Liite 1/ Johtokunta 4.5.2015. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palveluseteli - toimintaohje 1.10.2015 lukien

Liite 1/ Johtokunta 4.5.2015 Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palveluseteli - toimintaohje 1.10.2015 lukien

2 Sisällysluettelo A. Palvelusetelin toimintaohjeen yleinen osa... 3 1. Määritelmät... 3 2. Mikä palveluseteli on?... 3 3. LLKY:n palveluseteli... 4 4. Mitä palvelusetelillä hankittu palvelu kattaa ja ei kata... 5 5. Palvelusetelin hakeminen ja myöntäminen... 6 6. Palvelukodin valinta ja asiakkuuden sopiminen... 6 7. Asuminen palvelukodissa... 7 8. Palvelusetelin arvo ja asiakkaan käyttövara... 8 9. Asiakkaan omavastuu vajaiden kuukausien ja poissaolojen ajalta... 9 10. Laskutusperusteet LLKY:ltä asiakkaan vajaiden kuukausien ja poissaolojen ajalta... 9 11. Palvelusetelin voimassaolo... 9 12. Palvelukodin vaihtaminen... 9 13. Palvelun päättyminen...10 14. Palvelusetelin käytöstä luopuminen...10 15. Palvelusetelin myöntämisen esteet...10 16. Palveluseteliasiakkaan asema ja oikeudet...10 17. Erimielisyydet, asiakaspalautteet, muistutukset, kantelut, oikaisuvaatimukset...11 18. LLKY:n velvoitteet...11 19. Palveluseteliprosessi...12 B. Palveluntuottajaa koskevat kriteerit...13 1. Palveluntuottajaa koskeva yleiset sopimusehdot...13 2. Henkilöstö ja osaaminen...14 3. Tilat, laitteet, välineet...15 4. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen toiminta, palvelun sisällön vaatimukset...16 5. Ateriat...18 6. Siisteys...18 7. Vaatehuolto...18 8. Laadun hallinta...19 9. Asiakasturvallisuus...19 10. Vaadittava raportointi, valvonta ja yhteistyö LLKY:n kanssa...20 11. Ympäristöterveys...20 12. Asiakirjahallinto ja salassapito...21 13. Vakuutukset...21 14. Alihankinta...22 15. Yleiset vaatimukset: lait ja viranomaismääräykset...22 16. Maksukäytäntö...23 17. Palveluntuottajahakemuksen liitteet...24

3 A. Palvelusetelin toimintaohjeen yleinen osa 1. Määritelmät Tässä toimintaohjeessa: Asiakkaalla tarkoitetaan palvelusetelin saajaa, palvelujen ostajaa. Palvelujen järjestäjällä tarkoitetaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää (LLKY), palvelusetelin myöntäjää. Palvelusetelillä tarkoitetaan LLKY:n asiakkaalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset LLKY:n ennalta määräämään palvelusetelin arvoon asti. Käytännössä palveluseteli on LLKY:n viranhaltijan allekirjoittama viranhaltijapäätös. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy LLKY:n määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota LLKY:n myöntämän palvelusetelin arvo ei kata, ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Palvelun hinta muodostuu LLKY:n maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuuosuus). Hintakatto on palveluntuottajalle maksettava palvelun enimmäishinta. Siihen sisältyvät LLKY:n maksama osuus ja asiakkaan omavastuuosuus. 2. Mikä palveluseteli on? Palveluseteli on asiakkaalle vapaaehtoinen ja LLKY:lle vaihtoehtoinen tapa järjestää LLKY:n järjestämisvastuulla olevia palveluasumisen palveluja. Palvelusetelijärjestelmä ei synnytä asiakkaalle uusia oikeuksia palveluihin eikä lisää palveluja, vaan täydentää olemassa olevien palvelujen valikoimaa. Palvelusetelin käyttöä säätelevät Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Palvelusetelillä voi ostaa ainoastaan arvolisäverotonta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Palvelusetelijärjestelmässä LLKY ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. Palveluseteli perustuu kolmen osapuolen toimintaan: - asiakas eli palvelusetelin saaja on palvelujen ostaja - LLKY eli palvelujen järjestäjä on palvelusetelin myöntäjä - LLKY:n hyväksymä palvelujen tarjoaja eli palveluntuottaja on varsinaisen palvelun suorittaja LLKY hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluihin palveluseteliä voi käyttää. Luettelo palveluntuottajista hinnastoineen löytyy LLKY:n verkkosivuilta osoitteesta www.llky.fi.

4 Palvelusetelillä asiakas ostaa palveluntuottajalta palveluasumiseen kuuluvan hoidon ja hoivan sekä asumiseen kiinteästi liittyvät tukipalvelut, eli ateriapalvelun, pyykkihuollon, siivouksen ja toimintayksikössä olevan turvajärjestelmän käytön. Palvelusetelillä ei voi maksaa mitään muita mahdollisia palveluntuottajan tarjoamia palveluja (esim. fysioterapiapalveluja, kampaamo- ja muita hyvinvointipalveluja), vaan asiakas maksaa ne itse. Palvelusetelillä LLKY sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan tuottamasta palveluasumisesta palvelusetelin arvon mukaisen kustannuksen. Palvelusetelin saanut asiakas maksaa palveluntuottajalle palvelun hinnan ja setelin arvon välisen erotuksen eli omavastuuosuuden. Lisäksi asiakas maksaa palveluntuottajalle asunnostaan vuokran (sisältäen veden, sähkön, lämmityksen ja mahdollisen kalustemaksun) sekä palveluntuottajalta mahdollisesti hankkimansa lisäpalvelut. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima palvelun hoitopäivähinta asumispalvelusta on pienempi, kuin on palvelusetelin arvo, LLKY suorittaa palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan. Palveluseteliasiakkailta LLKY ei peri asiakasmaksuja kuten itse tuottamassaan ja ostopalvelusopimukseen perustuvassa palveluasumisessa. 3. LLKY:n palveluseteli LLKY myöntää palvelusetelillä seuraavan palvelun: pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu ikääntyneiden, pääasiassa yli 65- vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Palveluseteli myönnetään kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen henkilöille, joiden palveluntarve täyttää LLKY:n tehostetun palveluasumisen kriteerit. Asiakkaan palvelutarpeen kartoitus perustuu aina LLKY:n sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään asiakkaan toimintakyvyn ja palveluntarpeen arvioon. Tehostettua palveluasumista myönnetään palvelusetelillä asiakkaalle, jonka kohdalla osa tai kaikki seuraavista kriteereistä toteutuvat: - fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on merkittävästi alentunut ja asiakas ei kykene fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden vuoksi (mm. voimakas turvattomuuden tunne, omaishoidon äkillinen päättyminen) selviytymään nykyisessä asumismuodossa tehostetun avohoidon keinoin tuettuna - asiakkaan toimintakyky ja/tai muistitoiminnot ovat alentuneet, asiakkaalla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus (MMSE 0-15). - asiakas tarvitsee runsaasti ja jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissaan siten, että hänen selviytymisensä arjessa edellyttää ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa 1-2 henkilön avustamana Mikäli asiakkaan muistisairauteen liittyy karkailua ja/tai voimakasta käytösoireilua, hänet sijoitetaan muistisairaiden tehostettuun palveluasumiseen, mikäli asuminen tehostetun palveluasumisen yksikössä ei asiakkaan tilanne huomioon ottaen katsota olevan mahdollista. Tällöin palvelua ei järjestetä ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palvelusetelin avulla. Jos palveluasumisen kriteerit täyttyvät, asiakkaalle myönnetään palveluasuminen ensisijaisesti joko LLKY:n omassa palveluasumisen yksikössä tai ostopalveluyksikössä. Toissijaisesti asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta palveluseteliin.

