TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS

Opinnäytetyö (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 2011 Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS toiminnan laajentaminen maahanmuuttajien keskuuteen

OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kevät 2011 45 + 8 Outi Linnossuo ja Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS TOIMINNAN LAAJENTAMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KESKUUTEEN Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti, jonka tuotoksena on mallinnos yhteistyön aloituksesta maahanmuuttajayhdistyksien ja -perheiden kanssa. Toimeksiantaja tälle opinnäytetyölle oli Turun Tyttöjen Talo, tarkemmin sanottuna sen monikulttuurinen tyttötyö - hanke. Turun Tyttöjen Talo toimii Turun keskustassa ja tarjoaa toimintaa 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Tyttöjen Talo hanke saa Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta. Opinnäytetyö voidaan katsoa rakentuvan kolmen tutkimuskysymyksen varaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys muodostuu yhteyden ottamisesta somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin. Toisena on Tyttöjen Talosta informointi maahanmuuttajaperheille, joilla on Talon kohderyhmän ikäisiä tyttöjä. Tyttöjen Talosta kiinnostuneiden perheiden saaminen tutustumiskäynnille Talolle on kolmas tutkimuskysymys. Kirjallisuuskatsaus tukee toiminnallista osuutta ja käsittelee somali-, kurdi- ja allbaanikulttuureita sekä maahanmuuttajien kohtaamisesta sosiaalialantyössä. Kulttuurit valittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa alettiin muodostaa maahanmuuttajayhdistysten kautta. Yhdessä maahanmuuttajayhdistyksien edustajien kanssa järjestettiin tapaamisia, joissa oli mahdollista tavata ja informoida maahanmuuttajaperheitä Turun Tyttöjen Talosta. Kiinnostuneille jaettiin esitteitä ja kerrottiin mahdollisuudesta tulla tutustumaan Talolle. Aikataulutus oli tässä projektissa haaste. Viimeinen tavoite, maahanmuuttajaperheiden tutustumiskäynti Tyttöjen Talolla, ei toteutunut juuri ajan niukkuuden vuoksi. Tutustumiskäynnit ovat kuitenkin osa mallinnosta, jonka tarkoitus on tulevaisuudessa toimia itsenäisenä apuvälineenä Turun Tyttöjen Talon jatkaessa yhteistyön laajentamista muiden maahanmuuttajayhdistysten pariin. ASIASANAT: Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys, somalit, kurdit, albaanit, tyttötyö

BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services Child, youth and family work Spring 2011 45 + 8 Outi Linnossuo and Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO AND MULTICULTURALISM EXPANDING ACTIVITIES AMONG IMMIGRANTS This is a functional bachelor s thesis of which the final product is a model for starting cooperation with immigrant associations and families. This thesis was commissioned by Turun Tyttöjen Talo and more specifically their multicultural project of supporting girls in the route to adulthood. Turun Tyttöjen Talo is located in the center of Turku and offers activities for girls and young women between the ages of 12 and 28. The project receives project finance from Finland s Slot Machine Association (RAY). The thesis can be seen to be constructed on three research questions. The first research question is based on contacting the Somali, Kurdish and Albanian immigrants. Second is how to inform them about Turun Tyttöjen Talo, especially the families with girls from 12 to 28 year-olds. The third research question is about getting families interested in visiting Turun Tyttöjen Talo for an excursion. The theoretical section supports the functional part of the thesis and it covers the Somali, Kurdish and Albanian cultures as well as meeting immigrants in the social work field. The cultures for the theoretical section were selected together with the representative from Turun Tyttöjen Talo. Cooperation with immigrant families started through contacting immigration associations. Meetings were arranged together with immigrant association representatives where it was possible to meet and inform immigrant families about Turun Tyttöjen Talo. For those interested brochures were give out and they were informed about the possibility of an excursion to Turun Tyttöjen Talo. Scheduling was a challenge in this project. The final aim of arranging an excursion to Turun Tyttöjen Talo did not materialize for the lack of time. Familiarizing excursions are however a part of the model which in the future is meant to work as a tool assisting Turun Tyttöjen Talo expand their cooperation with immigrant associations. KEYWORDS: Immigrants, multiculturalism, intercultural, Somalis, Kurdish, Albanians, girl youth work

