli runsas osanotto. Lue selvityksestä: Kyberturvallisuuden tilannekuva energiaalalla Voimatalouspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta tehtiin selvitys energia-alan kyberturvallisuudesta. Kaukolämpöalalle valmistui varautumissuunnittelun laadintaan tarvittavia työkaluja (kypsyyskuvaukset, varautumissuunnitelman mallipohja). Kaasunjakelun huoltovarmuus 2015 -valmiusharjoitus järjestettiin lokakuussa Kouvolassa. Valmiusharjoituksessa käsiteltiin lainsäädännön ja EU:n vaatimuksia varautumiselle, kaasutoimitusten teknistä varmistamista erityistilanteissa suojatuille asiakkaille, maakaasun toimitusvarmuutta, varautumista ja toimintaa maakaasun häiriötilanteessa sekä viestintää ja tiedottamista häiriötilanteessa.

10 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 12 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 11 TWh energiamäärää. Turvetuotantokesä oli kaksijakoinen. Alkukesä heinäkuun loppuun saakka oli hyvin kylmä ja sateinen, mutta elokuu ja osin syyskuullekin jatkunut turpeennosto paikkasivat tuotantomääriä. Kokonaisuutena päästiin kahteen kolmasosaan tavoitellusta. Turvevarastojen kuitenkin uskotaan riittävän seuraavan lämmityskauden tarpeisiin. Puuperäisen polttoaineiden vuosikäytön arvioidaan vähenevän 7 % edellisen vuoden 94 TWh käy-töstä sekä pysyvän samassa noin 25 % osuudessa vuotuisesta energiakäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.

11 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin kertomusvuonna 8,4 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 12,0 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli noin 259 M. Joulukuussa 2013 julkaistusta huoltovarmuuden tavoitepäätöksen sopeutuslausekkeesta johtuen varastointimääriä hieman alennettiin. Päätöksen mukaisesti varastomäärät on sopeutettava 2016 loppuun mennessä. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on esittänyt määräajan siirtämistä vuoden 2018 loppuun. Öljytuotteiden alenevasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotekaupoille saatiin enintään tyydyttävä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna 2015 70 65 60 55 50 45 40 35 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BLL Keskiarvo

12 Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Tuontipolttoaineiden velvoitemäärät vahvistettiin toimijoille toukokuussa. Osa öljyn velvoitevarastoista vahvistettiin sijoitettavaksi ja pidettäväksi ulkomailla.

13 Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Nykyinen EU:n öljyvarastodirektiivi astui voimaan vuoden 2013 alussa. Kertomusvuoden aikana komissio aloitti öljyvarastodirektiivin puolivälitarkastelun (Mid-Term Revision). Tarkastelun tekee konsultti, ja se koskee kaikkia jäsenmaita. Yhteispohjoismaisen NordBERin (Nordisk Beredskapsforum) Suomen puheenjohtajuuskaudella (01.07.2014 30.06.2016) valmisteltiin kertomusvuonna sähköalaa koskeva rullaava kolmivuotisohjelma, mikä hyväksyttiin syksyllä. NordBER on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sähköhuollosta vastaavien viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden valmiusyhteistyöelin, jonka pääasialliset tehtävät liittyvät alaa koskevien tietojen keräämiseen, analysointiin ja kokemusten vaihtamiseen. Suomen viranomaistahona toimii Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus oli mukana tekemässä EU:n ja IEA:n Tanskan energia-alaa koskevaa maatutkimusta.

14 Kriittinen infrastruktuuri Kriittisen infrastruktuurin toimivuus on nyky-yhteiskunnallemme välttämättömyys. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunnan palvelut, logistiikka sekä finanssiala ovat tiukassa keskinäisriippuvuuden verkossa. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata siten, että ainakin tärkeimmät toiminnot voidaan kaikissa oloissa taata. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja siten ohjaa huoltovarmuuden kehittämistä.