5 LLKY:n palveluseteli on tulosidonnainen ja sen käyttö on mahdollista kaikkiin tuloluokkiin kuuluville asiakkaille. 4. Mitä palvelusetelillä hankittu palvelu kattaa ja ei kata Palveluseteli kattaa: Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen ympärivuorokautisen kokonaisvaltaisen hoidon ja hoivan, joka sisältää: o päivittäisissä toiminnoissa kuten ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa, intiimihygienian hoidossa ja liikkumisessa avustamisen o hoitohenkilökunnan toteuttaman terveyden - ja sairaanhoidon o apuvälinearvioinnin, apuvälineiden hankkimisessa ja käytössä avustamisen (tarvittaessa yhteistyössä LLKY:n fysioterapiahenkilökunnan kanssa) o asiakkaan käytössä olevan turvapuhelimen tai hoitajakutsun (hälytyspainike, turvaranneke tai muu järjestely) o palvelukodin henkilökunnan toteuttaman viriketoiminnan ja ryhmätoiminnan Ruokavalion mukaiset päivittäiset ateriat (ateriapäivä): o aamupala o lounas o iltapäiväkahvi/välipala o päivällinen o iltapala o lisäksi aamupäivän välipala energiarikasta ruokavaliota noudattaville Siivouksen o asiakkaan huoneen tarpeen mukaisen päivittäisen kevyen yleissiivouksen, huoneen viikko- ja kuukausisiivouksen ja ikkunoiden pesun 1x/vuosi Pyykkihuollon seuraavilta osin: o asiakkaan perusvaatehuollon, liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesun ja jälkihuollon, pyyhkeiden ja liinavaatteiden vaihdon Palveluseteli ei kata: Asunnon vuokraa, asunnon lämpö-, vesi- ja sähkökuluja, mahdollista kalustemaksua Kalusteita Lääkekuluja Täydennysravintovalmisteita, letkuravintovalmisteita Hoitotarvikejakeluna myönnettäviä hoitotarvikkeita ja muita henkilökohtaisia hoitotarvikkeita Vaatekuluja (asiakas käyttää palveluasumisessa omia vaatteita) Henkilökohtaisia puhelinkuluja Henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita ja muita henkilökohtaisia tarvikkeita Vaatteiden erityispesua pesulassa (mm. kuivapesu, hienopesu), mattojen, verhojen, pöytäliinojen, sängynpeitteiden ym. huonetekstiilien pesua Fysioterapiapalveluja, jalkahoito-, kampaamo- ja muita hyvinvointipalveluja Asiakkaan itse hankkimia muita lisäpalveluja Harrastuksia, harrastuksissa ja vierailuilla avustamista Lääkäripalveluista aiheutuneita käynti-, poliklinikka-, toimenpide- tai hoitopäivämaksuja (esim. terveyskeskuksen vuosimaksua, päivystysmaksua, erikoissairaanhoidon maksuja, hammaslääkärin,

6 silmälääkärin ja yksityislääkäreiden maksuja, lääkärintodistuksista perittäviä maksuja ja muita mahdollisia lääkärin vastaanotolla perittäviä maksuja) Matkakuluja taksilla tai yleisellä kulkuneuvolla (myös matkat lääkärin vastaanotoille, sairaalamatkat, poliklinikkakäynneistä aiheutuvat matkat) 5. Palvelusetelin hakeminen ja myöntäminen LLKY:n asumispalveluita haetaan kirjallisella hakemuslomakkeella, joka on saatavilla esim. LLKY:n kotihoidon toimistoista, palvelukoordinaattorilta tai sähköisesti LLKY:n Internet-sivuilta. Kiireisessä tilanteessa hakemuksen saa vireille ottamalla puhelimitse yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin. Palvelusetelin käyttöönotosta sovitaan aina asiakaskohtaisesti. Ennen palvelusetelipäätöksen tekemistä varmistetaan, että asiakas kykenee joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai edunvalvojan tuella hankkimaan hänelle palvelusetelipäätöksellä myönnetyt palvelut, ja että asiakas haluaa ottaa palvelusetelin vastaan. Päätös palvelusetelin myöntämisestä tehdään asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn- ja palveluntarpeen arvioinnin pohjalta ja se perustuu LLKY:n johtokunnan 6.10.2014 hyväksymiin LLKY:n hoidon ja hoivan asumispalveluiden kriteereihin ja palvelukuvauksiin. Varsinaisen viranhaltijapäätöksen palvelusetelin myöntämisestä tekee LLKY:n kotihoidon johtaja tai hänen sijaisensa. Viranhaltijapäätös tehdään sen jälkeen, kun asiakas tai hänen edustajansa sekä asumispalveluntuottaja ovat toimittaneet LLKY:lle tarvittavat tiedot asiakkaan omavastuun määrittämiseksi. Viranomaisen oikeuteen saada asiakkaan tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määrittämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a :ssä säädetään viranomaisen oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä. Palveluseteli myönnetään asiakkaalle aina määräajaksi. Seteleitä myönnetään sen määrärahan puitteissa, jonka LLKY:ssä on varattu palveluasumisen järjestämiseen. Asiakas poistetaan LLKY:n asumispalvelua odottavien jonosta, kun palvelusetelipäätös astuu voimaan. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelusetelipalveluja. Asiakas voi myös kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Tällöin hänen palvelunsa turvataan muilla LLKY:n palveluilla. 6. Palvelukodin valinta ja asiakkuuden sopiminen Asiakkaan saatua palvelusetelin, hän valitsee palveluasumisen yksikön, johon hän haluaa muuttaa. Valinta tulee tehdä niiden palveluntuottajien joukosta, jotka LLKY on hyväksynyt palveluntuottajiksi. Palveluntuottajan tulee antaa asiakkaalle mahdollisuus tutustua palveluasumisen yksikköön etukäteen, ennen palveluasumispaikan valintapäätöstä. Palveluntuottajalla tulee olla myös kirjallinen esite palveluasumisen yksiköstä ja sen toiminnasta. Palveluntuottajien tarkat hintatiedot on mahdollista saada joko tiedustelemalla hintoja suoraan palveluntuottajilta tai katsomalla hinnat LLKY:n ylläpitämästä palvelusetelituottajarekisteristä. Kun sopiva palvelukoti on löytynyt ja asiakas on saanut sieltä paikan, asiakas ja palveluntuottaja tekevät vuokrasopimuksen sekä palvelusopimuksen palvelun tuottamisesta. Asiakkaalta perittävä vuokra ei saa ylittää paikkakunnan keskimääräistä vuokratasoa. Vuokrasopimuksessa tulee määritellä vähintään seuraavat asiat:

7 vuokran suuruus vuokrasopimuksen irtisanomisaika (myös jos asiakkaan tarve palveluasumiselle päättyy äkillisesti) vuokran maksamista koskevat ehdot (vuokranmaksupäivä, vuokranmaksutapa, ennakkovuokran periminen) vuokrankorottamista koskevat perusteet laskutusperusteet, jos palveluun tulee katkoksia Palvelusopimuksessa tulee määritellä vähintään seuraavat asiat: palvelun hinta/vrk eriteltynä seuraavasti: o hoito ja hoiva o ateriat o siivous ja pyykkihuolto palvelun hinnan muutosten perusteet palvelun irtisanomista koskevat periaatteet palvelun laskutusta koskevat ehdot asiakkaan omavastuuosuuden määrä täysien ja vajaiden kuukausien sekä asiakkaan poissaolojen ajalta palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet Sopimuksen teon yhteydessä asiakas luovuttaa palveluntuottajalle palvelusetelipäätöksen, josta ilmenee palvelusetelin arvo ja voimassaoloaika. Palveluntuottajan velvollisuus on ilmoittaa LLKY:lle, että asiakas on ottanut palvelukodista paikan vastaan. 7. Asuminen palvelukodissa Lähtökohtaisesti palveluntuottajalta edellytetään, että asiakas voi asua valitsemassaan palveluasumisyksikössä elämänsä loppuun saakka. Asiakas kalustaa palveluasumisyksikössä oman huoneistonsa itse omilla huonekaluillaan ja tekstiileillään. Tilanteessa, jolloin asiakkaalla ei heti saapuessaan ole omia huonekaluja, tulee palveluntuottajalta olla kohtuulliseksi ajaksi lainattavissa kohtuullista korvausta vastaan sänky, patja, vuode- ja liinavaatteet, yöpöytä ja tuoli, kunnes asiakas hankkii omat. Mahdollisesta korvauksesta palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa ja perii aiheutuneet kustannukset häneltä. Jos toimintayksikössä asukashuoneet on valmiiksi varusteltuja hoitohenkilökunnan työergonomiaa tukevalla peruskalustuksella (mm. sähkökäyttöisellä sängyllä), toimintayksikkö voi edellyttää näiden kalusteiden käyttämistä asukashuoneen kalustuksessa. Palveluntuottajalla on oikeus periä asiakkaalta kohtuullinen korvaus näiden kalusteiden käytöstä. Asukashuoneen tulee olla esteetön ja invavarusteltu. Huoneessa on pystyttävä liikkumaan avustajan ja/tai eri apuvälineiden turvin. Asiakkaan hoidon niin vaatiessa palveluntuottaja sitoutuu järjestämään asiakkaan käyttöön sähkösäätöisen hoitosängyn ja tarvittavat tukikahvat yhteistyössä LLKY:n kanssa. Asiakkaalla on oikeus käyttää palveluasumisyksikössä olevia yhteisiä tiloja. Yhteisten tilojen ja asiakkaan käytössä olevan piha-alueen on sovelluttava liikuntarajoitteisen ja apuvälineitä käyttävän asiakkaan esteettömään liikkumiseen ja asiakkaiden yhteiseen oleskeluun. Kameravalvonta ja valvontaan liittyvä kuuntelu eivät saa muodostaa rikoslain 24 luvun 5 ja 6 :n mukaista toimintaa (1889/39)