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Johdatus aiheeseen 6 1.2 Tavoitteet ja rajaus 6 1.3 Turun Tyttöjen Talo 8 1.4 Toteutus 10 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA 12 2.1 Maahanmuuttajat Suomessa 12 2.2 Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri 13 2.3 Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri 16 2.4 Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri 17 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 20 3.1 Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen 20 3.2 Kulttuurit sosiaalityössä 21 3.3 Nuorten maahanmuuttajatyttöjen aseman huomiointi 24 3.4 Maahanmuuttajayhdistykset 25 4 TOTEUTUKSEN TAUSTA 26 4.1 Toiminnallinen projektityö 26 4.2 Toimintasuunnitelma 27 4.3 Haasteiden punnitseminen 28 5 TOTEUTUS JA TULOKSET 29 5.1 Toiminnan toteutuksen vaiheet 29 5.2 Yhteyden luominen maahanmuuttajayhdistyksiin 31 5.3 Informointi maahanmuuttajaperheille 32 5.4 Tutustumiskäynnit 34 5.5 Tulokset 34 5.6 Mallinnos 37 6 POHDINTA 40 6.1 Opinnäytetyön arviointi 40 6.2 Eettisyys 41 6.3 Jatko- ja kehitysehdotukset 42 7 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1. Esite maahanmuuttajavanhemmille suomeksi Liite 2. Esite maahanmuuttajavanhemmille englanniksi Liite 3. Tapaamismuistiot

Liite 4. Mallinnos - Yhteistyön aloitus maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa Liite 5. Ohje mallinnoksen käyttöön KUVIOT Kuvio 1. Tutkimuskysymykset 8 Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen 11 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) 13 Kuvio 4. Toiminnallisuuden kuvaaminen 30

6 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen Suomalaisessa katukuvassa maahanmuuttajat ovat yhä selkeämmin läsnä ja maahanmuuttajat ovat enenevässä määrin näkyvillä esimerkiksi uutisissa. Kantasuomalaiset ovat alkaneet herätä monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuteen. Tämä näkyy myös valtion laitoksissa kuten kouluissa, joissa on yhä useammin oppilaita, jotka edustavat eri kulttuureita ja uskontoja. Maahanmuuttajien lisääntyminen näkyy myös sosiaalityön kentällä ja siksi tarvitaan entistä laajempaa tietämystä maahanmuuttajien erilaisista kulttuuritaustoista. Maahanmuuttajat tuovat omat haasteensa sosiaalityöhön. Syitä maahanmuuttoon on useita, muun muassa työperäinen maahanmuutto eroaa suuresti pakolaisuudesta. On tärkeää, että sosiaalialan työntekijät ovat ajan tasalla ja pystyvät vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Suomeen tulevat maahanmuuttajat saattavat vierastaa suomalaista kulttuuria ja onkin kriittistä auttaa heitä ymmärtämään miten suomalainen yhteiskunta toimii ja pärjäämään osana sitä. Jotta tämä olisi mahdollista, pitää sosiaalialan ihmisten löytää innovatiivisia keinoja heidän sopeuttamisensa edistämiseen. 1.2 Tavoitteet ja rajaus Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tiedottaa maahanmuuttajatytöille ja heidän perheilleen turvallisesta paikasta, jossa viettää vapaa-aikaa kodin ulkopuolella. Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Turun Tyttöjen Talolle, joka tarjoaa avointa toimintaa, suljettuja ja avoimia ryhmiä sekä yksilötyötä 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille kulttuuritaustaan katsomatta. Tarkoituksena on laajentaa Turun Tyttöjen Talolla käyvää monikulttuurista kävijäkuntaa. Turun Tyttöjen Talo haluaa tukea niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen elämää ja arkea. Opinnäytetyön

7 pyrkimyksenä on saada maahanmuuttajaperheitä tutustumaan Turun Tyttöjen Taloon ja sitä kautta mahdollistaa perheiden tyttöjen vapaa-ajanvietto Talolla. Turun Tyttöjen Talolla on erillinen monikulttuurinen tyttötyö -hanke, jonka seurauksena Talolla käy maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Kyseisen hankeen edistämiseksi haluttiin laajentaa yhteistyökanavia. Koska maahanmuuttajayhdistyksiä ei ollut lähestytty, päädyttiin tässä opinnäytetyössä ottamaan yhteyttä Turun suurimpiin maahanmuuttajaryhmiin. Näitä ovat muun muassa Somaliasta, Iranista, Irakista ja Bosniasta tulleet pakolaiset. Yhteistyössä Turun Tyttöjen Talon työntekijöiden kanssa päädyimme rajaamaan opinnäytetyön kohderyhmän tiettyihin kulttuuriryhmiin, joita ovat somalit, kurdit ja albaanit. Opinnäytetyöhön kuuluu toiminnallinen osuus, joka koostuu yhteydenotoista maahanmuuttajayhdistyksiin sekä tutustumis- ja esittelykäynneistä. Yhdistysten kautta on tarkoitus saada yhteys maahanmuuttajaperheisiin ja saada heidät kiinnostumaan Turun Tyttöjen Talosta. Tämä jälkeen voidaan järjestää tulkattuja tutustumiskäyntejä Tyttöjen Talolla. Tarkoituksena on tutustuttaa perheet ja tytöt Taloon itsessään sekä Tyttöjen Talon järjestämään toimintaan. Toimintaa voi olla käyminen avoimissa illoissa tai erilaisissa ryhmissä sekä tarvittaessa yksilötyö työntekijän ja asiakkaan välillä. Tässä työssä ei käytetä laadullisia tai määrällisiä tutkimusmenetelmiä, sillä tämä on toiminnallinen opinnäytetyö. Tavoitteen selventämiseksi voidaan kuitenkin ajatella käytettävän kolmea tutkimuskysymystä, jotka esitellään kuviossa 1.

