TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS

Opinnäytetyö (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 2011 Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS toiminnan laajentaminen maahanmuuttajien keskuuteen

OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kevät 2011 45 + 8 Outi Linnossuo ja Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS TOIMINNAN LAAJENTAMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KESKUUTEEN Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti, jonka tuotoksena on mallinnos yhteistyön aloituksesta maahanmuuttajayhdistyksien ja -perheiden kanssa. Toimeksiantaja tälle opinnäytetyölle oli Turun Tyttöjen Talo, tarkemmin sanottuna sen monikulttuurinen tyttötyö - hanke. Turun Tyttöjen Talo toimii Turun keskustassa ja tarjoaa toimintaa 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Tyttöjen Talo hanke saa Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta. Opinnäytetyö voidaan katsoa rakentuvan kolmen tutkimuskysymyksen varaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys muodostuu yhteyden ottamisesta somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin. Toisena on Tyttöjen Talosta informointi maahanmuuttajaperheille, joilla on Talon kohderyhmän ikäisiä tyttöjä. Tyttöjen Talosta kiinnostuneiden perheiden saaminen tutustumiskäynnille Talolle on kolmas tutkimuskysymys. Kirjallisuuskatsaus tukee toiminnallista osuutta ja käsittelee somali-, kurdi- ja allbaanikulttuureita sekä maahanmuuttajien kohtaamisesta sosiaalialantyössä. Kulttuurit valittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa alettiin muodostaa maahanmuuttajayhdistysten kautta. Yhdessä maahanmuuttajayhdistyksien edustajien kanssa järjestettiin tapaamisia, joissa oli mahdollista tavata ja informoida maahanmuuttajaperheitä Turun Tyttöjen Talosta. Kiinnostuneille jaettiin esitteitä ja kerrottiin mahdollisuudesta tulla tutustumaan Talolle. Aikataulutus oli tässä projektissa haaste. Viimeinen tavoite, maahanmuuttajaperheiden tutustumiskäynti Tyttöjen Talolla, ei toteutunut juuri ajan niukkuuden vuoksi. Tutustumiskäynnit ovat kuitenkin osa mallinnosta, jonka tarkoitus on tulevaisuudessa toimia itsenäisenä apuvälineenä Turun Tyttöjen Talon jatkaessa yhteistyön laajentamista muiden maahanmuuttajayhdistysten pariin. ASIASANAT: Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys, somalit, kurdit, albaanit, tyttötyö

BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services Child, youth and family work Spring 2011 45 + 8 Outi Linnossuo and Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO AND MULTICULTURALISM EXPANDING ACTIVITIES AMONG IMMIGRANTS This is a functional bachelor s thesis of which the final product is a model for starting cooperation with immigrant associations and families. This thesis was commissioned by Turun Tyttöjen Talo and more specifically their multicultural project of supporting girls in the route to adulthood. Turun Tyttöjen Talo is located in the center of Turku and offers activities for girls and young women between the ages of 12 and 28. The project receives project finance from Finland s Slot Machine Association (RAY). The thesis can be seen to be constructed on three research questions. The first research question is based on contacting the Somali, Kurdish and Albanian immigrants. Second is how to inform them about Turun Tyttöjen Talo, especially the families with girls from 12 to 28 year-olds. The third research question is about getting families interested in visiting Turun Tyttöjen Talo for an excursion. The theoretical section supports the functional part of the thesis and it covers the Somali, Kurdish and Albanian cultures as well as meeting immigrants in the social work field. The cultures for the theoretical section were selected together with the representative from Turun Tyttöjen Talo. Cooperation with immigrant families started through contacting immigration associations. Meetings were arranged together with immigrant association representatives where it was possible to meet and inform immigrant families about Turun Tyttöjen Talo. For those interested brochures were give out and they were informed about the possibility of an excursion to Turun Tyttöjen Talo. Scheduling was a challenge in this project. The final aim of arranging an excursion to Turun Tyttöjen Talo did not materialize for the lack of time. Familiarizing excursions are however a part of the model which in the future is meant to work as a tool assisting Turun Tyttöjen Talo expand their cooperation with immigrant associations. KEYWORDS: Immigrants, multiculturalism, intercultural, Somalis, Kurdish, Albanians, girl youth work

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Johdatus aiheeseen 6 1.2 Tavoitteet ja rajaus 6 1.3 Turun Tyttöjen Talo 8 1.4 Toteutus 10 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA 12 2.1 Maahanmuuttajat Suomessa 12 2.2 Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri 13 2.3 Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri 16 2.4 Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri 17 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 20 3.1 Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen 20 3.2 Kulttuurit sosiaalityössä 21 3.3 Nuorten maahanmuuttajatyttöjen aseman huomiointi 24 3.4 Maahanmuuttajayhdistykset 25 4 TOTEUTUKSEN TAUSTA 26 4.1 Toiminnallinen projektityö 26 4.2 Toimintasuunnitelma 27 4.3 Haasteiden punnitseminen 28 5 TOTEUTUS JA TULOKSET 29 5.1 Toiminnan toteutuksen vaiheet 29 5.2 Yhteyden luominen maahanmuuttajayhdistyksiin 31 5.3 Informointi maahanmuuttajaperheille 32 5.4 Tutustumiskäynnit 34 5.5 Tulokset 34 5.6 Mallinnos 37 6 POHDINTA 40 6.1 Opinnäytetyön arviointi 40 6.2 Eettisyys 41 6.3 Jatko- ja kehitysehdotukset 42 7 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1. Esite maahanmuuttajavanhemmille suomeksi Liite 2. Esite maahanmuuttajavanhemmille englanniksi Liite 3. Tapaamismuistiot

Liite 4. Mallinnos - Yhteistyön aloitus maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa Liite 5. Ohje mallinnoksen käyttöön KUVIOT Kuvio 1. Tutkimuskysymykset 8 Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen 11 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) 13 Kuvio 4. Toiminnallisuuden kuvaaminen 30

6 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen Suomalaisessa katukuvassa maahanmuuttajat ovat yhä selkeämmin läsnä ja maahanmuuttajat ovat enenevässä määrin näkyvillä esimerkiksi uutisissa. Kantasuomalaiset ovat alkaneet herätä monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuteen. Tämä näkyy myös valtion laitoksissa kuten kouluissa, joissa on yhä useammin oppilaita, jotka edustavat eri kulttuureita ja uskontoja. Maahanmuuttajien lisääntyminen näkyy myös sosiaalityön kentällä ja siksi tarvitaan entistä laajempaa tietämystä maahanmuuttajien erilaisista kulttuuritaustoista. Maahanmuuttajat tuovat omat haasteensa sosiaalityöhön. Syitä maahanmuuttoon on useita, muun muassa työperäinen maahanmuutto eroaa suuresti pakolaisuudesta. On tärkeää, että sosiaalialan työntekijät ovat ajan tasalla ja pystyvät vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Suomeen tulevat maahanmuuttajat saattavat vierastaa suomalaista kulttuuria ja onkin kriittistä auttaa heitä ymmärtämään miten suomalainen yhteiskunta toimii ja pärjäämään osana sitä. Jotta tämä olisi mahdollista, pitää sosiaalialan ihmisten löytää innovatiivisia keinoja heidän sopeuttamisensa edistämiseen. 1.2 Tavoitteet ja rajaus Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tiedottaa maahanmuuttajatytöille ja heidän perheilleen turvallisesta paikasta, jossa viettää vapaa-aikaa kodin ulkopuolella. Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Turun Tyttöjen Talolle, joka tarjoaa avointa toimintaa, suljettuja ja avoimia ryhmiä sekä yksilötyötä 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille kulttuuritaustaan katsomatta. Tarkoituksena on laajentaa Turun Tyttöjen Talolla käyvää monikulttuurista kävijäkuntaa. Turun Tyttöjen Talo haluaa tukea niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen elämää ja arkea. Opinnäytetyön

7 pyrkimyksenä on saada maahanmuuttajaperheitä tutustumaan Turun Tyttöjen Taloon ja sitä kautta mahdollistaa perheiden tyttöjen vapaa-ajanvietto Talolla. Turun Tyttöjen Talolla on erillinen monikulttuurinen tyttötyö -hanke, jonka seurauksena Talolla käy maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Kyseisen hankeen edistämiseksi haluttiin laajentaa yhteistyökanavia. Koska maahanmuuttajayhdistyksiä ei ollut lähestytty, päädyttiin tässä opinnäytetyössä ottamaan yhteyttä Turun suurimpiin maahanmuuttajaryhmiin. Näitä ovat muun muassa Somaliasta, Iranista, Irakista ja Bosniasta tulleet pakolaiset. Yhteistyössä Turun Tyttöjen Talon työntekijöiden kanssa päädyimme rajaamaan opinnäytetyön kohderyhmän tiettyihin kulttuuriryhmiin, joita ovat somalit, kurdit ja albaanit. Opinnäytetyöhön kuuluu toiminnallinen osuus, joka koostuu yhteydenotoista maahanmuuttajayhdistyksiin sekä tutustumis- ja esittelykäynneistä. Yhdistysten kautta on tarkoitus saada yhteys maahanmuuttajaperheisiin ja saada heidät kiinnostumaan Turun Tyttöjen Talosta. Tämä jälkeen voidaan järjestää tulkattuja tutustumiskäyntejä Tyttöjen Talolla. Tarkoituksena on tutustuttaa perheet ja tytöt Taloon itsessään sekä Tyttöjen Talon järjestämään toimintaan. Toimintaa voi olla käyminen avoimissa illoissa tai erilaisissa ryhmissä sekä tarvittaessa yksilötyö työntekijän ja asiakkaan välillä. Tässä työssä ei käytetä laadullisia tai määrällisiä tutkimusmenetelmiä, sillä tämä on toiminnallinen opinnäytetyö. Tavoitteen selventämiseksi voidaan kuitenkin ajatella käytettävän kolmea tutkimuskysymystä, jotka esitellään kuviossa 1.

8 1. Miten somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin saadaan muodostettua yhteys? 2. Miten informoida Turun Tyttöjen Talosta maahanmuuttajaperheille, joilla on kohderyhmän ikäisiä tyttöjä? 3. Miten kiinnostuneet maahanmuuttajaperheet saadaan tutustumiskäynnille Turun Tyttöjen Talolle? Kuvio 1. Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset etenevät prosessimaisesti eli tutkimuskysymyksestä toiseen siirtyminen edellyttää aikaisempaan tutkimuskysymykseen vastaamista. Teoria tukee osaltaan tutkimuskysymyksiin vastaamista. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on mallinnos (Liite 4) yhteistyön aloittamisesta maahanmuuttajayhdistysten kanssa, jota Turun Tyttöjen Talo voi jatkossa hyödyntää itsenäisesti. Tämä mallinnos on vaiheittain etenevä työkalu, joka rakentuu tutkimuskysymysten mukaisesti. Se on tämän opinnäytetyön konkreettinen tuotos, jonka tarkoituksena on jatkossa tukea Turun Tyttöjen Talon työtä maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa. Mallinnosta tulee pystyä käyttämään erillisenä apuvälineenä eikä sen tule edellyttää tämän opinnäytetyön tuntemista. Sen takia mallinnoksen avuksi on tehty käyttöohjeet (Liite 5), jotka kuvaavat vaiheita konkreettisemmalla tasolla. 1.3 Turun Tyttöjen Talo Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Turun Tyttöjen Talo. Opinnäytetyöntekijä on ollut työharjoittelussa Turun Tyttöjen Talolla keväällä ja syksyllä 2010 ja näin päässyt tutustumaan Talon toimintaan monipuolisesti.

9 Tämä on antanut valmiudet kertoa Tyttöjen Talon toiminnasta opinnäytetyön kohderyhmälle. Turun Tyttöjen Talo on perustettu vuonna 2007, mutta Suomen tyttötyöllä on pidempiaikainen historia. Ilona Tapanaisen kanssa käydyssä keskustelussa 15.10.2010 käy ilmi, että Setlementtinuorten liiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishanke Upea Minä -projekti Helsingissä kehitti pohjaa Tyttöjen Talo -työlle jo 90-luvun lopulla. Tapanainen työskentelee Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen projektityöntekijänä. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin, kun huomattiin tarve tyttöjen omalle tilalle. Huomattiin, etteivät tytöt käy nuorisotaloilla kuten pojat ja myös, etteivät nuorisotalot täyttäneet tyttöjen tarpeita. (Tapanainen 2010.) Tyttöjen Talo ei ole pelkästään nuorisotalo vaan siellä tuetaan erityisesti tyttöjen kasvua omannäköisiksi ja voimaantuneiksi naisiksi tyttöyttä arvostavassa olohuonemaisessa tilassa. Kalliolan Nuoret ry on rekisteröinyt Tyttöjen Talon tuotemerkkinä ja Suomen kaikki Tyttöjen Talot ovat sitoutuneet tekemään sen mukaista nuorisotyötä. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö, ihmisen arvokas kohtaaminen, naiseutta arvostava ilmapiiri, moniammatillisuus sekä yhteisöllisyys ovat Tyttöjen Talo -konseptin tärkeimmät seikat. (Eischer & Tuppurainen 2009, 13 14.) Turun Tyttöjen Talo tarjoaa toimintaa 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille Turun keskustassa toimivassa toimipisteessään. Turun seudun Tyttöjen Talo - sekä Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeita rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys projektirahoituksella. Vuoden 2009 syksyllä alkoi Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hanke. Turun seudun Tyttöjen Talo - hanke on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosiksi 2007 2008 ja 2009 2011. Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeella on rahoitus ajalle 2009 2011. Molempien hankkeiden taustaorganisaatio on Auralan kerhokeskus ry, joka on Setlementtinuorten liiton paikallisyhdistys. Turun Tyttöjen Talon toiminta on alkanut vuoden 2007 syksyllä. Suomessa on Tyttöjen Talo toimintaa myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. (Turun Tyttöjen Talo 2010.)