15 Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoiminnan ja sen tietoteknisen yhteistoimintaratkaisun tuotantokäyttö on vakiintunut noin 1/3 kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kanssa Huoltovarmuuskeskuksen resursoimassa järjestelyssä. Samalla jatkettiin valvontaan osallistuvan yhteistoimintaverkoston toimintamallien ja palvelujen kehittämistä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä osallistujien että palvelujen suhteen seuraavana vuonna noin kaksinkertaiseksi, jolloin sillä on merkittävä vaikutus kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuuteen. VIRVE-verkon seuraavaa perusparannusohjelman 2014 2018 toteuttamista jatkettiin. Huoltovarmuuskeskus osallistui sekä käynnissä olevan ohjelman että pidemmän aikavälin strategiasuunnitteluun. Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama VIRVEverkon sähkövoiman saantia varmistava erillishanke saatettiin loppuun. Yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa CERT-CIP toiminnan ylläpidosta ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnasta jatkettiin muun muassa lisäämällä tietoturvaloukkausten havainnointijärjestelmän (HAVARO) toimialapeittoa ja suorituskykyä sekä parantamalla raportointia. CERT-FI:n yhteistoimintaryhmiä täydennettiin ja aktivoitiin tiedonvaihtoon CERT-FI:n ja toimialojen tietoturvavastaavien välillä. Huoltovarmuuskeskus osallistui teollisuusautomaation tietoturvan tutkimushankkeisiin (TEO-TT, COREQ, CORE- ACT, KYBER-TEO) sekä niissä saavutettujen tulosten viemiseen käytäntöön yhdessä CERT-ryhmän kanssa. Hankkeen tuottamia teollisuusautomaatioon sovellettavia hyviä kyberturvallisuuden käytäntöjä sovellettiin joidenkin kumppanien kanssa käytäntöön. Huoltovarmuuskeskus on aktiivinen toimija kyberturvallisuusstrategiassa ja tukenut sen toimeenpanoa elinkeinoelämän piirissä. Huoltovarmuuskeskus käynnisti oman, strategian toimeenpanoa täydentävän Kyber 2020 kehittämisohjelmansa suunnitellusti. Yleisradiolähetysten kautta välitettävien hätätiedotteiden kuuluvuustestauksessa onnistumisprosentti nousi ennätykseensä 97 prosenttiin. Järjestelmää kehitettiin vastaamaan televisio- ja radiolähetteiden jakeluverkossa tapahtuneita muutoksia. Vuonna 2014 tehty päätös kehittää järjestelmää siten, että radiossa välitettävä vaaratiedote voidaan kohdentaa yhdelle tai useammalle alueelle, saatettiin loppuun. Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea kuuntelijoille aiheutuvan häiriön vähentämistä muualla maassa annettujen vaaratiedotteiden osalta. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtionhallinnon keskeisimpiin ICT-hankkeisiin tuoden siellä huoltovarmuuden tarpeet ja mahdollisuudet esille. Sähköisistä tieto- ja viestintäjärjestelmistä vastaavien poolien organisointia ja tehtäväkenttää tarkasteltiin sekä perustetun mediapoolin toiminta vakiinnutettiin. ICT-pooli, jonka vastuualueeseen kuuluu kyberturvallisuuden tukeminen koko huoltovarmuusorganisaatiossa, jatkoi kyberturvallisuusstrategian toteuttamisohjelmaa pooliorganisaatiossa tuottaen muun muassa yrityksille suunnatut kyberturvallisuussuositukset. Aluepooliin viisi ALVAR-toimikuntaa edistivät kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumista analysoimalla toimintaa sekä

16 Aluepooliin viisi ALVAR-toimikuntaa edistivät kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumista analysoimalla toimintaa sekä harjoittelemalla häiriötilanteiden hallintaa. Analyysi toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa riskienhallinnan ja keskinäisriippuvuuksien tutkimustyön ja menetelmäkehityksen avulla. Menetelmässä kyetään systemaattisesti tarkastelemaan eri toimintojen ja toimialojen välisiä riippuvuuksia ja heijastevaikutuksia riskien toteutuessa. Huoltovarmuuskeskus osallistui TIETO-harjoituksen 2016 suunnitteluun yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusvoimien kanssa.

17 Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Huoltovarmuuskeskuksen kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy tarjoaa valikoiduille huoltovarmuuskriittisille yhteisöille huipputurvallisia palvelinkeskuspalveluita. Asiakaskunnasta on noin puolet julkista ja toinen puoli yksityistä sektoria. Palvelujen hinnoittelu on kustannusperusteinen, jossa pääomakustannusten osuus on huomattava. Toiminnan laajentamisen valmistelua jatkettiin. Toisen palvelinkeskuksen valmistuessa vuonna 2016 palvelukapasiteetti kasvaa merkittävästi.

18 Logistiset järjestelmät Logistiikkasektorin ja sen poolien yhteistoiminta uudistuneen Liikenneviraston ja TRAFI:n kanssa vakiintui toimintavuoden aikana. Uudistuksen vaatimia varautumisohjeiden päivityksiä jatkettiin. Alueellisten logistiikkatoimikuntien toiminnan vakiintuminen tukee aluehallinnon toimialan suunnittelua ja johtamista myös muutoksen kohteena olevassa toimintaympäristössä. Kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan varmentamista elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistoimin tarkastellaan kokonaisuutena. Pooliorganisaation ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä käynnistettiin selvityksiä henkilö- ja tavarakuljetuksien arvoverkostojen liittymisestä nykyiseen kuljetusmuotokohtaiseen varautumisajatteluun. Selvityksissä tarkasteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittistä ilma- ja merikuljetuskapasiteettia ja sekä erityisesti satamarakenteita. Keskeinen muutostekijä oli vuoden 2015 alusta toteutettu kunnallisten satamien muuttuminen osakeyhtiö-muotoon ja varautumisvelvoitteen poistuminen. Yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa tarkasteltiin kuljetusresurssien koordinointikysymyksiä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeiden välillä. Kokonaisjärjestelyn selkeydyttyä voidaan tehdä erilliset lisäpäätökset toimintamallin tukemisesta tietotekniikan avulla. Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 2015

19 2,00 1,75 1,50 Vuosi 1,25 1,00 0,75 1985 1986 19871988 1989 19901991 19921993 1994 19951996 1997 19981991 2000 20012002 2003 20042005 2006 20072008 20092010 2011 20122013 2014 2015 Milj. BRT Suomen alusten osuus kauppaliikenteestä 2015 60 50 40 Vuosi 30 20 10 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Tuonti suomalaisilla aluksilla % Vienti suomalaisilla aluksilla % Yhteensä %

20 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennuspooli jatkoi valmiusrakentamisen suunnitelmien ja toteutusvalmiuksien päivitystä. Pooli jatkoi myös nosto-, raivausja maansiirtokaluston saatavuutta koskevien aie- ja valmiussopimusten työstämistä vakavien häiriötilanteiden varalle Keskeisiä teemoja olivat tulvasuojelun edistäminen sekä uutena kiinteistöautomaation tietoturvan kehittäminen. Rakennuspoolin aluetoimikunnat toimivat aktiivisesti ja ovat edelleen järjestäneet useita valmiusharjoituksia eri puolilla Suomea. Yhteistyö alueellisten ALVAR-toimikuntien kanssa on kiinteytynyt.