8 1. Miten somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin saadaan muodostettua yhteys? 2. Miten informoida Turun Tyttöjen Talosta maahanmuuttajaperheille, joilla on kohderyhmän ikäisiä tyttöjä? 3. Miten kiinnostuneet maahanmuuttajaperheet saadaan tutustumiskäynnille Turun Tyttöjen Talolle? Kuvio 1. Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset etenevät prosessimaisesti eli tutkimuskysymyksestä toiseen siirtyminen edellyttää aikaisempaan tutkimuskysymykseen vastaamista. Teoria tukee osaltaan tutkimuskysymyksiin vastaamista. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on mallinnos (Liite 4) yhteistyön aloittamisesta maahanmuuttajayhdistysten kanssa, jota Turun Tyttöjen Talo voi jatkossa hyödyntää itsenäisesti. Tämä mallinnos on vaiheittain etenevä työkalu, joka rakentuu tutkimuskysymysten mukaisesti. Se on tämän opinnäytetyön konkreettinen tuotos, jonka tarkoituksena on jatkossa tukea Turun Tyttöjen Talon työtä maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa. Mallinnosta tulee pystyä käyttämään erillisenä apuvälineenä eikä sen tule edellyttää tämän opinnäytetyön tuntemista. Sen takia mallinnoksen avuksi on tehty käyttöohjeet (Liite 5), jotka kuvaavat vaiheita konkreettisemmalla tasolla. 1.3 Turun Tyttöjen Talo Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Turun Tyttöjen Talo. Opinnäytetyöntekijä on ollut työharjoittelussa Turun Tyttöjen Talolla keväällä ja syksyllä 2010 ja näin päässyt tutustumaan Talon toimintaan monipuolisesti.

9 Tämä on antanut valmiudet kertoa Tyttöjen Talon toiminnasta opinnäytetyön kohderyhmälle. Turun Tyttöjen Talo on perustettu vuonna 2007, mutta Suomen tyttötyöllä on pidempiaikainen historia. Ilona Tapanaisen kanssa käydyssä keskustelussa 15.10.2010 käy ilmi, että Setlementtinuorten liiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishanke Upea Minä -projekti Helsingissä kehitti pohjaa Tyttöjen Talo -työlle jo 90-luvun lopulla. Tapanainen työskentelee Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen projektityöntekijänä. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin, kun huomattiin tarve tyttöjen omalle tilalle. Huomattiin, etteivät tytöt käy nuorisotaloilla kuten pojat ja myös, etteivät nuorisotalot täyttäneet tyttöjen tarpeita. (Tapanainen 2010.) Tyttöjen Talo ei ole pelkästään nuorisotalo vaan siellä tuetaan erityisesti tyttöjen kasvua omannäköisiksi ja voimaantuneiksi naisiksi tyttöyttä arvostavassa olohuonemaisessa tilassa. Kalliolan Nuoret ry on rekisteröinyt Tyttöjen Talon tuotemerkkinä ja Suomen kaikki Tyttöjen Talot ovat sitoutuneet tekemään sen mukaista nuorisotyötä. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö, ihmisen arvokas kohtaaminen, naiseutta arvostava ilmapiiri, moniammatillisuus sekä yhteisöllisyys ovat Tyttöjen Talo -konseptin tärkeimmät seikat. (Eischer & Tuppurainen 2009, 13 14.) Turun Tyttöjen Talo tarjoaa toimintaa 12 28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille Turun keskustassa toimivassa toimipisteessään. Turun seudun Tyttöjen Talo - sekä Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeita rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys projektirahoituksella. Vuoden 2009 syksyllä alkoi Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hanke. Turun seudun Tyttöjen Talo - hanke on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosiksi 2007 2008 ja 2009 2011. Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeella on rahoitus ajalle 2009 2011. Molempien hankkeiden taustaorganisaatio on Auralan kerhokeskus ry, joka on Setlementtinuorten liiton paikallisyhdistys. Turun Tyttöjen Talon toiminta on alkanut vuoden 2007 syksyllä. Suomessa on Tyttöjen Talo toimintaa myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. (Turun Tyttöjen Talo 2010.)