8 8. Palvelusetelin arvo ja asiakkaan käyttövara Palvelusetelin arvoa määriteltäessä laskentakaavat ovat: asiakkaan omavastuu/kk: (bruttotulot - a) * 40 % + b asiakkaan omavastuu/hoitopv: [(bruttotulot -a) * 40 % + b] * 12: 365 palvelusetelin arvo/hoitopv: palveluasumisen hoitopäivähinta - asiakkaan omavastuu/hoitopv Laskentakaavassa: a = vastaa suuruudeltaan kotona annettavan palvelun tulorajaa /kk (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/912 3). Vuonna 2015 tuloraja on 563 /kk b = vastaa suuruudeltaan LLKY:n johtokunnan hyväksymän ikäihmisten palveluasumisen asiakasmaksutaksan mukaista tehostetun palveluasumisen tukipalvelumaksua ( /kk). Vuonna 2015 tukipalvelumaksu on 458 /kk. Palvelusetelin arvo on tulosidonnainen eli siinä huomioidaan asiakkaan maksukyky. Asiakkaan ja palveluntuottajan tulee toimittaa LLKY:lle tarvittavat tulotiedot, jotta palvelusetelin arvo voidaan määritellä. Palveluseteli perustuu asiakkaan bruttotuloihin, ja tuloina huomioidaan: eläketulot ko. vuoden indeksikorotettujen eläketulojen mukaan (kansaneläke, työeläkkeet, muut eläketulot) Kelan tuet (eläkkeensaajan asumistuki, eläkettä saavan hoitotuki, ylimääräinen rintamalisä) edelliseltä vuodelta maksetut talletusten korot veronalaiset ansio- ja pääomatulot verosta vapaat tulot, mm. valtionkonttorin maksamat verosta vapaat tulot (esim. elinkorko) maatalouden ansiotulot, metsätalouden toteutuneet myyntitulot, muut ansio- ja pääomatulot viimeksi vahvistetun verotuksen mukaan muut säännölliset tulot Muita tuloja ei tuloina huomioida, esim. kertaluonteisesti maksettua tuloa. Palvelusetelin arvon määrittämisessä huomioidaan, että asiakkaan käyttöön jää minimikäyttövara 120 /kk. Käyttövaraa laskettaessa laskukaavana on: Asiakkaan nettotulot vähennettynä: vuokra (sis. lämpö, sähkö, vesi, kalustemaksu), palvelusetelin omavastuuosuus, edunvalvojan palkkion perusmaksu, reseptiin perustuvat lääkemenot (edellisen vuoden Kelatietoihin perustuen asiakkaan omavastuuosuus kuukautta kohti laskettuna). Jos asiakkaan käyttöön jää näiden vähennysten jälkeen alle 120,00 /kk palvelusetelin arvoa korotetaan siten, että minimikäyttövara toteutuu. Palvelusetelin arvo tarkistetaan pääsääntöisesti kalenterivuosittain. Tämän lisäksi palvelusetelin arvo tarkistetaan aina seuraavissa tilanteissa: LLKY:n palvelusetelin arvon määräytymisperusteet muuttuvat. Tarkistaminen tehdään siitä alkaen, kun uudet määräytymisperusteet tulevat voimaan. Asiakkaan tulot muuttuvat olennaisesti (esim. asiakkaalle myönnetään uusi eläke, eläkkeensaajan hoitotuki, asumistuki, myönnetty eläke tai tuki lakkautuu tai muuttuu suuruudeltaan). Tarkistaminen tehdään tiedoksisaantia seuraavan kuukauden alusta lukien. Päätös palvelusetelin arvosta on perustunut asiakkaan tai hänen edustajansa antamiin virheellisiin tietoihin. Tarkistaminen tehdään takautuvasti enintään kuluvan kalenterivuoden ajalta.

9 Viranhaltijan tekemä päätös palvelusetelin arvosta on tehty virheellisesti. Tarkistaminen tehdään takautuvasti enintään kuluvan kalenterivuoden ajalta, mikäli virheessä on kyse LLKY:n edusta. 9. Asiakkaan omavastuu vajaiden kuukausien ja poissaolojen ajalta Asiakkaan aloittaessa tai lopettaessa palveluasumisen kesken kalenterikuukauden palveluntuottajalla on oikeus periä häneltä palvelusetelin omavastuuosuus vain toteutuneilta hoitopäiviltä (jakajana 28, 29, 30 tai 31 päivää). Palveluasumiseen saapumispäivä ja sieltä poistumispäivä katsotaan toteutuneeksi hoitopäiviksi. Asiakkaan sairaala- tai terveyskeskushoitojaksojen tai veteraanikuntoutusjakson ajalta palveluntuottajalla ei ole oikeutta periä asiakkaalta palvelusetelin omavastuuosuutta täysien poissaolopäivien (klo 00 24) osalta. Asiakkaan omaehtoisen poissaolon ajalta (esim. loma omaisen luona) palveluntuottaja voi periä asiakkaalta palvelusetelin omavastuuosuuden koko poissaolon ajalta. Asiakkaan kuolemantapauksessa tai palveluasumisen päättyessä muusta syystä palveluntuottaja voi periä asiakkaalta palvelusetelin omavastuuosuuden palveluasumisen päättymispäivään saakka (päättymispäivä mukaan lukien). 10. Laskutusperusteet LLKY:ltä asiakkaan vajaiden kuukausien ja poissaolojen ajalta Asiakkaan aloittaessa tai lopettaessa palveluasumisen kesken kalenterikuukauden palveluntuottajalla on oikeus periä LLKY:ltä palvelusetelin arvo vain toteutuneilta hoitopäiviltä (jakajana 28, 29, 30 tai 31 päivää). Palveluasumiseen saapumispäivä ja sieltä poistumispäivä katsotaan toteutuneeksi hoitopäiväksi. Asiakkaan sairaala- tai terveyskeskushoitojaksojen tai veteraanikuntoutusjakson ajalta LLKY maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon korkeintaan kolmelta täydeltä poissaolopäivältä kalenterikuukaudessa (asiakkaan lähtö- ja saapumispäivää ei katsota poissaolopäiväksi). Kolme täyttä poissaolopäivää (klo 00 24) ylittäviltä päiviltä/kalenterikuukausi ei maksua suoriteta. Asiakkaan omaehtoisen poissaolon ajalta (esim. loma omaisen luona) LLKY ei maksa palvelusta täysien poissaolopäivien ajalta (poistumispäivä ja saapumispäivä katsotaan toteutuneiksi hoitopäiväksi). Asiakkaan kuolemantapauksessa tai palveluasumisen päättyessä muusta syystä LLKY maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon palveluasumisen päättymispäivään saakka (päättymispäivä mukaan lukien). 11. Palvelusetelin voimassaolo Palvelusetelin käyttötarkoitus, arvo ja voimassaoloaika ilmenevät palvelusetelipäätöksestä. Palveluseteli tulee voimaan palvelusetelipäätöksessä määriteltynä ajankohtana ja on voimassa päätöksessä määritellyn ajanjakson. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti jälkikäteen. Jos asiakas muuttaa palvelukotiin palvelusetelipäätöksessä mainittua setelin voimassaolon alkamispäivää myöhemmin, palveluseteli astuu voimaan vasta muuttopäivästä alkaen. Jos asiakas muuttaa palvelukotiin jo ennen palvelusetelipäätöksen voimassaoloa, hän maksaa tältä ajalta aiheutuvat kustannukset itse. 12. Palvelukodin vaihtaminen Halutessaan asiakas voi irtisanoa sopimuksen palveluasumisestaan ja vaihtaa palveluntuottajaa palveluntuottajan kanssa sovittujen irtisanomisaikojen rajoissa.

