PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Samankaltaiset tiedostot
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

6. Yhteenvetoa kurssista

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

3. Statistista mekaniikkaa

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

3. Statistista mekaniikkaa

Suurkanoninen joukko

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

3. Statistista mekaniikkaa

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

KLASSISET TASAPAINOJOUKOT (AH 4.3, , 7.2) Yleisesti joukoista

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Suurkanoninen joukko

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

4. Termodynaamiset potentiaalit

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

TILASTOLLISEN KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEITA (AH ) Mikrotilat (kertausta Kvanttimekaniikan kurssilta)

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

4. Termodynaamiset potentiaalit

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

1. Johdanto. FYSA241, kevät Tuomas Lappi kl Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja.

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Clausiuksen epäyhtälö

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

1 Clausiuksen epäyhtälö

kertausta edellisestä seuraa, että todennäköisimmin systeemi löydetään sellaisesta mikrotilasta, jollaisia on

4. Termodynaamiset potentiaalit

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

2. Termodynamiikan perusteet

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Faasitasapaino Ferromagneetti, Ising Clausius-Clapeyron Vesi Yhteenvetoa kurssista. FYSA241, kevät Tuomas Lappi

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

5. Faasitransitiot. Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241) Tuomas Lappi kl Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja.

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Elastisuus: Siirtymä

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

7 Termodynaamiset potentiaalit

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

Ideaalikaasulaki johdettuna mikroskooppisen tarkastelun perusteella! Lämpötila vaikuttaa / johtuu molekyylien kineettisestä energiasta

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

8. Klassinen ideaalikaasu

Valitse seuraavista joko tehtävä 1 tai 2

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Termodynaaminen tasapainotila ja lämpöopin pääsäännöt lukio-opetuksessa. Mikko Rahkonen

Teddy 1. välikoe kevät 2008


= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

Transkriptio:

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 1: Lämpötila ja Boltzmannin jakauma Ke 24.2.2016 1

YLEISTÄ KURSSISTA Esitietovaatimuksena PHYS-A0120 Termodynamiikka Esitietokysely (25 vastausta), oma osaaminen arvioitiin keskimäärin heikoimmaksi näiden aiheiden suhteen: o o o o Mikro- ja makrotilat Vapaaenergia Entropian ja vapaaenergian muutosten laskeminen Kemiallinen potentiaali Hyvä, näihin aiheisiin keskitytäänkin kurssilla! 2

YLEISTÄ KURSSISTA 6+6 luentoa (Emppu Salonen & Lasse Laurson) 6 laskuharjoitusta, tehtäviä lasketaan sekä harjoituksissa että itsenäisesti Arvostelu: tentti 50%, laskuharjoitukset 40%, pohdintatehtävät 10% Vähintään 40% pisteistä salitentissä 3

KERTAUS: TERMODYNAMIIKKA A theory is the more impressive the greater the simplicity of its premises is, the more different kinds of things it relates, and the more extended is its area of applicability. Therefore the deep impression which classical thermodynamics made upon me. It is the only physical theory of universal content concerning which I am convinced that, within the framework of the applicability of its basic concepts, it will never be overthrown (for the special attention of those who are skeptics on principle). Mikä tekee systeemistä termodynaamisen? Sisäisten mikroskooppisten vapausasteiden huomioiminen (sisäenergia, entropia jne.) 4

KERTAUS: PERUSASETELMA ympäristö systeemi systeemi + ympäristö = universumi 5

KERTAUS: TILANMUUTTUJAT Q ΔN Ekstensiiviset: U, V, N, S,... Intensiiviset: T, p, μ, ρ,... W Tietty määrä riippumattomia tilanmuuttujia Muut suureet näiden funktioita, tilanfunktioita Lämpö Q ja työ W eivät ole tilanfunktioita 6

KERTAUS: PALATUVAT PROSESSIT Prosessi on palautuva (reversiibeli), mikäli sillä on käänteisprosessi, joka palauttaa systeemin ja ympäristön täsmälleen samaan tilaan kuin alussa Muulloin prosessi on palautumaton (irreversiibeli) Q 7

AIHEET 1. Makro- ja mikrotilat, ensemblet 2. Lämpötilan tilastollinen määritelmä 3. Boltzmannin jakauma 8