10 Tavoitteena Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeessa on tilan ja paikan tarjoamalla luoda monikulttuurisen taustan omaaville tytöille ja nuorille naisille turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Halutaan edistää vuoropuhelua eri kulttuureista tulleiden tyttöjen välillä ja tarjota valtaväestön tytöille mahdollisuus kohdata monikulttuurisuutta. Eri kulttuureista tulleille halutaan tarjota mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, mikä muun muassa tukee heidän pääsyään opiskelemaan ja työelämään. Monikulttuurisuustyö ei ole suunnattu pelkästään maahanmuuttajille vaan se on kaikille, valtaväestölle sekä toisista kulttuureista lähtöisin oleville, suunnattua erilaista toimintaa. Valtaväestön näkökulmasta Tyttöjen Talo tarjoaa paikan, jossa kohdata monikulttuurisuutta luontevasti arkisessa ympäristössä sekä kohdata kulttuureiden edustajia yksilöinä. Näin pyritään edistämään suvaitsevuutta sekä poistamaan ennakkoluuloja puolin ja toisin. (Tapanainen 2010.) Talo tarjoaa sellaista toimintaa, joka tukee tyttöjen ja nuorten naisten itsetuntoa ja aikuiseksi kasvua. Turun Tyttöjen Talo pyrkii käynnistämään ja kehittämään monikulttuurista tyttötyötä kunnallisten ja järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Tyttöjen Talon toimintamallit voivat ajan kuluessa levitä paikkoihin, joissa ei vielä tehdä monikulttuurisuustyötä. Tavoitteena on jatkaa Tyttöjen Talo - toimintaa myös vuoden 2011 jälkeen ja saada toiminta pysyväksi Turun seudulla. (Tapanainen 2010.) 1.4 Toteutus Tarve tähän opinnäytetyöhön heräsi sosionomiopiskelijoiden ja Turun Tyttöjen Talon yhteistyön myötä syksyllä 2009. Kuviossa 2 esitetään opinnäytetyön eteneminen pääpiirteittäin.

11 Tarve nousi Tukialus-projektista Sopimus harjoittelusta ja opinnäytetyön tekemisestä Tietoperustasta sopiminen toimeksiantajan kanssa Tietoperustan kirjoittaminen Toiminnan suunnittelu Toteutus ja sen kirjaaminen Pohdinta Viimeistely Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen Syksyllä 2009 Turun ammattikorkeakoulu toteutti Turun Tyttöjen Talon toimeksiannon. Toimeksiantoon kuului kehittää toiminnallisia ja kirjallisia palautteen keruumenetelmiä heidän asiakkailleen ja yhteistyötahoilleen. Projekti saatiin päätökseen onnistuneesti. Tämän niin sanotun tukialus-projektin myötä nousi keskustelua muista mahdollisista yhteistyöprojekteista Turun Tyttöjen Talon ja sosionomien (AMK) välillä. Opinnäytetyön aihe ja työharjoittelu Turun Tyttöjen Talolla syntyivät näiden tekijöiden innoittamana. Opinnäytetyöntekijän oma kiinnostus monikulttuurisuustyötä kohtaan ohjasi hänet Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen pariin, josta yhdessä Talon työntekijöiden kanssa hahmoteltiin sopiva opinnäytetyön aihe. Monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen parissa työskentelee yksi työntekijä, joka luontevasti ohjautui opinnäytetyöntekijän yhteyshenkilöksi. Ennen itse toimintaa on tärkeää luoda perustuntemus aiheesta. Tämä toteutuu kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa teoreettisesti tutustutaan kohderyhmän maahanmuuttajiin sekä heidän kohtaamiseen sosiaalialan työssä. Tämä tukee tutkimuskysymyksiin vastaamista toiminnan toteutuksen aikana sekä tuloksien

12 tarkastelua. (Hirsjärvi ym. 2009, 109 110.) Tässä opinnäytetyössä kappaleessa 2 käsitellään somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajia ja kappaleessa 3 maahanmuuttajien kohtaamista sosiaalialan työssä. Ajallisesti ensin rakentui juuri tietoperusta, jonka pohjalta toimintasuunnitelma syntyi. Toiminnan toteutuksen ja sen kirjaamisen jälkeen oli tärkeää vielä pohtia tuloksia tavoitteiden näkökulmasta sekä viimeistellä opinnäytetyön ulkoasu. 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA 2.1 Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttajiksi lasketaan kaikki, jotka muuttavat maahan pysyvästi eli pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja paluumuuttajat (Cantell 2000, 39). Vuonna 2008 Suomen kansalaisuuden sai 6 682 ulkomaalaistaustaista kun taas vuonna 2009 luku laski 3 413 ulkomaalaistaustaiseen. Eniten Suomessa asuu entisiä Venäjän kansalaisia, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Iranista saapuneet. (Tilastokeskus 2010.) Suomen kansalaisuuden vuosina 2007 2009 saaneet väestöryhmät esitellään kuviossa 3.

13 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) Kuviosta käy ilmi, että venäläisten jälkeen somalit ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Suomen somalit eivät ole homogeeninen ryhmä, mutta suurin osa on kotoisin Etelä-Somaliasta (Tiilikainen 2003, 53). Kurdit ovat oma kansa, jolla ei ole olemassa omaa valtiota. Suomen kurdit ovat lähtöisin Irakista, Iranista ja Turkista. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Albaanipakolaiset tulevat entisen Jugoslavian alueelta (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomessa maahanmuutto on vielä verrattain pientä, jos sitä verrataan muihin Euroopan maihin. Suomessa asui vuoden 2009 lopussa muita kuin Suomen pääkieliä äidinkielenään puhuvia 3,9 % koko väestöstä. (Suomen pakolaisapu 2010.) 2.2 Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri Somalia on maa, joka sijaitsee Afrikan itäosassa niin sanotussa Afrikan sarvessa. Somaleita asuu myös Somalian rajojen ulkopuolella muissa Afrikan maissa pakolaisina. (Tiilikainen 2003, 26.) Somalian sisällissota on jatkunut jo

14 toistakymmentä vuotta (Ulkoministeriö 2010). Vuonna 1991 maan pitkäaikainen yksinvaltias kenraali Mohammed Siyad Barre syöstiin vallasta, jonka seurauksena maassa alkoi tuhoisa sisällissota (Tiilikainen 2003, 26). Siitä lähtien jo reilusti yli miljoona somalia on paennut muihin Afrikan maihin sekä Afrikan ulkopuolelle (Human Development Report Somalia 2001, 58). Suomessa ei ollut osattu varautua somaleihin spontaaneina turvapaikanhakijoina 1990-luvun alussa. Somalipakolaiset kiinnittävät edelleen huomiota Suomessa, mikä voi johtua siitä, että somalit ovat Suomen suurin pakolaisryhmä, suurin afrikkalaistaustainen ryhmä sekä suurin yksittäinen muslimiryhmä. Ensin Suomeen tuli yksinäisiä miehiä, joita seurasivat naiset perheen yhdistämisten kautta. Suomessa monet somalit kokevat tulevansa syrjityiksi ja kaipaavat kotimaahansa. (Tiilikainen 2003, 51 52, 59.) Somaliaan islamin usko levisi 1000-luvun alussa kun arabipaimentolaiset saapuivat alueelle Egyptistä. Somalialaiset omaksuivat arabeilta uskonnon, mutta eivät muita kulttuurillisia piirteitä sillä arabit sulautuivat somalikulttuuriin. (Perho 1998, 229.) Melkein kaikki somalit edustavat sunnimuslimeja (Tiilikainen 1999, 65). Uskonnosta muodostuu usein erityisen tärkeä osa maahanmuuttajan elämää, sillä moskeijoissa käynti tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen elämän ylläpitämiseen. Imaamit toimivat opettajina lapsille sekä apuna perheen ongelmatilanteissa. (Kankkonen 2008, 119.) Grieve (2006) määrittelee imaamin muslimiyhteisön poliittiseksi ja uskonnolliseksi johtohahmoksi (Grieve 2006, 411). Suomessa olevien somalinaisten kesken on suuria koulutuksellisia ja muita eroja. Monet somalinaiset ovat kotiäitejä ja heillä on usein suuret perheet ja monta lasta. Tosin osa somalinaisista myös opiskelee ja työskentelee kodin ulkopuolella, kuten hoitoalalla, tulkkeina, maahanmuuttajaprojekteissa tai jopa itsenäisinä yrittäjinä. (Tiilikainen 2003, 53 54.) Suomeen tulleista somalinaisista harvoilla on kuitenkaan perustason tutkintoakaan. Niillä naisilla joilla on koulutustausta kotimaastaan, tarkoittaa monesti vain yleissivistävää koulua. (Joronen 2008, 299.)

15 Somalivanhemmat suhtautuvat lastensa vapaa-ajanviettoon eri tavoin Suomessa kuin Somaliassa. Somaliassa lapset nauttivat enemmän vapauksia, sillä vanhemmat pitivät ympäristöään turvallisena, mihin vaikutti aikuisten jaettu vastuu lapsista sekä yhteinen uskonto. Somalivanhemmat näkevät Suomen yhteiskunnassa monia vaaroja, joilla on negatiivinen vaikutus lapsiin. (Tiilikainen 2003, 179.) Somalivanhemmat haluavat jatkaa Somaliassa noudatettuja tapoja, joiden mukaan lapset ottavat jo varhaisessa iässä vastuuta kotitöistä. Suomalaisilta nuorilta saadut vaikutukset taas korostavat vapaa-ajanviettoa kodin ulkopuolella. Pakolaisena Suomessa asuminen tarkoittaa usein sitä, että Somaliassa totuttu suurilukuinen yhteisö ei ole läsnä auttamassa vanhempia nuorten kasvatuksessa. Se saa nuoret hakemaan kodin ulkopuolelta tukea ja neuvoja, jotka eivät aina noudata vanhempien uskonnollisia ja kulttuurillisia arvoja ja se voi siksi aiheuttaa ristiriitoja somalivanhempien ja heidän lastensa välille. (Tiilikainen & Robleh 1999, Tiilikainen 2003, 179 180 mukaan.) Somalit tarkkailevat toistensa liikkumisia kaupungilla ja etenkin nuorten tyttöjen maine saattaa perustua toisten somalien tulkinnoille siitä missä, milloin ja kenen kanssa he liikkuvat. Esimerkiksi Turussa, jossa somaleja on suhteellisen vähän, tunnistavat he helposti toisensa ja voivat raportoida vanhemmille heidän lastensa liikkumisista. Jotkut perustelevat tyttöjen ja naisten liikkumisen rajoittamista sillä, että uskonnollisen ja kulttuurisen perinteen mukaan tyttöjen ja naisten paikka on kotona tai kodin omaisissa tiloissa. Sitä vastoin pojat ja miehet viettävät suurimman osan ajastaan kodin ulkopuolella esimerkiksi kahviloissa. (Isotalo 2006, 113.) Tyttöjen ympärileikkaus eli sukupuolielinten silpominen on Somaliassa edelleen yleinen perinne, vaikka se on 1970-luvulta asti ollut maassa laitonta. Ympärileikkaus yhdistetään monesti Islamin uskontoon, mutta leikkausta toteutetaan myös juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa. Ympärileikkausta puoltavat kulttuurilliset näkemykset siitä, että ympärileikkaamaton nainen on epäpuhdas ja kyvytön säilyttämään neitsyytensä. Naisten tärkein tehtävä on päästä naimisiin taatakseen sosiaalisen ja taloudellisen toimeentulon ja ympärileikkaamaton nainen nähdään epäsopivana vaimoehdokkaana. Tämä

16 vaikeuttaa ympärileikkausperinteen katoamista, koska kukaan ei halua olla ensimmäinen erilainen. Suomessa ympärileikkaus luokitellaan rikokseksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Somalialaiset 2011.) 2.3 Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri Kurdit tulevat useista eri maista. Kurdit ovat asuneet vuosituhansia samalla alueella Lähi-idässä, jota vielä ensimmäiseen maailmansotaan asti kutsuttiin nimellä Kurdistan. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Lähi-idän aluetta jaettiin luonnonrikkauksien mukaan eikä siinä vaiheessa kurdien toive omasta itsenäisestä valtiosta päässyt toteutumaan. Kurdistanin suurimmat alueet ovat nyt Irakissa, Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Kurdivähemmistöjä löytyy myös Armeniasta ja Azerbaidzhanista. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kurdeilla on vahva ymmärrys omasta identiteetistään erillisinä persialaisista, turkkilaisista ja arabeista, jotka ovat niiden valtioiden kansalaisia, joiden alueilla kurdit asuvat. Kurdien yhtenäisyys on yllättävää. Kurdeja jakavat monet asiat, kuten uskonto ja kieli. (Bruinessen, van 1992, 34.) Kurdit ovat yleisimmin sunnimuslimeja (Bruinessen, van 1992, 35), mutta heistä löytyy myös shiiamuslimien, kristittyjen sekä baha i uskonnon edustajia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Jo sunnimuslimeilla on erilaisia suuntauksia, joita itseään puhdasuskoisina muslimeina pitävät eivät hyväksy. Tällaiset seikat saavat kurdien yhtenäisyyden näyttämään huteralta ulkopuolisten silmin. (Bruinessen, van 1992, 35 38.) Kurdi on yksi kieli, joka jakautuu neljään eri päämurteeseen. Myös neljä päämurretta pitää sisällään useita alamurteita. (Nerweyi, 57.) Kaikki murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä toisiaan (Bruinessen, van 1992, 35), koska usein murteita rikastuttavat alueen oma kieli, kuten esimerkiksi Irakissa arabia ja Iranissa persia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Kurdikulttuurin edustajia on vainottu jatkuvasti alueilla, joilla he asuvat. Kurdit ovat aina toivoneet itsenäistä kurdivaltiota, mutta virallisempia neuvotteluja asiasta on käyty vasta 1900-luvulla. Aika-ajoin kurdit ovat asein yrittäneet