21 Finanssiala Yritysten, viranomaisten ja muiden rahoitusalan toimijoiden valmiutta toimia häiriötilanteessa testattiin FATO 2015 - harjoituksessa. Harjoituksen tavoitteena oli yhteisten kehitystarpeiden tunnistaminen finanssialan varautumisessa sekä mm. kyberturvallisuuteen liittyvien erityiskysymysten tarkastelu. Harjoituksen organisoinnista vastasi huoltovarmuusorganisaation finanssialan sektori. Harjoitukseen osallistui n. 60 organisaatiota ja lähes tuhat ihmistä. Harjoitus nosti esiin runsaasti kehittämiskohteita esimerkiksi tilannekuvan luomiseen, keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen ja kyberhäiriöihin varautumiseen liittyen. Vakuutusalan poolissa valmisteltiin muutosta, jonka seurauksena pooli siirtyi vuoden 2016 alusta toimimaan kahdessa ryhmässä: työeläke- ja sosiaalivakuuttajien sekä henki- ja vahinkovakuuttajien ryhmässä. Vakuutusalan ryhmien yleisenä päämääränä on varmistaa ja ylläpitää väestölle välttämättömän vakuutus- ja korvaustoiminnan edellytykset myös poikkeusolojen ja vakavien häiriötilanteiden kriisitilanteiden varalta. Ne toimivat valmiussuunnittelukysymyksissä vakuutusalan vapaaehtoisina yhteistyöeliminä yksityisen sektorin ja viranomaisten välillä. Nyt toteutetulla muutoksella kyetään vastaamaan paremmin eri vakuutuslajien toimijoiden tarpeisiin sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen vakuutustoiminnan varautumiskysymyksissä. Finanssialan sektori ja rahoitushuoltopooli toteuttivat selvityksen korttimaksamiseen liittyvistä riippuvuuksista ja riskeistä. Selvityksen löydöksiä käytetään hyväksi uudistettaessa rahoitusmarkkinoiden varautumisohjetta. Finanssialan sektorin ja rahoitushuoltopoolin selvitys maksuliikenteen riippuvuuksista käynnisti joukon jatkoselvityksiä ja varautumisohjeiden päivityksiä, joita jatkettiin alan keskeisimpien toimijoiden kanssa. Selvitysten perusteella tehtiin ehdotuksia, joilla alan varautumisessa voidaan kansallisia turvallisuustarpeita sopeuttaa rajusti muuttuvaan ja kansainvälistyvään toimintakenttään sekä toimialan uudenlaiseen sääntelyyn ja valvontaan. Lue lisää Varmuuden vuoksi -verkkolehdestä Toimiva yhteiskunta tarvitsee aina toimivia rahamarkkinoita Mitä yritys hyötyy varautumisharjoituksesta? Kansainvälistyminen tekee varautumisesta monimutkaista

22 Perustuotannon toimiala Perustuotanto-osaston alueelle kuuluvat mm. elintarvikehuolto, terveydenhuolto, vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka. Elintarvikehuoltosektorissa toimivat alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupoolit. Vuonna 2015 päivitettiin tutkimus elintarviketuotannon tuontiriippuvuusasteesta. Myös sähkökatkojen vaikutuksista elintarvikeketjun toimivuuteen ja haavoittuvuuteen teetetään laaja selvitys vuosina 2015-2017, johon liitettiin marraskuussa 2015 toteutettu koko elintarvikehuoltosektorin kattava Ruokahuolto sähkökatkossa -valmiusharjoitus. Alkutuotantopooli jatkoi maatilojen varautumiskoulutusta yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja paikallisviranomaisten kanssa. Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen ohjeistaa maatilayrittäjien omavaraista varautumista tiloja kohtaaviin häiriöihin mm. sähkönsaannin keskeytyessä. Viljojen, siementen ja öljykasvien varmuusvarastoinnin tarvelähtöiset hankinta- ja myyntitoiminnot, sekä tarvittavat hoitosopimusten uudistamiset ja varastojen tarkistukset toteutettiin vuonna 2015 suunnitelmien mukaan. Maaliskuussa 2013 valtioneuvosto antoi päätöksen kylvösiementen varmuusvarastojen käyttöönotosta ja myynnit toteutettiin nopeasti. Varmuusvarastojen palauttaminen on toteutettu kasvukausien 2013 ja 2014 sadoista. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen Kova-toimikunta kytkee vapaaehtoisjärjestöjä laajasti huoltovarmuustyöhön. Kova-toimikunnan vuoden 2015 toiminnan painopiste oli kansalaisviestinnässä ja varautumistiedon välittämisessä yhteistyöjärjestöjen paikallispiireille Varaudu!-koulutuksen avulla. Terveydenhuolto Terveydenhuoltosektorissa toimivat terveydenhuolto- ja vesihuoltopoolit sekä jätealan huoltovarmuustoimikunta. Lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisia korvauksia maksettiin 2,7 milj. euroa edellisenä vuonna 2014 sitoutuneen