10 Tavoitteena Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeessa on tilan ja paikan tarjoamalla luoda monikulttuurisen taustan omaaville tytöille ja nuorille naisille turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Halutaan edistää vuoropuhelua eri kulttuureista tulleiden tyttöjen välillä ja tarjota valtaväestön tytöille mahdollisuus kohdata monikulttuurisuutta. Eri kulttuureista tulleille halutaan tarjota mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, mikä muun muassa tukee heidän pääsyään opiskelemaan ja työelämään. Monikulttuurisuustyö ei ole suunnattu pelkästään maahanmuuttajille vaan se on kaikille, valtaväestölle sekä toisista kulttuureista lähtöisin oleville, suunnattua erilaista toimintaa. Valtaväestön näkökulmasta Tyttöjen Talo tarjoaa paikan, jossa kohdata monikulttuurisuutta luontevasti arkisessa ympäristössä sekä kohdata kulttuureiden edustajia yksilöinä. Näin pyritään edistämään suvaitsevuutta sekä poistamaan ennakkoluuloja puolin ja toisin. (Tapanainen 2010.) Talo tarjoaa sellaista toimintaa, joka tukee tyttöjen ja nuorten naisten itsetuntoa ja aikuiseksi kasvua. Turun Tyttöjen Talo pyrkii käynnistämään ja kehittämään monikulttuurista tyttötyötä kunnallisten ja järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Tyttöjen Talon toimintamallit voivat ajan kuluessa levitä paikkoihin, joissa ei vielä tehdä monikulttuurisuustyötä. Tavoitteena on jatkaa Tyttöjen Talo - toimintaa myös vuoden 2011 jälkeen ja saada toiminta pysyväksi Turun seudulla. (Tapanainen 2010.) 1.4 Toteutus Tarve tähän opinnäytetyöhön heräsi sosionomiopiskelijoiden ja Turun Tyttöjen Talon yhteistyön myötä syksyllä 2009. Kuviossa 2 esitetään opinnäytetyön eteneminen pääpiirteittäin.

11 Tarve nousi Tukialus-projektista Sopimus harjoittelusta ja opinnäytetyön tekemisestä Tietoperustasta sopiminen toimeksiantajan kanssa Tietoperustan kirjoittaminen Toiminnan suunnittelu Toteutus ja sen kirjaaminen Pohdinta Viimeistely Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen Syksyllä 2009 Turun ammattikorkeakoulu toteutti Turun Tyttöjen Talon toimeksiannon. Toimeksiantoon kuului kehittää toiminnallisia ja kirjallisia palautteen keruumenetelmiä heidän asiakkailleen ja yhteistyötahoilleen. Projekti saatiin päätökseen onnistuneesti. Tämän niin sanotun tukialus-projektin myötä nousi keskustelua muista mahdollisista yhteistyöprojekteista Turun Tyttöjen Talon ja sosionomien (AMK) välillä. Opinnäytetyön aihe ja työharjoittelu Turun Tyttöjen Talolla syntyivät näiden tekijöiden innoittamana. Opinnäytetyöntekijän oma kiinnostus monikulttuurisuustyötä kohtaan ohjasi hänet Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen pariin, josta yhdessä Talon työntekijöiden kanssa hahmoteltiin sopiva opinnäytetyön aihe. Monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen parissa työskentelee yksi työntekijä, joka luontevasti ohjautui opinnäytetyöntekijän yhteyshenkilöksi. Ennen itse toimintaa on tärkeää luoda perustuntemus aiheesta. Tämä toteutuu kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa teoreettisesti tutustutaan kohderyhmän maahanmuuttajiin sekä heidän kohtaamiseen sosiaalialan työssä. Tämä tukee tutkimuskysymyksiin vastaamista toiminnan toteutuksen aikana sekä tuloksien

12 tarkastelua. (Hirsjärvi ym. 2009, 109 110.) Tässä opinnäytetyössä kappaleessa 2 käsitellään somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajia ja kappaleessa 3 maahanmuuttajien kohtaamista sosiaalialan työssä. Ajallisesti ensin rakentui juuri tietoperusta, jonka pohjalta toimintasuunnitelma syntyi. Toiminnan toteutuksen ja sen kirjaamisen jälkeen oli tärkeää vielä pohtia tuloksia tavoitteiden näkökulmasta sekä viimeistellä opinnäytetyön ulkoasu. 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA 2.1 Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttajiksi lasketaan kaikki, jotka muuttavat maahan pysyvästi eli pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja paluumuuttajat (Cantell 2000, 39). Vuonna 2008 Suomen kansalaisuuden sai 6 682 ulkomaalaistaustaista kun taas vuonna 2009 luku laski 3 413 ulkomaalaistaustaiseen. Eniten Suomessa asuu entisiä Venäjän kansalaisia, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Iranista saapuneet. (Tilastokeskus 2010.) Suomen kansalaisuuden vuosina 2007 2009 saaneet väestöryhmät esitellään kuviossa 3.

