lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat, viisikkotestit, suomi toisena kielenä - lasten kielenkehityssuunnitelmat, tilapäisen hoidon kaavakkeet, tapaturmaselostukset, pedagogiset lausunnot, lastensuojeluilmoitukset, perhepäivähoidon hoitosopimukset, kouluunsiirtymislomakkeet, kehityksen arviointeja neuvolaan, lista lasten lääkityksistä ja sairauksista, päivähoitoohjelmat, tiedonsiirtolomakkeet, erityislasten suunnitelmat, havainnointilomakkeet, toiminta- ja ohjaussuunnitelmat, kielellisen lähtötason kartoitus, lähetteet kouluvalmiusarvioon, lasten kasvunkansioita, pienryhmäsuunnitelmat, lasten huolenaihekaavakkeita, viikkosuunnitelmat, päivähoito-ohjelmat, KEHU- ja HALI-testit, raportteja lapsimitoituksesta, ryhmäkeskustelukaavakkeet, varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen suunnitelmat, hoitotarpeen listaamiset, hoitopäivälistat
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Lastenhoitoa vai kirjaamista? Kyselytutkimus kirjaamisesta päiväkodeissa Tekstualisoituva julkishallinto -hanke Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kyselyn levitys: Lastentarhanopettajaliitto
Kyselyn vastaajat 1283 vastaajaa ympäri Suomea lastentarhanopettajia 60 % päiväkodin johtajia 20 % lastenhoitajia 8 % erityislastentarhanopettajia 5,5 %
Kyselyn vastaajat naisia 97 % suurin osa 35 50-vuotiaita työuran pituus yli 10 vuotta: 80 % vastaajista kunnallisesta päiväkodista 98 %
Päiväkodin johtajia 20 % Vastuualueen koko 21 60 lasta: 40 % 61 100 lasta: 23 % yli 100 lasta: 33 %
Tavallinen vastaaja keski-ikäinen nainen kunnallisesta päiväkodista yli 100 000 asukkaan kaupungista työuran pituus yli 10 vuotta
Kirjaaminen on lisääntynyt
Mitä tekstejä päiväkodeissa kirjoitetaan? Lapset: havainnoinnit, suunnitelmat, testit, hoitojärjestelyt, sopimukset, läsnäolot Henkilöstö: työvuorot, työsopimukset, palkka-asiat, talon sisäinen tiedotus, koulutus Tiedotus vanhemmille ja yhteistyökumppaneille (esim. koulu, neuvolat, kaupunki tai kunta) Hallinto: toimintasuunnitelmat, laskut, budjetit, kehityshankkeet, esityslistat, toimintaohjeet
Lasten havainnointia, Vasujen täyttöä, Hojks-suunnitelmien tekoa erityistä tukea tarvitseville lapsille, lausuntoja lapsista sairaalajaksoja varten, työvuorolistojen tekoa, viikko-ohjelmien tekoa, kunkin toimintakauden toimintasuunnitelmien tekeminen, tiedotteet vanhemmille, opiskelijoiden ohjaus - näyttöjen arvioinnin kirjaaminen, ruokamäärien arviointi-listan teko seuraavalle viikolle, joskus päiväkodin henkilöstöpalaverien sihteerinä asioiden kirjaaminen. (Ote avovastauksesta)
Paljonko aikaa kuluu kirjaamiseen? Viikossa: yli 10 tuntia 7 % 6 9 tuntia 16 % 2 5 tuntia 61 % noin neljäsosa kirjaa päivän tai enemmän viikossa