23 pääoman mukaan. Terveydenhuoltosektorin toimeksiannosta toteutettiin Lääkkeiden velvoite- ja varmuusvarastointijärjestelmän uudistamistarpeen -esiselvitystyö. Huoltovarmuuskeskus ja terveydenhuoltopooli ovat tukeneet sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien yhdenmukaistamista. Varautumistoiminnassa on keskeiseksi teemaksi noussut potilaskuvantamisen tieto- ja laitejärjestelmäturvallisuus alati digitalisoituvammassa toimintaympäristössä. Sairaalapesulat kutsuttiin lakkautetusta Tekstiili- ja jalkinepoolista terveydenhuoltopoolin jäseniksi, ja toiminnan pohjaksi tehtiin sairaalapesulatoiminnan huoltovarmuusselvitys. Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto Sotilaallista maanpuolustusta tukevassa tuotannossa huoltovarmuuden painopisteenä on sodan ajan ruuti- ja raskaan ampumatarviketuotannon turvaaminen. Tavoitteena on säilyttää vähimmäiskapasiteetti omassa maassa. Tätä tarkoitusta varten varastoidaan raaka-aineita ja puolivalmisteita sekä tuetaan eri tavoin tuotantolinjojen ylläpitoa ja osaamisen säilymistä. Teollisuussektori MIL-poolin toiminta teollisuussektorissa vakiintui kytkeytyen tiiviisti puolustusvoimien toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sektoriin kuuluvat myös kemian-, metsä-, teknologia- sekä muovi- ja kumipoolit. Kyber-kysymykset nousivat vahvaksi keskustelunaiheeksi teknologiapoolissa ja koko teollisuussektorin piirissä; Kemian poolin perusti yhdessä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa kemianalan yritysten tietohallinnon asiantuntijoiden yhteistyöryhmän. Muovi- ja kumipooli on toiminut aktiivisesti AMK Metropolian kanssa PK-yritysten kyberuhkien selvitystyössä.

24 Elintarvikehuolto Elintarvikehuoltosektorissa toimivat alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupoolit. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen Kova-toimikunta on vakiinnuttanut toimintansa ja toimii erittäin aktiivisesti. Kova-toimikunta kytkee vapaaehtoisjärjestöjä laajasti huoltovarmuustyöhön. Kova-toimikunnan vuoden 2015 toiminnan painopiste oli kansalaisviestinnässä ja varautumistiedon välittämisessä yhteistyöjärjestöjen paikallispiireille Varaudu!-koulutuksen avulla. Myös Urbaanin selviytymisen päivä ja Kotivara-peli herättivät runsaasti huomiota. Edelleen vuoden 2015 aikana käynnistettiin 72H-varautumiskonseptin kehittäminen. Elintarvikehuoltosektorin toimintaan liittyen valmistui Lue lisää: Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana päivitystyö kotimaisen elintarviketuotannon tuontiriippuvuusasteesta (Tuonti-II). Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus Luonnonvarakeskuksen laatimassa raportissa (LUKE 70/2015) vertailtiin Ruotsin ja Tanskan tuontiriippuvuutta Suomen tilanteeseen. Tutkimuksen mukaan Suomi on vähiten tuontiriippuvainen, Ruotsissa on vähiten omaa ruokatuotantoa suhteessa väkilukuun ja Tanska on erikoistunut kalliita raaka-ainetuontipanoksia vaativaan sianlihan vientiin. Elintarvikemarkkinoiden nettotuontiasteet olivat Suomessa 25%, Tanskassa 29% ja Ruotsissa 31%. Kaupan kansainvälinen verkottuminen on jatkunut ja monipuolistaa sekä tasapainottaa elintarvikkeidemme huoltovarmuutta. Kotimaisen tuotannon merkitys on säilynyt edelleen vahvana. Tuontienergia ja erilaiset kemikaalit sekä laitteistot ovat merkittävä kotimaisen ruokaketjun tuotantopanos. Sähkökatkojen vaikutuksista elintarvikeketjun toimivuuteen ja haavoittuvuuteen teetetään Huoltovarmuuskeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä laaja, useiden poolialojen ylikäyvä selvitystyö vuosien 2015-2017 aikana. Hankkeeseen liitettiin myös marraskuussa 2015 toteutettu koko elintarvikehuoltosektorin kattava Ruokahuolto sähkökatkossa -valmiusharjoitus, jossa laajasti eri poolien, alkutuottajien, elinkeinoharjoittajien ja viranomaistahojen kanssa pureuduttiin aiheen problematiikkaan. Elintarviketeollisuuspoolissa tehtiin selvitys maakaasun käytöstä ja kriittisyydestä elintarviketuotannossa. Lue julkaisua: Turvallinen tila Alkutuotantopooli jatkoi maatilojen varautumiskoulutusta yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja paikallisviranomaisten kanssa. Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen ohjeistaa maatilayrittäjien omavaraista varautumista tiloja kohtaaviin häiriöihin mm. sähkönsaannin keskeytyessä. Päivittäistavarahuollon (PTH) häiriötilanneohjeistusta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja aluehallintovirastojen kanssa työstettiin edelleen. Elintarvikehuoltosektorin asettamana perustettiin syksyllä 2015 laaja yhteistyötoimikunta tavoitteenaan PTH-ohjeistuksen laatiminen kunnille ja kuntatason toimijoille vuoden 2016 loppuun mennessä. Ohjeen viitekehys on normaaliolojen vakavat häiriötilanteet. Pelastusopiston toteuttamaa PTH:n koulutusta kuntasektorille tuettiin

