Rakennus- ja ympäristölautakunta 45 02.04.2014 Asfaltti-System Oy:n suihkupuhallustoimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen 3513/11.00.01/2014 Rymla 45 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Asfaltti-System Oy Kisällintie 9 45200 Kouvola Y-tunnus: 09240086 Yhteyshenkilö: Marko Lindgren, puh. (05) 745 5500, marko.lindgren@asfalttisystem.com LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee terästuotteiden pintakäsittelyä suih ku pu hal ta mal la ja maalaamalla. Laitos sijaitsee Kouvolan kaupungissa Tornionmäen kaupunginosassa, kiinteistöllä RN:o 286-6-61-13, osoitteessa Kisällintie 9. Laitos sijaitsee Tor nion mä en I-luokan pohjavesialueella. LUPAVELVOLLISUUS Laitos on ym pä ris tö lupavelvol li nen ympäristönsuojelulain 28 :n sekä ympä ris tön suo je lu ase tuk sen 1 :n 1 momentin kohtien 14 b ja 6 c ja 2 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee pysyvää, ulkona sijaitsevaa suih ku pu hal lus paik kaa ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävää toi min taa koskevan ympäristölupahakemuksen ym pä ris tön suo jelu ase tuk sen 7 :n 1 momentin kohtien 6 b ja 14 b perusteella. HAKEMUS Hakemuksen vireilletulo Ympäristölupahakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ym pä ris tön suo-
je lu yk sik köön 30.1.2014. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitus Laitos sijaitsee Kouvolan kaupungin omistamalla kiinteistöllä, jonka vuok raso pi mus on Ratapaja Oy:n nimissä. Kiinteistöllä olevat ra ken nuk set omistaa Ratapaja Oy, jolta Asfaltti-System Oy on vuokrannut ny kyi set toimitilansa. Lemminkäinen Oy:llä on vuokrasopimus Asfaltti-System Oy:n kanssa, jonka mukaisesti Lemminkäisen konepaja (koneiden valmistus ja huol to) toimii rakennuksen länsipäädyssä. Kiinteistöllä on aiemmin toiminut te räs ra ken tei den pin ta kä sit te ly toi min taa harjoittanut TR-Pinnoite Oy. Kouvolan-Valkealan kan san ter veys työn kun tayh ty mä on 29.10.2003 myöntänyt TR-Pinnoite Oy:n toi min nal le tois tai sek si voimassa olevan ympäristöluvan. Hakemus ym pä ris tö lu van tar kis ta mi sek si on tehtävä 30.11.2013 mennessä. Voimassa olevassa asemakaavassa laitos sijaitsee toimitilarakennusten kort te li alu eel la (KTY-2/pv). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia se kä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja va ras to ra ken nuk sia. Kaavamääräyksissä alue on merkitty tärkeäksi tai veden hankintaan so veltu vak si poh ja ve si alueeksi. Alueella ei saa harjoittaa sellaista toi min taa, joka voi aiheuttaa poh ja ve sien pilaantumista. Korttelialueella ei saa säi lyttää irrallaan tai va ras toi da nestemäisiä polttoaineita eikä muita poh ja vet tä likaavia ai nei ta. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen si sä ti loi hin tai maan päälle ve si tii vii seen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tu lee olla suurempi kuin va ras toi ta van öljyn enimmäismäärä. Teollisuuden las taus- ja pur ku alueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käy tet tä vät alueet on eristet tä vä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alu eel ta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava pohjavesialueen ul ko puo lel le tai ve si huol to laitok sen viemäriin. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Kohde sijaitsee Tornionmäen ykkösluokan pohjavesialueella, mutta poh jave den muodostumisalueen ulkopuolella. Kohteen eteläpuolella sijaitsee Kouvola Container Yard sekä Easmar Logis tics Oy:n logistiikkaterminaali. Lähimmät asuinalueet ovat noin 600 m etäisyydellä kiinteistön rajasta pohjoiseen, koilliseen ja lou naa seen. Kiinteistön piha-alueesta on asfaltoitu rakennuksen etupiha ja pai koi tus alueet. Muuten piha-alueen pinta on katettu murskeella, soralla ja hie kal la n. 1,5 metrin syvyyteen asti. Sen alla oleva luonnollinen maa on sa vea tai silttistä hiekkaa. Kiinteistöllä ei ole sadevesiviemäröintiä. As fal toi mat to mil la alueilla sadevedet imeytyvät maaperään ja asfaltoiduilta alueil ta hulevedet johdetaan avo-ojiin. Karttatarkastelun perusteella lä hin pintavesioja mukailee kiinteistön itärajaa, jota pitkin vedet kul keu tu vat pohjavesialueen ulkopuolelle valtatie VT5 viertä pitkin. Nykyiset poh ja ve den muodostumisolosuhteet eivät olennaisesti poikkea luon non ti lai sis ta
olosuhteista. Kiinteistöllä on tehty kaksi maaperätutkimusta mahdollisen pi laan tu nei suuden selvittämiseksi. Ensimmäinen tutkimus tehtiin v. 2005 Ki vi sam po Oy:n (omisti TR-Pinnoitteen Kisällintiellä n. 1,5 vuoden ajan) ti laa ma na. Pintamaassa havaittiin tuolloin neljässä tutkimuspisteessä SAMASE raja-ar vot ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja/tai kuparia. Sinkin raja-arvo ylit tyi myös puhallushiekan osalta. Tutkimuksissa todettiin tarve li sä tut ki muk siin ja maaperän kunnostustoimenpiteisiin. Vuonna 2013 Ramboll Finland Oy tutki Asfaltti-System Oy:n maa li va ras ton maaperää. Tutkimusten perusteella maapohjan pinnalla oleva kuo na-ai nes sisälsi ongelmajätteen raja-arvon ylittävän kro mi pi toi suu den. Lisäksi sinkkipitoisuus oli yli alemman ohjearvon. Pintakerroksen ala puo li ses sa hiekkamaassa haitta-aineita ei todettu. Maalivaraston maa pe rä kunnostetaan ennen maalivaraston lattian asfaltointia. Kai vet ta vat maat tullaan toimittamaan pilaantuneen maan vas taan ot to kes kuk seen. Tornionmäen pohjavesialueella