1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to 2.10.2014 klo 13.00 15.00 Paikka Ahdinkatu 16 (Sovatekin vertaistoimintakeskus asema 78 ) alakerrassa Osallistujat: Eero Pirttijärvi, Sovatek, työryhmän pj. Anu Pihl, K-S SOTE 2020 -hanke Anja Lasonen, Laukaan Kanavakoti Raili Haaki, Koske Minna Mård, K-S SOTE 2020 -hanke Päivi Koikkalainen, K-S SOTE 2020 -hanke Katri Kaisto, Työllisyyden kuntakokeilu Mia Friman, Työllisyyden kuntakokeilu Leena-Kaisa Härkönen, Työllisyyden kuntakokeilu Suvi Kaipainen, Työllisyyden kuntakokeilu Eija Hiekka, Koske Anja Lampinen, Työllisyyden kuntakokeilu Tuija Ketola, JAMK Tarja Lappi, K-S shp Mari Somppi, Muurame Ritva Peräaho, Vehkoon hoitokoti, Eine Vesander, Toivakan kunta Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö Sivi Talvensola, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja esittäytymiskierros Eero Pirttijärvi avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleeksi vertaistoimintakeskukseen. Käytiin esittäytymiskierros. 2. Talon isäntäväen puheenvuoro mitä tarkoittaa vertaistoimintakeskus asema 78? Eero Pirttijärvi kertoi keskuksen toiminnasta. Toiminta pyörii hankerahoituksella ensi vuoden loppuun. Ensi vuonna haetaan RAY:ltä kohdennettua toiminta-avustusta jatkoon. Jokainen Sovatekin korvaushoidossa kävijä on kohdattu (70 hlöä). Vakituisia kävijöitä on vähemmän, noin 10 20. Virallista
2 (5) kävijärekisteriä ei pidetä. Kävijät ovat saamassa otteen elämään ja osalle paikka on elämisen tuki ja turva. Päiväohjelmana erilaiset ryhmät, ruuanlaitto, keskustelut ym. Asema 78 on vastikään muuttanut Ahdinkadulle. Lokakuun lopulla pidetään avoimien ovien päivät 23.10. klo 8 13. Tervetuloa! 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen (11.3.2014) Käytiin edellisen kokouksen asiat lyhyesti läpi ja hyväksyttiin muistio. Nostettiin esiin muutama keskeinen asia muistiosta. Hoitokartat ovat saatavilla Keski-Suomen Sonette-yhteisöverkon etusivun vasemmanpuoleisessa päävalikossa. K-S shp:ssä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön koordinaattorin suunnitelmaa on viety keväästä eteenpäin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että taloustilanne ei anna periksi perustaa uusia virkoja. Asiaa mietitään perusterveydenhuollon yksikössä edelleen ja toimintaa tullaan jossain määrin koordinoimaan yksikön perustyönä. 4. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen käynnistysvaiheen kuulumiset ja yhteistä keskustelua integraatiosta, hankesuunnittelija Päivi Koikkalainen Keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityistason toimintojen integraatiosta tulevan palvelurakenteen mahdollisuuksista ja uhkista Evästetään keskisuomalaisen tuotantomallin kehittäjiä päihde- ja mielenterveystyön näkökulmista. Päivi Koikkalainen kertoi lyhyesti SOTE 2020 -hankkeesta yleisesti. Hanke jatkuu lokakuun 2016 loppuun. Hankkeen kotisivut ovat osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/sote2020 Hankkeessa on meneillään nykytilan kartoitus ja 6.10. pidetään hankkeen aloitusseminaari ja keskustelun käynnistystilaisuus Peurungassa, johon on tulossa lähes 500 henkilöä. Koikkalainen alusti lyhyesti myös ehdotetun sote-järjestämislain tuomista uudistuksista. Hankkeen avulla suunnitellaan ja valmistellaan Keski-Suomen yhteistä tuotantomallia ja siihen liittyviä keskeisiä prosesseja. Tärkeintä on muodostaa asiakkaan kannalta eheä palvelujen kokonaisuus. Tässä on huo-
3 (5) mioitava myös muut kunnan palvelut (koulu, päiväkoti, liikenne, liikunta ), sekä järjestöjen, yksityisten jne. tuottajien palvelut. Uusi järjestämislaki tullee voimaan 2017 vuoden alussa. Viimeistään toukokuussa 2015 kutsutaan koolle sote-aluetta valmisteleva kokoonpano. Helmikuuhun 2016 mennessä suurten sote-palvelujen tuottajien tulee ilmoittautua. Nämä suuret tuottajat neuvottelevat pienten tuottajien kanssa. Kriittiset kohdat ovat lähipalvelujen määrittely ja minkä tyyppistä palvelua alueella tarvitaan. Hankkeen kautta voi välittää ajatuksia eteenpäin tuotantoorganisaation valmisteluun. Käytiin vilkasta keskustelua aiheesta. Todettiin, että suunnitteluvaiheessa on tärkeää tuoda esiin päihde- ja mielenterveystyön pulmakohtia. Ihmisille tärkeintä on, että he saavat palveluja. Lähtökohtana tulee olla asiakkaan palvelutarve, mutta työntekijän