13 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) Kuviosta käy ilmi, että venäläisten jälkeen somalit ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Suomen somalit eivät ole homogeeninen ryhmä, mutta suurin osa on kotoisin Etelä-Somaliasta (Tiilikainen 2003, 53). Kurdit ovat oma kansa, jolla ei ole olemassa omaa valtiota. Suomen kurdit ovat lähtöisin Irakista, Iranista ja Turkista. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Albaanipakolaiset tulevat entisen Jugoslavian alueelta (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomessa maahanmuutto on vielä verrattain pientä, jos sitä verrataan muihin Euroopan maihin. Suomessa asui vuoden 2009 lopussa muita kuin Suomen pääkieliä äidinkielenään puhuvia 3,9 % koko väestöstä. (Suomen pakolaisapu 2010.) 2.2 Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri Somalia on maa, joka sijaitsee Afrikan itäosassa niin sanotussa Afrikan sarvessa. Somaleita asuu myös Somalian rajojen ulkopuolella muissa Afrikan maissa pakolaisina. (Tiilikainen 2003, 26.) Somalian sisällissota on jatkunut jo

14 toistakymmentä vuotta (Ulkoministeriö 2010). Vuonna 1991 maan pitkäaikainen yksinvaltias kenraali Mohammed Siyad Barre syöstiin vallasta, jonka seurauksena maassa alkoi tuhoisa sisällissota (Tiilikainen 2003, 26). Siitä lähtien jo reilusti yli miljoona somalia on paennut muihin Afrikan maihin sekä Afrikan ulkopuolelle (Human Development Report Somalia 2001, 58). Suomessa ei ollut osattu varautua somaleihin spontaaneina turvapaikanhakijoina 1990-luvun alussa. Somalipakolaiset kiinnittävät edelleen huomiota Suomessa, mikä voi johtua siitä, että somalit ovat Suomen suurin pakolaisryhmä, suurin afrikkalaistaustainen ryhmä sekä suurin yksittäinen muslimiryhmä. Ensin Suomeen tuli yksinäisiä miehiä, joita seurasivat naiset perheen yhdistämisten kautta. Suomessa monet somalit kokevat tulevansa syrjityiksi ja kaipaavat kotimaahansa. (Tiilikainen 2003, 51 52, 59.) Somaliaan islamin usko levisi 1000-luvun alussa kun arabipaimentolaiset saapuivat alueelle Egyptistä. Somalialaiset omaksuivat arabeilta uskonnon, mutta eivät muita kulttuurillisia piirteitä sillä arabit sulautuivat somalikulttuuriin. (Perho 1998, 229.) Melkein kaikki somalit edustavat sunnimuslimeja (Tiilikainen 1999, 65). Uskonnosta muodostuu usein erityisen tärkeä osa maahanmuuttajan elämää, sillä moskeijoissa käynti tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen elämän ylläpitämiseen. Imaamit toimivat opettajina lapsille sekä apuna perheen ongelmatilanteissa. (Kankkonen 2008, 119.) Grieve (2006) määrittelee imaamin muslimiyhteisön poliittiseksi ja uskonnolliseksi johtohahmoksi (Grieve 2006, 411). Suomessa olevien somalinaisten kesken on suuria koulutuksellisia ja muita eroja. Monet somalinaiset ovat kotiäitejä ja heillä on usein suuret perheet ja monta lasta. Tosin osa somalinaisista myös opiskelee ja työskentelee kodin ulkopuolella, kuten hoitoalalla, tulkkeina, maahanmuuttajaprojekteissa tai jopa itsenäisinä yrittäjinä. (Tiilikainen 2003, 53 54.) Suomeen tulleista somalinaisista harvoilla on kuitenkaan perustason tutkintoakaan. Niillä naisilla joilla on koulutustausta kotimaastaan, tarkoittaa monesti vain yleissivistävää koulua. (Joronen 2008, 299.)