on 3 Kouvolan Veden vedenottamoa: Viilan suo, Käyrälampi ja Valion vedenottamo. Viilansuon vedenottamo si jaitsee n. 1,4 km etäisyydellä hankealueesta luoteeseen, Käy rä lam men n. 1,8 km pohjoiseen ja Valion n. 600 m pohjoiseen. Kiinteistön lä hel lä ei ole yksityiskaivoja. Ympäristö on teollisuusaluetta, jossa on Kou vo lan veden vesijohtoverkosto. Pohjaveden virtaus on kiinteistöltä ete lään ja kaakkoon, jossa pohjavesi purkautuu kiinteistön itäpuolelta kul ke viin ojiin pintavedeksi. Kiinteistö sijaitsee valuma-alueen alaosassa hy vin lähellä pohjaveden purkautumisaluetta. Tornionmäen pohjavesialueelle on laadittu Käyrälammen vedenottamon poh ja ve den suojelusuunnitelma (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 17.2.2004), jonka mukaan hankealue rajautuu Valion vedenottamon ohjeel li sel le suoja-alueelle. Kymenlaakson pohjavesialueiden suo je lu suun nitel mia päivitetään parhaillaan, jolloin vedenottamoiden suo ja-aluei ta tarkennetaan. Toiminnan kuvaus Asfaltti-System Oy harjoittaa asfalttikoneiden ja erilaisten te räs tuot tei den valmistusta sekä niiden pintakäsittelyä hiekkapuhaltamalla ja maa laa mal la. Asfalttiaseman komponentit valmistetaan hitsaamalla levyistä ja erilaisista palkeista. Kokoonpanon jälkeen komponentit pin ta kä si tel lään. Yrityksen päätuotteita ovat kylmäsyöttölaitteet, elevaattorit, massaradat, hih na- ja ruuvikuljettimet sekä fillerisiilostot. Syöttölaitteiden val mis tus määrät vuositasolla ovat keskimäärin 3 kpl, elevaattoreiden 3 kpl, mas sa ra to jen 1 kpl, hihna- ja ruuvikuljettimien 6 kpl ja fillerisiilostojen 2 kpl. Ko ko nai suudes saan tuotannossa käsitellään terästä levynä ja erilaisina put ki palk kei na, lattarautoina ja kulmarautoina n. 500 000 kg vuodessa. Toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti arkisin klo 8-16 ympäri vuoden. Asfaltti-System Oy:ssä työskentelee 28 työntekijää.
Prosessikuvaus Kiinteistöllä suoritetaan koneiden hiekkapuhallusta, joka tapahtuu ul ko na asfaltoidulla pinnalla tuotantorakennuksen yhteydessä olevassa ka tok sessa. Katoksen yksi seinä on täl lä hetkellä avoimena, mutta se tul laan sul kemaan pressulla vuoden 2014 kesällä. Puhallus suoritetaan si ten ettei hiekkapuhalluspöly pääse le viä mään ympäristöön. Pu hal luk ses sa ei käytetä luonnonhiekkaa, vaan ferrokromikuonasta valmistettua OK TO -eristettä, jota kuluu n. 320 t vuodessa, 1300 kg päivässä. Hiek ka pu hal luksen työtunnit olivat vuonna 2012 yhteensä 920 h. Hiekkapuhalluksen jälkeen pinnat ruiskumaalataan maalaamossa. Maa laamos sa on betonilattia ja se on rakennettu nykyaikaisten määräysten mukai sek si vuonna 2010. Maalaamo on luokiteltu ATEX 1-luokkaan rä jäh devaa ral lis ten tilojen mukaisesti. Maalauksessa käytetään pää asias sa uretaanimaalia, joka ohennetaan ksyleenipohjaisen liuottimen ase mas ta liuotinbensiiniä, butyyliasetaattia ja 2-metoksi-1-metyyliasetaattia si säl tä vällä ohentimella (Tikkurilan 1048). Maalin käyttömäärä on mak si mis saan 20 l/h ja 1058 h/a. Maalin kokonaiskulutus on n. 4110 l/a. Kemikaalit ja niiden varastointi Kiinteistöllä varastoidaan maalien ja liuottimien lisäksi öljyjä (polttoöljyä, die sel öl jyä ja voiteluöljyä). Taulukko 1. Kiinteistöllä käytettävien ja varastoitavien kemikaalien va rastoin ti mää rät ja -olosuhteet. Kemikaali Tuotenimi Max va ras tointi mää rä Maalit Temadur Temadur HB 500 l Temanyl Temaprime 20 Temal 40 60 l Teknozink sp80 Teknoheat 650 50 l Maalien ohen nin Voiteluöljy Thinner 1048 Teknosolv 9526 Teknosolv 9502 Puhdistettua voi te lu öl jyä läm- Varastointi Maapohjaisessa maali va ras tos sa 10-20 litran astioissa. Astioilla ei ole suoja-allasta. Maalivaraston lattia tul laan pinnoittamaan tii viil lä pinnoitteella ja va ras toi ta vil le maa leille rakentamaan suoja-al las viimeistään ke säl lä 2014. 100 l Ohentimet säilytetään maa laa mo ra ken nuksessa 200 l säiliöissä. Säi liöl lä on suo ja-allas (200 l). Maa laamos sa ei ole vie märöin tiä, lattia on be tonia. 5000 l 1 m 3 :n muoviset kontit, joissa ei ole suo-
mi tyk seen ja-al las ta. Voi te lu öl jylle tullaan hankkimaan lu kit ta va suo ja-al taal linen kontti vuoden 2014 aikana. Polttoöljy 3 m 3 Kaksoisvaipallinen öljy säi liö, ylitäytönestin, ei suoja-allasta. Diesel-öljy 10 m 3 Kaksoisvaipallinen öljy säi liö, ylitäytönestin, ei suoja-allasta. Veden käyttö, kulutus ja vesien johtaminen Kaikki alueella käytettävä vesi otetaan kunnallisesta verkostosta. Vuon na 2013 vedenkulutus oli 380 m 3. Erillistä sopimusta jätevesien johtamisesta ei vesilaitoksen kanssa ole, koska jätevesiä ei tule muualta kuin sosiaalitiloista. Maa laa mo ra ken nuk ses sa ja tuotantotiloissa ei ole lattiakaivoja eikä viemäröintiä. Ai noas taan sosiaalitilat on viemäröity ja tehtaalla syntyvät saniteettivedet joh de taan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Kiinteistöllä ei synny lait teis ton tai tuotantotilojen pesuvesiä. Energiantuotanto ja -kulutus Kiinteistön rakennusten lämmitysmuotona on pääasiassa maakaasu. Lemmin käi sel lä vuokralla olevien tilojen varalämmitysmuotona on öl jy läm mi tys. Lämmityksessä hyödynnetään Lanair -merkkisessä polt ti mos sa Asfaltti-System Oy:n ja Ratapaja Oy:n kaluston toiminnasta peräisin ole vaa käytettyä voiteluöljyä, joka suodatetaan ja sekoitetaan läm mi tys polt to öljyyn. Kiinteistöllä varastoidaan tätä tarkoitusta varten n. 5000 l käy tet tyä voiteluöljyä. Vuosittainen voiteluöljyn kulutus läm mi tys käy tös sä on n. 8 m 3. Kiinteistön taloussähkön kulutus vuonna 2012 oli 500 000 kwh. Liikennejärjestelyt Alueelle liikennöidään Tiilitieltä ja Kisällintieltä. Raskasta liikennettä suuntau tuu toiminta-alueelle n. 15 autoa/kk ja henkilöautoja 35 kpl/d. Toi minta-alu eel la olevat liikennealueet ovat piha-aluetta lukuun ot ta mat ta päällystämättömiä, mutta alueelle johtavat tiealueet ovat asfaltoituja. Alueel la liikennöitäessä noudatetaan varovaisuutta ja alhaisia ajo no peuk sia. Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Toimintaan liittyvät merkittävimmät ympäristöriskit ovat kemikaalien (maa lit ja maalien ohenteet) ja polttoaineiden vuotaminen ympäristöön. Yrityksellä on pelastussuunnitelma, jossa on esitetty tur val li suus ana lyy si mahdollisista vaaratilanteista ja niiden vaikutuksista. Mahdollisiksi vaa ra tilan teik si on tunnistettu tulipalo maalaamossa, konepajahallissa, toi mis tossa tai pakkaamossa sekä kemikaalivuoto. Pe las tus suun ni tel mas sa on
annettu ohjeistus vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä toi men pi teet normaaliolojen ja poikkeustilojen onnettomuuksia ja uh ka ti lan tei ta varten. Suunnitelmassa on myös esitetty henkilökunnan tur val li suus kou lu tus suunni tel ma. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella työs ken te le vät henkilöt perehdytetään toimintatapoihin ja ohjeistetaan mah dol lis ten häiriötilanteiden varalta. Öljysäiliöiden ja kemikaalien varastopaikoilla on imeytysainetta mah dol listen vuotojen varalle. Pintakäsittelyssä käytettävien orgaanisten liuottimien käyttöön liittyy pa loja räjähdysvaara, jonka vuoksi yritykselle on laadittu vuonna 2009 ATEX-lain sää dän nön mukainen räjähdyssuojausasiakirja. Asiakirjassa on määritelty räjähdysvaarallisten ilmaseosten muodostumisen riskit se kä niiden vähentäminen. Alueella on jonkin verran liikennettä, joten liikenneonnettomuudet ovat mah dol li sia. Onnettomuustilanteesta ei aiheudu ympäristölle mah dol lis ta polttoainevuotoa suurempaa vaaraa. Ajonopeudet ovat alueella al hai sia. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen Toiminnasta syntyvät jätteet Jätteiden lajittelussa, jäteastioiden tyhjennyksissä ja hoidossa nou da te taan Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Taulukko 2. Toiminnassa syntyvät jätteet. Jätelaji Syntypaikka Jätenumero Määrä v. Toimituspaikka 2012 Puhallushiekkluha-alu Hiekkapuhal- 320 t Varastoidaan pinen eel la en- toimittamista asian mu kai seen kä sit te lyyn. Vastaan ot to paik-ka var mis te taan puhal lus hie kan ana lyys tu los ten Energiajäte Sekajäte Toimistot, so si aa li ti lat, tuo tan to Toimistot, so si aa li ti lat, tuo tan to Toimistot ja tuo tan to Toimistot ja tuo tan to pe rus teel la. 191210 40 m 3 Kymenlaakson Jä te Oy 200301 50 m 3 Kymenlaakson Jä te Oy Paperijäte 200101 3 m 3 Kymenlaakson Jä te Oy Pahvi- ja karton 200101 20 m 3 Suomen Tar ve- ki jä te me tal li Oy Puujäte Tuotanto 170201 50 m 3 Suomen tar ve-
(pak kau salustat) me tal li Oy Metallijäte* Tuotanto 020110 30 t Suomen tar veme tal li Oy Vajaat maalija liuotinpurkit Tuotanto 080111 satunnais esti muuta mia Kuusakoski Loisteputket, akut ja pa ristot Huollot ja kor jauk set 200121 160605 * Mukaan lukien tyhjät maali- ja liuotinpurkit. kap pa lei ta vuosittain muu ta mia kap pa lei ta Suomen tar veme tal li Oy tai Ahl man nin- tien jä te ase ma Lisäksi tuotannossa syntyy voiteluöljyjätettä, joka hyödynnetään kiin teis tön lämmityksessä. Kiinteää öljyistä jätettä, joka on öljynimeytyspurua, syntyy arviolta 50 kg/a. Käytetyn hiekkapuhallushiekan laatu ja mahdollinen hyötykäyttökelpoisuus tullaan selvittämään tutkimuksin vuoden 2014 aikana. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Hiek ka pu hal lus pai kal la voi syntyä pölyn leviämisestä aiheutuvia pai kal li sia päästöjä maaperään. Suurin osa hiekkapuhalluksen pölystä las keu tuu puhalluspaikan välittömään läheisyyteen. Katoksen avoin sivu tul laan sulkemaan, mikä rajoittaa hiekkapuhalluksen pölypäästöjä ka tok sen ulkopuolelle. Häiriötilanteessa, kuten öljy- tai kemikaalivuotojen yhteydessä voi syn tyä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ehkäistään suo jaus ra ken teilla sekä pitämällä kemikaalien ja öljyjen varastointiin ja jakeluun liit ty vät rakenteet hyvässä kunnossa. Päästöt vesistöön Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Kiinteistöllä vain so siaa li ti lat on viemäröity eikä viemäriin johdeta tuotantotilojen vesiä tai mui ta kuin saniteettivesiä. Öljyjen ja kemikaalien varastomäärät ovat pieniä ja etäisyys lähimpään vesis töön riittävä, joten vesistöpäästöjä ei arvioida syntyvän vuo to ti lan tees sakaan. Melupäästöt Asfaltti-System Oy:n toiminnoista hiekkapuhallus aiheuttaa melua. Hiek kapu hal lus on kuitenkin lyhytaikaista toimintaa ja sitä tapahtuu vain ar ki sin klo 8-16 välisenä aikana. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 600 m etäisyydellä. Puhalluksesta aiheutuva melu on lähinnä työ suo je lul li nen asia eikä se arvioida aiheuttavan meluohjearvojen ylittymistä lä him mis sä