10 Mikäli asiakas haluaa vaihtaa palvelukotia ja jatkaa edelleen palvelusetelin käyttöä, hän valitsee uuden palvelukodin LLKY:n ylläpitämästä palveluntuottajien listasta. Asiakas irtisanoo sopimuksen palvelukodista, josta hän haluaa muuttaa pois ja solmii uuden sopimuksen palvelukodin kanssa, johon hän haluaa muuttaa. Uusi palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan asiakkaan muuttopäivän LLKY:n palvelukoordinaattorille heti muuton tapahduttua. Näissä tilanteissa asiakkaan palvelusetelin arvo määritetään uudestaan. Palvelukodin vaihdosta mahdollisesti aiheutuvat matka- ja muut lisäkustannukset asiakas maksaa itse (mm. mahdollinen päällekkäinen vuokrakulu). 13. Palvelun päättyminen Palveluasumisen päättymisestä palveluntuottajan on ilmoitettava joko puhelimitse tai kirjallisesti LLKY:n palvelukoordinaattorille. 14. Palvelusetelin käytöstä luopuminen Mikäli asiakas luopuu palvelusetelin käytöstä ja hän haluaa siirtyä LLKY:n oman palveluasumisen tai LLKY:n palveluasumisen ostopalvelujen piiriin, tulee asiakkaan tai hänen omaisensa ottaa yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin. Tilanne kannattaa mahdollisuuksien mukaan ennakoida, koska palvelukotipaikkaa joutuu todennäköisesti odottamaan. 15. Palvelusetelin myöntämisen esteet LLKY ei myönnä asiakkaalle palveluseteliä, jos: 1. LLKY:n tehostetun palveluasumisen kriteerit eivät täyty asiakkaan kohdalla. 2. Asiakkaan kotikunta ei ole LLKY:n jäsenkunta. Poikkeus: asiakas hakee LLKY:ltä palvelua SHL 60 :n tai kotikuntalain 3 a :n nojalla. 3. Asiakas kieltäytyy tarjotusta palvelusetelistä. Tällöin LLKY järjestää hänelle palveluasumisen palvelun joko omana toimintana tai ostopalveluna tai turvaa asiakkaan tilanteen muilla LLKY:n palveluilla. 4. LLKY:llä ei ole jäljellä määrärahoja palvelusetelillä järjestettävään palveluasumiseen. Palvelusetelivaihtoehtoa tarjotaan asiakkaille vain siihen varattujen määrärahojen puitteissa. 16. Palveluseteliasiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaalla on oikeus saada LLKY:ltä ohjausta palvelusetelin käyttöön liittyvistä asioista sekä tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palvelun tuottajista, palvelun tuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja suuruudesta. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada tietoa asiakasmaksusta, joka on määritelty vastaavalle palveluasumisen palvelulle LLKY:n omissa tai ostopalveluyksiköissä. Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi tai käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Palvelusetelillä hankitut palvelut ovat asiakkaalle arvonlisäverottomia. Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista korvausta palvelusetelin omavastuuosuuteen. Matkakustannuksista voi kuitenkin saada korvausta siten kuin sairasvakuutuslaissa sääde-

11 tään. Asiakas on oikeutettu Kelan etuuksiin ja vuokran osalta asumistukeen siten kuin niistä säädetään. Palvelusetelin omavastuuosuus ei ole verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttava meno. Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, hän voi olla oikeutettu kotitalousvähennykseen. Tarkempia ohjeita kotitalousvähennyksestä saa verohallinnolta (www.vero.fi). 17. Erimielisyydet, asiakaspalautteet, muistutukset, kantelut, oikaisuvaatimukset Asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen sovelletaan sopimuksen sisällön mukaan määräytyviä kuluttaja- ja sopimusoikeudellisia säännöksiä ja oikeusperiaatteita. Asiakkaan ja palveluntuottajan väliset erimielisyydet tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla. Jos tämä ei ole mahdollista, erimielisyydet voidaan käsitellä kuluttajariitalautakunnassa. Myös muut kuluttajaviranomaiset kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta ovat tältä osin toimivaltaisia. Jos asiakas ostaa palvelukodista omalla kustannuksellaan muuta lisäpalvelua, myös siihen voidaan soveltaa kuluttajansuojalakia. Tällaisia palveluja voivat olla esim. fysioterapia, kampaamo- ja muut hyvinvointipalvelut. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja LLKY:lle palautetta palvelun laadusta ja muista palveluun liittyvistä seikoista. Mikäli asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hän neuvottelee asiasta suoraan palveluntuottajan kanssa. Tarvittaessa asiakas voi ottaa yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin, joka voi antaa lisäohjeita asian hoitamisesta. Asiakasta koskevat potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset oikeudet. Palveluun liittyvistä epäkohdista asiakas voi tarvittaessa olla yhteydessä alueen sosiaali- tai potilasasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaiselle kuten aluehallintoviranomaiselle (AVI). LLKY:n viranhaltijan tekemästä viranhaltijapäätöksestä asiakkaalla on oikeus tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista LLKY:n perusturvalautakunnalle. Perusturvalautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voidaan antaa valitusaikana myös toimielimelle (LLKY perusturvalautakunta), jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvasta on voimassa, mitä siitä on säädetty hallintolainkäyttölaissa. Valituskirjelmä, jossa on ilmoitettu, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää, voidaan antaa myös päätöksen tehneelle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle. 18. LLKY:n velvoitteet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: 1. Tiedottaa palveluntuottajille palvelusetelikäytännöistä. 2. Ottaa palveluntuottajan valintaa koskevan asian käsittelyyn kuuden (6) viikon kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta. 3. Hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää LLKY:n myöntämää palveluseteliä. Hyväksyminen perustuu laissa säädettyjen ja kuntayhtymän itse päättämien hyväksymiskriteerien täyttämiseen. Hyväksymisen tekee käytännössä LLKY:n kotihoidon johtaja tai hänen sijaisensa. Päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään neljän (4) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta. 4. Pitää luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista; tiedot palveluntuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista ovat julkisesti saatavilla LLKY:n verkkosivuilta www.llky.fi. Lisäksi tiedot palveluntuottajista on saatavissa LLKY:n palvelukoordinaattorilta ja kotihoitotoimistoista.