17 edistää itsenäistymistään. Asiaa vaikeuttaa myös kurdikulttuurin edustajien asuminen useiden eri valtioiden alueilla. Suurin syy kurdien pakolaisuuteen on heihin pitkäaikaisesti kohdistunut vaino sekä ihmisoikeusloukkaukset. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Osa kurdien uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajista on joutunut jättämään kotejaan kokemansa uskonnollisen vainon takia, jota tapahtuu valtion tai sunnimuslimi-kurdien toimesta (Bruinessen, van 1992, 62). Islamin usko on kurdikulttuurin tunnetuimpia piirteitä. Kurdit ovat perinteisesti yhteisöllistä kansaa ja kurdiperheet koostuvat monista eri sukupolvista. Suurperheellisyys antaa heille taloudellista sekä sosiaalista turvaa. Naisten ja miesten väliset työnjaot ovat selkeitä. Naisten vastuulla ovat esimerkiksi kodista huolehtiminen sekä lasten kasvatus. Perinteen mukaan naiset eivät usein saa käydä koulua, mikä osaltaan lisää naisten lukutaidottomuutta miehiin verrattuna. Huivin käyttö kurdinaisten keskuudessa ei ole yleistä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kansallista identiteettiä aletaan helposti korostaa vasta ulkomaille muuton jälkeen, etenkin vähemmistökulttuureiden edustajien keskuudessa. Kulttuuri muodostuu tärkeämmäksi kurdien perinteisten asuinpaikkojen ulkopuolella, missä sitä myös kehitetään. Sen vuoksi alkuperäisten kulttuuripiirteiden määritteleminen voi olla vaikeaa. (Kurdistan 1999, 14 15.) 2.4 Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri Albaaneiksi kutsutut maahanmuuttajat tulevat Balkanin niemimaan alueelta. Alueella on värikäs historia maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Aluetta ovat hallinneet monet eri kansat, minkä vuoksi alueella on monia uskontoja ja kulttuureita, vaikka alueen asukkailla on yhteneväisyyksiäkin. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaaneja ymmärtääkseen tulee olla perillä heidän monivaiheisesta historiastaan. 900-luvulla Balkanin alueelle syntyi kolme eri kristillistä ryhmää; serbit, kroaatit ja sloveenit. Albaanit ovat aikaisemmin aluetta hallinneista illyrialaisista muodostunut yhteisö. Kun Turkki valloitti osan Balkanin alueesta vuonna 1389,

18 osa asukkaista kääntyä islamin uskoon. Vuonna 1918 syntyi Serbian, Kroatian ja Slovenian yhteinen kuningaskunta, joka vuonna 1929 nimettiin Jugoslaviaksi. Toisen maailmansodan aikana Jugoslavia oli Saksan miehittämä kunnes vuonna 1944 Josip Broz Tito vapautti alueen Saksan vallasta. Jugoslavia oli kovin hajanainen alue, mutta Titon onnistui saada maan taloudellinen kehitys nousuun. Tito kuoli vuonna 1980, jonka seurauksena Jugoslaviassa levisi yleinen levottomuus ja painuksissa olleet etniset ristiriidat tulivat taas esille. Vuonna 1991 Jugoslaviassa alkoi neljä vuotta kestänyt sota. Syynä oli eri alueiden halu itsenäistyä. Näitä alueita oli muun muassa Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina sekä Serbia ja Montenegro. Sodassa arvioitiin kuolleen tuhansia ja kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Suomeen muuttaneet albaanit ovat Serbian alueella asuvia Kosovon albaaneja, joita on serbien puolesta järjestelmällisesti syrjitty vuodesta 1989. Serbit kielsivät albaanikielen opetuksen kouluissa sekä albaanikielisten lehtien julkaisun. Albaanit vastasivat tähän asein. Vuonna 1999 tilanne muodostui sodaksi. 2000-luvun alusta kansainväliset rauhanturvaajat ovat pitäneet epävakaata rauhaa yllä. Aluksi Kosovo määriteltiin Serbiaan kuuluvaksi autonomiseksi maakunnaksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Vuoden 2008 helmikuussa Kosovo ilmoitti itsenäistyneensä Serbiasta yksipuolisesti, mutta Serbia pitää Kosovoa edelleen omana maakuntanaan (Serbian presidentti: Emme... 2010). Kun Jugoslavian alueen levottomuudet alkoivat, Suomeen alkoi saapua maahanmuuttajia, jotka olivat todistaneet alueen sodan kauheuksia. Vaikka alueelta Suomeen saapuneet maahanmuuttajat edustavat useita kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä, suurin osa on Kosovon albaaneja. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Tässä kappaleessa albaaneista puhuttaessa tarkoitetaankin juuri Kosovosta tulleita albaaneja. Useimmat albaanit ovat islaminuskoisia. Titon vallan aikainen kommunistinen suuntaus vaikutti uskonnon harjoittamiseen rajoittavasti. Silloin kiellettiin koraanikoulu sekä muu uskonnon opetus. Naisilta kiellettiin hunnun käyttö eikä

19 omaa islaminuskoista taustaa saanut tuoda julkisesti ilmi. Vaikka Titon kuoltua rajoitukset lievenivät, on näillä asioilla ollut pysyviä vaikutuksia alueen muslimeihin. Koska uskonnonopetusta ei järjestetty, muslimeille on jäänyt puutteellinen kuva omasta uskonnostaan. Islamin uskonnollisia tapoja tulkitaan monin eri tavoin ja jotkut eivät harjoita uskontoaan mitenkään. Uskontoa pidetään yksityisasiana. Jos sitä harjoitetaan, se tapahtuu perhepiirissä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaanien tapakulttuuriin vaikuttaa se ovatko he kotoisin maalta vai kaupungista, sillä niiden välillä on suuriakin eroja (Räty 2002, 105). Kaupungeissa naisten ja miesten tasa-arvoa kunnioitetaan ja se näkyy etenkin työnjaossa (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Maalla elämä on edelleen kovin vaikeaa (Räty 2002, 105). Siellä on paljon monilapsisia suurperheitä, jotka sisältävät useita sukupolvia. Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä kulttuurillisista piirteistä. Perhe on tärkeä ja isovanhemmista huolehditaan heidän vanhetessaan. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Maalta löytyy vielä paljon aikuisia, jotka ovat lukutaidottomia (Räty 2002, 105). Yleisesti albaaninaisilla on huono luku- ja kirjoitustaito eikä heillä ole monestikaan minkäänlaista koulutusta. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Albaanit 2010.) Albaanien kulttuuriin kuuluu fyysisen kontaktin ottaminen, kuten poskisuudelmat (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomalaisesta näkökulmasta albaanien uskonnollisuus on kovin maallistunutta. He tulevat alueelta, joka on eurooppalaisen kristinuskon ja Lähi-idän islaminuskon välimaastossa. Samankaltaisuudet eurooppalaisten kanssa ovat usein vain näennäisiä, sillä osa albaaneista on erittäin hartaita muslimeja. Jugoslavian alueelta tulleet maahanmuuttajat ovat saattaneet joutua julman sodankäynnin keskelle, missä esimerkiksi raiskaukset ovat olleet arkipäivää. Osa on mahdollisesti asunut keskitysleirillä ja nähnyt perheenjäsentensä kuolevan. Tällainen tausta vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja voi aiheuttaa ylitsepääsemättömiä katkeruuden tunteita. (Räty 2002, 104, 106.)

20 Albaaninaisten rooli asettuu monesti suomalaisen naisen roolin vastakohdaksi, vaikka myös samanlaisuuksia löytyy. Kun naiset joutuvat jättämään kotimaansa, perhe saattaa olla heille ainoa keino selvitä sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Albaaniperheen kodin ulkopuoliset asiat hoituvat monesti miesten kautta. Albaaninaiset voivat kuitenkin toimia hyvin aktiivisesti yhteiskunnallisissa asioissa. Naisten työssäkäynti on suotavaa, etenkin kaupunkilaistaustaisissa perheissä. Albaaniyhteisöissä naisten ja tyttöjen toiminnan rajoittaminen ei ole yleistä, paitsi naimattomien osalta ja silloinkin rajoitukset liittyvät suvun ulkopuolisten poikien kanssa vietettävään aikaan ja alkoholinkäyttöön. Monilapsisuus on korkeassa arvossa albaaninaisten keskuudessa. Miesten kerrotaan haluavan myös paljon lapsia, etenkin poikia. Maahanmuuton myötä albaaninaiset ovat huomanneet miten monilapsinen perhe vaikeuttaa suomen kielen oppimista ja työelämään pääsyä. Tämä aiheuttaa ristiriitaa aiemmin opittuun perhekeskeiseen malliin. Osa albaaninaisista onnistuu yhdistämään lasten kasvatuksen, koulutuksen ja työssäkäynnin. (Säävälä 2008, 76 79.) 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 3.1 Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa pakolaisten saapuminen Suomeen lisääntyi huomattavasti ja aiempi tapa tehdä yksittäisiä päätöksiä heidän sijoittamisekseen ei enää toiminut. Vuonna 1987 pakolaisia alettiin hajasijoittaa ja pääkaupunkiseudun jälkeen Turku oli ensimmäinen kunta, joka vastaanotti pakolaisia. Kolmessa vuodessa jo 40 kuntaa oli vastaanottanut pakolaisia. Suomi halusi näin välttää ulkomaalaisghettojen syntymisen, mikä oli maailmalla pakolaisten vuoksi tavanomaista. (Räty 2002, 133.) Alussa pyrkimyksenä oli saada pakolaiset nopeasti normaalipalveluiden pariin. Tämä yhdessä hajasijoittamisen kanssa johti maahanmuuttajien assimiloitumiseen eli samanlaistumiseen, eikä niinkään toivottuun integraatioon.

21 Pääpaino Suomen maahanmuuttopolitiikassa oli vastaanottovaiheessa eikä niinkään pitkän tähtäimen avussa, kuten erityispalveluiden tuottamisessa integroitumisen avuksi. (Räty 2002, 134). 1990-luvun pakolaismäärän nousu Suomessa osoitti, että kattavampi suunnitelma maahanmuuttajatyöhön oli tarpeen. Aiemmin kaikki palvelut oli suunnattu vain pakolaisina maahan saapuville, eivät muille maahanmuuttajan asemassa oleville. Sen seurauksena hallitus valmisteli maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman vuonna 1997. (Räty 2002, 134.) Tosin laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta syntyi Helsingissä vasta 9.4.1999. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten tarjoamia palveluita maahanmuuttajille ja sen tavoite on edistää kotouttamista erilaisin toimenpitein. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta...9.4.1999/493.) Suomen sosiaalityö ei tänä päivänäkään ole täysin pätevä kohtaamaan monikulttuurisia asiakkaita. Tämä käy ilmi Merja Anisin (2008) tutkimuksessa, jossa hän kartoitti muun muassa sosiaalityöntekijöiden tulkintoja maahanmuuttajista ja sosiaalityöstä. Monet tutkimukseen osallistuneista sosiaalityöntekijöistä tunnustivat, etteivät ole ammatissaan aiemmin joutuneet pohtimaan kulttuuri- tai rasismiteemoja kovin syvällisesti. Monikulttuurisuusopinnot ovat tulleet sosiaalityön koulutukseen mukaan vasta lähiaikoina. Tutkimuksessa myös todettiin, että sosiaalityöntekijöiden toiminta perustuu heidän omiin asenteisiinsa ja arkipäivän kokemuksiin. (Anis 2008, 85 86.) 3.2 Kulttuurit sosiaalityössä Kulttuurien ymmärtäminen ja kunnioittaminen on tärkeää sosiaalityössä maahanmuuttajien kanssa. Halinoja (1998, 132) on määritellyt kulttuurin seuraavasti: Kulttuuri on laajasti ottaen käsitettävissä niiden arvojen, tapojen ja perinteiden muodostamaksi kokonaisuudeksi, jonka tietyn yhteisön ihmiset ovat ympärilleen ajan myötä luoneet.

