Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00094 RO Kiviranta Mirja(MMM) 29.02.2016 Asia Ehdotukset asetuksiksi komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttamiseksi (EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen) Kokous U/E/UTP-tunnus E 52/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Asetusluonnosten eri osia on käsitelty komission komiteoissa ja työryhmissä syyskuusta 2015 alkaen. Delegoidun asetuksen luonnos annettaneen tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksymismenettelyä varten todennäköisesti maaliskuun 2016 loppupuolella. Äänestys täytäntöönpanoasetuksesta on komission komiteassa 17.3.2016. Asetukset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla ja sovellettaviksi vuodesta 2016 alkaen. Ehdotus komission delegoiduksi asetukseksi asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamiseksi. Ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi asetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttamiseksi. Suomen kanta (muutettu) Suomi pitää erittäin tervetulleena komission yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamistavoitetta ja pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että sekä hallinnolle että viljelijöille kohdistuvat kustannusvaikutukset ja hallinnollista taakkaa koskevat vaikutukset kehittyisivät positiivisempaan suuntaan. Esitetyt muutokset eläinten pitopaikan ja Suomessa käytössä olevan päiväkohtaisen laskentamallin seuraamuskäytäntöihin ovat Suomen esityksen mukaisia. Eläinten merkintäviiveiden ja pitopaikkavirheiden seuraamukset ovat olleet merkittäviä seuraamuksia kiristäneitä tekijöitä edellisenä vuonna. Pitopaikkamuutos vähentää seuraamuksia suoraan ja päiväkohtainen laskentamalli vaikuttaa monessa tapauksessa niin, että seuraamusprosentti kohtuullistuu. Pinta-alaseuraamusten uusi portaaton seuraamusmalli ja keltainen kortti lieventävät tiettyjen tukijärjestelmien pintaalaseuraamuksia. Suomi voi näiden syiden takia hyväksyä komission täytäntöönpanoasetuksen ja delegoidun asetuksen muutosten kokonaisuuden, vaikka niihin sisältyy uusia
Pääasiallinen sisältö 2(10) kustannuksia aiheutuvia tekijöitä, kuten tietojärjestelmämuutoksia ja lisääntynyttä kohdennettua valvontaa. 1. Yleistä Maatalouskomissaari Phil Hoganin yksi pääprioriteeteista vuonna 2015 oli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistaminen. Komissiossa on suoritettu kattava maatalouspolitiikan läpikäyminen, minkä tarkoituksena on tunnistaa YMP:n osa-alueita, joita on mahdollista yksinkertaistaa tai jotka voidaan jättää läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenmaille. Komissaari Hogan pyysi jäsenmaita lähettämään yksinkertaistamisehdotuksiaan helmikuun 2015 loppuun mennessä. Komissaari asetti yksinkertaistamisehdotuksille kolme periaatetta: ehdotukset eivät saa muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan poliittisia linjauksia, ne eivät saa vaarantaa unionin taloudellisia intressejä eivätkä kasvattaa virhetasoja ja lisäksi ehdotusten pitää pääasiallisesti koskettaa viljelijöitä ja muita edunsaajia, jotka eniten hyötyvät hallinnollisen taakan vähentymisestä. Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden edustajien kanssa laatinut Euroopan komissiolle esityksiä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Ehdotuksia on käsitelty ministeriössä, alaisessa hallinnossa ja sidosryhmissä, sekä EU-asiain komitean alaisessa maatalous- ja elintarvikejaostossa. Suomen ehdotukset on lähetetty komissaarille 27.2.2015. Jäsenmaiden lähettämien yksinkertaistamisehdotuksien pohjalta neuvosto kokosi ja hyväksyi 11.5.2015 päätelmät (8485/15), joissa nostettiin esiin tärkeimmät jäsenmaille yhteiset ongelmakohdat. Komissio on keväällä ja kesällä 2015 tehnyt ja saattanut voimaan ensimmäiset konkreettiset