12 5. Arvioi asiakkaan palveluntarpeen sekä kyvyn käyttää palveluseteliä, tekee viranhaltijapäätöksen asumispalvelun myöntämisestä, tekee palvelusetelipäätöksen, määrittää palvelusetelin voimassaoloajan, käyttötarkoituksen ja arvon. 6. Neuvoo asiakasta palvelusetelin käytössä. Esittää tasapuolisesti kaikkien yrittäjien tiedot sekä eri vaihtoehdot yrittäjien palveluista asiakkaalle. 7. Valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Valvoo, että palveluntuottajat täyttävät LLKY:n heidän toiminnalleen asettamat vaatimukset. 8. Peruuttaa palveluntuottajan hyväksymisen ja poistaa palveluntuottajan luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. 9. Toimii palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjänä. Asiakirjat ovat julkisuuslain tarkoittamalla tavalla viranomaisen asiakirjoja, joiden luovuttamisesta päättää LLKY. Palveluntuottajan tule pitää asiakirjat erillään palveluntuottajan muun toiminnan yhteydessä syntyneistä asiakirjoista. 10. Vastaa ja ratkaisee asiakkaan asiakasrekisteriä koskevat tarkastus-, korjaamis- ja tietopyynnöt. Asiakas esittää tarkastus- tai korjaamispyynnön suoraan LLKY:lle. 19. Palveluseteliprosessi 1. Asiakas hakee pitkäaikaista palveluasumista LLKY:n asumispalveluhakemuksella. 2. LLKY:n SAS-työryhmä selvittää asiakkaan toimintakyvyn - ja palveluntarpeen RAVA, RAI, MMSE ja tarvittaessa myös muita toimintakykymittareita apuna käyttäen. 3. SAS -työryhmä arvioi täyttyvätkö asiakkaan kohdalla LLKY:n tehostetun palveluasumisen kriteerit. 4. SAS-työryhmä selvittää asiakkaan soveltuvuuden ja halukkuuden käyttää LLKY:n palveluseteliä palveluasumisen järjestämiseksi. Selvitystä tehtäessä otetaan huomioon myös asiakkaan/omaisten esittämät toiveet. Jos asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta palvelusetelistä, hänen palvelunsa turvataan muilla LLKY:n palveluilla. 5. Kotihoidon johtaja tai hänen sijaisensa tekee asiakkaalle viranhaltijapäätöksen tehostetun palveluasumisen myöntämisestä. 6. Asiakas valitsee mieluisan palveluntuottajan LLKY:n palvelutuottajatuottajarekisteriin hyväksytyistä palvelutuottajista. 7. Kun asiakas on valinnut itselleen sopivan palvelukodin ja saanut sieltä paikan, palveluntuottajan velvollisuus on ilmoittaa LLKY:lle, että asiakas on ottanut palvelukodista paikan vastaan. 8. Kotihoidon johtaja myöntää viranhaltijapäätöksellään asiakkaalle palvelusetelin. Palvelusetelipäätöksestä käy ilmi asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvo euroina/vrk sekä setelin voimassaoloaika. Setelin myöntäminen edellyttää, että asiakas ja palveluntuottaja toimittavat LLKY:lle kaikki tarvittavat tiedot palvelusetelin omavastuun määrittämiseksi. 9. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa vuokrasopimuksen asuntoon, johon hän muuttaa. Lisäksi asiakas tekee palveluntuottajan kanssa palvelun sisältöä koskevan palvelusopimuksen. Palvelusopimuksen teon yhteydessä asiakas luovuttaa LLKY:ltä saamansa palvelusetelin/palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. 10. Asiakas maksaa palvelutuottajalle vuokran (mahd. kalustemaksun, lämmön sähkön, veden) sekä palvelusetelin omavastuuosuuden. 11. Palveluntuottaja laskuttaa LLKY:ltä palvelusetelin arvon.

13 B. Palveluntuottajaa koskevat kriteerit Kaikki alla mainitut kriteerit täyttävä palveluntuottajan toimintayksikkö voidaan hyväksyä LLKY:n tehostetun palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Hyväksymisestä lähetetään tuottajalle ilmoitus. Saman palveluntuottajan kaikkien erillisten yksiköiden on täytettävä hakemus. Hyväksytyt palveluntuottajat ja yksiköt merkitään LLKY:n palvelusetelituottajien rekisteriin. Palveluseteliyrittäjäksi hakeutumisen osalta LLKY:llä on käytössä jatkuva haku. 1. Palveluntuottajaa koskeva yleiset sopimusehdot Palveluntuottajan on täytettävä vähintään seuraavat ehdot: 1. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassaolevaa LLKY:n tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohjetta. 2. Palveluntuottajan tehostettua palveluasumista tuottava yksikkö sijaitsee LLKY:n kuntien (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) alueella. 3. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan LLKY:lle ja asiakkaalle palvelun hinnan, joka on kiinteä, arvonlisäveroton euromääräisenä hinta /hoitopäivä/asiakas. Palvelun hinta sisältää LLKY:n maksaman osuuden (palvelusetelin arvon) ja asiakkaan maksaman osuuden (asiakkaan omavastuuosuuden). 4. Hoitopäivähinta tulee olla kiinteä 31.12.2016 saakka. Tämän jälkeen hoitopäivähintaa voidaan tarkistaa 1.1.2017 lukien siten, että uusi hoitopäivähinta on voimassa helmikuun 2018 loppuun saakka. Sen jälkeen hoitopäivähintaa voidaan tarkistaa kerran vuodessa maaliskuun alusta lukien. Uusi hoitopäivähinta tulee ilmoittaa LLKY:lle viimeistään 3 kk ennen hinnan muutosta. Hoitopäiväksi katsotaan päivä (klo 00 24), jonka aikana asiakas on ollut todellisesti läsnä palveluasumisen yksikössä. Asiakkaan saapumispäivä ja lähtöpäivä katsotaan hoitopäiväksi. Jos saapumis- ja lähtöpäivä on sama päivä, katsotaan se yhdeksi hoitopäiväksi. 5. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan palvelun enimmäishintaa eli hintakattoa, joka on 110 /hoitopäivä. Hintakatto tarkoittaa LLKY:n maksamaa osuutta ja asiakkaan omavastuuosuutta yhteensä. Hintakatto sisältää asiakkaan hoidon ja hoivan sekä asumiseen kiinteästi liittyvien tukipalvelut, eli ateriapalvelun, pyykkihuollon ja siivouksen ja yksikössä olevan turvajärjestelmän käytön. Edellä mainittu (110 /hoitopäivä) hintakatto on voimassa 31.12.2016 saakka. Hintakattoa tarkistetaan 1.1.2017 lukien ja tämän jälkeen vuosittain 1.3. lukien (ei kuitenkaan vielä 1.3.2017 lukien) elinkustannusindeksin vuosimuutosta vastaavalla määrällä ja edellisen vuoden aikana palvelutuottajan alalla tapahtuneiden merkittävien palkankorotusten perusteella (vähintään 1 %:n korotus palkoissa). Perusindeksinä käytetään elinkustannusindeksiä lokakuu 1951:10=100 ja korotuksen laskentaindeksinä korotushetkeä edeltäneen vuoden lokakuun indeksilukua, jota verrataan sitä edellisen vuoden lokakuun indeksilukuun. 6. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan LLKY:lle asiakkaalta perimänsä vuokran ( /kuukausi). Vuokra ei saa ylittää paikkakunnan keskimääräistä vuokratasoa. 7. Palveluntuottaja täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset ja on saanut valvontaviranomaisen (AVI tai Valvira) myöntämän toimiluvan vanhusten ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen. 8. Palveluntuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. 9. Palveluntuottaja on merkitty työnantajarekisteriin, mikäli toimintayksikössä on joko vähintään kaksi vakituista tai vähintään kuusi tilapäistä palkansaajaa. 10. Palveluntuottaja on merkitty kaupparekisteriin. Jos palveluntuottaja on yhdistys, sen tulee olla merkitty myös yhdistysrekisteriin.