22 Tavat ja perinteet eroavat toisistaan. Tavat ovat monesti muutosalttiimpia kuin perinteet, jotka muuttuvat hitaasti lisääntyvästä kansainvälisestä kanssakäymisestä huolimatta. Tapakulttuuriin vaikuttavat yhteisön uskonnollisiin ja moraalisiin perinteisiin pohjautuvat normit ja lait sekä ulkoiset tekijät kuten ilmasto ja maantieteelliset olosuhteet. (Halinoja 1998, 132.) Toisesta kulttuurista tulleen asiakkaan onnistunut kohtaaminen edellyttää muutakin kuin yhteisen kielen (Räty 2002, 66). Monikulttuurinen työ vaatii sopeutumiskykyä toisten kulttuurien tapoihin ja arvomaailmaan. Ymmärrys toisia kulttuureita kohtaan kehittää soveltamiskykyä työskennellä eri kulttuurien ympäröimänä loukkaamatta kenenkään tunteita. (Halinoja 1998, 132.) Auttamistyötä tehdessä toisesta kulttuurista muuttaneen asiakkaan kanssa tulee ensinnäkin ymmärtää oman kulttuurin piirteitä ja miten itse niiden mukaan ajattelee, elää ja miten se vaikuttaa työskentelyyn ja asiakkaan kohtaamiseen. Asiakkaan kulttuurin tuntemus auttaa selittämään hänen ajattelumaailmaansa sekä käyttäytymistään. Maahanmuuttaja-asiakasta ei saa kuitenkaan kohdella ainoastaan yhtenä hänen kulttuurinsa edustajana vaan hänet tulee nähdä yksilönä. (Alitolppa-Niitamo 1993, 168.) Kaikkien asiakkaiden kanssa työskentelyyn vaaditaan perusteellista ammattitaitoa, mutta eri kulttuureista tulleiden asiakkaiden kohtaamiseen tarvitaan paljon erilaisia taitoja pelkän ammattiosaaminen lisäksi. Auttajan tulee olla herkkä kulttuurieroille sekä osattava joustaa omissa ajattelutavoissaan kohdatessaan joskus yllättäviäkin erovaisuuksia. Auttamisen monipuolisuus voi varmistaa asiakkaan luottamuksen muodostumisen vierailtakin tuntuviin auttamistapoihin ja juuri luottamuksen muodostaminen on yksi tärkeimpiä seikkoja onnistuneen kohtaamistilanteen luomiseen. (Alitolppa-Niitamo 1993, 170 172.) Kulttuureissa valtasuhteet ovat aina olemassa. Valtasuhteet perustuvat esimerkiksi ikään, koulutukseen tai varallisuuteen. (Räty 2002, 61 62.) Valtasuhteilla kuvataan yhteiskunnan tapaa käsitellä epätasa-arvoa. Jotkut yhteiskunnan jäsenet onnistuvat keräämään enemmän omaisuutta, kunnioitusta

23 tai asemaa eikä seuraava saavutus ole aina riippuvainen edellisestä. Matalien valtasuhteiden maissa tasa-arvo eri asemassa olevien tai rikkaiden ja köyhien välillä on suurempi kuin maissa, joissa valtasuhde on suuri. Käytännössä tämä näkyisi esimerkiksi työpaikoilla niin, että alaiset joko lähestyvät helposti johtajaa tai eivät vastaavasti koe voivansa lähestyä ylemmässä asemassa olevaa tarpeen niin vaatiessa. (Hofstede ym. 2010, 54, 61.) Valtasuhteet pyritään siis pitämään jonkin verran näkymättöminä, jos kulttuuri korostaa tasa-arvoa. Toisaalta valtaa saatetaan käyttää epäreilusti alempiarvoisia kohtaan. Työntekijään suhtautuminen voi olla vaikeaa asiakkaalle, joka edustaa kulttuuria, jossa on suuret valtasuhteet. Etenkin sukupuolten tai sukupolvien välisten valtasuhteiden ongelmat voivat nousta ongelmallisiksi, koska lopullisesti ammattilaisella on valta asiakkaaseen nähden. Siksi on tärkeää selittää asiakkaalle millainen on ammattilaisen toimintavalta asiakkaan yksityisyyttä koskien. (Räty 2002, 61 62.) Eri kulttuuritaustaisen asiakkaan kanssa työskentelyyn tulisi varata enemmän aikaa kuin kantaväestön edustajan kohtaamiseen. Eri kulttuurista tulleella asiakkaalla saattaa olla esimerkiksi heikompi kielitaito, mutta muistakin syistä asiakkaan tausta voi poiketa normaalista. Asiakkaan taustojen selvittely saattaa olla vaikeaa siihen liittyvien traagisten tapahtumien vuoksi ja ammattilainen voi siksi kohdata asioita, joihin ei ole osannut varautua ja jotka vaativat tarkempaa selvittelyä. (Alitolppa-Niitamo 1993, 172 173.) Maahanmuuttaja ei välttämättä ymmärrä sosiaalialan ammattilaista tarpeeksi hyvin asioidakseen tämän kanssa kantaväestön kielellä. Näissä tilanteissa paikalle voidaan tilata tulkki. Tulkkina ei tule käyttää asiakkaan lähiomaista eikä etenkään hänen lapsiaan. Tulkkiajan varaaminen on ammattilaisen tehtävä. Tulkkia varatessa tulee muistaa, että tulkin välityksellä käytävä asia kestää kauemmin, koska asiat joudutaan puhumaan kahdesti, kummallakin kielellä. (Räty 2002, 149.) Vaikka aikaa meneekin kauemmin, tulisi hyvän tulkkauksen olla suhteellisen näkymätöntä itse vuorovaikutuksessa (Alitolppa-Niitamo 1998, 173). Puheen tulkkaus on vaativaa, joten puheen tulee olla yksinkertaista ja tulee pidättäytyä käyttämästä ammattisanastoa, vertauskuvia tai sanontoja.

24 Pitää puhua suoraan asiakkaalle eikä tulkille. Alussa on hyvä perustella tulkin tarpeellisuus, jos tilanne on asiakkaalle uusi. (Räty 2002, 150 151.) 3.3 Nuorten maahanmuuttajatyttöjen aseman huomiointi Vasta 1970-luvulla naisten epätasa-arvoinen asema alkoi saada osakseen kansainvälistä huomiota. Vuodesta 1976 vuoteen 1985 naisten asemaa selviteltiin ympäri maailmaa. Näiden selvitysten seurauksena huomattiin, etteivät naisten oikeudet täyttyneet. Siksi asiasta laadittiin Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) oikeuksia tarkentava sopimus, joka astui voimaan vuonna 1981. (Mäkelä & Puhakainen-Mattila 2008, 8.) Monikulttuurinen nuorisotyö pyrkii toimimaan yhteisymmärryksen ja harmonian puolesta, jotta ihmiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnassa huolimatta sen eroista ja moninaisuudesta. Mukana toiminnassa ovat monet yhteistyötahot joiden toiminta on tarkoitettu yleisesti kaikille nuorille, mutta etenkin syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajanuorille. Maahanmuuttajanuoret voivat kokea olevansa syrjittyjä suomalaisen yhteiskunnan taholta ja heitä kohtaan epäreilu kohtelu vaikeuttaa tämän kuvitelman katoamista. Nuoren elämä on yleisesti täynnä vastoinkäymisiä ja sen lisäksi maahanmuuttajanuoret joutuvat opettelemaan uuden kielen ja uuden yhteiskunnan tapoja. Monesti he myös joutuvat käsittelemään järkyttäviä kokemuksia, jotka ovat aiheutuneet kotimaasta pakenemisen seurauksena. Monikulttuurisen nuorisotyön tulisi siis vahvistaa nuorten maahanmuuttajien tunnetta hyväksytyksi tulemisesta, mikä mahdollistaa myönteisen käsityksen heidän omasta tulevaisuudestaan. (Habib 2004, 23 25.) Nuorisotalot eivät ole yleisesti ottaen kovinkaan naisellisia paikkoja, koska tytöt ovat huonoja tekemään tilasta omansa toisin kuin pojat. Tyttöjen ja naisten kanssa toimiessa on hyvä antaa heidän itsensä rakentaa oma tila sisustamalla ja tuomalla esiin heidän omia töitään. Tällainen oman tilan luominen merkitsee paljon tyttöjen itsetunnolle. Yhteiskunta asettaa naisille suuria vaatimuksia ulkonäön ja saavutusten suhteen. Tämän ympäröimänä tytöiltä vaaditaan

25 rohkeutta ja hyvää itsetuntoa, jotta jokainen uskaltaa olla oma persoonansa. (Räisänen & Lilja 2004, 86 87.) Suomessa naisilla katsotaan olevan tasavertainen asema miesten kanssa, mikä poikkeaa monesta muusta maasta. Suomi oli ensimmäinen maa, joka antoi naisille yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden. Naisilla on samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja työhön. Naisen perinteistä roolia ovat muuttaneet muun muassa kunnallinen päivähoito ja kouluruokailu, jotka mahdollistavat äitien työssäkäynnin. Tasa-arvossa on käytännössä vielä parantamisen varaa ja tätä pyritäänkin kehittämään parempaan suuntaan. (Mäkelä & Puhakainen-Mattila 2008, 11.) Maailmalla tapahtuu paitsi naisiin, myös lapsiin ja erityisesti tyttöihin kohdistuvaa syrjintää ja sortoa. Tällainen syrjintä ja sorto näkyvät hyväksikäyttönä ja yleisenä epäoikeudenmukaisuutena sukupuolen vuoksi. Monissa kehitysmaissa lapsityövoiman käyttö on yleistä. Yleiset syrjintää ilmentävät alueet ovat koulutus ja terveydenhuolto. Kansainvälinen sopimus lasten oikeuksista laadittiin vuonna 1989, joka huomioi ihmisoikeudet lapsen näkökulmasta ja korostaa lapsen oikeutta turvalliseen lapsuuteen, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä kehitystasoaan vastaavaan kohteluun. Oikeuksien toimeenpano on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi. Erityisesti tyttöjen aseman parantaminen vaatisi toimia, sillä se vaikuttaisi positiivisesti koko yhteiskunnan hyvinvointiin. (Mäkelä & Puhakainen-Mattila 2008, 13.) 3.4 Maahanmuuttajayhdistykset Kurdit, iranilaiset ja somalit ovat yhdistysten lukumäärän perusteella pakolaisten asemassa Suomeen saapuneista kaikkein aktiivisimpia yhdistysten perustajia. Yhdistykset auttavat maahanmuuttajia luomaan uudessa ympäristössä sosiaalisia verkostoja. Monet yhdistyksiä luoneet ovat olleet tällä saralla aktiivisia myös lähtömaassaan. Eniten maahanmuuttajayhdistyksiä perustettiin vuodesta 1997 vuoteen 2002. Melkein kaikki yhdistykset toimivat kaupungeissa, joissa myös suurin osa maahanmuuttajista asuu. (Pyykkönen 2008, 106 107.)

26 80- ja 90- lukujen vaihteessa ensimmäiset maahanmuuttajayhdistykset olivat etnisiä tai monikulttuurisia, joiden tavoitteena oli pitää yllä oman kulttuuriryhmän tai alueen kulttuuria tai kulttuureita. Kun 90-luvun puolivälissä maahanmuuttajien määrä kasvoi, alkoi muodostua täysin uudenlaisia yhdistyksiä kuten naisten, nuorten tai liikuntayhdistyksiä. (Pyykkönen 2008, 107 108.) Maahanmuuttajayhdistykset alkoivat EU:n myötä saada ulkopuolisia rahoituksia. Sen myötä yhdistyksissä alkoi näkyä enemmän naisten asema. Vaikka naiset olisivat olleet yhdistystoiminnassa mukana tätä ennen, se ei ollut kovinkaan näkyvää. Nyt naisilla on nimellisiä asemia yhdistysten toiminnassa ja naiset ovat muodostaneet myös omia yhdistyksiä. Etenkin somali- ja muslimiyhdistykset ovat tuoneet ilmi pyrkimyksiään parantaa maahanmuuttajanaisten asemaa. Somalialaiset ja afganistanilaiset naiset osallistuvat vain vähän yhdistystoimintaan, missä mukana on miehiä. Syynä voi olla uskonnolliset ja kulttuuriset tekijät. (Pyykkönen 2008, 108 109.) Omissa yhdistyksissään toimivat naiset ovat muuta yhdistystoimintaa yleisimmin maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajayhdistyksissä toimivat naiset ovat korkeasti koulutettuja. Näiden yhdistysten naisia yhdistää ajatus naisten aseman parantamisesta ja yleisesti naisten välisen solidaarisuuden vahvistaminen. Ajatukset tasa-arvon edistämiseen voivat kuitenkin lähteä hyvinkin erilaisista lähtökohdista, kuten poliittisista aatteista tai uskonnosta. (Pyykkönen 2008, 113.) 4 TOTEUTUKSEN TAUSTA 4.1 Toiminnallinen projektityö Toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto määrälliselle ja laadulliselle opinnäytetyölle. Toiminnallisessa opinnäytetyössä ei tällöin välttämättä käytetä tutkimuksellisia menetelmiä, kuten aineiston keräämistä vaan pikemminkin keskitytään jonkin konkreettisen tuotteen aikaansaamiseen. (Vilkka &

27 Airaksinen 2003, 9, 51, 56.) Tässä opinnäytetyössä lopullisena tuotoksena on mallinnos yhteistyöstä maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa. Tämä opinnäytetyö on toteutettu projektimaisesti mikä sopiikin työelämälähtöiseen opinnäytetyöhön. Projektia voi kuvailla tavoitteelliseksi ja tietyn aikaa kestäväksi prosessiksi. Opinnäytetyöraportti muodostuu työprosessin kirjallisesta kuvailusta eli niin sanotusta kielellistämisestä. Projekti alkaa taustan ja lähtötilanteen selvityksestä, mikä tässä opinnäytetyössä käy ilmi johdannosta. Projekti on sidottu kontekstiinsa eli tämä opinnäytetyö keskittyy vain ennalta määriteltyyn kohderyhmään. Rajaus on sovittu yhdessä toimeksiantajan Turun Tyttöjen Talon kanssa. Kohderyhmänä toimii somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajaperheet. Tämä projekti on vaiheistettu prosessikuvaukseksi, jota hahmottaa tutkimuskysymykset. (Vilkka & Airaksinen 2003, 47 49, 65.) Ensin tulee saada yhteys kohderyhmään eli maahanmuuttajaperheisiin. Sen jälkeen on tarkoitus informoida Tyttöjen Talosta niille maahanmuuttajaperheille, joihin kuuluu 12 28-vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia. Prosessin viimeinen vaihe on saada kiinnostuneet maahanmuuttajaperheet tutustumiskäynnille Tyttöjen Talolle. On tärkeää kertoa konkreettisesti miten käytännön toteutus on viety eteenpäin (Vilkka & Airaksinen 2003, 55). Tässä opinnäytetyössä toteutunut prosessi kuvaillaan kappaleessa 5. 4.2 Toimintasuunnitelma On tärkeää kirjata toimintasuunnitelma ennen toiminnan toteuttamista, jotta voidaan tarkastella toiminnan onnistumista jälkikäteen. Sen avulla voidaan verrata toteutunutta suunnitelmaa ja miettiä mitä on muuttunut ja miksi. Toiminnan ensimmäinen askel on löytää maahanmuuttajayhdistyksiä, joiden kautta saadaan yhteys perheisiin, joilla on mahdollisesti Turun Tyttöjen Talon kohderyhmän ikäisiä tyttöjä. Yhdistykset valitaan käsiteltävien kulttuuriryhmien mukaan. Yhteydenotto on tarkoitus tehdä puhelimitse tai sähköpostitse riippuen siitä millaisia yhteistietoja yhdistyksistä on.