ehdotuksensa yksinkertaistamiseksi. Muutokset toteutettiin asetuksilla (EU) 2015/747 ja (EU) 2015/1383 sekä neljän komission antaman työasiakirjan muuttamisella. Näiden muutosten toimeenpano on mahdollista jo tukihakuvuodesta 2015 alkaen. Komission yksinkertaistamistarkoituksessa asetuksiin keväällä ja kesällä 2015 tekemät muutokset koskevat hakuajan jatkamista ja vapaaehtoisten tuotantosidonnaisten eläinpalkkioiden eläinten merkintä- ja rekisteröintisäännösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamista. Ennen eläinten merkintä- ja rekisteröintisäännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksia koskenutta asetusmuutosta eläin olisi ollut rekisteröintipuutteen takia ikuisesti tukikelvoton. Komission jäsenmaiden painostuksesta (20 jäsenmaata, Suomi ensimmäisten joukossa) tekemä asetusmuutos mahdollistaa sen, että eläin on tukikelpoinen, jos sen merkintä ja rekisteröinti on säännösten mukainen viimeistään kysymyksessä olevan vuoden ensimmäisenä tukikelpoisuuspäivänä. Kysymyksessä on tukikelpoisuutta, ei täydentäviä ehtoja ja ilmoitusaikojen viiveiden täydentävien ehtojen seuraamuksia tai potentiaalisesti tukikelpoisia eläimiä ja niitä koskevia seuraamuksia, koskeva muutos. Komissio toimitti jäsenmaille 17.6.2015 neljä muutettua työasiakirjaa, jotka sisälsivät komissaarin lupaamat nopeasti toimeenpantavat yksinkertaistukset viherryttämistuen osalta. Suomessa valittujen ekologisten alojen myötä yksinkertaistusta tuovana muutoksena on mm. mahdollisuus kompensoida valvonnassa todettua, hakemuksessa ilmoittamatonta, ekologista alaa hakijan ilmoittamaan ekologisen alan prosenttiin asti
3(10) sekä ekologisten alojen pysyvyyteen liittyvät yksinkertaistukset peltolohkorekisterin ekologisen alan karttatason vaatimuksissa. Edelleen mahdollistettiin yksinkertaistuksia peltolohkorekisterin ekologisen alan karttatason erotteluvaatimukseen tiettyjen ekologisten alojen osalta. Vuonna 2016 tulevat voimaan EU:n kokonaan rahoittamaa nuoren viljelijän tukea ja vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea sekä hallinto- ja valvontasäännöksiä koskeneet yksinkertaistukset. Komissaari Hogan on luvannut, että suoriin tukiin kuuluvan viherryttämistuen säännöksiä tarkastellaan viherryttämistuen ensimmäisen toimeenpanovuoden jälkeen eli aikaisintaan vuonna 2016. YMP:n ensimmäisen toimeenpanovuoden kokemusten perusteella komissaarille lähetettiin 22.1.2016 uusia yksinkertaistamisehdotuksia sekä nostettiin uudelleen esiin aiempia, edelleen tarpeellisiksi katsottuja esityksiä. 2. Ehdotusten pääasiallinen sisältö Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen Tukioikeusrekisteriin aiemmin liittynyt vaatimus tukioikeuden viimeisestä aktivointipäivästä poistettaisiin. Syynä tähän on se, että kansallisia varantoja ja niiden täydentämistä koskevat säännökset eivät enää edellytä näin tarkkaa tietoa, vaan tähän riittää viljelijän hallinnoimien tukioikeuksien kokonaismäärä. Asetuksiin lisättäisiin vanha sääntö, jonka mukaan viljelijäkohtainen raja tai kiintiö eläimissä on rajana ilmoituksen hyväksymisessä. Vastaava raja lisättäisiin myös muihin tukijärjestelmiin. Suomessa tällainen raja on nuoren viljelijän tuen 90 hehtaarin raja. Perusteluksi esitetään sitä, että viljelijä ei saa tällaisen rajan ollessa käytössä hyötyä yli-ilmoituksesta, kun raja tai kiintiö on maksun enimmäismäärä. Asetukseen lisättäisiin luonnonhaittakorvauksen alenevaa tukitasoa koskien määrittely siitä, että kasvilajiryhmänä otetaan huomioon tukitasojen keskiarvo. Pinta-alapuolelle tulisi portaaton ja nykyistä lievempi seuraamuskäytäntö Suomessa käytössä olevista EU:n kokonaan rahoittamista tukijärjestelmistä perustukeen ja nuoren viljelijän tukeen sekä EU:n osittain rahoittamista tukijärjestelmistä luonnonhaittakorvaukseen. Seuraamus lievenisi eli aiemman