14 11. Palveluntuottajayritys ei ole yrityssaneerauksessa, selvitystilassa eikä konkurssimenettelyn alaisena. 12. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan verojen, eläke ja sosiaaliturvamaksujen maksamisesta sekä muista lakisääteisistä velvoitteista. 13. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan yleissitovia työehtosopimuksia. 14. Palveluntuottaja sitoutuu laatimaan laissa yksityistä sosiaalipalveluista edellytetyn omavalvontasuunnitelman (922/2011). Omavalvontasuunnitelmasta on toimitettava kopio LLKY:lle. 15. Palveluntuottajan ja LLKY:n välinen hallinnointikieli on suomi. 16. Palveluntuottaja suostuu siihen, että palveluntuottajan yhteystiedot ovat julkisesti nähtävillä. Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua LLKY:n määrittelemällä vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan. 17. Palveluntuottaja markkinoi palvelujaan asiallisesti, luotettavasti ja hyvän tavan mukaisesti. Markkinoinnin tulee täyttää kuluttajasuojalain vaatimukset. Markkinoinnilla ei saa luoda tarpeetonta palvelusetelin kysyntää. 18. Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan LLKY:n järjestämään palveluseteliä käsittelevään perehdytystilaisuuteen ja LLKY:n kutsumiin kehittämistapaamisiin. 19. Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan käyttöönsä sähköisen palvelusetelin, jos LLKY ottaa käyttöönsä sähköisen järjestelmän. Palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan järjestelmästä aiheutuvista kustannuksista. 2. Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstöä koskevat vähimmäisvaatimukset: 1. Palveluntuottaja nimeää ja osoittaa palvelusta vastaavan henkilön. Palvelun vastuuhenkilöllä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto tai vastaava opistoasteinen tutkinto sekä riittävä työkokemus vastaavanlaisesta tehtävästä. 2. Palvelukodin henkilökunta täyttää sosiaali- ja/tai terveydenhuollon henkilöstölle asetetut lakisääteiset vaatimukset. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säädelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta on säädetty laissa 272/2005 ja asetuksessa 2005/608. 3. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluja toteuttava henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin heillä on säännösten tai valtakunnallisten ohjeiden mukainen oikeus. 4. Palkatessaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä, palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön pätevyyden Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä. 5. Henkilöstöllä on suomenkielen taito. 6. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstönsä lain edellytykset täyttävästä ja riittävästä ammattitaidosta, ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä säännöllisestä ja riittävästä täydennyskoulutuksesta (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) ja todentaa tarvittaessa käydyt koulutukset LLKY:n palvelusetelitoimintaa valvovalle viranhaltijalle. 7. Toimintayksikössä on kirjallinen suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi (sis. koulutussuunnitelman), jonka toteutuminen dokumentoidaan. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Osaamisen kehittämisessä painotetaan koulutusta, joka vastaa asukkaiden hoidon tarpeeseen (esim. lääkehoito, muistisairauksien hoito, ikääntyneiden ravitsemus, toimintakyvyn edistäminen, saattohoito). 8. Henkilöstömitoitus on valvontaviranomaisen (AVI tai Valvira) vaatimusten mukainen, kuitenkin vähintään 0.5.

15 Hoitohenkilöstön mitoitusta laskettaessa otetaan huomioon asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, joilla on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Työntekijät lasketaan ko. mitoitukseen sillä % -osuudella, jolla he osallistuvat asiakkaiden hoitotyöhön. Muu henkilökunta (esim. laitoshuoltajat) sisällytetään mitoitukseen sillä % -osuudella kun heidän työnsä käsittää asukkaiden perustarpeisiin vastaamista. Silloin, kun työ käsittää ainoastaan muita kuin asiakkaan välittömään hoitoon liittyviä tehtäviä (esim. siivous, pyykkihuolto, ruokahuolto), heitä ei lasketa mukaan hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön henkilöstömitoitukseen. Henkilöstömitoitukseen lasketaan aina mukaan säännöllistä viikoittaista kokoaikatyötä tekevät työntekijät. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää lasketaan yhdeksi kokoaikaiseksi. Henkilöstömitoitus tarkoittaa aina todellista mitoitusta, jolloin poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. 9. Toimintayksiköllä on suunnitelma sijaisten käytöstä ja säännösten mukaisesta henkilöstömitoituksesta huolehditaan myös henkilöstön vuosi- ja sairauslomien aikana. Sijaisilla on riittävä sosiaali- ja /tai terveysalan koulutus. 10. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta hoitotyötä osallistuvaa henkilökuntaa on työssä kaikissa työvuoroissa ympäri vuorokauden. Sairaanhoitaja on asiakkaiden käytössä vähintään arkipäivisin. 11. Toimintayksiköllä on nimetty lääkehuollosta vastaava henkilö ja toimintayksiköllä on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. 12. Ruokahuollosta vastaavalla henkilöllä on alan koulutus ja/tai kokemus ja hygieniapassi. 13. Tukipalveluja varten on riittävä, valvontaviranomaisen edellyttämä henkilöstö. Vähintään mitoitus on 0.1. 3. Tilat, laitteet, välineet Palveluntuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat ja toimintaympäristö, jotka mahdollistavat tehostetun palveluasumisen tuottamisen. Vähimmäisvaatimukset ovat: 1. Asiakkailla on riittävät asuin-, hygienia- ja wc-tilat valvontaviranomaisen toimiluvan mukaisesti. 2. Asiakkaan esteetön liikkuminen pyörätuolilla ja rollaattorilla ja muilla liikkumisen apuvälineillä palvelukodissa on mahdollista. Jos palvelukodin tilat ovat kahdessa tai useammassa kerroksessa, talossa on hissi. 3. Asiakkaalla on mahdollisuus tuoda omia huonekaluja ja muita tavaroita huoneeseensa kodikkuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Jos toimintayksikössä asukashuone on valmiiksi varusteltu hoitohenkilökunnan työergonomiaa tukevalla peruskalustuksella (mm. sähkökäyttöisellä sängyllä), toimintayksikkö voi edellyttää näiden kalusteiden käyttämistä huoneen kalustuksessa. Palveluntuottajalla on oikeus periä asiakkaalta kohtuullinen korvaus näiden kalusteiden käytöstä. 4. Jos asiakkaalla ei tullessaan ole omia kalusteita, ja toimintayksikössä asukashuoneet eivät ole valmiiksi varusteltuja, palveluntuottaja antaa kohtuullista korvausta vastaan kohtuulliseksi ajaksi asiakkaan käyttöön sängyn, patjan, vuode- ja liinavaatteet, yöpöydän ja tuolin. 5. Piha-alueet ja parveketilat mahdollistavat päivittäisen ulkoilun. 6. Toimintayksikön yhteiset tilat ovat asiakkaiden käytössä ja niissä on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. 7. Toimintayksikössä on asiakkaan hoidossa käytettäviä apuvälineitä (mm. suihkutuoli, WC-korottaja) ja asiakkaan siirtämiseen tarvittavia apuvälineitä (mm. liukulakanat, nostoliinat/-hihnat). 8. Toimintayksikössä on asiakkaan terveydentilan seurantaan tarvittavat mittarit (kuten verensokerimittari, verenpainemittari, puntari). 9. Toimintayksikössä on tarvittavat ensiapuvälineet.

16 10. Palveluntuottaja järjestää asiakkaiden omaan käyttöön riittävästi jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä yhteistyössä LLKY:n kanssa. 11. Tilojen, laitteiden ja koneiden huoltoon on nimetty vastuuhenkilö. 4. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen toiminta, palvelun sisällön vaatimukset Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Asiakkaan omia voimavaroja tulee tukea ja palvelun tulee perustua asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakassuhteessa tulee noudattaa luottamuksellisuutta ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollon asiakaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti (812/2000). Vähimmäisvaatimukset ovat: 1. Asiakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus asua toimintayksikössä elämänsä loppuun saakka. Toimintayksikössä on osaamista ja mahdollisuus hoitaa asiakasta, ellei asiakkaalla ole sairaalahoidon tarvetta. Toimintayksikössä pystytään hoitamaan asiakasta: jonka hoito edellyttää ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa jonka toimintakyky ja/tai muistitoiminnot ovat merkittävästi alentuneet joka tarvitsee runsaasti ja jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissaan joka selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan ainoastaan 1-2 hoitajan avustamana jolla on saattohoidon tarve 2. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että tuotettu palvelu vastaa vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta LLKY:n toiminnalta. 3. Palveluntuottaja vastaa siitä, että toiminta perustuu näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toiminta on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. 4. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa/läheistensä kanssa asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa palveluasumisyksikköön saapumisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään vähintään puolen vuoden välein ja aina asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää vähintään seuraavat palvelukokonaisuudet: toimintakyvyn arviointi, terveydentilan seuranta sekä hoidon ja palvelujen tarpeen määritys voimavarojen määritys omaiset ja muut tukiverkostot mukaan lukien kuntoutussuunnitelma, jossa kartoitetaan asiakkaan voimavarat ja suunnitelmaan toimet, joilla olemassa oleva toimintakykyä ylläpidetään ja mahdollisuuksien mukaan parannetaan konkreetit ja selkeät tavoitteet hoidolle ja palvelulle asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi hoitoon ja palveluun liittyvät toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi yhteiset sopimukset ja mittarit, joiden avulla toteuttamista seurataan asiakkaan mahdollisesti ilmaisema hoitotahto 5. Asiakkaan päivittäisissä toimissa otetaan huomioon asiakkaan toimintakyky ja toiminnassa toteutetaan toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Päivittäisissä toiminnoissa otetaan huomioon myös asiakkaan tottumukset, kokonaisvaltainen hoiva ja huolenpito sekä palvelun edellyttämät välineet ja tarvikkeet. 6. Asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta (iho, hiukset, kynnet, suu, erittäminen ym.) ja siinä avustamisesta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesuin. Asiakas käy vähintään kerran viikossa suihkussa tai saunassa ja lisäksi tarpeen mukaan. Suu, hampaisto ja irrotettavat hammasproteesit puhdistetaan avustetusti päivittäin. Hammasproteesit otetaan yön ajaksi pois suusta. Jos asukkaalla havaitaan vaikeutta pureksia ruokaa tai hänellä on kipua suun alueella, järjestetään hänelle kuljetus ja saattaja hammaslääkärin vastaanotolle. WC-käynneissä sekä inkontinenssi - ja avannetuotteiden käytössä avustetaan tarpeen mukaan ympäri vuorokauden.