28 Yhteydenoton jälkeen seuraava askel on sopia yhdistysten kanssa ajankohta tapaamiselle, jossa olisi läsnä maahanmuuttajaperheitä. Näissä tapaamisissa tavoitteena on lyhyesti esitellä Turun Tyttöjen Taloa ja herättää kiinnostusta sen toimintaa kohtaan. Tavoitteena on siis saada maahanmuuttajaperheitä tutustumiskäynnille Talolle. Viimeistään tutustumiskäynnillä mukana olisi Turun Tyttöjen Talon työntekijä, koska halutaan, että perheet tutustuvat myös vakituisiin Talon työntekijöihin. Tutustumiskäynnillä olisi tarkoitus siirtää vastuu opinnäytetyöntekijältä Turun Tyttöjen Talon työntekijälle. Paikalle voidaan myös järjestää tarvittaessa tulkki. Talolla asiointikieli on suomi ja maahanmuuttajatyttöjä rohkaistaan sen käyttämiseen. Tulkkipalveluita on tarkoitus tarjota perheenjäsenille, jotka eivät välttämättä hallitse suomen kieltä. 4.3 Haasteiden punnitseminen Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä tulee eteen samanlaisia haasteita kun kantaväestön kanssa työskennellessä, mutta myös tälle asiakasryhmälle ominaisia haasteita. Ennen toiminnan toteuttamista tässä opinnäytetyössä pitääkin ottaa huomioon ne haasteet, joita tavoitteet ja kohderyhmä voivat tuoda mukanaan. Suurimpia haasteita yhteydenoton kannalta on kieli. Tarkoituksena on käyttää suomea yhteistyössä maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Tulkin apuun turvaudutaan vasta tutustumiskäynnillä Turun Tyttöjen Talolla, kun läsnä on maahanmuuttajaperheitä. Tulkin varaaminen on aina ammattilaisen tehtävä (Räty 2002, 149), tässä tapauksessa Tyttöjen Talon. Yhdistysten yhteyshenkilön suomenkielen taidosta ei ole kuitenkaan varmuutta ja siihen tulee varautua siten, että asiat hyvin yksinkertaisesti. Yhteisen kielen osaaminen ei kuitenkaan ole ainut edellytys maahanmuuttajan onnistuneeseen kohtaamiseen (Räty 2002, 66). Kulttuurierot voivat myös muodostua haasteeksi. Tietyissä kulttuureissa etenkin tyttöihin suhtaudutaan hyvin suojelevasti ja voi olla vaikeaa voittaa maahanmuuttajavanhempien

29 luottamus. Se, että ymmärtää toisten kulttuurillisia lähtökohtia auttaa työn tekemisessä loukkaamatta kenenkään tunteita (Halinoja 1998, 132). Turun Tyttöjen Talon perusidean ja sen toiminnan tarpeellisuuden välittäminen vanhemmille voi olla vaikeaa jos toiminta on heidän kulttuuristen tapojen vastaista. Turun Tyttöjen Talon sijainti Turun keskustassa on haasteellinen, koska kulttuurisista tekijöistä johtuen maahanmuuttajavanhemmat saattavat vastustaa tyttäriensä oleskelua keskustassa ilman aikuista. Jotkut saattavat pelätä tyttäriensä maineen menettämistä, koska keskustassa oleilu saattaa vaikuttaa turhanpäiväiseltä (Isotalo 2006, 113). 5 Toteutus ja tulokset 5.1 Toiminnan toteutuksen vaiheet Toiminnan toteutus tapahtui vaiheittain tässä opinnäytetyössä. Teoksessa tutkimuksellinen kehittämistoiminta Rantanen ja Toikko kutsuvat tätä kyseistä kehittämisprosessia lineaariseksi työskentelytavaksi, jolla viitataan juuri työn vaiheittaiseen etenemiseen (Salonen 2011). Aluksi oli tärkeää saada muodostettua yhteys maahanmuuttajayhdistyksiin. Se mahdollisti kohderyhmän eli maahanmuuttajatyttöjen perheiden tavoittamisen. Onnistunutta yhteydenottoa seurasi tapaaminen maahanmuuttajayhdistysten jäsenten kanssa, jossa päästiin kertomaan Turun Tyttöjen Talon toiminnasta. Opinnäytetyöprojektin vaiheet esitellään kuviossa 4.

30 Turun maahanmuuttajayhdistysten kartoitus Yhteydenotto valittuihin maahanmuuttajayhdistyksiin Turun Tyttöjen Talon tuki Esite maahanmuuttajavanhemmille Yhteydenotot epäonnistuivat Yhteydenotot onnistuivat Alustavat tapaamiset Tiedotustilaisuus onnistui Tiedotustilaisuus epäonnistui Mallinnos Kuvio 4. Toiminnallisuuden kuvaaminen Alusta alkaen Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen työntekijä oli mukana suunnittelussa ja antoi tukea jokaisessa vaiheessa. Jatkossa, kun puhutaan Turun Tyttöjen Talon työntekijästä, tarkoitetaan juuri monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen työntekijää. Ennen yhteydenottoja opinnäytetyöntekijä suunnitteli ja teki toiminnan tueksi esitteen Turun Tyttöjen Talosta suomeksi (Liite 1) ja englanniksi (Liite 2). Esitteen kohderyhmä on maahanmuuttajavanhemmat, jotka tutustuvat ensimmäistä kertaa Talon toimintaan. Suomen lisäksi esite tehtiin englanniksi, koska pyrkimyksenä on taata mahdollisemman selkeä kuva siitä mikä Turun Tyttöjen Talo on. Lisäksi Talon työntekijöiden kokemuksesta, jotkut maahanmuuttajat puhuvat paremmin

31 englantia kuin suomea. Rahalliset resurssit eivät kuitenkaan riittäneet esitteen kääntämiseksi maahanmuuttajien omille kielille. Tavoitteena oli tehdä lyhytsanainen ja selkeä esite, koska huomattiin, että Tyttöjen Talon jo olemassa olevat esitteet eivät olleet sopivia kyseiseen tarkoitukseen. 5.2 Yhteyden luominen maahanmuuttajayhdistyksiin Yhteyden luominen vastaa tämän opinnäytetyön alussa asetettua ensimmäistä tutkimuskysymystä. Kurdi- ja somaliyhdistyksiin otettiin yhteyttä, mutta albaaniyhdistyksiin yhteydenotto päätettiin jättää pois tästä opinnäytetyöstä aikarajoituksen takia. Tästä sovittiin erikseen opinnäytetyöntekijän, toimeksiantajan ja Turun ammattikorkeakoulun ohjaajan kesken. Jatkossa viitataankin yhdistysten kohdalla juuri kurdi- ja somaliyhdistyksiin Opinnäytetyöntekijän aikaisempi työharjoittelukokemus maahanmuuttajien parissa auttoi ymmärtämään, että maahanmuuttajaverkostot koostuvat saman kulttuurin edustajista. Heillä on tiiviit yhteisöt, joiden edustajien kesken he viettävät vapaa-aikaansa. Yhteyden luominen maahanmuuttajayhteisöihin onnistui täten maahanmuuttajayhdistysten kautta. Yhdistyksistä tuli tärkeä kanava tyttöjen perheiden tavoittamisessa. Turun Tyttöjen Talolla ei ollut ennen tätä opinnäytetyötä pyritty samankaltaisiin yhteydenottoihin maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Heille oli siis tärkeää kartoittaa Turussa toimivia maahanmuuttajayhdistyksiä ja selvittää niiden yhteystietoja. Tavoite oli saada yhteyttä somali-, kurdi- ja albaaniyhdistyksiin, mutta samalla tuli kartoitettua myös muita Turussa toimivia yhdistyksiä. Tietoa yhdistyksistä löytyi Internetistä sekä maahanmuuttajien ja suomalaisten perustamalta yhdistykseltä nimeltä YHDESSÄ-yhdistys ry. Opinnäytetyössä esiin tulleet yhdistykset ovat kaikki rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhdistysten yhteystiedot olivat useimmiten sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteet eivät olleet yhdistysten omia osoitteita vaan jäsenten henkilökohtaisia osoitteita. Internet ei osoittautunut kovin hyödylliseksi, koska harvoilla yhdistyksillä oli Internet-sivusto. Jos sivusto löytyi, se ei välttämättä

32 ollut suomeksi vaan yhdistyksen jäsenten omalla kielellä. Puhelinnumeroita yhdistyksiin sai pyydettäessä yhdistysten kanssa työskenteleviltä ihmisiltä, joita ei tässä mainita nimeltä. He työskentelivät maahanmuuttajien parissa erilaisissa tehtävissä. Rekisteröityjä maahanmuuttajayhdistyksiä ei löytynyt Turusta kaiken kaikkiaan kuin alle kaksikymmentä. Opinnäytetyöntekijä lähetti Turun Tyttöjen Talon sähköpostista kahdelle järjestölle sähköpostia. Sisältönä oli lyhyt teksti siitä mikä opinnäytetyön tavoite on sekä ehdotus tapaamisesta. Kolmelle yhdistyksen puheenjohtajalle opinnäytetyöntekijä soitti, mutta näistä vain kahteen sai lopulta yhteyden. Sähköpostiviesteihin kukaan ei lopulta vastannut eikä kyseisten yhdistysten yhteystiedoissa ollut puhelinnumeroa, johon olisi voinut soittaa. 5.3 Informointi maahanmuuttajaperheille Turun Tyttöjen Talosta informointi maahanmuuttajaperheille vastaa tämän opinnäytetyön toista tutkimuskysymystä. Informointimahdollisuudet syntyivät yhteistyöstä maahanmuuttajayhdistysten puheenjohtajien kanssa. Yhdistykset, joiden edustajat oli mahdollista saada kiinni puhelimitse, edustivat kahta valituista kulttuuriryhmistä, somaleja ja kurdeja. Kurdiyhdistyksen puheenjohtajan kanssa sovittiin tapaaminen tiloissa, joita yhdistys käyttää kokoontuessaan. Somaliyhdistyksen puheenjohtajan opinnäytetyöntekijä tapasi monikulttuurisuustapahtumassa, joka järjestettiin Turun keskustassa ulkotiloissa. Kurdiyhdistyksen puheenjohtajan kanssa keskusteltiin opinnäytetyön teemasta reilun tunnin verran, jonka lopuksi sovittiin, että maahanmuuttajaperheitä ja - tyttöjä voisi tavoittaa hyvin tulevassa kurdijuhlassa. Juhla järjestettiin kurdiyhdistyksen käyttämissä tiloissa muutama viikko puheenjohtajan tapaamisen jälkeen. Opinnäytetyöntekijä osallistui tähän tapahtumaan Turun Tyttöjen Talon työntekijän kanssa. Tapahtumassa oli ensin kokouksenomainen tilaisuus yhdistyksen jäsenten omalla kielellä. Tämän jälkeen alkoi vapaamuotoisempi osuus, johon liittyi tanssia ja seurustelua.

33 Jo kokouksen aikana oli mahdollista keskustella Turun Tyttöjen Talon kohdeikäryhmään kuuluvien tyttöjen kanssa siitä mikä Turun Tyttöjen Talo on ja mitä se heille tarjoaa. Myöhemmin, kun yhdistyksen puheenjohtaja vapautui velvollisuuksistaan, hän esitteli vierailijat toisille juhlassa olleille tytöille. Oli myös mahdollisuus tavata muita yhdistyksen toiminnassa mukana olevia aktiivijäseniä, joille informoitiin Tyttöjen Talosta. Kurditansseihin osallistuminen avasi monia keskustelukanavia maahanmuuttajien kanssa ja etenkin tyttöihin sai tällä tavoin paremmin yhteyden. Tytöt rohkaistuivat tällöin paremmin lähestymään ja oli mahdollista päästä monipuolisesti tekemisiin juhlaan osallistujien kesken. Tilaisuudessa onnistuttiin tavoittamaan kymmenisen tyttöä. Somaliyhdistyksen puheenjohtajan opinnäytetyöntekijä tapasi monikulttuurisuustapahtumassa, jossa oli läsnä monien eri kulttuurien edustajia. Tapahtuma oli avoin yleisölle ja se oli vapaamuotoinen. Ohjelmaan kuului muun muassa eri kulttuurien laulu- ja tanssiesityksiä sekä maistiaisia. Tapahtumassa ei ollut mahdollista päästä tapaamaan somalityttöjä tai heidän vanhempiaan. Puheenjohtajan kanssa keskustellessa alkoi sataa ja ulkoilmatilaisuus keskeytettiin. Keskusteluja sovittiin jatkaa puhelimitse. Somaliyhdistyksellä ei sillä hetkellä ollut omaa toimintaa, mutta puheenjohtajalla oli tietoa somalityttöjen ryhmästä, joka kokoontuu säännöllisesti. Tämä kävi ilmi puhelinkeskustelussa monikulttuurisuustapahtuman jälkeen. Yhdistyksen puheenjohtaja ehdotti myös, että ennen vanhempien tapaamista olisi hyvä kertoa Turun Tyttöjen Talon toiminnasta ensin tytöille. Tämän ehdotuksen myötä opinnäytetyöntekijä yritti tavata puheenjohtajan mainitsemaa tyttöjen ryhmää, joka oli liikuntapainotteinen. Koska hän ei ollut suoranaisesti tekemisissä ryhmän kanssa, hän ei tiennyt, että ryhmä oli vaihtanut tapaamispaikkaa tai -aikaa. Hän ei myöskään tiennyt ryhmänvetäjän tietoja, jotta häneen olisi voinut ottaa suoraan yhteyttä. Liikuntaryhmän tapaaminen kariutui siis puutteelliseen tietoon tapaamispaikoista tai -ajoista sekä yhteyshenkilöstä. Somaliyhdistyksen puheenjohtaja kuitenkin totesi olevansa halukas auttamaan Tyttöjen Taloa tulevaisuudessa samankaltaisissa projekteissa mahdollisuuksien mukaan.