kaksinkertaisen seuraamuksen sijaan seuraamus olisi 1,5 kertainen määritettyyn pinta-alaan nähden. Uutena mallina otettaisiin käyttöön ns. keltainen kortti ja edellä mainitusta puolella (0,75 kertainen seuraamus määritettyyn pinta-alaan nähden) alennetut seuraamukset enintään 10 % pinta-alavirheisiin. Jos viljelijä yli-ilmoittaa pinta-alaa uudelleen seuraamusrajan (3 %/2 hehtaaria) ylittävästi ko. tukijärjestelmässä seuraavana vuonna, ko. vuoden seuraamuksen lisäksi menetetään aiempi lievempi seuraamus. Asetuksella katettaisiin viherryttämistuen monipuolistamisvaatimuksen seuraamuksiin jäänyt aukko. Eläinten pitopaikan virheissä voitaisiin asetusluonnoksen mukaan palata vuonna 2014 noudatettuun käytäntöön, jossa eläin voidaan hyväksyä, jos se on tilan toisessa pitopaikassa välittömästi tunnistettavissa. Tiettyihin tila- ja eläinrekisterin virheisiin tulisi välittömän seuraamuksen sijaan eläinkohtainen 24 kuukauden sanktiouhka. Aiemmin tällainen seuraamusmuoto on ollut käytössä vain tilarekisterin ja eläinpassien virheellisyyksissä. Esim. sukupuoli, rotu
4(10) tai väri katsottaisiin virheiksi jo ensimmäisellä kerralla, jos tieto on olennainen tukikelpoisuuden kannalta. Muussa tapauksessa seuraamus edellyttäisi tila- ja/tai eläinrekisterin virhettä samasta eläimestä 24 kuukauden aikana. Asetukseen lisättäisiin säännökset hakemuksettomaan tukijärjestelmään (tukikelpoisten eläinten poiminta suoraan eläinrekisteristä osallistumisilmoituksen jättäneille tiloille) liittyvän potentiaalisen eläimen käsittelystä tukikelpoisena eläimenä seuraamuslaskennassa (eläin on kaksi kertaa laskelmassa sekä hylättynä että osin/kokonaan hyväksyttynä, jos sen tiedot ovat rekisterissä oikein ensimmäisestä tukikelpoisuuspäivästä alkaen). Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus määrittää nopeakiertoisille eläinlajeille (lihasika, siipikarja) muu yksikköarvo kuin yksi eläin seuraamuslaskennan kaavassa, jossa yli kolmen eläimen virhe kiristää seuraamustasoa. Yksikköarvoa määritettäessä tulee ottaa huomioon eläinyksiköt ja/tai tukitasot ja sen tulee sisällöltään olla komission yksikköarvoja vastaava. Yksikköarvot tulee ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Asetuksen johdanto-osaan lisättäisiin maininta siitä, että oma-aloitteisen korjauksen (eläinrekisterin kautta tapahtuva) piiriin kuuluvat myös uuhet ja kutut. Jäsenvaltioissa, joissa on käytössä tuotantosidonnaisen tuen malli, jossa tukimäärä perustuu niiden päivien lukumäärään, jotka eläin on tukikelpoisuusehtojen täytyttyä tilalla, myös seuraamusten laskenta olisi tehtävä päiväkohtaisesti. Hakemuksettomaan järjestelmään liittyvien potentiaalisesti tukikelpoisten eläinten seuraamuslaskenta olisi tehtävä perustuen niihin päiviin, jotka eläin mahdollisesti kerryttäisi potentiaalisesti tukikelpoisena eläimenä. Asetusta sovellettaisiin 1.1.2016 alkaen. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttaminen Uuteen ns. keltaiseen korttiin liittyvänä tulisi 100 % valvontavelvoite niille tiloille, jotka ovat saaneet puolella alennetun seuraamuksen paikan päällä tehdyn valvonnan seurauksena. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla. Komission päätösvalta, johon liittyy Euroopan parlamentin tai neuvoston mahdollisuus peruttaa säädösvallan siirto ja vastustaa säädöksen voimaantuloa määräajassa. Säädös tulee voimaan, jos Euroopan parlamentti (jäsenten enemmistö) tai neuvosto (määräenemmistö) ei vastusta säädösvallan siirron nojalla annettua asetusta kahden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Määräaikaa voidaan jatkaa Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta kahdella kuukaudella. Valtuudet delegoitujen säännösten antamiseen perustuvat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 63, 64, 72, 76, 77, 93, 101 ja 120 artikloihin.