kannalta prosessit ovat tärkeitä. Uusi sosiaalihuoltolaki lähtee nimenomaan asiakkaan tarpeista: asiakas saa mitä tarvitsee, mutta ei myöskään mitään turhaa. Palvelujen tasalaatuisuus on tärkeää: yhtä laadukasta hoitoa eri puolilla aluetta samoilla kriteereillä. Tässä huoli nousee etenkin rahalla kilpailutuksen osalta, mutta myös palvelujen saatavuudesta. Lähipalvelujen tuottamisen luokittelu onkin hyvin tärkeässä roolissa. Pienten toimijoiden näkökulmasta pohdituttaa, voivatko pienet palveluntuottajat pärjätä suurentuvissa rakenteissa. Pohdittiin, mitä integraatio on päihdeasiakkaan ja -palvelujen kohdalla. Koska painopiste on lähipalveluissa ja peruspalveluissa, on mietittävä, minkälaista osaamista tarvitaan peruspalveluihin ja mitä taas erityispalveluihin. Integraatiossa tavoitellaan eri toimijoiden välisten raja-aitojen poistamista, jotta asiakas saisi entistä paremmin tarvitsemansa palvelun ja työntekijät voisivat toimia entistä helpommin toistensa kanssa. Tärkeää olisi, että mielenterveysja päihdetyö olisi samassa paikassa ja hoitoa annettaisiin ryhmätyönä. Esimerkiksi päihde- ja depressiohoitajien, psykologin ja sosiaalityöntekijän moni-ammatillisesta työskentelystä on saatu hyviä kokemuksia Huhtasuolta. On myös muistettava, että aina päihde- ja mielenterveysongelmat eivät liity yhteen, vaan osalla voi olla pelkästään päihdeongelma ja osalla mielenterveysongelma.
4 (5) Kohtaamisella on huomattava merkitys vaikuttavassa päihde- ja mielenterveyshoidossa. Tarvitaan sekä ryhmä- että yksilökuntoutusta ja -hoitoa. Lääkitysten täytyy tukea hoitoa. Yhteiset asiakastietojärjestelmät ovat oleellinen osa toimivaa integraatiota ja tiedonkulkua. Tätä valmistellaan shp:ssä. Tarvitaan myös tiedonkeruuta ja tilastointia ilmiöstä, joskin tilastoja voidaan tulkita eri tavoin. Onko oikea palveluntarve tiedossa? Aito asiakaslähtöisyys vaatii myös ammattilaisilta omien työskentelytapojen ja arvojensa tarkastelua ja muuttamista. Keskusteltiin myös päihde- ja mielenterveyspalvelujen päätöksenteosta Keski-Suomen eri alueilla. 5. Keskustellaan työryhmän jatkotyöskentelystä ja tavoista, joilla päihde- ja mielenterveystyön asiat tulevat huomioiduiksi palvelurakennetta uudistettaessa Työryhmä haluaa olla mukana palvelurakenneuudistuksessa. Asiaan palataan seuraavissa palavereissa. Jatkotyöskentelyn teemoina mm. erityis- ja lähipalvelujen määrittely mitä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja sotepalveluissa? asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, huomiointi ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen palveluissa 6. Muita asioita ja kuulumisia 27. 28.11. Ihmisiä päihdetyössä -seminaari järjestetään Jyväskylässä. Lisätiedot: http://www.tyynela.fi/60-ihmisio-poihdetyassoseminaari-27-28.11.2014 Erityisesti 3. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa -ikäihmisten seminaariosioon toivotaan lisää osallistujia. Mielenterveyden ensiapu -kouluttajakoulutus järjestetään maaliskuussa 2015 K-S shp:ssä. Kuntien kanssa halutaan miettiä, miten kouluttajia voidaan hyödyntää alueellisesti. Oppisopimuskoulutuksella voi kouluttautua vahvemmin tunnistamaan mielenterveystyössä.
5 (5) Aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön hoitoketjutyö on käynnistynyt shp:ssä Mielenterveystaloon kootaan Keski-Suomen mielenterveyspalveluja Hyvis-portaalissa kuntalainen voi pohtia palvelun tarvettaan ja ottaa yhteyttä ammattilaisiin MASA-työryhmä on miettinyt shp:ssä samoja asioita kuin tässä työryhmässä. Selvitellään, voidaanko näiden työryhmien työtä yhdistää. Maakunnallinen mielenterveys- ja päihdeohjaustyöryhmä (K-S shp:n hallinnon nimeämä). Leila Lindell pj., Tarja Lappi siht. Keväällä käsittelivät päihdepalvelujen kilpailutusta ja päätyneet odottamaan sote-ratkaisua. Osallistujia toivotaan jokaisesta kunnasta. Työryhmään voi tuoda kunnista, hankkeista ja muista työryhmistä asioita käsittelyyn ja tarpeen mukaan niitä voidaan viedä eteenpäin päätettäväksi. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta, paikka ja teemat To 5.2.2015 klo 13, paikka varmistuu myöhemmin. Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke kutsuu työryhmän seuraavan kokouksen koolle hankkeen teemojen ympärille. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00 Muistion kirjasi Sivi Talvensola