34 5.4 Tutustumiskäynnit Alkuperäisestä toimintasuunnitelmasta poiketen tutustumiskäynti Turun Tyttöjen Talolle jäi toteuttamatta, koska projektiin varattu aika ei ollut siihen nähden realistinen. Toiminnan edetessä uudeksi päämääräksi tuli saada muodostettua yhteys maahanmuuttajavanhempiin ja -tyttöihin yhdistysten kautta. Tästä syystä lopulliseksi tavoitteeksi tai prosessin vaiheeksi tuli Tyttöjen Talosta tiedottaminen. Kurdi- ja somaliyhdistysten kanssa sovittiin, että toiminta yhdessä Turun Tyttöjen Talon kanssa jatkuu myös tämän opinnäytetyöprojektin jälkeen. Kaikki yhteystiedot, joita opinnäytetyöprosessin aikana kertyi, ovat nyt Turun Tyttöjen Talon henkilökunnalla. Tämä edesauttaa heitä ottamaan yhteyttä niihin maahanmuuttajayhdistyksiin, joita ei tätä opinnäytetyötä varten onnistuttu tavoittamaan. Näin ollen tutustumiskäyntejä on mahdollista toteuttaa jatkossa olemassa olevien resurssien puitteissa. 5.5 Tulokset Tässä opinnäytetyössä alkuperäinen toimintasuunnitelma muokkaantui toiminnan edetessä ja sen takia on nyt tarpeellista verrata alkuperäistä suunnitelmaa toteutuneeseen lopputulokseen. Alkuperäinen arvio toiminnalliseen osuuteen tarvittavasta ajasta oli aliarvioitu. Toiminnallinen osuus oli tarkoitus suorittaa työharjoittelun yhteydessä neljän viikon aikana, mutta tämä aika ei lopulta riittänyt kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen. Aikataulun haasteellisuuden takia sovittiin yhdessä ammattikorkeakoulun ohjaajan ja toimeksiantajan kanssa, että tässä opinnäytetyössä pääpaino olisi teoriassa. Toiminnallisuudesta päätettiin toteuttaa yhteydenottokokeiluja kahden kulttuuriryhmän yhdistysten edustajien kanssa. Tämän opinnäytetyön tarpeellisuus tuleekin ilmi siinä, että Turun Tyttöjen Talo saa uusia yhteistyökanavia monikulttuurisuustyöhön tulevaisuudessa. Alusta asti oli selvää, ettei opinnäytetyölle varatussa ajassa ole realistista saada maahanmuuttajatyttöjen käyntimäärää Turun Tyttöjen

35 Talolla kasvamaan. Opinnäytetyön tarkoitus muokkautui näin ollen pohjustamaan tulevaa monikulttuurista yhteistyötä ja selvittämään miten sitä tehdään onnistuneesti. Toiminnallisuuden edetessä toimeksiantajan kanssa keskusteltiin siitä mitä he tiesivät tai olivat kuulleet kokemuksista monikulttuurisesta työstä. Kun muiden monikulttuurista tyttötyötä tekevien kokemuksia käytiin läpi, ymmärrettiin, että maahanmuuttajakävijäkunnan vakauttaminen saattaa kestää jopa vuosia (Tapanainen 2010). Tästä syystä tämän opinnäytetyön luoma yhteys maahanmuuttajayhteisöön ymmärrettiin jo arvokkaaksi tulokseksi. Tärkeää oli selvittää maahanmuuttajayhdistysten yhteyshenkilöiden näkemyksiä siitä miten kyseessä olevan projektin tavoitteisiin voisi pyrkiä. Kirjallisuus maahanmuuttajaperheistä ja heidän kulttuureistaan antoi ymmärtää, että lähestyttäessä maahanmuuttajatyttöjä olisi tarpeellista ensin ottaa yhteyttä heidän vanhempiinsa. Tällaisen varovaisen ja kunnioittavan lähestymistavan toivottiin mahdollistavan sen, että vanhemmat suostuvat tulemaan tyttäriensä kanssa Turun Tyttöjen Talolle vierailulle. Kun maahanmuuttajayhdistysten edustajien kanssa asiasta keskusteltiin, he olivatkin sitä mieltä, että tällainen kiertelevä lähestymistapa on turhaa. He ymmärsivät, että vanhemmille olisi tarpeellista kertoa Turun Tyttöjen Talon toiminnasta, mutta tämän voisi tehdä vasta sen jälkeen kun tytöt itse kiinnostuisivat käymään Talolla eli mahdollisen ensivierailun jälkeen. Maahanmuuttajayhdistysten edustajat näkivät, että tyttöjen oma kiinnostus heidän omiin vapaa-ajanviettotapoihin oli keskeistä. Kulttuurierot olivat keskeisessä roolissa tässä opinnäytetyössä. Yllättävää oli kuitenkin huomata, miten vähän kulttuuriset seikat vaikuttivat maahanmuuttajayhdistysten edustajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Teoria painotti mahdollisia kulttuurieroja vahvasti ja yhdeksi tärkeäksi teemaksi nousi perheen isän päätösvallan kunnioittaminen. Voidaan todeta, että kulttuurierojen pieni rooli tämän opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa johtui siitä, ettei siinä päästy syventymään yhteistyöhön maahanmuuttajaperheiden kanssa vaan yhteydenotot tapahtuivat lähinnä yhdistysten edustajien kanssa. Kävi ilmi, että maahanmuuttajayhdistysten edustajat olivat jo vahvasti integroituneet

36 suomalaiseen yhteiskuntaan, joten kulttuurierot eivät nousseet esille yhteistyössä heidän kanssaan. Vaikka teoria auttaakin valmistautumaan maahanmuuttajaperheiden kanssa toimimiseen, on huomioitava yksilölliset erot ihmisten välillä. Teoria kulttuurieroista ja ylipäätään eri kulttuureista toivotaan olevan avuksi Turun Tyttöjen Talon jatkaessa yhteistyötä maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa. Onnistuneiksi lähestymistavoiksi muodostui puhelimitse ja kasvotusten tehdyt yhteydenotot. Ymmärrettiin, etteivät maahanmuuttajien yhdistykset ole ammatillisia vaan pohjautuvat maahanmuuttajien haluun ja sitoutumiseen ylläpitää toimintaa. Yksilöt toimivat yhdistyksissä omalla ajallaan. Yhdistyksillä ei esimerkiksi ole useinkaan omia yhteystietoja vaan ne ovat jonkun jäsenen henkilökohtaiset yhteystiedot. Yhteystietoja oli hyödyllistä kysellä yhdistysten kanssa jo yhteistyötä tekeviltä. Puhelimitse ja kasvotusten asioita ymmärrettiin selvästi paremmin. Sähköposti ei osoittautunut onnistuneeksi ensimmäisen yhteydenoton välineeksi, mutta myöhemmin se oli toimiva kanava tulevien tapaamisten sopimiseen ja muun tiedon vaihtoon. Opinnäytetyöntekijän maahanmuuttajavanhemmille suunnittelema suomenkielinen esite (Liite 1) oli erittäin tarpeellinen toiminnan tuki. Muut esitteet, joita Tyttöjen Talolla on suunnattuna tytöille, saattoivat antaa maahanmuuttajavanhemmille väärän kuvan siitä kenelle Talolla käynti on suunnattu. Kohdattiin esimerkiksi väärinkäsityksiä, että Tyttöjen Talon toiminta on suunnattu kaikenikäisille. Tätä varten juuri maahanmuuttajavanhemmille suunnattu esite oli tarpeellinen, joka oli rakennettu kohderyhmä huomioon ottaen. Esite oli hyödyllinen myös maahanmuuttajayhdistyksissä toimiville aikuisille, sillä he innostuivat sen johdosta levittämään tietoa Tyttöjen Talosta kohdeikäryhmän maahanmuuttajatytöille, joita he tuntevat. Esite ei aina ole toimivin muoto tiedottaa asioista, etenkin yhteisöissä, joissa suomen kielen taito voi olla huono. Yhteisesti todettiin, että eräät maahanmuuttajat käyttävät englantia tukikielenään asioidessaan Suomessa. Tästä seurasi, että opinnäytetyöntekijä teki maahanmuuttajavanhemmille suunnittelemasta suomenkielisestä esitteestä myös englanninkielisen version

37 (Liite 2). Se sai runsaasti huomiota ja se toimi suomenkielisen esitteen ohessa kielen ymmärtämisen apuna. Tämä oli tarpeellista, koska tarkoituksena ei ollut joutua tilanteeseen, jossa maahanmuuttajaperheiden lapsien pitäisi tulkata asiaa Tyttöjen Talosta vanhemmilleen. Teoriassa mainittiinkin, että lasten ei tulisi tulkata vanhemmilleen (Räty 2002, 149). Suomenkielisten ja englanninkielisten esitteiden kannustamina maahanmuuttajavanhemmat pystyivät tutustumaan heille ennen tuntemattomaan Turun Tyttöjen Taloon ja esittämään sen toiminnasta kysymyksiä. Tavoitetut maahanmuuttajatytöt tutkivat tämän esitteen lisäksi myös Talon yleisiä tytöille suunnattuja esitteitä. Kaikki oheismateriaali tuki toiminnasta kertomista, etenkin kielimuurin yllättäessä ja selvensi aikaisempia oletuksia Talon tarkoituksenmukaisuudesta. Maahanmuuttajat, joiden kanssa opinnäytetyöntekijä oli yhteydessä, olivat itse monissa maahanmuuttajaprojekteissa mukana ja siksi heillä oli kiinnostusta tähänkin opinnäytetyöhön. He antoivat hyviä ideoita ja aiheesta kiinnostuneelle paljon mietittävää, mutta tiukan aikataulun vuoksi olisi ollut tehokkaampaa pidättäytyä enemmän asiassa. Projektin edetessä nämä erot aikakäsityksessä tulivat ilmi ja niitä olisikin ollut hyvä ennakoida paremmin etukäteen. Olisi ollut tarpeellista selventää paremmin toiselle osapuolelle, mikä tapaamisten tai keskustelun tarkoitus oli. Tapaamisten epävirallinen luonne saattoi antaa käsityksen, ettei ollut niin tärkeää saavuttaa niitä tavoitteita, joista heille etukäteen tiedotettiin. Alitolppa-Niitamo (1993, 172 173) kiinnittääkin huomiota juuri aikakäsityseroihin ja siihen miten on osattava odottaa maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä kuluvan enemmän aikaa kuin kantasuomalaisten kanssa. Ensimmäisten tapaamisten jälkeen kävikin ilmi, että tapaamisille tarvittiin reilusti aikaa, sillä keskustelut saattoivat venyä ja kaikkia asialistalla olleita kohtia ei ehditty käydä läpi. 5.6 Mallinnos Opinnäytetyöprosessin pohjalta syntyi mallinnos (Liite 4), jossa yhteistyön aloittaminen maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa esitellään.