Valtuudet delegoitujen säännösten antamiseen perustuvat yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2014 artikloihin 4(2), 9(5), 35(1), 35(2), 35(3), 38(3), 36(6), 39(3), 43(12), 44(5), 45(5), 45(6), 46(9), 50(11), 52(9), 58(5), 59(3), 67(1) ja 67(2). Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla. Komitologiamenettely (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011 yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä). Jos komitea antaa puoltavan lausunnon (määräenemmistö), komissio hyväksyy ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi. Jos komitea antaa kielteisen lausunnon (määräenemmistö), komissio ei hyväksy kyseessä olevaa ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, lukuun ottamatta poikkeustapauksia. Jos lausuntoa ei anneta, komissio voi hyväksyä ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi lukuun ottamatta mm. tilannetta, jossa komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö vastustaa sitä. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukainen muutoksenhakukomiteamenettely koskee horisontaaliasetuksen osalta vain sen 8 artiklaa eli maksajavirastoa ja koordinointielintä koskevia täytäntöönpanosäännöksiä. Valtuudet täytäntöönpanosäännösten antamiseen perustuvat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58(4)(b), 62(2)(a) (f), 63(5), 77(8), 78, 96(4) ja 101 artikloihin. Käsittely Euroopan parlamentissa Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen Säädös tulee voimaan, jos Euroopan parlamentti (jäsenten enemmistö) tai neuvosto (määräenemmistö) ei vastusta säädösvallan siirron nojalla annettua asetusta kahden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Määräaikaa voidaan jatkaa Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta kahdella kuukaudella. Tiedoksianto Euroopan parlamentille ja neuvostolle tapahtunee maaliskuun 2016 loppupuolella. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttaminen 5(10) Tarkistamissoikeus: Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa ilmoittaa komissiolle katsovansa, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan. Tällöin komissio tarkastelee uudelleen ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi esitetyt kannat huomioiden ja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, aikooko se pitää voimassa ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.
6(10) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18 jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) kirjallinen menettely 29.9. - 1.10.2015 ja 30.10.- 2.11.2015 ja 3.3.2016. Asetusluonnokset ja niiden kuvaukset on lähetetty sidosryhmille ja Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle kommentointia varten. Ei lausuntoa Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. Asetusehdotuksista, joilla säädösvaltaa on siirretty komissiolle, on lähetetty E-kirje (E 87/2011 vp) ja U-kirjelmä (U 69/2011 vp) sekä U-jatkokirjeet (1.6.2012, 1.3.2013 ja 20.5.2013) eduskunnalle. Edellä mainituista kirjelmistä on annettu seuraavat valiokuntien lausunnot: SuVL 2/2012 vp ja 3/2012 vp, MmVL 18/2011 vp, 19/2012 vp, 30/2012 vp, 4/2013 vp ja 20/2013 vp, YmVL 11/2011 vp, 14/2012 vp, 15/2012 vp, 4/2013 vp ja 19/2013 vp. Delegoiduista asetuksista on lähetetty E-kirje (U 69/2011 vp/ E 29/2014 vp ) 30.1.2014 eduskunnalle. Tästä kirjelmistä on annettu seuraavat valiokuntien lausunnot: YmVL 4/2014 vp ja MmVL 9/2014 vp. (SuVL 2.4.2014: Merkittiin saapuneeksi lausunto MmVL 9/2014 vp. Päätettiin lähettää erikoisvaliokunnan lausunto tiedoksi valtioneuvostolle.) Täytäntöönpanoasetuksesta on lähetetty E-kirje (E 41/2014 vp ) 8.4.2014 