25 Huoltovarmuuskeskuksen ja elintarviketeollisuuspoolin toimesta. Huoltovarmuuden tavoitteista annetun vuoden 2013 valtioneuvoston päätöksen valmistelussa elintarvikeketjua koskevat linjaukset olivat vahvasti esillä. Tavoitepäätös tuo merkittäviä muutoksia materiaalisen varautumisen osalta erityisesti leipäviljan varmuusvarastojen määriin. Sopeutustoimet on aloitettu keväällä 2015 ja saatetaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Viljojen, siementen ja öljykasvien varmuusvarastoinnin tarvelähtöiset hankinta- ja myyntitoiminnot, sekä tarvittavat hoitosopimusten uudistamiset ja varastojen tarkistukset toteutettiin vuonna 2015 suunnitelmien mukaan. Kevään 2013 aikana kylvösiemenen riittävyys oli alalla uhkakuvana. Maaliskuussa 2013 Valtioneuvosto antoi päätöksen kylvösiementen varmuusvarastojen käyttöönotosta ja myynnit toteutettiin nopeasti. Varmuusvarastojen palauttaminen on toteutettu kasvukausien 2013 ja 2014 sadoista. Viljan hintojen keskiarvot vuonna 2015 400 350 300 kuukausi 250 200 150 100 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Elintarvikevehnä Ruis Ohra (rehu) Kaura Rypsi/rapsi

26 Terveydenhuolto Lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisia korvauksia maksettiin 2,7 milj. euroa edellisenä vuonna 2014 sitoutuneen pääoman mukaan. Varastojen tarkistuksia ja materiaalien uudistamista toteutettiin tarvelähtöisesti suunnitelman mukaan. Terveydenhuoltosektorin toimeksiannosta toteutettiin Lääkkeiden velvoite- ja varmuusvarastointijärjestelmän uudistamistarpeen -esiselvitystyö. Toimikunnan raportti valmistui kesäkuussa 2015 ja se toimitettiin sosiaali- ja terveysministeriöön. Paine varastointijärjestelmän uusimiseen on voimakkaasti kasvanut, mutta varsinainen lainsäädäntötyö on jäänyt ministeriössä odottamaan SOTE-uudistuksen valmistumista. Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Huoltovarmuuskeskus ja terveydenhuoltopooli ovat tukeneet sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien yhdenmukaistamista sekä HUOVI/ERVA-portaalien käyttöä valmiussuunnittelun sovellutusalustana. Varautumistoiminnassa on keskeiseksi teemaksi noussut potilaskuvantamisen tieto- ja laitejärjestelmäturvallisuus alati digitalisoituvammassa toimintaympäristössä. Terveydenhuoltopooli osallistui aktiivisesti VALHA-harjoituksen kybermodulin valmisteluun ja toteutukseen. Sairaalapesulat kutsuttiin lakkautetusta Tekstiili- ja jalkinepoolista terveydenhuoltopoolin jäseniksi, ja toiminnan pohjaksi tehtiin sairaalapesulatoiminnan huoltovarmuusselvitys. Terveydenhuoltosektori: Terveydenhuoltosektorissa toimivat terveydenhuolto- ja vesihuoltopoolit sekä jätealan huoltovarmuustoimikunta. Terveydenhuoltopooli, Vesihuoltopooli

27 Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Lue lisää: Vesihuoltolaitosten opas häiriötilanteisiin varautumiseen Vesihuoltopooli tuotti laajan ohjeen Vesihuoltolaitosten opas häiriötilanteisiin varautumiseen. Opas julkaistiin tammikuussa 2016 ja se huomioi uuden lainsäädännön velvoitteet kunnallisille vesilaitoksille. Ahvenanmaan ja mannermaan ruotsinkielisten kuntien erityistarpeita kartoitusta jatkettiin. Edelleen alan ydinprosessien hallinta on hyvällä tasolla, mutta yleisempi jatkuvuudenhallinta ja Varmuuden Vuoksi -lehdessä vesilaitosten suunnitelmien nivoutuminen kuntien valmiussuunnitelmiin vaatii jatkokehittämistä. Riina Liikasen haastattelu Vuoden 2015 aikana toteutetun vesilaitosten varautumisen tasoa mittaavan kyselyn mukaan toimenpiteet toimintavarmuuden lisäämiseksi ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 2008 ja 2012 kyselytuloksiin verrattuna. Jatkossa varautumisen kehittämiselle pyritään tuottamaan kiinteä liityntäpinta Kuntaliiton KUJAhankkeeseen. Jätehuolto Jätealan huoltovarmuustoimikunta on selvittänyt häiriötilanteiden jätehuollon toimintamalleja, lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta mm. suuressa öljyvahingossa tai muussa vakavassa häiriötilanteessa syntyvien jätteiden käsittely- ja sijoituspaikkakysymyksissä. Selvityksestä muodostettiin laaja loppuraportti ja se toimitettiin ympäristöministeriöön heinäkuussa 2015. Julkaisu löytyy Jätelaitosyhdistyksen sivulta: Häiriötilanteiden jätehuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennuspooli jatkoi valmiusrakentamisen suunnitelmien ja toteutusvalmiuksien päivitystä. Pooli jatkoi myös nosto-, raivausja maansiirtokaluston saatavuutta koskevien aie- ja valmiussopimusten työstämistä vakavien häiriötilanteiden varalle. Keskeisiä teemoja olivat tulvasuojelun edistäminen sekä uutena kiinteistöautomaation tietoturvan kehittäminen. Rakennuspoolin aluetoimikunnat toimivat aktiivisesti ja ovat edelleen järjestäneet useita valmiusharjoituksia eri puolilla Suomea. Yhteistyö alueellisten ALVAR-toimikuntien kanssa on kiinteytynyt.