38 Mallinnos on pohja, jota Turun Tyttöjen Talon työntekijät voivat hyödyntää laajentaessaan yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa. Mallinnos on nelivaiheinen, josta viimeinen eli neljäs vaihe edustaa tutustumiskäyntejä Turun Tyttöjen Talolla. Sitä ei tässä opinnäytetyössä ehditty toteuttaa, joten mallinnoksen neljäs vaihe perustuu alkuperäiseen suunnitelmaan ja teoriaan. Mallinnoksen on tulevaisuudessa tarkoitus olla itsenäisesti toimiva apuväline, joka ohjaa maahanmuuttajayhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän syyn vuoksi mallinnoksen yhteyteen tehtiin käyttöohje (Liite 5). Se mahdollistaa mallinnoksen käytön myös ilman, että sen käyttäjä on tutustunut tähän opinnäytetyöhön. Ensimmäisessä vaiheessa tulee asettaa yhteistyölle tavoitteet ja tehdä teoreettista tutustumista valitun maahanmuuttajayhdistyksen kulttuuriin tai kulttuureihin. Tämä auttaa kohtaamaan kulttuurin edustajia ja selventää esimerkiksi sitä kuka tavanomaisesti on perheessä asioista päättävä henkilö. Tässä vaiheessa tulee myös tiedostaa oma kulttuuri ja se, miten se vaikuttaa omiin käsityksiin ja työskentelytapoihin. Jo tässä vaiheessa voi sopia työyhteisön kesken sopivia tutustumisajankohtia, sellaisia jolloin Turun Tyttöjen Talolla ei ole asiakkaita. Tässä vaiheessa on myös tarpeen selvittää valitun yhdistyksen yhteystiedot. Toisessa vaiheessa muodostetaan yhteys yhdistykseen. Tässä opinnäytetyössä paras yhteydenottotapa on ollut puhelinsoitto. Aluksi tulee kertoa, mistä asiasta on kyse ja selvittää yhteyshenkilölle, mitä tavoitteita yhteistyölle on asetettu ja millaista apua yhteyshenkilöltä toivotaan. Jos asia on hankalasti ymmärrettävissä puhelimitse, voi ehdottaa tapaamista. Kun yhdistys on osoittanut kiinnostusta yhteistyöhön, tulee tiedustella milloin ja missä olisi hyvä tavoittaa yhdistyksen perheellisiä jäseniä ja sopia näistä tapaamisista. Kolmas vaihe on itse maahanmuuttajaperheiden tapaaminen, joka voi onnistua monenlaisissa tilanteissa ja tapahtumissa. Yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, joiden yhteydessä he kokoontuvat. Todennäköistä on, että tapahtumat ajoittuvat vapaa-aikaan. Näissä tapahtumissa ei ole varmuutta siitä ketkä osallistuvat tai kuinka paljon heitä tulee olemaan. Keskusteltaessa

39 maahanmuuttajaperheen jäsenten kanssa tulee esitellä oma työnkuva ja - paikka sekä tehdä selväksi mikä on Turun Tyttöjen Talon kohdeikäryhmä ja tarkoitus. Tässä vaiheessa pääpiirteet riittävät ja tarkoituksena onkin herättää kiinnostusta tutustumiskäyntiä varten ja ylipäätään tiedustella jos perheisiin kuuluu 12 28-vuotiaita tyttöjä tai nuoria naisia. Tukena on hyvä käyttää erilaisia materiaaleja, tästä esimerkkinä Turun Tyttöjen Talon toiminnasta kertovat esitteet suomeksi (Liite 1) ja englanniksi (Liite 2). Jos kiinnostuneita on heti, voi heidän kanssaan sopia tutustumisajan Turun Tyttöjen Talolla, muuten voi osoittaa esitteissä olevat yhteystiedot, joita voi käyttää tutustumiskäynnin sopimiseen. Neljäs ja viimeinen vaihe on itse tutustumiskäynti Turun Tyttöjen Talolla. Ennen tutustumiskäyntiä tulee tiedustella onko tarvetta tulkin läsnäoloon. Mikäli on, tulee tulkki varata hyvissä ajoin. On myös varattava kaksinkertainen aika tutustumikäynnille tulkkauksen vuoksi. Muussakin tapauksessa on hyvä varata reilusti aikaa tutustumiskäyntiä varten. Lisäksi on hyödyllistä tiedustella, montako ihmistä tulee. Käynnin aikana tutustutaan itse tiloihin, niiden käyttötarkoituksiin ja mahdollisuuksien mukaan konkreettisesti siihen, mitä Talolla tehdään. Voidaan esitellä kävijöiden tekemiä töitä ja näyttää välineitä ja materiaaleja, joita Talolla on tarjota. Jos tutustujat ovat kiinnostuneita ja aika riittää, niin voidaan järjestää toiminnallinen hetki, jossa perhe pääsee kokeilemaan esimerkiksi korujen tekoa. Tutustumiskäynnillä tulee myös varata aikaa perheen kysymyksille ja kommenteille. Tutustumiskäyntiä on hyvä suunnitella yhden kieliryhmän kanssa kerrallaan, mikäli osallistujilla on tarve tulkkaukseen. Tulee myös miettiä, onko tarpeellista ottaa useampia perheitä Talolle tutustumaan samanaikaisesti. Pienryhmät saattavat kannustaa perheitä kyselemään ja ottamaan paremmin osaa tutustumiskäyntiin. Myös usean kulttuurin sekoittaminen tutustumiskäynnillä saattaa aiheuttaa jännitteitä. On hyvä selittää perheelle miksi tutustuminen järjestetään aikana, jolloin asiakkaita ei ole, ettei herää ihmettelyä. Tämähän johtuu siitä, että halutaan mahdollistaa perheen miespuolisten jäsenten tutustuminen Taloon, sillä normaalina aukioloaikana Talolle on miehiltä pääsy

40 kielletty. Tieto siitä, ettei Talolle päästetä miehiä asiakkaiden siellä ollessa saattaa herättää luottamusta maahanmuuttajavanhemmissa. 6 POHDINTA 6.1 Opinnäytetyön arviointi Opinnäytetyöprojektin ennalta määritelty aikataulu ei ollut toimiva alkuperäisen suunnitelman toteuttamiseksi. Toiminnallinen osuus olisi pitänyt aloittaa heti opinnäytetyön alkuvaiheessa, jotta olisi saatu toteutettua koko toiminnallisuus siinä mittakaavassa, kuten sitä ensin suunniteltiin. Nyt toiminnallisuus rajoittui vain yhteydenottoihin ja toiminnasta kertomiseen maahanmuuttajavanhemmille ja -tytöille. Oli vaikea alussa nähdä miten aikaa vievää yhteydenottojen tekeminen olisi ja miten kiireiset yhdistysten aikataulut olivat. Yhteydenottokokeilu hyvinkin alkuvaiheessa ennen itse toiminnallisen vaiheen aloittamista olisi ollut hyödyllinen ja auttanut aikataulun suunnittelemisessa. Olisi ollut myös hyödyllistä tehdä toiminnallista osuutta samaan aikaan teorian kanssa, jotta näitä kahta olisi voinut peilata ja teoriaa täten paremmin kehittää. Kulttuureita teoriassa käsiteltäessä olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon kolmen käsiteltävän kulttuurin suhde kantasuomalaiseen kulttuuriin. Oman kulttuuritaustan tiedostaminen verrattuna muihin kulttuureihin olisi auttanut paremmin varautumaan kulttuurieroihin sekä auttanut niiden käsittelyssä. Tästä hyvä esimerkki on aikakäsitysten eroavaisuudet, jotka toiminnallisessa vaiheessa kävivät ilmi. Maahanmuuttajien kanssa toimimisen suunnittelu perustui liikaa suomalaiseen aikakäsitykseen, koska maahanmuuttajakontaktit olisivat selvästi tarvinneet lisää aikaa asian sisäistämiseen sekä tapaamisten järjestämiseen. Pelkästään vieraiden kulttuurien käsittely ei ole riittävää vaan tarvitaan tiedostavaa suhtautumista omiin tapoihin, perinteisiin ja yleiseen maailmankatsomukseen.

41 6.2 Eettisyys Sosiaalialan työssä eettisyys on aina läsnä. Voidaan helposti kuvitella, että oikealta tuntuva toiminta on myös eettisesti oikein. Eettisyys ei kuitenkaan pohjaudu tunteisiin, koska se mahdollistaa väärille poluille ajautumisen. Sosiaalialan työssä tavoitteena on laajassa mittakaavassa lisätä ihmisten hyvinvointia. (Arki, arvot, elämä... 2005, 5-7.) Eettisyyttä on tässä opinnäytetyössä pyritty takaamaan kattavalla teoreettisella selvityksellä, joka auttaa opinnäytetyöntekijää ymmärtämään maahanmuuttajien elämänkatsomusta. Oli myös tärkeää ilmaista tämän opinnäytetyön yhteistyötahoille, että he voivat pysyä anonyymeinä niin halutessaan. Etiikka auttaa sosiaalialan ammattilaisia toimimaan ja suojelee palveluiden käyttäjiä väärinteoilta. Sosiaalialan ammattilaisen tulee edistää yhteistyötä, jotta asiakas saa parhainta mahdollista palvelua. Keskeisiä asioita sosiaalialan työssä ovat siis verkostuneisuus ja moniammatillisuus. Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä kolmas sektori on tärkeässä roolissa. (Arki, arvot, elämä 2005, 26 27.) Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja Turun Tyttöjen Talo edustaa juuri kolmatta sektoria. Opinnäytetyössä onkin kyse edesauttaa maahanmuuttajatyttöjen hyvinvointia suomalaisessa yhteiskunnassa rinnakkain kantasuomalaisten tyttöjen kanssa. Sosiaalialan työn yhtenä eettisenä periaatteena on itsenäisyys ja elämänhallinta. Se käsittää ihmisten oikeuden omiin valintoihin ja itsensä toteuttamiseen, mutta ne eivät saa rikkoa toisen ihmisen oikeuksia. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen ovat tärkeitä periaatteita sosiaalialan työssä. (Mäkinen ym. 2009, 188.) Nämä periaatteet ovat läsnä myös tässä opinnäytetyössä. Pyrkimys oli tuoda ilmi yhdistyksille osallistumisen vapaaehtoisuus ja tarjota kaikille samanlaiset mahdollisuudet riippumatta heidän taustoistaan. Näin ollen pyrkimys tarjota maahanmuuttajille Turun Tyttöjen Talon palveluja on osa yhdenvertaista palvelujen tarjontaa.

42 6.3 Jatko- ja kehitysehdotukset Tämä opinnäytetyö antaa toimeksiantajalle pohjan jatkaa maahanmuuttajien kanssa tehtävää yhteistyötä, niin yhdistysten kuin maahanmuuttajaperheidenkin kanssa. Seuraavaksi Turun Tyttöjen Talon tulisi onnistumisten ja epäonnistumisten kautta löytää sopivia ja toimivia keinoja kyseiseen yhteistyöhön ja samalla tarjota maahanmuuttajatytöille turvallinen paikka viettää vapaa-aikaansa, tehdä koulutehtäviä, toimia kantasuomalaisten nuorten kanssa sekä tarvittaessa keskustella luotettavan aikuisen kanssa. Olisi hyödyllistä seurata Turussa toimivien maahanmuuttajayhdistysten toimintaa, jotta nähtäisiin löytyykö yhteistyömahdollisuuksia Turun Tyttöjen Talolle. Tähän auttavat tässä opinnäytetyössä luodut kontaktit. Tätä yhteistyötä suunnitellessa on hyvä käyttää pohjana tämän opinnäytetyön teoriakatsausta. Turussa toimii myös eri kulttuurien yhdistyksiä, ei ainoastaan somali-, kurdi- tai albaaniyhdistyksiä, joiden yhteystietoja on tämän opinnäytetyöprosessin alkuvaiheissa selvitetty ja jo toimitettu toimeksiantajalle. Näihin yhdistyksiin olisi hyvä ottaa yhteyttä, jotta monikulttuurista yhteistyötä voidaan monipuolistaa ja täten mahdollistaa maahanmuuttajakävijäkunnan laajentuminen Turun Tyttöjen Talolla. Tätä varten olisi kuitenkin hyvä myös tehdä vastaavanlainen teoreettinen selvitys näistä uusista kulttuureista antamaan pohjatietoa Turun Tyttöjen Talon työntekijöille. On myös tärkeää kehittää toimintamalleja maahanmuuttajatyttöjen ja kantasuomalaisten tyttöjen integroimiseen. Tämä auttaa maahanmuuttajatyttöjä suomen kielen oppimisessa sekä tutustuttaa heitä kantasuomalaisten tyttöjen elämäntyyliin. Pitää myös ottaa huomioon, että tämä on mainio tilaisuus auttaa kummankin ryhmän tyttöjä oppimaan toisiltaan ja täten kehittämään kulttuurisia ja sosiaalisia taitoja. Tämän edellytyksenä on tietenkin, että on kyetty vakiinnuttamaan maahanmuuttajatyttöjen kävijäkunta Turun Tyttöjen Talolla.

43 7 LÄHTEET Akar, S. & Tiilikainen, M. 2009. Katsaus islamilaiseen maailmaan. Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Loimaa: Newprint Oy. Alitolppa-Niitamo, A. 1993. Kun kulttuurit kohtaavat. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset. Arki, arvot, elämä, etiikka. 2005. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Ammattieettinen lautakunta. Helsinki. Bruinessen, van, M. 1992. Kurdish society, ethnicity, nationalism and refugee problems. Teoksessa Kreyenbroek, P. G. & Sperl, S. (toim.) The Kurds: a contemporary overview. Lontoo: Routledge. Cantell, M. (toim.) 2000. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja. Jyväskylä: Gummeruksen Kirjapaino Oy. Eischer, H. & Tuppurainen, J. 2009. Tyttöjen Talo on kuin avoin koti. Helsinki: AKSIDENSSI Oy. Grieve, P. 2006. A brief guide to Islam. History, faith and politics: The complete introduction. Lontoo: Constable & Robinson Ltd. Habib, H. 2004. Monikulttuurinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa Linnossuo, O. (toim.) Sosiaalisen nuorisotyön toimintamalleja. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelut. Halinoja, R. 1998. Teoksessa Salo-Lee, L.; Malmberg, R. & Halinoja, R. Me ja muut. Kulttuurien välinen viestintä. Jyväskylä: Gummeruksen Kirjapaino Oy, 132 145. Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. Hofstede, G.; Hofstede, G. J. & Minkov, M. 2010. Cultures and Organizations. Software of the mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. 3. painos. Yhdysvallat: McGraw- Hill books. Isotalo, A. 2006. Somalitytöt ja seksuaalisuuden kulttuuriset merkitykset. Teoksessa Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Tampere: Tammer-Paino Oy. Joronen, T. 2008. Työmarkkinoiden monenlaiset maahanmuuttajanaiset. Haaste suomalaiselle sukupuolijärjestelmälle. Teoksessa Martikainen, T. & Tiilikainen M. (toim.) Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. 2. muuttumaton painos. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy. Kankkonen, T. 2008. Islam Euroopassa. Helsinki: Edita Prima Oy. Kurdistan. 1999. Helsinki: Oy Edita Ab. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493. MONIKA monikulttuurinen kanava. Sivustolla Maahanmuuttajat Kouluttajan tukiaineisto: Albaanit. Viitattu 28.10.2010. http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1943. MONIKA monikulttuurinen kanava. Sivustolla Maahanmuuttajat Kouluttajan tukiaineisto: Kurdit. Viitattu 8.10.2010. http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1944. Mäkelä, N. & Puhakainen-Mattila, R. 2008. Friidu. Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet. 3. painos. Somero: Sälekarin Kirjapaino Oy.