häiriintyvissä kohteissa. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Pintakäsittelytoiminnot muodostavat vain pienen osan Asfaltti-System Oy:n nykyisestä toiminnasta ja liuottimien vuotuiset käyttömäärät ovat al hai sia. Nykyisessä toiminnassa orgaanisia liuottimia sisältävien maa lien ja ohenteiden vuotuinen käyttömäärä on 5030 l eli noin 6,5 t/a, josta liuot timen osuus on noin 2,7 t/a. Asfaltti-System Oy:n vuotuinen liuottimien käyttömäärä alittaa Val tio neuvos ton asetuksen 435/2001 liitteen 1 taulukon 5a mukaisen kyn nys ta son liuottimien kulutukselle (5 t/a). Mikäli liuottimien kulutus ylittää ky sei sen kynnyksen, tulee toiminnanharjoittajan joko noudattaa mää ri tet ty jä poistokaasujen päästöraja-arvoja ja kokonaispäästöraja-arvoja tai si tou tua päästöjen vähentämisohjelmaan. Lisäksi maalaamon ilmanvaihto toimii siten, että maalaamotilasta pois tet tu ilma kiertää kiintoainetta (maalipölyä) poistavan suodattimen kaut ta takaisin maalaamoon. Toiminnasta aiheutuvat VOC -päästöt arvioidaan vähäisiksi. Hakijan arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Asfalttiasemien valmistukselle ei ole olemassa toimialakohtaista BAT -re ferens si do ku ment tia eikä Suomessa ole laadittu toimintaan liittyvää kan sal lista BAT -raporttia. Liuottimia käyttäville pienille ja keskisuurille pintakäsittelylaitoksille on julkais tu BAT -raportti. Julkaisussa Suomen ympäristö 23/2008 on ku vat tu suomalaisia pienten ja keskisuurten liuottimia käyttävien pin ta kä sit te ly laitos ten toimialalla käytössä olevia tekniikoita ja menetelmiä, niis tä syntyviä päästöjä ja keinoja päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Toiminnon pienimuotoisuus huomioon ottaen toiminnassa käytetään pa rasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnassa toteutetaan käytännössä usei ta toimialan BAT -dokumentissa mainituista toimenpiteistä. Me tal li pin to ja ei esikäsitellä liuottimilla ennen maalausta, vaan ne puh dis te taan hiekkapuhalluksella. Pintakäsittelyyn käytetyt tuotteet on valittu si ten, että niiden liuotinpitoisuus on mahdollisimman alhainen ja ha lo genoi tu jen liuottimien käytöstä on luovuttu kokonaan. Maalien ja liuottimien käyttömäärää pyritään toiminnassa optimoimaan ja useat näistä menetelmistä on mainittu toimialan BAT -dokumentissa. Maali jää mät sekoitetaan, jos ne ovat samaa tuotetta ja seos käytetään tois arvoi ses sa kohteessa esim. välimaalina. Maalattavan maalikalvon pak suus pyritään optimoimaan, jotta ei maalata turhan paksuja kalvoja. Ohi ruis kutuk sen määrää minimoidaan, maali ruiskutetaan pienimmällä mah dol li sel la paineella ja maalisuutin vaihdetaan tarpeeksi usein. Tu le vis sa laitehankinnoissa pyritään mahdollisimman tehokkaisiin ja maa lia/ohen ninta säästäviin laiteratkaisuihin. Maalatessa maalia läm mi te tään, mikä laskee maalin viskositeettiä ja puolestaan vähentää maalin ohen nus tar vet ta.
Kaksikomponenttimaaleja sekoitetaan vain tarvittava mää rä lyhyen käyttöajan takia. Tyhjien purkkien ja tynnyrien asian mu kai ses ta käsittelystä ja kierrättämisestä huolehditaan ja raaka-aineet han ki taan sopivan kokoisissa pakkauksissa. Lisäksi maalaajat kou lu te taan oikeiden ja huolellisten työskentelytapojen käyttämiseen. Hiekkapuhalluksen ympäristövaikutukset on huomioitu rajoittamalla pu hallus pö lyn leviämistä ympäristöön ja suorittamalla puhallus tilassa, jon ka lattia on pinnoitettu. Lisäksi käytössä oleva puhallusrae pölyää vä hem män kuin luonnonhiekka. Puhallusrakeiden käyttö myös vähentää tar vet ta luonnonraaka-aineiden kulutukselle. Ympäristönäkökohdat on myös huomioitu polttoaineiden, öljyjen ja ke mikaa lien varastoinnissa. Säiliöt ovat kaksoisvaippaisia tai ne on si joi tet tu tai tullaan sijoittamaan suoja-altaaseen. Syntyvät jätemäärät kirjataan ja jätteen syntymistä rajoitetaan mah dol lisuuk sien mukaan. Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Laitoksella seurataan ja pidetään kirjaa toiminta-ajasta, raaka-aineiden ja tuotteiden määristä, sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta, käy tet tä vis tä kemikaaleista, syntyvistä jätteistä ja niiden mahdollisesta hyö ty käy tös tä, käytettyjen liuottimien ja maalien määristä sekä niiden VOC -pi toi suuk sis ta, koneiden ja laitteiden tarkastuksista ja huolloista. Li säk si öljy- ja kemikaalisäiliöiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdollisiin puut tei siin säiliöiden kunnossa reagoidaan viipymättä. Hiekkapuhallukseen käytetyn OKTO-eristeen mahdolliset hait ta-ai ne pi toisuu det selvitetään laboratoriotutkimuksin vuonna 2014. Materiaalista tut kitaan raskasmetallien kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia. Tu los ten perusteella käytetty materiaali toimitetaan loppusijoitukseen asian mu kai sen luvan omaavaan paikkaan. Päästö- ja vaikutustarkkailu Toiminta-alue sijoittuu Tornionmäen pohjavesialueelle, mutta poh ja ve den virtaussuunta on pohjavesialueen ulkopuolelle, poispäin lähimmältä ve denot ta mol ta. Pohjaveden virtaussuunta ja toiminnan pie ni muo toi suus huomioiden hakija esittää ettei pohjaveden tarkkailu ole tar peel li nen. Nykyisen toiminnan VOC -päästöt arvioidaan vähäiseksi liuottimien al haisen kulutuksen perusteella. Mikäli maalien ja liuottimien käyt tö mää rät pysyvät nykyisellä tai alhaisemmalla tasolla, VOC -päästöjen tark kai lul le ei ole tarvetta. Raportointi Käyttötarkkailun tiedot koostetaan toimintavuotta koskevaan vuo si ra porttiin, joka toimitetaan Kouvolan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Hiek ka pu hal lus hie kan
