SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 2 1. Henkilöstöraportti 2011 2 1.1. Johdanto 2 1.2. Henkilöstö- ja organisaatiostrategia 2 2. Henkilöstömäärä 2 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet 2 2.2. Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään 2 2.3. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 2 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus 2 3. Henkilöstön laatu 2 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma 2 3.2. Sairauspoissaolot ja muut poissaolot 2 4. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset 2 5. Henkilöstömenot 2 5.1. Kokonaishenkilöstömenot 2 5.2. Koulutusmäärärahat 2 5.3. Terveydenhoito ja työhyvinvointi 2 6. Toimielimet 2 6.1. Henkilöstöjaosto 2 6.2 Yhteistoimintakomitea 2 6.3 Työsuojelutoimikunta 2 7. Yhteenveto 2 1
KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 31.12.2011 2 KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 2 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä 2 TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet 2 TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain 31.12.2010 ja 31.12.2011 2 TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä 31.12.2010 ja 31.12.2011 2 TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 2 TAULUKKO 6. Työllistettyjen työllistämisjaksot keskuksittain 2 TAULUKKO 7. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 2 TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä 2 TAULUKKO 9. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain 2 TAULUKKO 10. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2010 2 TAULUKKO 11. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2011 2 TAULUKKO 12. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä 2 TAULUKKO 13. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä 2 TAULUKKO 14. Poissaolopäivät 2 TAULUKKO 15. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 2 TAULUKKO 16. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain 2 TAULUKKO 17. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset 2 TAULUKKO 18. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 2 TAULUKKO 19. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät 2 TAULUKKO 20. Kokonaishenkilöstömenot 2 TAULUKKO 21. Ylityötunnit 2 TAULUKKO 22. Koulutusmäärärahat 2 TAULUKKO 23. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat 2 TAULUKKO 24. Työterveydenhuollon käynnit 2 TAULUKKO 25. Yhteenveto tunnusluvuista 2 3
ALKUSANAT Loviisan kaupungin henkilöstöraportilla seurataan henkilöstön määrään ja laatuun liittyviä tunnuslukuja sekä henkilöstökustannuksia. Henkilöstöraportti toimii johtamisen ja suunnittelun työvälineenä sekä luottamushenkilöiden, kaupungin virkamiesjohdon, esimiesten ja henkilöstön välisten keskustelujen perustana. Tämä on uuden Loviisan toinen henkilöstöraportti. Vuosi 2011 oli vuoteen 2010 verrattuna monessa suhteessa rauhallisempi. Uusiin työyksiköihin ja työtehtäviin sopeutuminen oli jo pitkällä ja uudet työrutiinit olivat muotoutuneet. Keväällä 2011 tehtiin uuden Loviisan ensimmäinen hyvinvointikysely sekä syksyllä työympäristön vaarojen ja riskien arviointi -kysely. Kyselyjen tulokset antoivat sen yleisvaikutelma, että Loviisan kaupungin henkilökunnan hyvinvointi on melko hyvällä tasolla. Henkilökunnan vahvuuksia Loviisassa on vahva osaaminen ja ammattitaito. Henkilökunta on motivoitunutta ja sitoutunut työhönsä. Työyhteisöt koetaan Loviisassa toimiviksi ja työilmapiiri hyväksi ja kannustavaksi. Esimiestyöhön on viime vuosina panostettu ja henkilökunta kokee esimiestyön toimivaksi. Myös tiedonkulku koetaan riittäväksi. Molempien vuoden aikana tehdyn kyselyjen mukaan ongelmakohdaksi nousi kiire ja töiden ruuhkautuminen. Lisäksi henkilökunnan palkitsemisjärjestelmä, henkisen kuormituksen helpottaminen ja työergonomian parantaminen ovat asioita, joita tulee jatkossa kehittää. Työelämä on nykyisellään haastavaa. Meiltä vaaditaan jatkuvasti lisää tehokkuutta ja joustavuutta. Työtehtäviä tulee jatkuvasti lisää ja joudumme lähes päivittäin opettelemaan