OSAAMISTAVOITTEET 1. Osaat omin sanoin määritellä käsitteet mikro- ja makrotila, ensemble 2. Osaat yllä olevista käsitteistä lähtien johtaa lämpötilan tilastollisen määritelmän sekä selittää mikä on termisen tasapainon ja systeemin makrotilan välinen suhde 3. Osaat esittää mikrotilan todennäköisyyden Boltzmann-jakauman avulla sekä laskea tätä käyttäen ensemble-keskiarvoja fysikaalisille suureille 9

Makro- ja mikrotilat, ensemblet 10

MAKROTILA Systeemin makroskooppinen (termodynaaminen) tila Kokeellisesti määritettävät ominaisuudet: T, p, V, N, ρ,... 11

MIKROTILA Systeemin tarkka mikroskooppinen kuvaus Yleisesti makrotilaa vastaa suunnaton määrä erilaisia mikrotiloja 12

TASAPAINOTILA Systeemin tasapainotila on se makrotila, joka on kaikkien mahdollisten makrotilojen joukosta (vieläpä ylivoimaisesti) todennäköisin Kolme oletusta 1. Kukin mikrotila on yhtä todennäköinen 2. Systeemin mikrotilat vaihtuvat jatkuvasti 3. Systeemi käy läpi kaikki mikrotilat ja on yhtä kauan aikaa jokaisessa niistä (ergodinen hypoteesi) 13

HARJOITUS... 1. Ideaalikaasua säiliössä, N, V ja T vakioita 2. Hiukkasia eri energiatiloilla E i, systeemi vakiolämpötilassa Tarkastellaan yllä olevia systeemejä Mikä on systeemin yksi mikrotila? Mikä on systeemin yksi makrotila? (Mitä erilaisia makrotiloja on?) Minkälainen (kvalitatiivisesti) on systeemin tasapainotila? 14

ENSEMBLE Niiden mikrotilojen joukko, jotka vastaavat tiettyä makrotilaa, ts. systeemin mikrotilojen todennäköisyysjakauma Systeemin termodynaamiset ominaisuudet ovat sen ensemblekeskiarvoja, esim. sisäenergia J. Willard Gibbs 15

ERILAISIA ENSEMBLEJA Mikrokanoninen, kuvaa eristettyä systeemiä NVE-ensemble de T 0 Kanoninen, systeemi termisessä tasapainossa lämpövarannon kanssa NVT-ensemble dn de T 0 Suurkanoninen, systeemi termisessä ja kemiallisessa tasapainossa lämpövarannon kanssa μvt-ensemble 16

Lämpötila 17

LÄMPÖTILAN MITTAUS Lämpöä siirtyy materiaalista toiseen ja saa aikaan jonkin fysikaalisesti mitattavan muutoksen Mutta miksi lämpöä siirtyy? 18

TERMINEN TASAPAINO Ympäristön (1) ja systeemin (2) mikrotilojen kokonaismäärä Maksimoimalla Ω(E) saadaan tasapainoehdoksi 19

TILASTOLLINEN MÄÄRITELMÄ Määritellään Valitaan Lämpötila vastaa näin ideaalikaasulain absoluuttista lämpötilaa (K) Harjoitus: mitä oheinen tasapainoehto tarkoittaa? 20

Boltzmannin jakauma 21

MIKROTILAN TODENNÄKÖISYYS Eristetyn systeemin (1+2) mikrotilojen määrä Kunkin systeemin 2 mikrotilan todennäköisyys 1 lämpövaranto 2 Taylorin sarjasta 22

BOLTZMANNIN JAKAUMA Boltzmannin tekijä Yhdelle systeemin 2 mikrotilalle E 2 = ε Normitetaan kaikkien mikrotilojen avulla partitiofunktio Z Harjoitus: Mitä kaikkia oletuksia Boltzmannin jakauman taustalla on? 23

ESIMERKKI Maxwellin-Boltzmannin vauhtijakauma ideaalikaasulle 24

ESIMERKKI Kahden tilan todennäköisyyksien suhde Mitä tästä seuraa systeemin rakenteen ja dynamiikan suhteen, kun meillä on huoneenlämmössä (T ~ 293 K) 1. Tyypillinen kiinteä aine 2. Neste tai pehmeä aine 25