eduskunnalle. Tästä kirjelmistä on annettu seuraavat valiokuntien lausunnot: MmVL 24/2014 vp (SuVL 28.5.2014: Merkittiin saapuneeksi lausunto MmVL 24/2014 vp. Päätettiin lähettää erikoisvaliokunnan lausunto tiedoksi valtioneuvostolle.) EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta on lähetetty E-kirje (E 163/2014 vp) 26.2.2015 eduskunnalle. (Maa- ja metsätalousvaliokunnan pöytäkirjan 144/2014 vp 5.3.2015 ote suurelle valiokunnalle.) Delegoitujen asetusten ja täytäntöönpanoasetusten yksinkertaistamisesta on lähetetty E- kirje (E 52/2015 vp) 2.10. ja 2.11.2015 eduskunnalle. (Maa- ja metsätalousvaliokunnan pöytäkirja 4.11.2015: Valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja edellyttää, että valtioneuvoston kannassa mainittu otantojen yhdistämismahdollisuus tulee olla edelleen käytettävissä. Pitäen ehdottoman välttämättömänä EU:n maatalouspolitiikan yksinkertaistamista valiokunta tulee myöhemmin käsitellessään komission delegoidun asetuksen (EU) 640/2014 muutoksia mm. seuraamuksiin liittyen ottamaan tältäkin osin kantaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiskysymyksiin. SuV 6.11.2015: Valiokunta päätti lähettää erikoisvaliokunnan kannanoton tiedoksi valtioneuvostolle.) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta unionin maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty unionin tasolla. Kansallinen lainsäädäntö kuitenkin täydentää Euroopan unionin lainsäädäntöä silloin, kun unionin
7(10) säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset tai unionin lainsäädännössä on annettu valta säätää jostakin asiasta tarkemmin kansallisella tasolla. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö käsittää säännökset EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikassa toimivaltaisista viranomaisista ja toimielimistä. Komission ehdotukset eivät edellytä Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) muuttamista tai vastaavien valtioneuvoston asetusten muuttamista. Tuotantosidonnaisen tuen muutosmahdollisuuden mahdollinen käyttöön otto edellyttää asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset hallinnolle Viherryttämistuen monipuolistamisvaatimuksen seuraamusten laskenta on Suomessa toteutettu jo vuoden 2015 valvontoja varten komission nyt esittämällä tavalla, joten muutoksia ei ole asian suhteen tarpeen tehdä. Tukioikeusrekisteriin on tehtävä muutoksia, mutta niiden ei arvioida olevan merkittäviä työ- ja kustannusvaikutuksiltaan. Suomessa käytössä olevissa vapaaehtoisissa tuotantosidonnaisissa eläinpalkkioissa ei ole käytössä tuottajakohtaisia rajoja tai kiintiöitä, joten muutoksiin ei tältä osin ole tarvetta. Keskiarvoon perustuvia tukitaso- ja seuraamuslaskelmia on jo toteutettu muutamassa tukijärjestelmässä, joten luonnonhaittakorvauksen liittäminen tähän malliin ei ole suuri muutos. Koska portaaton ja nykyistä lievempi pinta-alaseuraamuskäytäntö kohdistuu vain osaan samasta lohkosta maksettavia tukijärjestelmiä, edellyttää tämä kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitämistä. Keltaisen kortin seuraamusjärjestelmästä tulee kolmas ylläpidettävä seuraamusjärjestelmä. Koska ns. keltainen kortti on mahdollista saada vain kerran kussakin tukijärjestelmässä, tulee järjestelmiin rakentaa tätä varten oma seuranta ja laskenta. Näiden muutosten tekeminen sekä Tukisovellukseen että Vipuviljelijäneuvojaan sekä päätöstulosteisiin, tarkistuslistoihin ja raportteihin tulevat muutokset sekä otantoihin tulevat lisätyöt aiheuttavat arvion mukaan vähintään 200 000 euron kustannukset. Keltaiseen korttiin liittyvä 100 %:n valvontavelvoite seuraavana vuonna lisää valvontatyötä noin 200 valvottavan