uusia asioita. Pysyvää olotilaa ei enää ole. Jos nyt miettii 30 vuoden takaista työpäivää, se saattaa tuntua suorastaan pysähtyneeltä. Nykyihminen on tottunut hektisyyteen. Hektisyyden vastapainoksi tarvitsemme kuitenkin myös pysyvämpiä elementtejä ja tunteen siitä, että pystymme yhdessä hyvällä työllä jatkamaan itsenäisenä kuntana. Kirjoitukset ja puheet uudesta kuntareformikierroksesta ovat jo itsessään aiheuttaneet osassa henkilöstöä epätoivon tunteita. Vaikka muutostahti on fuusioaikoihin verrattuna jo rauhoittumaan päin, tulee kuitenkin muistaa, että kuntafuusiosta on ainoastaan reilut kaksi vuotta aikaa, eikä muutoksesta ole kaikilta osin vielä toivuttu. Niin esimiehet kuin työntekijät tarvitsevat vielä aikaa prosessien hiomiseen ja muutosten arviointiin. Liian nopeat käänteet johtavat niin huonoihin prosesseihin, kun uupuneeseen henkilökuntaan. Työelämän tärkeimpiä osa-alueita ovat työkaverit ja työyhteisö, jossa työskentelemme. Työpaikan ilmapiiri ratkaisee monesti, jaksammeko tehdä työtä, kehittyä työssämme ja kannustaa toisiamme parempiin suorituksiin. Hyvinvointikysely sekä myös työympäristön vaarojen ja riskien arviointi kyselyn tulokset osoittavat molemmat, että kaupungin työntekijät kaikesta hektisyydestä ja suuresta työmäärästä huolimatta viihtyvät hyvin työssään. Työilmapiiri on pääosassa kaupungin toimipisteitä hyvä, ellei loistava ja myös yhteistyö esimiesten kanssa toimii hyvin. Tämä antaa meille loistavan pohjan niin oman toiminnan jatkuvaan kehittämiseen kuin toivottavasti tekee meistä myös houkuttelevan työnantajan, joka onnistuu rekrytoimaan tarvitsemamme uudet osaajat. Christoffer Masar Minna Uusitalo 4
hallintojohtaja henkilöstöpäällikkö 5
Tiivistelmä Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli 31.12.2011 yhteensä 1032,6. Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2011 oli käytettävissä 872,0 henkilötyövuotta. Vuonna 2011 eniten henkilökuntaa oli sivistyskeskuksessa, toiseksi eniten perusturvakeskuksessa. Virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden oli 66 virkaa/tehtävää/1000 asukasta. Asukkaita yhtä työntekijää kohti oli 15,1 virkaa/tehtävää/asukas. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 1163 työntekijää, joista vakinaisia oli 901 ja määräaikaisia 262. Lisäksi sivuvirkoja oli 148. Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta. Koko henkilöstöstä naisia oli 85,0 prosenttia ja miehiä 15,0 prosenttia. Vakinaisia palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 71. Näistä 35 oli eläköitymisiä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 83 henkilöä. Kokonaishenkilöstökulut olivat 46,5 miljoonaa euroa. Poissaolopäivät olivat 68116 työpäivää. Sairauspoissaolopäivät olivat 13605 työpäivää. Ylityötunnit olivat 6462,4 tuntia. 6
1. Henkilöstöraportti 2011 1.1. Johdanto Raportin alussa esitellään kaupungin henkilöstöpolitiikkaa linjaavat tavoitteet. Toisessa luvussa kuvataan henkilöstömäärän, työsuhteiden laadun ja henkilöstön vaihtuvuuden kehityssuunnat vuonna 2011. Kolmas luku sisältää tunnuslukuja henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä sairauspoissaoloista. Raporttiin on kirjattu keskusten sairauspoissaolot suhteutettuna henkilömäärään. Neljännessä luvussa kerrotaan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset vuoden 2011 osalta. Viides luku sisältää henkilöstömenot ja tarkastelussa ovat myös työterveydenhuollon käyntimäärät. Kuudennessa luvussa kuvataan henkilöstöasioista päättävien toimielinten toimintaa vuonna 2011. Raportin lopussa on tehty yhteenvetoja vuoden 2011 tunnusluvuista ja kerrottu lyhyesti vuoden keskeisistä henkilöstöasioista. 