tutkimustulokset toimitetaan vuosiyhteenvedon 2014 mu ka na. Täydennykset hakemukseen Hakija on 26.3.2014 ilmoittanut sähköpostitse että kiinteistöllä ei tule jatkossa olemaan hakemuksessa ilmoitettua diesel -tankkauspistettä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla 12.2. 14.3.2014 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sa no missa 12.2.2014. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuu lu tus ai kana nähtävillä Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ym pä ris tö pal ve lui den kansliassa. Naapureille on ilmoitettu nähtävilläolosta kirjallisesti. Tarkastus ja neuvottelu Toiminta on viimeksi tarkastettu 17.3.2014, jolloin myös neuvoteltiin ym päris tö lu paan liittyvistä asioista. Tarkastuksella ja neuvottelussa olivat läs nä Sanna Hyyryläinen Ratapaja Oy:stä, Marko Lindgren As falt ti-sys tem Oy:stä ja Jaana Martin Kouvolan kaupungilta. Tarkastuksella todettiin seuraavaa: -Kiinteistöllä aikaisemmin säilytetyt 5000 litraa jäteöljyä oli toimitettu pois asianmukaiseen käsittelyyn. -Käytettyä OKTO -eristettä varastoidaan tällä hetkellä pihassa maa poh jal la. -Käytetty hiekkapuhallushiekka on tähän asti toimitettu Eurajoen romu Oy:lle jatkokäsittelyyn. -Käytetyn OKTO -eristeen haitta-ainepitoisuudet ja -liukoisuudet olivat parhail laan analysoitavina. Tulokset toimitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisel le. -Maaleja ei oltu vielä sijoitettu suoja-altaaseen, vaan se tapahtuu maa li varas ton lattian pinnoituksen yhteydessä kesällä 2014. -Pienempi öljysäiliö on viety pois. Tilalle tulee lämmitysöljyä varten uusi kak sois vai pal li nen säiliö. -Dieselöljysäiliössä on lukitus. Dieseliä käytetään oman pyö rä kuor maa jan tankkaukseen, jonka hoitaa aina sama henkilö. Tankkauspaikalla on maapoh ja. Neuvottelussa keskusteltiin/sovittiin mm. seuraavista asioista: -Suurin osa pihassa olevista koneista on Lemminkäisen toimintaan liit ty viä. Toiminnanharjoittajan mukaan pihassa säilytettävät koneet eivät ai heu ta ympäristön pilaantumisen vaaraa, koska ne ovat tyhjiä (eivät si säl lä öljyä). Todettiin ettei koneiden säilytysalustaa ole näillä tiedoin tar vet ta pinnoittaa. Käytetyn OKTO -eristeen säilytyspaikka on kuitenkin syy tä pinnoittaa. -Toiminnanharjoittaja lupasi tehdä Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausun nos saan edellyttämän uuden ilmoituksen kemikaalien vähäisestä kä sitte lys tä. -Sovittiin, että toiminnanharjoittaja on Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk seen yhteydessä hyvissä ajoin ja tekee tarvittaessa ilmoituksen pi laan tu neen maaperän puhdistamisesta ennen kuin maaperän puh dis ta mi seen
ryhdytään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk sel ta, Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Kouvolan Vedeltä ja Kouvolan kau pungin maankäytön suunnittelusta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on on 21.2.2014 päivätyssä lau sun nossaan esittänyt mm. seuraavaa: Kemikaalit, polttoaineet ja ongelmajätteet tulee käsitellä ja varastoida kiinteis töl lä niin, ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa tai muu ta kaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lu kit ta vassa tilassa kemikaaleja läpäisemättömällä alustalla tai suo ja-al taas sa. Toiminnanharjoittajan tulee varata riittävä määrä imeytysainetta ja muita tarvittavia välineitä, jotta mahdolliset vuodot saadaan otettua he ti talteen ja haitalliset vaikutukset estettyä. Käytetty imeytysaine tulee toi mit taa asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn. Hiekkapuhallus on tehtävä riittävällä suojauksella niin, ettei hiek ka pu hal luspö lu pääse leviämään ympäristöön. Hiekkapuhallusalueella on ol ta va myös tiivis alusta, ettei pöly pääse laskeutumaan maaperään. Puh das ta ja käytettyä puhallushiekkaa on käsiteltävä ja varastoitava siten, ett ei siitä aiheudu pölyhaittaa naapurikiinteistölle. Käytetty hiek ka pu hal lus hiek ka on säilytettävä tiiviillä asfaltoidulla alustalla ja toimitettava sään nöl li ses ti asianmukaiseen käsittelyyn. Käsitelty hiekka tulee voida tar vit taes sa peittää siten, että estetään sade- ja sulamisvesien pääsy hiek kaan. Ongelmajätteet on säilytettävä ja varastoitava tiivispohjaisessa, ka te tus sa tilassa tiiviissä astioissa siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pi laan tu misen vaaraa. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden kä sit te ly lu van tai ympäristöluvan saaneeseen paikkaan tai laitokseen vä hin tään vuoden välein. Tuotannossa syntyvät muut jätteet on va ras toi ta va ja käsiteltävä jätelain ja kaupungin jätehuoltomääräysten mu kai ses ti niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta pö lyä mis tä, hajuhaittaa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai poh ja ve del le. Meluntorjunnasta on huolehdittava riittävästi niin, ettei toiminnasta ai heu tuva melu naapurikiinteistöjen piha-alueilla ylitä melun A-painotettua ek vi valent ti ta soa päivällä klo 7-22 LAeq 55 db. Mikäli melusta tulee jat kos sa naapurikiinteistöjen taholta valituksia, voi ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen harkinnan mukaan edellyttää melupäästöjen selvittämistä ja mah dol li sia meluntorjuntatoimia. Laitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ja sen pohjalta ra por toida vuosittain mm. hiekkapuhalluspäivien lukumääristä, tuo tan nois ta, käytetyistä kemikaaleista, syntyneistä jätejakeista, niiden määristä ja kä sitte lyis tä.