44 Mäkinen, P.; Raatikainen, E.; Rahikka, A. & Saarnio, T. 2009. Ammattina sosionomi. 1. painos. Helsinki: WSOYpro Oy. Nerweyi, F. 1991. Kurdit. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Perho, I. 1998. Islam Afrikassa ja Aasiassa. Teoksessa Palva, H. & Perho I. (toim.) Islamilainen kulttuuri. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Pyykkönen, M. 2008. Naiset maahanmuuttajien yhdistyksissä. Teoksessa Martikainen, T. & Tiilikainen, M. (toim.) Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. 2. muuttumaton painos. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy. Räisänen, J. & Lilja, H. 2004. Nicehearts Työtä tyttöjen ja naisten kasvun tukemiseksi. Teoksessa Linnossuo, O. (toim.) Sosiaalisen nuorisotyön toimintamalleja. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelut. Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Tammer-Paino Oy. Salonen, Kari. 3/2011. Opintomoniste. Turun ammattikorkeakoulu. Serbian presidentti: Emme koskaan tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Helsingin Sanomat 22.7.2010. Viitattu 28.10.2010.http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Serbian+presidentti+Emme+koskaan+tunnusta+K osovon+itsen%c3%a4isyytt%c3%a4/1135258744220. Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. Viitattu 31.8.2010. http://www.sondip.com Suomen Pakolaisapu. Viitattu 12.9.2010. http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa Säävälä, M. 2008. Sukupuoli etnisen itseymmärryksen keskiössä. Naiseus, avioliitto ja perhe Kosovon albaaninaisten puheessa. Teoksessa Martikainen, T. & Tiilikainen M. (toim.) Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. 2. muuttumaton painos. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy. Talib, M-T. & Lipponen, P. 2008. Kuka minä olen? Monikulttuuristen nuorten identiteettipuhetta. Turku: Pallosalama Oy. Tiilikainen, M. 1999. Islam, pakolaisuus ja somalikulttuuri. Teoksessa Sakaranaho, T. & Pesonen, H. (toim.) Muslimit Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino. Tiilikainen, M. 2003. Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Osuuskunta Vastapaino. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2010. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#kansalaisuus Turku Kulttuurit keskuudessamme -opas: Jugoslavia. Viitattu 28.10.2010. http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=13070. Turku Kulttuurit keskuudessamme -opas: Kurdit. Viitattu 8.10.2010. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=55400. Turku Kulttuurit keskuudessamme opas: Somalialaiset. Viitattu 2.2.2011. http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=13046&culture=fi-fi&contentlan=1. Turun Tyttöjen Talo. Viitattu 12.9.2010. http://www.mimmi.fi/yleista.html

45 Ulkoministeriö. Somalia: matkustustiedote 12.7.2010. Viitattu 8.10.2010. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=65718&nodeid=34484&contentlan=1&cultur e=fi-fi. Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. YHDESSÄ-yhdistys ry. Viitattu 31.8.2010. http://yhdessa.org/news.php

Liite 1 Esite maahanmuuttajavanhemmille suomeksi

Liite 2 Esite maahanmuuttajavanhemmille englanniksi

Liite 3 Tapaamismuistiot Päivämäärä Osallistujat (*) Missä Mitä Syksy 2009 Ilona Tapanainen (Turun Tyttöjen Talo työntekijä) Turun Tyttöjen Talo Neuvottelu ja sopiminen opinnäytetyön teosta Turun Tyttöjen Talolle 12.3.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo 15.4.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Opinnäytetyön aiheen tarkempi hahmottelu Käsiteltävien kulttuuriryhmien valinta 19.4.2010 Outi Linnossuo (Turun AMK, opettaja) Turun AMK, Ruiskadun toimipiste Esite maahanmuuttajavanhemm ille Statuspalaveri Rajaus 28.4.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Maahanmuuttajayhdistyste n kartoitus Yhdistysten yksityisyyden suojaaminen Työn tavoitteiden välittäminen yhdistysten yhteishenkilöille 3.5.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Syksyllä alkavan toiminnan suunnittelu Esitteen valmistuminen suomeksi ja englanniksi Talon tutustumisajankohtien valinta Yhdistyksien yhteydenottotilanteiden suunnittelu 10.5.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Esitteen läpikäynti Opettajan tapaamisen valmistelu

Liite 3 19.5.2010 Outi Linnossuo ja Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Teorian rajaus Opinnäytetyössä käytettävät käsitteet Työn ulkoasu Sensitiivisyys kirjoittaessa Eettisyyden pohdinta 20.5.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Opinnäytetyön nimi 6.9.2010 Outi Linnossuo ja Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Tekstin aikamuoto Yhteydenotto yhdistyksiin keskeisessä roolissa opinnäytetyössä Lupa yhdistyksen nimen käyttöön Prosessin kuvaaminen Päätös tietoperustan laajentamisesta 20.9.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Lista yhdistysten yhteystiedoista Tulevat tapaamiset yhdistysten kanssa Sähköpostitse tapahtuneet yhteydenotot todettiin huonoiksi Etiikka 15.10.2010 Ilona Tapanaisen Turun Tyttöjen Talo Haastattelu tietoa Talosta lähteeksi opinnäytetyöhön Päätös opinnäytetyön aikataulun pidentämisestä 17.12.2010 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo 22.3.2011 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Opinnäytetyön läpikäynti Opinnäytetyön läpikäynti ja aikataulu

Liite 3 25.3.2011 Laura Närvi (Turun AMK, opettaja) Turun AMK, Ruiskadun toimipiste Työn läpikäynti AMK:n ohjeiden perusteella Tuotoksen konkretisoinnin päätös Aikataulu 21.4.2011 Ilona Tapanainen Turun Tyttöjen Talo Kommentteja Turun Tyttöjen Talon johtajalta Heljä Pitkäseltä 2.5.2011 Ilona Tapanainen, Laura Närvi ja Kari Salonen (Turun AMK, yliopettaja) 2011 kevät Sosionomiopiskelij at ja Laura Närvi (*) Opinnäytetyöntekijän lisäksi Turun Tyttöjen Talo ja Turun AMK, Ruiskadun toimipiste Turun AMK, Ruiskadun toimipiste Keskustelu viimeisistä muutoksista Palautus toimeksiantajalle ja koululle Opinnäytetyön esitys

Liite 4 Mallinnos Yhteistyön aloitus maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 (Tutustumiskäynti) 1. Tavoitteiden asettaminen 2. Maahanmuuttajayhdistyksen valinta sekä tutustuminen sen edustamaan kulttuuriin (teoria) 3. Tutustumisajankohdista sopiminen Turun Tyttöjen Talolla aukioloaikojen ulkopuolella 4. Maahanmuuttajayhdistyksen yhteystietojen selvittäminen 5. Yhteydenotto maahanmuuttajayhdistykseen 6. Tavoitteista kertominen kyseiselle yhdistykselle 7. Selvitys milloin ja missä on mahdollista tavata kyseisen yhdistyksen jäseniä (maahanmuuttajaperheitä) 8. Maahanmuuttajaperheiden tapaaminen 9. Turun Tyttöjen Talosta kertominen lyhyesti 10. Esite maahanmuuttajavanhemmille 11. Sopiminen tutustumiskäynnistä Turun Tyttöjen Talolle TAI 12. Kertoa, että esitteessä olevien yhteistietojen avulla voi ottaa myöhemmin yhteyttä tutustumiskäynnin järjestämiseksi 13. Ennen tutustumiskäyntiä selvitettävä tulkin tarve ja osallistujien lukumäärä 14. Tutustumiskäyntiin tulee varata riittävästi aikaa 15. Turun Tyttöjen Talon työntekijä esittelee paikan ja kertoo samalla mihin tiloja käytetään (ryhmätila, tietokonenurkka, yksilötyöhuone ja työntekijöiden työhuoneet) 16. Kerrotaan tarkemmin Talon periaatteista ja työtavoista sekä annetaan aikaa kysymyksille 17. Kiinnostuksesta ja ajasta riippuen järjestetään vanhemmille konkreettinen esimerkki Talolla tehtävästä toiminnasta (esimerkiksi koruaskartelu)

Liite 5 Ohje mallinnoksen käyttöön Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 1. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi tietyn maahanmuuttajaryhmän tavoittaminen ja tutustuttaminen Turun Tyttöjen Taloon. Tässä kohdassa työntekijä voi pohtia myös hyötyjä Talon kanssa tehtävästä yhteistyöstä maahanmuuttajayhdistykselle. Mallinnos on pohja, jota voi myöhemmin muokata kokemusten kerääntyessä. 2. Kulttuureihin voi tutustua esimerkiksi kirjallisuuden kautta. Tärkeää on pohtia myös omaa suhtautumista kyseiseen kulttuuriin sekä omaa kulttuuria ja ilmentymiä. Tulee muistaa, että kulttuureihin tutustuminen ei takaa onnistunutta yhteistyön alkua tai perheiden kiinnostusta Talon toiminnasta. Perheet ovat olleet eripituisia aikoja Suomessa ja eri perheet toimivat erilaisin periaattein. 3. Tutustumiskäynti on järjestettävä Turun Tyttöjen Talon ollessa kiinni, jotta miespuoliset perheenjäsenet voivat myös osallistua. 4. Yhteystietoja voi saada selville maahanmuuttajayhdistysten parissa työskenteleviltä ihmisiltä, Internetistä, Turun kaupungilta jne. Samalla hyvä ottaa selvää onko yhdistys vielä toiminnassa. 5. Paras tapa yhteydenottoon on puhelinsoitto. Sähköposti on helposti ohitettavissa. Voi myös ehdottaa kasvotusten tapaamista. Tulee varautua sekä hyvään että huonoon suomen kielen taitoon. 6. Tulee tuoda ilmi, ettei osallistuminen ole pakollista, mutta että se voi olla hyödyllistä yhdistyksen jäsenille. Tulee tarkentaa, että kyseessä on yhteistyön aloitus ja selventää mikä Turun Tyttöjen Talo on. On hyvä kertoa mitä heiltä odotetaan ja mikä heidän roolinsa on. 7. Tarkoituksena on järjestää yhteistyössä maahanmuuttajayhdistyksen yhteyshenkilön kanssa aika ja paikka tavata maahanmuuttajaperheitä, jotta heille voidaan kertoa Talosta ja sen tavoitteista. 8. Tapaamiseen on hyvä valmistautua erinäköisin materiaalein. Mallinnoksen vaiheita voi joutua toistamaan kuten esimerkiksi

Liite 5 maahanmuuttajaperheiden tapaamisen. Voidaan tarvita parikin tapaamista ennen kuin tutustumiskäynti Tyttöjen Talolla saadaan sovittua. 9. Tulee suunnitella yksinkertainen tapa kertoa Talosta. 10. Mukaan on tärkeä ottaa esitteitä tytöille sekä vanhemmille. 11. Kiinnostuneille maahanmuuttajavanhemmille tulee ehdottaa mahdollisia aikoja tutustumiskäyntiin. 12. Jos tapaamisen aikana/jälkeen ei ole halukkaita tutustumiskäynnille niin tulee kertoa selvästi miten myöhemmin saa otettua yhteyttä tutustumiskäynnin sopimiseen tai muihin kysymyksiin liittyen. Vaihe 4 (Tutustumiskäynti) 13. Tutustumiskäynnille on hyvä ottaa yksi kieliryhmä kerrallaan siltä varalta, että on tulkin tarve. Jos tulkki on tutustumiskäynnillä läsnä, tulee huomioida kaksinkertainen ajantarve. 14. Tutustumiskäynnin aikatauluun tulee varata aikaa kysymyksille, Talon esittelykierrokselle ja mahdollisille lisäselvityksille tulkin kanssa tai ilman. 15. Olisi hyvä, että paikalla on muitakin työntekijöitä kuin vain tutustumiskäynnin vetäjä. Sitä kautta maahanmuuttajaperhe saa käsityksen, millaisten henkilöiden (työntekijöiden) kanssa perheen tyttäret tulevat toimimaan Talolla käydessään. 16. Tärkeitä asioita mainittavaksi ovat Talon periaatteet ja tavoitteet. Miksi Talolle kannattaa tulla? Miksi perhe voi luottaa Talon työntekijöiden ammattitaitoon? Miten maahanmuuttajatytöt ja - perhe voivat hyötyä Talolla käynnistä? Perheen tutustumiskäynnit eivät takaa tyttöjen käyntiä Talolla. Tärkeintä on että heillä on tietoa Talosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. 17. Maahanmuuttajaperhe saattaa tarvita konkreettisia esimerkkejä siitä mitä Talolla tehdään. Sen mahdollistaa muun muassa Talolla tehtyjen askartelujen näyttäminen tai ruokien tarjoaminen. Voidaan myös ehdottaa pientä toiminnallista hetkeä, jolloin maahanmuuttajaperhe pääsee esimerkiksi askartelemaan koruja.