Paljon on turhaa, eikä aikaa ole käytössä riittävästi. Lapset kärsivät, jäävät ilman ohjausta, työ on hektistä, kiireen keskellä on vaikea keskittyä. Mikä on TODELLA TARPEELLISTA, MIKÄ JOUTAVANPÄIVÄISTÄ, TÄHÄN TYÖHÖN KUULUMATONTA???!! SITÄ OLISI HYVÄ POHTIA, KUN LIPPUJA JA LAPPUJA SYYDETÄÄN TÄYTETTÄVÄKSI!!! (Ote avovastuksesta)
ja kuitenkin 85 prosenttia vastaajista pitää kirjaamista hyödyllisenä usein tai toisinaan haitallisena kirjaamisen näkee 12 prosenttia vastaajista
Onko kirjaamiselle tarpeeksi aikaa? ei koskaan 10 % harvoin 43 % toisinaan 36 % usein 10 % aina 1 %
Koska töissä kirjoitetaan? kiireessä tai pätkittäin työn lomassa 35 % omalla ajalla, esim. kotona 16 % sujuvasti työn lomassa 16 % ajalla, joka aiemmin oli henkilökunnan tauko 11 % kirjaamiseen varatulla ajalla 10 % ennen lasten tuloa tai työpäivän jälkeen 9 %
Olosuhteet kirjoittamiseen Tietokoneita tarpeeksi? toisinaan tai harvoin 51 % ei koskaan 11 % Ohjelmat helppokäyttöisiä? usein 49 % toisinaan tai harvoin 34 %
Koulutus ja opastus Tietokoneen käyttöön riittävästi 50 % liian vähän tai ei lainkaan 48 % Kirjoittamiseen riittävästi 59 % liian vähän tai ei lainkaan 38 %
» Kaksinkertaista kirjaamista: 65 %» Päällekkäistä kirjaamista
Sitä on aivan liikaa siihen nähden millaiset resurssit on käytössä. Kun itse ehtisi ja ryhmälle sopisi, niin ei olekaan konetta vapaana. Talossa 2 konetta ja 10 käyttäjää. Monien asioiden kirjaaminen kyllä helpottaa jossakin määrin työntekemistä, mutta jos kirjaamiselle ei löydy sopivaa aikaa, niin siitä saattaa tulla henkilökuntaa repivä asia, yksi stressitekijä lisää. Pidän kuitenkin mielekkäänä kirjata erinäisiä asioita muistiin, esim. yllättävistä tapahtumista (vahingonteko, tapaturma tai keskustelut vanhempien/henkilökunnan kanssa) (Ote avovastauksesta)
Päiväkotien työntekijöiden ehdotuksia Sihteeri voisi hoitaa ainakin osan kirjaamisesta Kirjaamiseen oma, rauhallinen aikansa Lisää tietokoneita ja parempia ohjelmia Ei päällekkäistä kirjaamista Keskustelua siitä, mitä ylipäätään on mielekästä kirjata Lisää aikaa ja palkkaa!
HYVÄ KYSELY...TOIVOTTAVASTI KYSELYSTÄ ON HYÖTYÄ ELI NE JOTKA NÄITÄ OHJELMIA JA KIRJAAMISIA SUUNNITTELEE...OLKAA HYVÄ JA TULKAA TÄHÄN PK ARKEEN KATSOMAAN,MISSÄ VÄLISSÄ NÄITÄ HOMMIA TEHDÄÄN... (Ote avovastauksesta)
Tekstualisoituva julkishallinto -hanke Hankkeen opinnäytetöitä ja artikkeleita: Salla Niemi 2008: Laadun semantiikkaa ja retoriikkaa. Pro gradu -työ. HY, suomen kieli. Annika Jaatinen 2009: Jos lapsi sairastuu, siitä ilmoitetaan välittömästi vanhemmille. Toimijat ja toiminnan ilmaiseminen päivähoidon tiedotteissa. Pro gradu -työ. HY, suomen kieli. Essi Lehtinen 2008: Kertomuksia köyhistä ja orvoista lapsista ja lasten kotihoidontukien käytöstä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomusten muutoksia 1916 2006. Kandidaatintyö. HY, suomen kieli. Salla Niemi: Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta. Kielikello 4/2008 Essi Lehtinen: Kertomuksia lapsista ja lasten määristä. Virastojen toimintakertomusten muutoksia. Kielikello 4/2008