Kymenlaakson pelastuslaitos on todennut 28.2.2014 päivätyssä lau sunnos saan seuraavaa: Hakemuksessa esitetyt kemikaalimäärät poikkeavat pelastuslaitoksen kemi kaa li pää tök ses tä 03/2011. Päätöksen mukaisesti toiminnan olen nai ses ta muuttumisesta on tehtävä ilmoitus Kymenlaakson pe las tus lai tok sel le. Pelastuslaitoksella ei ole muuta huomautettavaa ym pä ris tö lu pa ha ke mukseen, kun hakemuksessa esitetyt toimenpiteet kemikaalien va ras toin nin osalta suoritetaan. Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu on todennut 20.2.2014 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueen asemakaava on hyväksytty 16.12.2004. Kaavamääräyksissä to detaan, että kortteli on tavaraliikenneterminaali- ja toimitilarakennusten kort teli aluet ta, jolle saa rakentaa tavaraliikenneterminaaleja, toi mis to ra ken nuk sia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja va ras to ra ken nuk sia. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka on toiminut alueella jo voi massa olevan asemakaavan hyväksymisen aikana. Ym pä ris tö lu pa ha ke mukses sa olevan ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella toi min ta ei aiheuta merkittäviä häiriöitä ympäristöön. Hakemuksessa esitetään myös toimenpiteitä, joilla vähennetään pohjaveden pilaantumiseen liit ty viä riskejä ja joita edellytetään voimassa olevan asemakaavan mää räyk sis sä. Edellä mainitun perusteella kaupunkisuunnittelulla ei ole huo mau tet ta vaa hakemuksesta. Kouvolan Veden 14.3.2014 päivätty lausunto: Kiinteistö on liittynyt Kouvolan Veden veteen ja viemäriin. Alueella ei ole Kou vo lan Veden hulevesiverkostoa. Kiinteistön hulevedet valuvat alu een ojien kautta alapuolisen logistiikkapihan hulevesiviemärin kautta Kot kan valtatien ali Honka-Palonojaan ja sieltä Kymijokeen. Kiinteistöllä vesi- ja viemäriverkkoon on hakemuksen mukaan liitetty vain saniteettitilat, joten erillistä teollisuussopimusta ei vaadita. Mikäli tuo tan to tilo ja aiotaan liittää vesihuoltoverkostoon, tulee tästä olla yh tey des sä Kouvolan Veteen. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella Kouvolan Veden hallinnoiman van han Valion vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Toiminnan suu rin riski on pohjavesien pilaantuminen vahinkotapauksissa. Kiinteistön maa pe rä on kuitenkin hieno hieta ja savi, joten pohjaveden muo dos tu mi nen on vähäistä. Kiinteistöjen ympäristöluvan mukainen val von ta vel voi te on riittävä Kouvolan Veden osalta. Kiinteistön va rau tu mis suun ni tel mas sa tulee kuitenkin asia ottaa huomioon ja Kouvolan Veden yh teys tie dot tulee olla varautumissuunnitelmassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus toimittaa vastine annettuihin lau sun toi hin.
Hakija on ilmoittanut ettei sillä ole lausunnoista huomautettavaa. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lupamääräykset Päästöt ympäristöön Haihtuvat orgaaniset yhdisteet 1. Ilmaan joutuvien orgaanisten yhdisteiden määrät on pidettävä mah dol li sim man pieninä. (YSL 4 ja 43 ) 2. Mikäli laitoksen vuotuinen liuottimien kulutus kasvaa niin, että se ylit tää 5 t/a, tulee toiminnassa noudattaa Valtioneuvoston ase tukses sa 435/2001 määritettyjä poistokaasujen päästöraja-arvoja tai si tou tua päästöjen vähentämisohjelmaan. Tällöin kyseessä on myös toiminnan olennainen muutos, jolloin tulee jättää hakemus ym pä ris tö lu van muuttamiseksi. (YSL 58 ) Pöly 3. Hiekkapuhallus on aina suoritettava sitä varten olevassa ka tokses sa. Hiekkapuhalluksen aikana katoksen kaikki seinät tulee olla sul jet tui na. Puhdasta ja käytettyä puhallushiekkaa on käsiteltävä ja varastoitava siten ettei siitä aiheudu pölyhaittaa naa pu ri kiin teistöil le. (YSL 4 ja 43 ) Päästöt maaperään ja pohjaveteen 4. Käytetty OKTO-eriste tulee säilyttää pinnoitetulla alustalla. Mahdol li set sade- tai sulamisvesistä aiheutuvat valumat maaperään tu lee estää tarvittaessa esim. peittämällä käytetty OKTO-eriste. Käy tet ty hiekkapuhallushiekka on toimitettava säännöllisesti asian mu kai seen käsittelyyn. (YSL 4, 7, 8 ja 43 ) 5. Maalivaraston pohja tulee pinnoittaa. Nykyisessä maapohjassa ole va pilaantunut maa-aines on poistettava ennen pinnoitusta. Tätä ennen toiminnanharjoittajan on tehtävä Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk seen ilmoitus pilaantuneen maaperän puh dis ta mi sesta ellei ELY-keskuksen kanssa muuta sovita. (YSL 5, 75 ja 78 ) Melu 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei tavanomaisissa käyt tö tilan teis sa saa asuinkiinteistöillä tai virkistysalueilla ylittää ulkona me lun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Mikäli melusta tulee valituksia, voi ympäristönsuojeluviranomainen harkinnan mukaan edellyttää melupäästöjen selvittämistä ja mahdollisia me luntor jun ta toi mia. (VNp 993/1992, YSL 55 )
Jätteet 7. Jäteöljyä ei saa käyttää polttoaineena Lanair -polttimossa. (JäteL 18, Vna 151/2013 3 ) 8. Laitoksen toiminnassa on noudatettava Kouvolan kaupungin alueel la voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (JäteL 91, Ky menlaak son ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset) 9. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä hän. Hyödyntämisekelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimi tet ta va asianmukaisesti hyödynnettäväksi ensisijaisesti ma te riaa li na ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa paikkaan, jon ka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä ky seisten jätteiden käsittely ja/tai vastaanotto on hyväksytty. Kaa to paikal le voidaan toimittaa vain ne jätteet, joita ei pystytä hyö dyn tämään. (JäteL 8, 13, 15, 29 ja 72, YSL 43 ) 10. Vaaralliset jätteet on säilytettävä siten, etteivät ne aiheuta ym päris tön pilaantumisen vaaraa. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa ei kä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jättee seen taikka muuhun aineeseen. Vaarallinen jäte on pakattava ja sisältö merkittävä pakkaukseen selkeästi sekä toimitettava vaaral lis ten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuo dessa. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. (JäteL 12, 13, 16-17 ja 121, jätehuoltomääräykset, Vna 179/2012) 11. Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä lukittavassa tilassa, ehjis sä tiiviisti suljetuissa, öljylle tarkoitetuissa astioissa, jotka tulee si joit taa tiivispohjaiselle reunakorokkeelliselle ja katetulle alustalle. (YSL 43, jätehuoltomääräykset) 12. Analyysitulokset käytetyn OKTO-eristeen haitta-ainepitoisuuksista ja liukoisuuksista sekä tieto jätteen asianmukaisesta toi mi tus paikas ta on toimitettava ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (JäteL 29, YSL 5 ja 43 ) Kemikaalien varastointi/ käsittely 13. Nestemäisten vaarallisten jätteiden ja muiden kemikaalien pääsy maa pe rään, pohjaveteen, viemäriin tai muualle ympäristöön on en nal ta ehkäistävä kaikissa tilanteissa. Saapuvat kemikaalit on vä lit tö mäs ti siirrettävä säilytettäväksi niille varattuihin tiloihin. Mahdol lis ten onnettomuuspaikkojen läheisyydessä on oltava riittävästi imey tys ai net ta ja -kalustoa. 14. Ulkona sijaitsevat kaksoisvaipalliset öljysäiliöt, joissa ei ole välitilan vuo don il mai su jär jes tel mää, tulee tarkastuttaa pätevällä toimijalla aina edellisessä tar kas tuk ses sa annetun kuntoluokituksen mukaisesti, kuitenkin vä hin tään 10 vuoden välein. Ensimmäisen kerran säiliöiden kunto on tar kas tet ta va 15 vuoden päästä niiden käyttöönotosta.