tilan verran. Keskimäärin kymmenen prosenttia valvotuista tiloista eli noin 200 tilaa on saanut vuosittain paikan päällä tehdyn valvonnan seurauksena tilatuessa ja osarahoitteisessa luonnonhaittakorvauksessa 3-10 %:n hallinnollisen seuraamuksen. Tila- ja eläinrekisteriin liittyvien virheiden eläinkohtainen käsittely, nopeakiertoisten eläinlajien yksikköarvoihin sekä nautojen ja lampaiden tilallaolopäiviin perustuvan seuraamuslaskennan rakentaminen aiheuttaa kustannuksia ja lisätyötä. Eläinrekisterimerkintöjen lisääminen 24 kuukauden seuraamusuhan alaisuuteen lisää valvontaa ja seurantaa tukikelpoisuuteen vaikuttamattomista tekijöistä. Uusien eläinseuraamusten mahdollistamiseksi tukisovellukseen tulee rakentaa 24 kuukauden sanktiouhka eläinkohtaiseksi, päiväkohtainen seuraamuslaskenta sekä tukieläimille että potentiaalisille eläimille ja saman eläimen sisällyttäminen seuraamuskaavaan sekä hyväksyttynä eläimenä että hylättynä potentiaalisena
8(10) tukikelpoisena eläimenä. Kustannukset näistä muutoksista arvioidaan olevan 10 000 20 000. Kustannus voi olla korkeampikin, jos resurssitilanne on tiukka ja sen takia toteuttavaksi tahoksi on valittava taho, jolle seuraamusjärjestelmä on vieraampi. Lisäksi kustannuksia lisää tiedottaminen eläimestä, johon seuraamusuhka kohdistuu. Muutoksista hallinnolle aiheutuvat lisäkustannukset katetaan hallinnonalan menokehyksen mukaisten määrärahojen puitteissa. Vaikutukset maatalousyrityksille Portaattoman ja nykyistä lievemmän pinta-alaseuraamuskäytännön myötä pintaalavirheiden seuraamukset lievenevät. Pieniin ns. keltaisen kortin alaisiin pintaalavirheiseen liittyvä uudelleenvalvonta rasittaa vuodesta 2017 alkaen noin 200 tilaa vuodessa. Eläinperusteiset vapaaehtoiset tuotantosidonnaiset tuet ovat Suomelle merkittäviä tukimuotoja. Yksinkertaistamisehdotuksissaan Suomi on nostanut esille tilallapitopaikan virheellisyyksiin ja tilallapitopäiviin perustuvassa järjestelmässä seuraamuslaskennan kohtuuttomuuden. Näitä koskevat komission ehdotukset ovat erittäin tervetulleita seuraamusten kohtuullistamislinjauksia. Eläimen tukikelpoisuuteen suoraan vaikuttamattomien tila- ja/tai eläinrekisterimerkintöjen korjaus estää 24 kuukauden seuraamusuhan realisoitumisen, joten tästä aiheutuvat seuraamukset jäänevät kohtuullisiksi. Tila- ja eläinrekisterimerkintöjen oikea-aikaisuus ja oikea sisältö ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä seuraamusten välttämiseksi. Eläinten hyvinvointikorvaukseen liittyvä mahdollisuus määrittää nopeakiertoisille eläinlajeille muu yksikköarvo kuin yksi eläin seuraamuslaskentaa varten on seuraamuksia kohtuullistavana muutoksena oikeansuuntainen. Ympäristövaikutukset Viherryttämistukea koskevat muutosehdotukset liittyvät seuraamuksiin. Näillä ei ole siten ympäristövaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ehdotus komission delegoiduksi asetukseksi asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamiseksi (DS/EGDP/2015/08- rev 4). Ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi asetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttamiseksi (DS/CDP/2016/01-rev 1). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM, Mirja Kiviranta, mirja.kiviranta@mmm.fi, puh. 040 7040 555 Mavi, Kirsi Kankaanpää, kirsi.kankaanpaa@mavi.fi, puh. 040 714 5748 Mavi, Sari Niemi, sari.niemi@mavi.fi, puh. 040 065 8823
9(10) Liitteet Asetusluonnokset Viite
10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan maatalouden tukirahasto, IACS, maaseuturahasto, seuraamusjärjestelmä, yhteinen maatalouspolitiikka MMM, OM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TH, TULLI, UM, VM, VNK, YM