28 Teollisuussektorin poolitoimintaa Huoltovarmuusorganisaation teollisuussektorin piirissä vakiintui uuden MIL-poolin toiminta. MIL-pooli kytkeytyy tiiviisti puolustusvoimien toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Muina pooleina teollisuussektorissa jatkoivat kemian-, metsä- sekä muovi- ja kumipoolit. Varastojen tarkistuksia ja materiaalien uudistamista toteutettiin tarvelähtöisesti suunnitelman mukaan. Elektroniikkapooli ja teknologiapooli yhdistyivät uudeksi teknologiapooliksi helmikuussa 2015. Lue julkaisua: Parantaako biotalouden kehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta Poolit järjestivät useita valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Teollisuussektori järjesti syksyllä 2015 bio- ja kiertotaloutta käsitelleen seminaarin. Seminaarin taustana oli kemian poolin tuottama biotalousselvitys Parantaako biotalouden kehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta. Edelleen pooli perusti yhdessä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa kemian alan yritysten tietohallinnon asiantuntijoiden yhteistyöryhmän. Muovi- ja kumipooli on toiminut aktiivisesti AMK Metropolian kanssa PK-yritysten kyberuhkien selvitystyössä. Metsäpoolin toiminta piristyi edelleen ja pooli järjesti valmiuspäällikköpäivät huoltovarmuuskriittisille alansa toimijoille. Kyber-kysymykset nousivat vahvaksi keskustelunaiheeksi teknologiapoolissa ja koko teollisuussektorin piirissä.

29 Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto Sotilaallista maanpuolustusta tukevassa tuotannossa huoltovarmuuden painopisteenä on sodan ajan ruuti- ja raskaan ampumatarviketuotannon turvaaminen. Tavoitteena on säilyttää vähimmäiskapasiteetti omassa maassa, jossa on onnistuttu kiitettävästi. Tätä tarkoitusta varten varastoidaan raaka-aineita sekä tuetaan eri tavoin tuotantolinjojen ylläpitoa ja osaamisen säilymistä. Puolustusvoimien uudistushankkeiden ja varustuksen kehittymisen vuoksi alan varmuusvarastoja on sopeutettu tarvelähtöisesti. Huoltovarmuuskriittisten hätäapumateriaalien (kaksoiskäyttö) varastoja kierrätettiin kotimaisessa ja kansainvälisessä kriisiavussa mm. tukemalla Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta, Kreikan pakolaishätäapua ja Nepalin maanjäristysalueen avustusoperaatioita vuoden 2015 aikana. Vuosina 2013-2014 toteututut ruuti- ja raskaan ampumatarviketuotannon uudelleenjärjestelyt varmistivat kotimaisen sotilasruuti- ja ampumatarviketuotannon jatkumisen maassamme, ja toiminta jatkui vuonna 2015. Huoltovarmuuskeskuksella on pitkäaikaisia panostuksia kotimaisen raskaan ampumatarvikekapasiteetin turvaamiseksi.

30 Yhteistyö aluehallintoviranomaisten ja kuntatason kanssa Huoltovarmuuskeskuksen eräänä tehtävänä on alueellisen ja paikallisen varautumisen edistäminen. Keskeistä on eri osapuolten hyvä verkottuneisuus ja yhteistyö sekä toimintakyvyn varmistaminen. Huoltovarmuuskeskus on yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) kanssa käynnistänyt alueellisen varautumisen kehittämisen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) kanssa Huoltovarmuuskeskuksella on ollut jo vuodesta 2014 alkaen kiinteä yhteistyötä alueellisesti toimivien ALVAR-toimikuntiin liittyen. Kuntasektorille suunnattu ja Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittama, monivuotinen KUJA-hanke (kuntien jatkuvuudenhallinta ja varautuminen) tukee ja kehittää paikallisen valmiussuunnittelun ja varautumisen toimintamalleja kuntatasolla.

31 Kotitalouksien omatoiminen varautuminen Lue lisää: KOVA-toimikunta Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan toiminta on järjestetty yhteistyössä Suomen pelastusalan keskusjärjestön kanssa. Vuonna 2015 KOVA-toimikunta järjesti alueellisen koulutuskierroksen, jonka painopisteenä oli viranomaistoimijoiden esittelyt ja alueellisen varautumisen kehittäminen. Keväällä 2015 Varaudu! -koulutus järjestettiin Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä sekä Oulussa. Syksyllä vuorossa olivat Rovaniemi, Joensuu, Turku ja Seinäjoki.

32 Suunnittelu- ja analyysitoiminta Tutkimus- ja analyysitoiminta Huoltovarmuuskeskuksen analyysitoimintaan kuuluvat toimintaympäristön ajankohtainen seuranta, osastoja ja laitoksen johtoa palveleva analyysitoiminta sekä huoltovarmuuteen vaikuttavien kehityskulkujen ennakointi. Analyysitoiminnassa painopiste oli energiaan liittyvissä kysymyksissä, minkä lisäksi työskenneltiin rahoitussektorin parissa. Myös kriittistä infrastruktuuria ja sen suojaamista Suomessa ja neljässä verrokkimaassa selvitettiin. Tulokset julkaistaan Maanpuolustuskorkeakoulun Pro gradu- tutkielmana. Tutkimustoiminnassa osallistuttiin merkittävästi Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) toimintaan. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö Naton siviilivalmiussuunnittelun alalla jatkui; Huoltovarmuusorganisaation asiantuntijat osallistuivat Naton siviilivalmiussektorin kaikkien työryhmien toimintaan. Yhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi huomattavasti: joulukuussa Ruotsin sisarorganisaation johtoa (Myndiget för samhälsskydd och beredskap, MSB) vieraili HVK:ssa keskustelemassa yhteistyön tiivistämisestä. Huoltovarmuusorganisaation muutokset Huoltovarmuuskeskus asetti alkuvuodesta 2015 ulkopuolisen selvitysmiehen tekemään kartoitusta huoltovarmuusorganisaation (sektorit ja poolit) toiminnasta ja kehittämistarpeista. Tuloksissa suositeltiin erityisesti että