15 Somalivanhemmat suhtautuvat lastensa vapaa-ajanviettoon eri tavoin Suomessa kuin Somaliassa. Somaliassa lapset nauttivat enemmän vapauksia, sillä vanhemmat pitivät ympäristöään turvallisena, mihin vaikutti aikuisten jaettu vastuu lapsista sekä yhteinen uskonto. Somalivanhemmat näkevät Suomen yhteiskunnassa monia vaaroja, joilla on negatiivinen vaikutus lapsiin. (Tiilikainen 2003, 179.) Somalivanhemmat haluavat jatkaa Somaliassa noudatettuja tapoja, joiden mukaan lapset ottavat jo varhaisessa iässä vastuuta kotitöistä. Suomalaisilta nuorilta saadut vaikutukset taas korostavat vapaa-ajanviettoa kodin ulkopuolella. Pakolaisena Suomessa asuminen tarkoittaa usein sitä, että Somaliassa totuttu suurilukuinen yhteisö ei ole läsnä auttamassa vanhempia nuorten kasvatuksessa. Se saa nuoret hakemaan kodin ulkopuolelta tukea ja neuvoja, jotka eivät aina noudata vanhempien uskonnollisia ja kulttuurillisia arvoja ja se voi siksi aiheuttaa ristiriitoja somalivanhempien ja heidän lastensa välille. (Tiilikainen & Robleh 1999, Tiilikainen 2003, 179 180 mukaan.) Somalit tarkkailevat toistensa liikkumisia kaupungilla ja etenkin nuorten tyttöjen maine saattaa perustua toisten somalien tulkinnoille siitä missä, milloin ja kenen kanssa he liikkuvat. Esimerkiksi Turussa, jossa somaleja on suhteellisen vähän, tunnistavat he helposti toisensa ja voivat raportoida vanhemmille heidän lastensa liikkumisista. Jotkut perustelevat tyttöjen ja naisten liikkumisen rajoittamista sillä, että uskonnollisen ja kulttuurisen perinteen mukaan tyttöjen ja naisten paikka on kotona tai kodin omaisissa tiloissa. Sitä vastoin pojat ja miehet viettävät suurimman osan ajastaan kodin ulkopuolella esimerkiksi kahviloissa. (Isotalo 2006, 113.) Tyttöjen ympärileikkaus eli sukupuolielinten silpominen on Somaliassa edelleen yleinen perinne, vaikka se on 1970-luvulta asti ollut maassa laitonta. Ympärileikkaus yhdistetään monesti Islamin uskontoon, mutta leikkausta toteutetaan myös juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa. Ympärileikkausta puoltavat kulttuurilliset näkemykset siitä, että ympärileikkaamaton nainen on epäpuhdas ja kyvytön säilyttämään neitsyytensä. Naisten tärkein tehtävä on päästä naimisiin taatakseen sosiaalisen ja taloudellisen toimeentulon ja ympärileikkaamaton nainen nähdään epäsopivana vaimoehdokkaana. Tämä

16 vaikeuttaa ympärileikkausperinteen katoamista, koska kukaan ei halua olla ensimmäinen erilainen. Suomessa ympärileikkaus luokitellaan rikokseksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Somalialaiset 2011.) 2.3 Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri Kurdit tulevat useista eri maista. Kurdit ovat asuneet vuosituhansia samalla alueella Lähi-idässä, jota vielä ensimmäiseen maailmansotaan asti kutsuttiin nimellä Kurdistan. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Lähi-idän aluetta jaettiin luonnonrikkauksien mukaan eikä siinä vaiheessa kurdien toive omasta itsenäisestä valtiosta päässyt toteutumaan. Kurdistanin suurimmat alueet ovat nyt Irakissa, Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Kurdivähemmistöjä löytyy myös Armeniasta ja Azerbaidzhanista. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kurdeilla on vahva ymmärrys omasta identiteetistään erillisinä persialaisista, turkkilaisista ja arabeista, jotka ovat niiden valtioiden kansalaisia, joiden alueilla kurdit asuvat. Kurdien yhtenäisyys on yllättävää. Kurdeja jakavat monet asiat, kuten uskonto ja kieli. (Bruinessen, van 1992, 34.) Kurdit ovat yleisimmin sunnimuslimeja (Bruinessen, van 1992, 35), mutta heistä löytyy myös shiiamuslimien, kristittyjen sekä baha i uskonnon edustajia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Jo sunnimuslimeilla on erilaisia suuntauksia, joita itseään puhdasuskoisina muslimeina pitävät eivät hyväksy. Tällaiset seikat saavat kurdien yhtenäisyyden näyttämään huteralta ulkopuolisten silmin. (Bruinessen, van 1992, 35 38.) Kurdi on yksi kieli, joka jakautuu neljään eri päämurteeseen. Myös neljä päämurretta pitää sisällään useita alamurteita. (Nerweyi, 57.) Kaikki murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä toisiaan (Bruinessen, van 1992, 35), koska usein murteita rikastuttavat alueen oma kieli, kuten esimerkiksi Irakissa arabia ja Iranissa persia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Kurdikulttuurin edustajia on vainottu jatkuvasti alueilla, joilla he asuvat. Kurdit ovat aina toivoneet itsenäistä kurdivaltiota, mutta virallisempia neuvotteluja asiasta on käyty vasta 1900-luvulla. Aika-ajoin kurdit ovat asein yrittäneet