7. Asiakkaan lääkehoito toteutetaan noudatetaan LLKY:n lääkelupakäytäntöjä. Asiakkaan lääkehoidon osalta toteutetaan seuraavat asiat: lääkkeiden annostelu asiakaskohtaisiksi annoksiksi lääkkeiden antaminen asiakkaalle luonnollista annostelureittiä käyttäen, tarvittaessa valvotusti ihonalaisten injektioiden antaminen lihaksensisäisten injektioiden antaminen asiakkaan lääkehoidon seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa yhteydenotto lääkäriin asiakkaan reseptien uusimisesta huolehtiminen ja lääkkeiden hakeminen apteekista toimintayksikössä pystytään toteuttamaan myös asiakkaan tilapäinen ja kuuriluonteinen lääkärin suunnittelema suonensisäinen nestehoito tai suonensisäinen antibioottien tai muun lääkityksen anto 8. Palveluntuottaja avustaa asiakasta terveyspalveluiden hankkimisessa ja käyttämisessä tai järjestää asiakkaalle ko. avun. 9. Palveluntuottaja järjestää tarvittaessa asiakkaan kuljetuksen ja saattajan sosiaali- ja terveyspalveluihin. 10. Palveluntuottajan huolehtii asiakkaan terveydentilan seurannasta ja sairaanhoidosta asiakkaan terveydentilan ja voinnin seuranta ja tarpeenmukainen hoito Käypä hoitosuositusten ja lääkärin, hammaslääkärin tai muun asiakasta hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeiden mukaisesti asiakkaan toimintakyvyn tilapäisesti heiketessä esim. flunssan tai kuumeilun takia, asiakkaan voinnin seuranta ja sairaudenmukainen hoito haavahoitojen ja hoitotoimenpiteiden toteuttaminen konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa tarvittaessa 11. Palveluntuottaja vastaa asiakkaiden tarvitsemien laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta laboratorioon, ja varmistaa, että vastaukset tulevat tulkituksi ja jatkohoito-ohjeet otetaan huomioon. 12. Asiakkaiden yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. 13. Palveluntuottaja hankkii kustannuksellaan asiakkaiden hoidossa tarvittavat asianmukaiset ja suositusten mukaiset suojaimet asiakkaiden hoidon toteuttamiseen. 14. Palveluntuottaja hankkii kustannuksellaan tilojen ja välineiden desinfiointiin tarkoitetut desinfiointiaineet. 15. Palveluntuottaja hankkii kustannuksellaan asiakkaiden, henkilökunnan ja talossa vierailevien käyttöön tarvittavat käsidesinfiointiaineet. 16. Asiakkaalla on mahdollisuus ulkoiluun. Asiakakan yksilölliset toiveet ja tarpeet ulkoilun suhteen on kirjattu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ulkoilu toteutetaan turvallisesti. 17. Asiakasta autetaan pukeutumaan asianmukaisesti sään, tilanteen ja vuodenajan mukaan. 18. Palveluntuottaja järjestää asiakkaalle säännöllisesti kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa. Toiminnasta on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä kirjallinen viikko-, kuukausi- tai vuosiohjelma. 19. Asiakkaalle nimetään omatyöntekijä heti asiakkaan saapuessa toimintayksikköön. Asiakas ja omainen/läheinen ovat tietoisia siitä, kuka omahoitaja on. 20. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan asioiden hoitajan kanssa, että asiakkaalle haetaan hänelle kuuluvat julkiset edut (esim. Kelan asumistuki, hoitotuki). 21. Palveluntuottaja huolehtii yhteistyössä asiakkaan/omaisten kanssa siitä, että asiakkaalle ryhdytään hankkimaan edunvalvojaa, jos asiakkaan toimintakyky ja etu sitä vaativat. 22. Asiakkaan raha-asioiden hoidosta vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. 23. Palveluntuottaja huolehtii riittävästä yhteistyöstä asiakkaiden omaisten ja läheisten kanssa. Omaisille järjestetään omaisteniltoja/-yhteistyötuokioita. 24. Toimintayksikössä on vapaat vierailuajat. 17

18 5. Ateriat Ruokahuollon vähimmäissisältö ja vähimmäisvaatimukset: 1. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaiden riittävästä nesteiden ja ravinnon saannista. 2. Palveluntuottaja ottaa huomioon asiakkaan mahdolliset syömiseen liittyvät ongelmat ja järjestää asiakkaan ruokahuollon sen mukaisesti. 3. Asiakkaille tarjotaan ikäihmisten makutottumuksia vastaavia, maittavia, monipuolisia ja ravintosisällöltään ikäihmisten ravitsemussuositusten mukaisia aterioita. 4. Asiakkaille järjestetään päivittäinen ruokailu, johon kuuluu aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi/välipala, päivällinen ja iltapala. Asiakasta avustetaan ruokailuissa asiakkaan tarpeen mukaan, tarvittaessa syötetään. 5. Asiakkaiden yöpaasto ei saa muodostua yli 11 tunnin mittaiseksi. 6. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asiakkaille (esim. sappi-, sokeriton-, keliakia- tai maidoton dieetti). Energiarikasta ruokavaliota noudattaville tarjotaan aamupäivän välipala muiden aterioiden lisäksi. 7. Asiakkaille järjestetään tarvittaessa rakennemuunnettu ruokavalio (pehmeä, sosemainen, hienojakoinen tai nestemäinen ruokavalio). 8. Aterioista tehdään monipuolinen 4-6 viikon ruokalista, joka on asiakkaan ja omaisten nähtävillä. Riittävän vaihtelevuuden varmistamiseksi ruokalistassa tulee olla vähintään neljän viikon kierto. 9. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus ruokailla yhteisissä ruokailutiloissa tai omassa huoneessaan hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti. 10. Asiakkaiden ravitsemusta ja painoa seurataan säännöllisesti (esim. MNA, BMI). Poikkeamiin puututaan ja seuranta dokumentoidaan. 11. Palveluasumisyksikössä tulee olla ruokahuoltoa koskeva omavalvontasuunnitelma. Ruokahuollosta vastaavalla henkilöllä tulee olla alan koulutus tai kokemus ja hygieniapassi. Ruoan valmistuksessa mukana olevalla henkilökunnalla tulee olla hygieniapassi. Koko henkilöstö tulee olla perehdytetty omavalvontaan (Elintarvikelaki 13.1.2006/23). Mikäli ateriat valmistaa alihankkija, edellytetään alihankkijalta samoja vaatimuksia kuin palvelun tarjoajalta 6. Siisteys Siisteyttä koskevat vähimmäisvaatimukset ovat: 1. Siivous sisältää vähintään asiakkaan huoneen tarpeen mukaisen päivittäisen kevyen yleissiivouksen, huoneen viikko- ja kuukausisiivouksen ja ikkunoiden pesun 1x/vuosi. 2. Asiakkaan kodin siisteydestä huolehditaan. Siivouksella tulee varmistaa toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpitäminen. Eritetahrat tulee poistaa välittömästi eritetahradesinfektio-ohjeiden mukaisesti. 3. Palveluntuottaja korvaa siivouksen yhteydessä asiakkaan omaisuudelle aiheutuneet vahingot. 7. Vaatehuolto Vaatehuoltoa koskevat vähimmäisvaatimukset ovat: 1. Palveluntuottajan huolehtii, että asiakkaan käyttämät vaatteet ja tekstiilit pestään riittävän usein. Palveluntuottaja toteuttaa asiakkaan perusvaatehuollon, liinavaatteiden ja pyyhkeiden pesun ja jälkihuollon, pyyhkeiden ja liinavaatteiden vaihdon. Palveluntuottaja toteuttaa kustannuksellaan myös asianmukaisen infektiopyykin käsittelyn ja pesun.