33 sektori-instituution toimintaedellytykset selvitetään, poolien tarpeellisuus, lukumäärä ja toimintamallit arvioidaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen harjoittamaa ohjausta jäntevöitetään. Muita kehityskohteita olivat Huovi-portaalin sisältö ja toiminnallisuudet, entistä laaja-alaisempien harjoitusten järjestäminen ja viestintä. Sisäisen käsittelyn lisäksi raportin kehitysehdotuksiin pyydettiin kommentteja sektoreilta ja pooleilta kesän 2015 aikana. Palautteita on sen jälkeen käsitelty Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmässä ja hallituksessa sekä huoltovarmuusneuvostossa. Toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2016 aikana. HUOVI- portaalin kehittäminen Huovi-portaali uudistetaan Huoltovarmuuskeskuksen Extranet-palveluksi. Tavoitteena on HUOVIn käytettävyyden lisääminen kohdennetun asiakaskunnan, erityisesti huoltovarmuuskriittisten yritysten tarpeiden mukaisesti.

34 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö Naton siviilivalmiussuunnittelun alalla jatkui, ja yhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi. Keväällä 2015 käytiin tutustumassa Ruotsin, Latvian ja Viron kansallisiin huoltovarmuudesta tai varautumisesta vastaaviin viranomaisiin. Huoltovarmuuskeskuksessa vieraili useita kansainvälisiä ryhmiä, kaukaisimmat Japanista. Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation asiantuntijat osallistuivat Naton siviilivalmiussektorin kaikkien työryhmien toimintaan (Civil Emegergency Planning Committee CEPC, Civil Protection Group CPG, Tranport Group TG, Joint Health, Agriculture and Food Group JHAFG ja Industrial Resources and Communications Services Group IRCSG). Vuoden 2015 kohokohta oli joulukuun CEPC-kokoukseen osallistuminen 28+2 -formaatissa, jossa Naton jäsenmaat ja Suomi ja Ruotsi keskustelivat tiivistyvästä yhteistyöstä siviilivalmiuden alalla. Suomi ilmoitti myös päätöksestään asettaa/palkata Voluntary National Contribution (VNC) -asiantuntija Naton kansainvälisen sihteeristön siviilivalmiusosastolle. Asiantuntija aloittaa työnsä sihteeristössä huhtikuussa 2016. Yhteydenpito Ruotsin kanssa tiivistyi huomattavasti. Joulukuussa Tutustu MSB:n toimintaan Ruotsin sisarorganisaation (Myndiget för samhälsskydd och beredskap, MSB) johtoa vieraili Huoltovarmuuskeskuksessa Myndigheten för samhällsskydd och keskustelemassa yhteistyön tiivistämisestä.samalla sovittiin, että beredskap MSB:n ylijohtaja Helena Lindberg saapuu Huoltovarmuusneuvoston huoltovarmuuden kansainvälistä ulottuvuutta käsittelevään kokoukseen 4.2.2016 alustamaan Ruotsin huoltovarmuuden ja siviilivalmiuden kehittämisestä uudessa turvallisuusympäristössä. Samaan kokoukseen saatiin alustajaksi myös Naton siviilivalmiussuunnittelun päällikkö Lorenz Meyer-Minnemann. Kokouksessa käsiteltiin yhteistyömahdollisuuksia huoltovarmuuden ja siviilivarautumisen aloilla. Sekä Suomelle että Ruotsille on Naton pitkäaikaisina ja aktiivisina kumppanuusmaina avattu mahdollisuus syvennettyyn yhteistyöhön sekä harjoitustoimintaan aihealueissa, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja yhteiskuntien varautumiseen siviilisektorilla. Yhteistyötä näissä asioissa myös Suomen ja Ruotsin välillä ollaan tiivistämässä valtioiden välisen sopimuksen (20.11.1992/1052) puitteissa. Norjan kanssa aloitettiin alustavat keskustelut yhteistyömahdollisuuksista maiden välisen sopimuksen puitteissa. Keskustelut jatkuvat keväällä 2016.