17 edistää itsenäistymistään. Asiaa vaikeuttaa myös kurdikulttuurin edustajien asuminen useiden eri valtioiden alueilla. Suurin syy kurdien pakolaisuuteen on heihin pitkäaikaisesti kohdistunut vaino sekä ihmisoikeusloukkaukset. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Osa kurdien uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajista on joutunut jättämään kotejaan kokemansa uskonnollisen vainon takia, jota tapahtuu valtion tai sunnimuslimi-kurdien toimesta (Bruinessen, van 1992, 62). Islamin usko on kurdikulttuurin tunnetuimpia piirteitä. Kurdit ovat perinteisesti yhteisöllistä kansaa ja kurdiperheet koostuvat monista eri sukupolvista. Suurperheellisyys antaa heille taloudellista sekä sosiaalista turvaa. Naisten ja miesten väliset työnjaot ovat selkeitä. Naisten vastuulla ovat esimerkiksi kodista huolehtiminen sekä lasten kasvatus. Perinteen mukaan naiset eivät usein saa käydä koulua, mikä osaltaan lisää naisten lukutaidottomuutta miehiin verrattuna. Huivin käyttö kurdinaisten keskuudessa ei ole yleistä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kansallista identiteettiä aletaan helposti korostaa vasta ulkomaille muuton jälkeen, etenkin vähemmistökulttuureiden edustajien keskuudessa. Kulttuuri muodostuu tärkeämmäksi kurdien perinteisten asuinpaikkojen ulkopuolella, missä sitä myös kehitetään. Sen vuoksi alkuperäisten kulttuuripiirteiden määritteleminen voi olla vaikeaa. (Kurdistan 1999, 14 15.) 2.4 Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri Albaaneiksi kutsutut maahanmuuttajat tulevat Balkanin niemimaan alueelta. Alueella on värikäs historia maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Aluetta ovat hallinneet monet eri kansat, minkä vuoksi alueella on monia uskontoja ja kulttuureita, vaikka alueen asukkailla on yhteneväisyyksiäkin. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaaneja ymmärtääkseen tulee olla perillä heidän monivaiheisesta historiastaan. 900-luvulla Balkanin alueelle syntyi kolme eri kristillistä ryhmää; serbit, kroaatit ja sloveenit. Albaanit ovat aikaisemmin aluetta hallinneista illyrialaisista muodostunut yhteisö. Kun Turkki valloitti osan Balkanin alueesta vuonna 1389,

18 osa asukkaista kääntyä islamin uskoon. Vuonna 1918 syntyi Serbian, Kroatian ja Slovenian yhteinen kuningaskunta, joka vuonna 1929 nimettiin Jugoslaviaksi. Toisen maailmansodan aikana Jugoslavia oli Saksan miehittämä kunnes vuonna 1944 Josip Broz Tito vapautti alueen Saksan vallasta. Jugoslavia oli kovin hajanainen alue, mutta Titon onnistui saada maan taloudellinen kehitys nousuun. Tito kuoli vuonna 1980, jonka seurauksena Jugoslaviassa levisi yleinen levottomuus ja painuksissa olleet etniset ristiriidat tulivat taas esille. Vuonna 1991 Jugoslaviassa alkoi neljä vuotta kestänyt sota. Syynä oli eri alueiden halu itsenäistyä. Näitä alueita oli muun muassa Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina sekä Serbia ja Montenegro. Sodassa arvioitiin kuolleen tuhansia ja kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Suomeen muuttaneet albaanit ovat Serbian alueella asuvia Kosovon albaaneja, joita on serbien puolesta järjestelmällisesti syrjitty vuodesta 1989. Serbit kielsivät albaanikielen opetuksen kouluissa sekä albaanikielisten lehtien julkaisun. Albaanit vastasivat tähän asein. Vuonna 1999 tilanne muodostui sodaksi. 2000-luvun alusta kansainväliset rauhanturvaajat ovat pitäneet epävakaata rauhaa yllä. Aluksi Kosovo määriteltiin Serbiaan kuuluvaksi autonomiseksi maakunnaksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Vuoden 2008 helmikuussa Kosovo ilmoitti itsenäistyneensä Serbiasta yksipuolisesti, mutta Serbia pitää Kosovoa edelleen omana maakuntanaan (Serbian presidentti: Emme... 2010). Kun Jugoslavian alueen levottomuudet alkoivat, Suomeen alkoi saapua maahanmuuttajia, jotka olivat todistaneet alueen sodan kauheuksia. Vaikka alueelta Suomeen saapuneet maahanmuuttajat edustavat useita kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä, suurin osa on Kosovon albaaneja. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Tässä kappaleessa albaaneista puhuttaessa tarkoitetaankin juuri Kosovosta tulleita albaaneja. Useimmat albaanit ovat islaminuskoisia. Titon vallan aikainen kommunistinen suuntaus vaikutti uskonnon harjoittamiseen rajoittavasti. Silloin kiellettiin koraanikoulu sekä muu uskonnon opetus. Naisilta kiellettiin hunnun käyttö eikä