19 2. Palveluntuottaja sitoutuu korvaamaan asiakkaalle huolimattomasta ja puutteellisesta vaatehuollosta aiheutuvat merkittävät vahingot poissulkien kuitenkin vaatteiden normaalin kulumisen. 3. Palveluntuottaja huolehtii tarpeenmukaisesta asiakkaan vaatteiden erityispesun (mm. kuivapesu, hienopesu), pöytäliinojen, päiväpeittojen, mattojen, ryijyjen, verhojen ja muiden huonetekstiilien pesun järjestämisestä. Erityispesusta aiheutuvista kustannuksista vastaa asiakas. 8. Laadun hallinta Laadunhallinnassa tulee toteutua vähintään seuraavat ehdot: 1. Toimintayksikön arvot ja periaatteet sekä johtamisen vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty. 2. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa ja keskeiset laatutavoitteensa. 3. Asiakaspalautetta kerätään asiakkailta/omaisilta säännöllisesti, vähintään vuosittain. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Palautteet ja mahdolliset toimenpiteet dokumentoidaan ja niistä tehdään yhteenveto toimintakertomuksen liitteeksi vuosittain. 4. Asiakasreklamaatiot ja niiden aiheuttamat toimenpiteet raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. 5. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiseen on käytössä perehdytysmateriaali- ja ohjeet. Perehdytykseen on nimetty vastuuhenkilö. 6. Toimintayksiköllä on kirjallinen lääkehuoltosuunnitelma (STM:n opas 2005:32) ja nimetty lääkehuollosta vastaava henkilö, jolla itsellään on voimassa oleva lupa lääkehuollon toteuttamiseksi. 7. Toimintayksikössä käytetään yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita, kuten Käypä hoito-suosituksia ja THL:n ohjeita. 8. Toimintayksiköllä on kirjalliset ohjeet saattohoidon toteuttamisesta ja kuoleman varalta. 9. Toimintayksikössä noudatetaan LLKY:n asiakkaiden osalta seuraavia LLKY:n antamia ohjeita: LLKY:n lääkelupakäytännöt hygieniahoitajan ohjeet infektioiden torjumiseksi haavanhoitajan antamat ohjeet asiakkaiden haavahoidon toteuttamiseksi keskusvaraston antamat ohjeet koskien asiakkaiden maksutonta hoitotarvikejakelua, hoitotarvikejakelussa noudatetaan LLKY:n johtokunnan hyväksymiä periaatteita. fysioterapian antamat ohjeet koskien asiakkaiden apuvälineitä laboratorion antamat ohjeet koskien asiakkaiden laboratorionäytteiden ottoa ja vierianalytiikan laadunhallintaa LLKY:n valtuuttaman valvovan viranomaisen käynneillään antamat ohjeet 9. Asiakasturvallisuus Asiakasturvallisuuden vähimmäisvaatimukset: 1. Toimintayksikössä on hoitajakutsujärjestelmä (hälytyspainike, turvaranneke tai muu järjestely). Asiakas saa aina halutessaan yhteyden henkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta. 2. Toimintayksikössä on palo- ja pelastusviranomaisen hyväksymä ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sisältää myös kirjalliset ohjeet riskistilanteiden varalle (kadonneen asiakkaan etsintä, evakuointisuunnitelma). Henkilöstö on koulutettu niiden sisältöön. Henkilökunta harjoittelee tilanteissa toimimista säännöllisesti. 3. Palo- ja pelastusviranomaisen antamat lausunnot ja tarkastukset on tehty. Palo- ja pelastusviranomaisilla ei ole huomauttamista toimintaan. 4. Asiakkaiden turvallisuutta valvotaan. Toimintayksikössä on aina paikalla henkilökuntaa.

20 5. Toimintayksikön piha-alueet ovat turvalliset ja kulkureitit esteettömät. 6. Asiakkaan saatavilla on riittävät ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet. 7. Yhteistilojen kalusteet ovat tukevia, vanhukselle sopivia ja materiaalit sellaisia, että ne mahdollistavat turvallisen liikkumisen. 8. Lääkkeet ja vaaralliset aineet säilytetään lukituissa tiloissa. 9. Lääkkeiden annostelu toteutetaan lääkehoitoon koulutetun henkilön toimesta tai ostopalveluna siten, kuin STM:n Turvallinen lääkehoito-oppaassa on ohjeistettu. 10. Toimintayksikössä on ohjeet asiakkaiden rahavarojen ja arvoesineiden säilyttämisestä. 10. Vaadittava raportointi, valvonta ja yhteistyö LLKY:n kanssa Vähintään seuraavat ehdot tulee toteutua: 1. Palveluntuottajan sitoutuu ilmoittamaan LLKY:lle viivytyksettä asiakkaan: palveluasumiseen muuttopäivän palveluasumisen päättymispäivän 2. Palveluntuottajan sitoutuu ilmoittamaan LLKY:lle kalenterikuukausittain asiakkaan: toteutuneet palveluasumisen hoitopäivät poissaolopäivät palveluasumisesta 3. Palveluntuottaja sitoutuu kalenterivuosittain toimittamaan LLKY:lle toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edellisen vuoden toiminnastaan. 4. Palveluntuottaja sitoutuu antamaan LLKY:lle riittävät tiedot tarjoamistaan palveluista asiakasneuvontaa ja palvelusetelin myöntämistä varten. Annettuihin tietoihin sisältyvät myös palveluhinnasto sekä tiedot asiakkaiden vuokrista asiakkaalle jäävän omavastuun laskemista varten. 5. Palveluntuottajan ilmoittaa oma-aloitteisesti ja viipymättä LLKY:lle toiminnassaan tapahtuvista oleellisista muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat mm. toiminnan lopettaminen tai keskeyttäminen, vastuuhenkilön vaihtuminen sekä yhteystietojen ja palveluhinnaston muuttuminen. Muutos toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä on ilmoitettava jo siinä vaiheessa, kun se on todennäköinen. 6. Palveluntuottaja luovuttaa LLKY:lle pyydettäessä tiedot henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta. 7. Palveluntuottaja toimittaa LLKY:lle muut palvelun kehittämistä ja seurantaa varten sen pyytämät tiedot. 8. Palveluntuottaja hyväksyy LLKY:n tekemät neuvonta-, ohjaus- ja valvontakäynnit. 9. Palveluntuottaja hyväksyy LLKY:n tekemät asiakaskyselyt toimintayksikköön. 10. Palveluntuottaja huolehtii valvontaviranomaiselle tehtävistä ilmoituksista (AVI tai Valvira). 11. Ympäristöterveys Vähintään seuraavat ehdot tulee toteutua: 1. Palveluntuottaja tekee kirjallisen ilmoituksen LLKY:n valvontaviranomaiselle terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta toiminnasta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista sekä elintarvikelain 13 :n mukaisen ilmoituksen elintarvikehuoneistosta viimeistään neljä (4) viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen käsittelyn jälkeen em. toiminta kuuluu LLKY:n ympäristöpalveluiden säännöllisen valvonnan piiriin (ympäristöterveys). 2. Jätteiden säilyttämisessä, lajittelussa ja käsittelyssä noudatetaan alueen voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (ympäristönsuojelu).