35 HUOVI-portaalin kehittäminen HUOVIn kehittämistä on ohjattu vuonna 2010 laaditulla strategialla. Huoltovarmuuskeskus on vastannut kehittämisen kustannuksista, teknisestä ohjaamisesta sekä alkuvaiheen tuotannosta. Sovelluskehitys, tuotantoympäristö sekä käyttö- ja tukipalvelut on ulkoistettu. HUOVI-portaalin ja sen sovellutusten kehitystyötä on tehnyt kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Huoltovarmuuskeskuksen henkilökunnasta on muutama henkilö osallistunut oman työn ohella sisällöntuotantoon ja koordinointiin. HUOVIssa on noin 2 500-3 000 henkilöä säännöllisenä käyttäjänä. Portaalin kehittämisen, ylläpidon ja käyttäjätuen vuosittaiset toteutuneet kustannukset olivat vuonna 2014 noin 1.5 MEUR. HUOVIn kehitysstrategian mukaisesti järjestelmän vaikuttavuutta on pyritty parantamaan aktiivikäyttäjämäärää lisäämällä ja käyttötarkoituksia laajentamalla. HUOVI-portaalin hyödyntämiseksi onkin käynnistetty erilaisia pilotteja muun muassa valtionhallinnossa ja kuntasektorilla. Nämä uudet käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset ovat kuitenkin johdattaneet HUOVIn kehityspolulle, joka poikkeaa alkuperäisestä tavoitteesta, eivätkä toteutukset ole kuitenkaan kaikilta osin vastanneet aktiivikäyttäjien tarpeita. HUOVIn käyttäjäystävällisyyttä ja palveluita on myös arvosteltu ja niiden on todettu osin olevan ajastaan jäljessä. Lue lisää: Edellä mainituista syistä HUOVIn kustannukset ovat olleet huomattavasti ennakoitua suuremmat. HUOVI-portaali Tästä johtuen HUOVI-portaali uudistetaan Huoltovarmuuskeskuksen Extranet-palveluksi, jota varten tehdään kevään 2016 aikana uusi tarvemäärittely. Tavoitteena on HUOVIn käytettävyyden lisääminen kohdennetun asiakaskunnan, erityisesti huoltovarmuuskriittisten yritysten tarpeiden mukaisesti ja siitä Huoltovarmuuskeskukselle aiheutuvien ylläpito- ja kehittämiskustannusten merkittävä vähentäminen vuodesta 2017 eteenpäin. Yritysten jatkuvuudenhallintaa tukevia työkaluja kehitetään ja ylläpidetään tarpeiden mukaisesti. Nykyisen HUOVI-portaalin käyttö eri käyttäjäryhmille ja -tarkoituksille turvataan riittävällä siirtymäajalla kunnes uudistettu portaali on tuotannossa, kuitenkin 1/2018 mennessä.

36 Huoltovarmuusorganisaation kehittäminen Huoltovarmuuskeskus asetti alkuvuodesta 2015 ulkopuolisen selvittäjän tekemään kartoitusta huoltovarmuusorganisaation (sektorit ja poolit) toiminnasta ja kehittämistarpeista. Rauni Hagmanin laatima selvitys julkaistiin huhtikuussa 2015. Arvioitavia kysymyksiä olivat mm. toimintaympäristön muutosten tuottamat haasteet huoltovarmuusorganisaatiolle, elinkeinoelämän, järjestöjen ja keskeisten yritysten odotukset poolityöskentelystä. Pohdittavana olivat myös poolitoiminnan todellinen lisäarvo yrityksille, sektorien ja poolien työn päällekkäisyys, aluetoiminnan rooli sekä yritysten ja viranomaisten odotukset ja kokemukset sektori- ja poolitoiminnasta. Raportissa suositeltiin erityisesti että sektori-instituution toimintaedellytykset selvitetään sekä poolien tarpeellisuus, lukumäärä ja toimintamallit arvioidaan. Huoltovarmuuskeskuksen harjoittamaa ohjausta tulisi jäntevöittää, HUOVI-portaalin sisältöä ja toiminnallisuuksia kehittää sekä järjestää entistä laaja-alaisempia harjoituksia. Myös viestinnän kehittäminen ja tehostaminen katsottiin tarpeellisiksi. Tutustu raporttiin: Selvitys huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ja kehittämistarpeista Sisäisen käsittelyn lisäksi raportin kehitysehdotuksiin pyydettiin kommentteja sektoreilta ja pooleilta kesän 2015 aikana. Määräaikaan 15.9.2015 mennessä vastauksia saatiin yhteensä 26 toimielimeltä (vastausprosentti yli 90). Palautteita on sen jälkeen käsitelty Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmässä ja hallituksessa sekä huoltovarmuusneuvostossa. Palautteen yhteenveto annettiin myös tiedoksi Turvallisuuskomitean kokouksessa 12.10.2015. Sektoreilta ja pooleilta saadun palautteen perusteella todettiin, ettei sektori-instituutiota ole syytä lopettaa. Sen sijaan sektorien tehtäviä ja kokoonpanoa tulee arvioida tarvelähtöisesti ja tapauskohtaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että sektoreilla on selkeä olemassaolon tarkoitus ja sitoutunut omistajuus. Kokoonpanoista ja omistajuudesta keskusteltiin yhdessä sektoreiden ja poolien puheenjohtajien kanssa 30.11.2015. Kokouksessa pääteltiin kehitystarpeiden kohdentuvan lähinnä logistiikka-, teollisuus- ja tietoyhteiskuntasektoreihin. Muistio esitetyistä kehittämistoimenpiteistä käsiteltiin Huoltovarmuuskeskuksen hallituksessa 15.12.2015. Toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2016 aikana.

37 Viranomaisyhteistyö Kansallisen viranomaisyhteistyön osalta sääntömääräisiin kokouksiin ja työryhmiin osallistumista jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Tällaisia ovat esim. ulkoasiainministeriön kokoukset Naton siviilivalmiussuunnittelun osalta, Poliisihallituksen ja sisäministeriön Terrorismintorjunnan työryhmä sekä sisäministeriön Kansallinen toimintaohjelma luonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseksi työryhmän kokoukset. Tutustu sisäministeriön raporttiin: Suomen kansallinen riskiarvio 2015 Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen edustajat osallistuivat Suomen Kansallisen riskiarvion laadintaan, joka toimitettiin vuoden 2015 lopussa EU-komissiolle. Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstöä osallistui syksyllä 2015 Barentsin alueen euroarktiseen moniviranomaisharjoitukseen (Barents Rescue 2015). Muut osallistujamaat olivat Norja, Ruotsi ja Venäjä. Huoltovarmuuskeskuksella on edustaja myös Turvallisuuskomitean sihteeristössä.