15. Mahdollisesti ulos sijoitettava polttoöljysäiliö tulee sijoittaa betonilaatalle tai muulle tiiviille alustalle, joka ulottuu myös säiliön täyttöpaikalle. Säiliön suojaksi tulee asentaa riittävän vahva törmäyskaide tai muu suojarakenne. Öljysäiliö tulee sijoittaa kohtaan, jossa ajoneuvojen ja liikuteltavien koneiden törmäysriski siihen on mahdollisimman vähäinen. Öljysäiliön tulee olla lukittava tai sijaita lukittavassa tilassa ja siinä on oltava lapon- ja yli täy tön estimet. 16. Maalit ja ohenteet on säilytettävä suoja-altaassa sisällä, vie mä röimät tö mäs sä tilassa ja tiiviillä alustalla. 17. Kiinteistöllä oleva polttonesteen jakelupiste tulee poistaa käytöstä 31.8.2014 mennessä; Tankkauspistooli on poistettava, öljysäiliö tyhjennettävä ja puhdistettava. Öljysäiliön tyhjennyksestä ja puhdistuksesta tulee säilyttää todistus, joka esitetään tarkastuksen yhteydessä valvovalle viranomaiselle. (YSL 4, 19 ja 43 ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 18. Jos maaperään, vesistöön, pohjaveteen tai viemäriin on päässyt ai net ta, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai haittaa ve si huol to lai tok sen toiminnalle, on siitä välittömästi ilmoitettava kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kouvolan Vedelle ja Kymen laak son pelastuslaitokselle. Edellä mainittujen tahojen ajan tasai set yhteystiedot on kirjattava pelastussuunnitelmaan. Myös muis ta vahingoista tai poikkeustilanteista, jotka saattavat ai heuttaa haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) Yleinen ympäristönsuojelu 19. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa laitoksen toimin nan ympäristönsuojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tark kailus ta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä val von ta viran omai siin. Ympäristövastaavan nimi ja yhteystiedot on il moi tetta va kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä sekä ener gia te hokkuu den parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyt töön ot toon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 4 ja 43, YSA 37 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 21. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa ympäristönsuojelun kannal ta merkityksellisistä asioista. Kirjanpitoa on säilytettävä vä hintään 6 vuotta. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta on toi mi-
tet ta va kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maa liskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seu raa vat asiat: -tuotantomäärät -hiekkapuhalluspäivien lukumäärä -maalien ja liuotinten käyttömäärät (kg/v) tuotteittain eriteltynä -mahdolliset onnettomuus- tai häiriötilanteet ja niitä seuranneet toi men pi teet -tiedot varastoiduista kemikaaleista ja niiden määristä -toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikat -mahdolliset tarkastuspöytäkirjat koskien esim. öljysäiliöiden kuntoa (YSL 43 ja 46, JäteL 118-120 ) Toiminnan muutos tai lopettaminen 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, keskeyttämisestä, lo petta mi ses ta tai muista toiminnassa tapahtuvista valvonnan kannalta oleel li sis ta muutoksista kuten luvanhaltijan vaihtumisesta, on viipy mät tä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tuk seen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ym pä ris tön suo je lu toi men pi teis tä. (YSL 43, 81 ja YSA 30 ) 23. Toiminnan loputtua toiminnanharjoittajan tulee selvittää mah dol linen maaperän ja tarvittaessa pohjaveden pilaantuminen. Jos pilaan tu mis ta on aiheutunut, tulee toiminnanharjoittajan puhdistaa maa pe rä ja pohjavesi sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveys hait taa tai ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Toi min ta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toi mi tetta va hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin jätelaissa sää detään. (YSL 43, 75 ja 78 ) Tarkastus 24. Määräyksissä 3-5, 12, 15 ja 17 edellytetyt toimenpiteet on suo ritet ta va 1.9.2014 mennessä, jonka jälkeen sovitaan tarkastuksen ajan koh ta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti to teu tet tu na toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 42 :ssä esi te tyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tek nii kan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ter vey del lis tä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolojen huo no ne mis ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol li suu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä koh tuu ton ta rasitusta naapurustolle.