19 omaa islaminuskoista taustaa saanut tuoda julkisesti ilmi. Vaikka Titon kuoltua rajoitukset lievenivät, on näillä asioilla ollut pysyviä vaikutuksia alueen muslimeihin. Koska uskonnonopetusta ei järjestetty, muslimeille on jäänyt puutteellinen kuva omasta uskonnostaan. Islamin uskonnollisia tapoja tulkitaan monin eri tavoin ja jotkut eivät harjoita uskontoaan mitenkään. Uskontoa pidetään yksityisasiana. Jos sitä harjoitetaan, se tapahtuu perhepiirissä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaanien tapakulttuuriin vaikuttaa se ovatko he kotoisin maalta vai kaupungista, sillä niiden välillä on suuriakin eroja (Räty 2002, 105). Kaupungeissa naisten ja miesten tasa-arvoa kunnioitetaan ja se näkyy etenkin työnjaossa (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Maalla elämä on edelleen kovin vaikeaa (Räty 2002, 105). Siellä on paljon monilapsisia suurperheitä, jotka sisältävät useita sukupolvia. Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä kulttuurillisista piirteistä. Perhe on tärkeä ja isovanhemmista huolehditaan heidän vanhetessaan. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Maalta löytyy vielä paljon aikuisia, jotka ovat lukutaidottomia (Räty 2002, 105). Yleisesti albaaninaisilla on huono luku- ja kirjoitustaito eikä heillä ole monestikaan minkäänlaista koulutusta. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Albaanit 2010.) Albaanien kulttuuriin kuuluu fyysisen kontaktin ottaminen, kuten poskisuudelmat (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomalaisesta näkökulmasta albaanien uskonnollisuus on kovin maallistunutta. He tulevat alueelta, joka on eurooppalaisen kristinuskon ja Lähi-idän islaminuskon välimaastossa. Samankaltaisuudet eurooppalaisten kanssa ovat usein vain näennäisiä, sillä osa albaaneista on erittäin hartaita muslimeja. Jugoslavian alueelta tulleet maahanmuuttajat ovat saattaneet joutua julman sodankäynnin keskelle, missä esimerkiksi raiskaukset ovat olleet arkipäivää. Osa on mahdollisesti asunut keskitysleirillä ja nähnyt perheenjäsentensä kuolevan. Tällainen tausta vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja voi aiheuttaa ylitsepääsemättömiä katkeruuden tunteita. (Räty 2002, 104, 106.)

20 Albaaninaisten rooli asettuu monesti suomalaisen naisen roolin vastakohdaksi, vaikka myös samanlaisuuksia löytyy. Kun naiset joutuvat jättämään kotimaansa, perhe saattaa olla heille ainoa keino selvitä sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Albaaniperheen kodin ulkopuoliset asiat hoituvat monesti miesten kautta. Albaaninaiset voivat kuitenkin toimia hyvin aktiivisesti yhteiskunnallisissa asioissa. Naisten työssäkäynti on suotavaa, etenkin kaupunkilaistaustaisissa perheissä. Albaaniyhteisöissä naisten ja tyttöjen toiminnan rajoittaminen ei ole yleistä, paitsi naimattomien osalta ja silloinkin rajoitukset liittyvät suvun ulkopuolisten poikien kanssa vietettävään aikaan ja alkoholinkäyttöön. Monilapsisuus on korkeassa arvossa albaaninaisten keskuudessa. Miesten kerrotaan haluavan myös paljon lapsia, etenkin poikia. Maahanmuuton myötä albaaninaiset ovat huomanneet miten monilapsinen perhe vaikeuttaa suomen kielen oppimista ja työelämään pääsyä. Tämä aiheuttaa ristiriitaa aiemmin opittuun perhekeskeiseen malliin. Osa albaaninaisista onnistuu yhdistämään lasten kasvatuksen, koulutuksen ja työssäkäynnin. (Säävälä 2008, 76 79.) 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 3.1 Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa pakolaisten saapuminen Suomeen lisääntyi huomattavasti ja aiempi tapa tehdä yksittäisiä päätöksiä heidän sijoittamisekseen ei enää toiminut. Vuonna 1987 pakolaisia alettiin hajasijoittaa ja pääkaupunkiseudun jälkeen Turku oli ensimmäinen kunta, joka vastaanotti pakolaisia. Kolmessa vuodessa jo 40 kuntaa oli vastaanottanut pakolaisia. Suomi halusi näin välttää ulkomaalaisghettojen syntymisen, mikä oli maailmalla pakolaisten vuoksi tavanomaista. (Räty 2002, 133.) Alussa pyrkimyksenä oli saada pakolaiset nopeasti normaalipalveluiden pariin. Tämä yhdessä hajasijoittamisen kanssa johti maahanmuuttajien assimiloitumiseen eli samanlaistumiseen, eikä niinkään toivottuun integraatioon.