Lupamääräysten perustelut Päästöt ympäristöön Lupamääräykset on annettu laitoksen aiheuttamien viihtyvyys ja ter veyshait to jen rajoittamiseksi. (Määräykset 1-3) Käytetty OKTO -eriste voi sisältää haitta-aineita, jotka saattavat olla ve teen liukenevia. Määräyksellä pyritään estämään haitta-aineiden kul keu tu mi nen maaperään tai pohjaveteen. (Määräys 4) Määräyksellä halutaan suojata maaperä pilaantumiselta jatkossa ja var mistaa ettei pinnoitteen alle jää pilaantuneita maa-aineksia. Ym pä ris tön suo jelu lain mukaan maaperän puhdistamiseen tai pilaantuneen maa pe rän aineksen poistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä il moi tus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Määräys 5) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohje ar vois ta (Määräys 6) Jätteet Hakemuksessa on ilmoitettu, että toiminnassa syntyvää jäteöljyä hyö dynne tään rakennuksen lämmittämisessä. Valtioneuvoston ase tuk ses sa jätteen poltosta todetaan, että polttoaineteholtaan enintään 5 me ga wa tin (5 MW) jätteenpolttolaitoksessa tai jätteen rin nak kais polt to lai tok ses sa ei saa polttaa öljyjätettä. (Määräys 7) Jätehuoltoa koskevat määräykset on katsottu tarpeellisiksi jätteistä mahdol li ses ti aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi se kä jätelain noudattamisen varmistamiseksi toiminnassa. Lisäksi on ha lut tu muistuttaa toiminnanharjoittajaa siitä, että alueella kulloinkin voi mas sa olevia jätehuoltomääräyksiä on noudatettava. (Määräykset 8-11) Hiekkapuhalluksessa on luonnonhiekan sijaan ryhdytty käyttämään OK TO -eristettä. Käytetyn OKTO -eristeen haitta-ainepitoisuuksista ja nii den liukoisuuksista ei ole toistaiseksi tietoa eikä tästä johtuen myös kään soveltuvista toimituspaikasta. Määräys on tarpeen ympäristön pi laan tu misen ehkäisemiseksi. (Määräys 12) Kemikaalien varastointi ja käsittely Kemikaalien asianmukainen varastointi estää niiden joutumisen poh ja veteen ja maaperään. Varastointi on suunniteltava niin, että kemikaalit saadaan kerättyä talteen myös mahdollisissa vuoto- ja on net to muus ti lan teis sa. Rakenteelliset suojaukset ovat erityisen tärkeitä poh ja ve si alueil la. (Määräykset 13-16) Määräys on tarpeen, koska säiliöllä ei ole erillistä suoja-allasta, josta vuo to pystyttäisiin havaitsemaan ennen sen joutumista maaperään. (Mää räys 14) Mikäli täytön yhteydessä sattuu vuotovahinko, on öljy hel pom pi kerätä talteen imeyttämällä tiiviiltä alustalta. Lisäksi laatan avul la säiliö saadaan
tukevasti irti maasta, jolloin puhkisyöpymisen riski pie ne nee. Törmäyskaide tmv. suojarakenne on tarpeen ettei esim. alueella lii ken nöi vä raskaskalusto tai liikuteltavat koneet voi säiliöitä vahingoittaa. Kos ka säiliötä ei ole sijoitettu suoja-altaisiin, on pohjavesialueella tör mäys ris kin poistaminen erityisen tärkeää. (Määräys 15) Hakija on ilmoittanut ettei kiinteistölle tule Vna:n 444/2010 diesel -jakelupisteelle edellyttämiä rakenteita ja ettei tankkauspisteen toimintaa siksi jatketa. Määräys on tarpeen, jotta voidaan valvoa että polttonesteen jakelupiste poistuu käytöstä. (Määräys 17) Häiriö- ja poikkeustilanteet Päästöjä tai niiden vaaraa aiheuttavista vahingoista ja poik keus ti lan teis ta ilmoittaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Määräyksellä py ri tään lisäksi varmistamaan, että vahinko- tai onnettomuustilanteissa pääs tö jen vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja tarpeelliset tor jun ta toi met tulevat toteutetuiksi. (Määräys 18) Yleinen ympäristönsuojelu Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ym pä ris tö vaiku tuk sis ta ja -riskeistä sekä pyrittävä kaikessa toiminnassaan vä hen tämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avul la. (Määräykset 19 ja 20) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeellinen valvonnan kannalta; Vuo sit taisen yhteenvetoraportin perusteella valvotaan toiminnan lu van mu kai suut ta. Jätekirjanpitoa on Jätelain mukaan säilytettävä 6 vuotta. (Mää räys 21) Toiminnan muutos tai lopettaminen Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toi minnan lopettaminen edellyttää mm. toimintaan liittyneiden ym pä ris tö ris kien poistamista ja varastoitujen jätteiden poistamista laitosalueelta. (Mää räykset 22 ja 23) Tarkastus Syksyllä 2014 tehtävä tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että laitos ja sen toimintaan liittyvät muut rakenteet on saatettu hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisiksi sovitusti kesän 2014 aikana. Lausuntojen huomiointi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (määräykset 4, 6, 10, 11, 13, 16, 18, 21 ja 22) ja Kouvolan Veden (määräys 18) lausunnoissaan esittämät vaa timuk set on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa il me ne väl lä tavalla.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunnosta on keskusteltu lu pa neu vot telus sa ja toiminnanharjoittaja on luvannut tehdä pelastuslaitokselle uu den kemikaali-ilmoituksen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) Jätelaki (646/2011) ja -asetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tar kis ta misek si on tehtävä 30.4.2024 mennessä (YSL 55 ). Mikäli toiminta muut tuu olennaisesti on sille haettava uutta ympäristölupaa. Hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :n mu kaiset selvitykset tarvittavassa laajuudessa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tä män luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poik kea via säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ase tus ta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt ympä ris tön suo je lu vi ran omai sen taksan 12.1.2011 9. Lu pa ha ke muk sen käsittelystä peritään "ulkona sijaitseva laitosmainen suih ku pu hal lus paik ka" ja "orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta" -kohtien maksut 1500 ja 3000 alennettuna 4.2 kohdan (lupapäätöksen tarkistaminen) mu kai ses ti 50 %:lla siten, että käsittelymaksu on 2250. Kuulutuskustannukset peritään lisäksi hakijalta todellisten kustannusten mu kai si na. Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on saanut lain voiman. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös kirjallisena Hakija: Asfaltti-System Oy, Kisällintie 9, 45200 Kouvola
Päätös sähköpostilla Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson pelastuslaitos Kouvolan Vesi Ilmoitus päätöksestä kirjallisena Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lu pa ha ke muk sen vireilletulosta. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla ja Kou vo lan Sanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oi keuteen. Valitus on toimitettava Kouvolan kaupungin Terveyden- ja ym pä ristön suo je lu yk sik köön. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jaana Martin, p. 020 615 8032, jaana.martin(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää ym pä ris tön suo je lu lain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Asfaltti-System Oy:lle lu pa ha ke muk sen mukaiseen toimintaan esityksen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.