1.2. Henkilöstö- ja organisaatiostrategia Siirtymäkauden strategiassa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on kirjattu hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen. Tämä sisältää mm. seuraavat kehittämiskohteet: hyvän työnantajakuvan kehittäminen avoimen ja luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin luominen hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Talousarvion toimintatavoitteet vuodelle 2011 olivat: hyvä työnantaja kuva sekä hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö. Talousarvion toimintatavoitteiden toimenpiteet olivat esimiestoiminnan tukeminen oikeudenmukainen palkkaus työilmapiirikysely sairauspoissaolojen vähentäminen; varhaisen puuttumisen toimintamalli sekä yhteistyön tiivistäminen työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Esimiestoimintaa on vuoden aikana tuettu mm. esimieskoulutuksien avulla. Vuoden loppuun mennessä 15 esimiestä suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Esimiestyötä on ohjeistettu laatimalla henkilöstöön liittyviä ohjeita, jotka yhdenmukaistavat toimintaa. 7
Palkkauksen oikeudenmukaisuus on toteutunut toimeenpanemalla työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Periaatteena on ollut, että saman vaativuustasoisesta tehtävästä maksetaan samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa ja vastaavasti vaativammasta tehtävästä saa tehtäväkohtaiseen palkkaa vaativuuslisää. Työilmapiirikysely toteutettiin hyvinvointikyselynä keväällä 2011. Kyselyn mukaan Loviisan kaupungin henkilöstö arvioi työelämäänsä keskivertoa paremmaksi. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2010 noin tuhannella työpäivällä. Laskusuuntaan on päästy mm. tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Varhaisen puuttumisen toimintamallista ja esimerkiksi kolmikantaneuvotteluista (neuvotteluissa mukana työntekijä, työnantajan ja työterveydenhuollon edustaja) on tullut luonteva osa esimiestoimintaa. 8
2. Henkilöstömäärä 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli 31.12.2011 yhteensä 1032,6. Henkilötyövuosina mitattuna käytettävissä oli 872,0 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet osoittavat todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit. TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä 9
TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodesta vähennetään palkattomat ja palkalliset poissaolot. Jos henkilö on ollut yhden kuukauden palkattomalla poissaololla ja yhden kuukauden palkallisella poissaololla, on henkilötyövuosi noin 0,81 2.2. Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Vuonna 2011 virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden oli 66,4 virkaa/tehtävää/1000 asukasta (vuonna 2010 67 virkaa/tehtävää/1000 asukasta). Asukkaita yhtä työntekijää kohti oli 15,1 (vuonna 2010 14,9). Vuonna 2011 asukasluku oli Loviisassa 15 559 (vuonna 2010 15600 asukasta). 10
2.3. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 1311 työntekijää, joista vakinaisia oli 901 ja määräaikaisia 262 ja sivuvirkoja/tehtäviä oli 148. Määräaikaisten määrä kasvoi vuodesta 2010 kolmellatoista työntekijällä. Perhehoitajia, omaishoitajia, ja kotihoidon kuntalisän saajia oli yhteensä 252 henkilöä. Voimassa olevia luottamushenkilöpalvelusuhteita oli vuoden lopussa 454. Tässä luvussa on mukana myös viranhaltijat/työntekijät, joille on maksettu kokouspalkkioita. Luottamushenkilöiden määrän kasvua selittää eduskuntavaalivuosi. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli 1163 työntekijää. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 20,0 prosenttia. Määräaikaisuusprosentti ilman sivuvirkoja/tehtäviä oli 22,6 prosenttia. Koko kunta-alan henkilöstöstä oli määräaikaisia 21,4 prosenttia vuonna 2010. Työllistettyjä oli 31.12.2011 yhteensä kymmenen. TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain 31.12.2010 ja 31.12.2011 Vuoden 2011 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli yksitoista. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 30 (tilanne 31.12.2011). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. 11
TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä 31.12.2010 ja 31.12.2011 KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 31.12.2011 12
TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi vuonna 71. Näistä 35 oli eläköitymisiä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 83 henkilöä. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden 2011 aikana aikuisia ja nuoria työttömiä yhteensä 26, yhteensä 30 työllistämisjaksolle. Työllistetyistä oli velvoitetyöllistettyjä seitsemän. Nuorten työllistämistoimintaan toteutettiin perusturvakeskuksen Pikku Pietarin Pihassa. TAULUKKO 6. Työllistettyjen työllistämisjaksot keskuksittain 13
Kuntien eläkevakuutuksen laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä kasvaa vuoteen 2022 saakka. Eläkkeelle jäävien määrä on 40-50 henkeä vuosittain. Vuosina 2014 ja 2015 ennuste on huipussa, silloin ennusteen mukaan eläkkeelle jäisi yli 50 työntekijää vuodessa. KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 14
TAULUKKO 7. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 15
3. Henkilöstön laatu 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 40,2 vuotta. Miehillä keski-ikä oli korkeampi kuin naisilla. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä oli korkein talouspalveluissa ja matalin perusturvakeskuksessa. Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 0,5 vuotta korkeampi kuin kunta-alalla työskentelevien keski-ikä. Vakinaisen henkilöstön osalta keski-ikä on Loviisassa sama kuin kunta-alalla työskentelevien vuonna 2010. TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä 16
TAULUKKO 9. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain TAULUKKO 10. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2010 (www.kuntatyonantajat.fi - Ajankohtaista - Tilastot ja selvitykset - Tilastot henkilöstöstä) 17
Koko henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauman tarkasteltaessa, reilu neljännes (28,0 %) henkilöstöstä on iältään yli 55-vuotias. Alle 35-vuotiaita on vajaa viidennes (18,0 %). TAULUKKO 11. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2011 Henkilöstöstä naisten osuus on selvästi suurempi kuin miesten, jako on pysynyt samana vuodesta 2010. Koko henkilöstöstä naisia oli 85,0 prosenttia ja miehiä 15 prosenttia. Kunta-alalla työskentelevien naisten prosenttiosuus oli 79,0 (vuonna 2010). TAULUKKO 12. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä 18
TAULUKKO 13. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä 3.2. Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaoloja oli yhteensä 68116 päivää. Näistä sairauspoissaoloja oli yhteensä 13605 työpäivää. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli 625 työpäivää. Työtapaturmia sattui eniten maatalouslomittajille ja opetushenkilökunnalle. Poissaolopäiviä oli keskimäärin 58,6 työpäivää/työntekijä ja sairauspoissaolopäiviä oli 11,7 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot laskivat vuodesta 2010 yhdellä päivällä/työntekijä. Kunta-alan Työolobarometrin 2010 mukaan kunta-alan työpaikoilla oltiin oman sairauden takia poissa keskimäärin 8,4 päivää. 19
TAULUKKO 14. Poissaolopäivät TAULUKKO 15. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä TAULUKKO 16. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain Taulukossa 17 on kuvattu sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Eniten sairauspoissaoloja oli kehittämispalveluissa, vähiten hallintopalveluissa. 20
TAULUKKO 17. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset Sairauspoissaolot työpäivinä olivat yhteensä 13605 ja kalenteripäivinä 18263 (mukana viikonloput ja vapaapäivät). TAULUKKO 18. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) Sairauslomille jäi vuoden 2011 aikana yhteensä 852 työntekijää. Se on hieman vähemmän kuin 2010. TAULUKKO 19. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät 21
4. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Vuoden 2011 aikana virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sisälsivät yleiskorotuksen ja paikalliset järjestelyvaraerät. KVTES JA TEHY-PÖYTÄKIRJA Yleiskorotus 1,2 prosenttia 1.5.2011 Paikallinen järjestelyerä 1.5.2011 lukien on 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta, KVTES 11500,52 euroa, maatalouslomitus 1231,83 euroa ja Tehy 2258,62 euroa Toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 100 euron suuruinen erillinen kertaerä TS Yleiskorotus 1,2 prosenttia 1.5.2011 Paikallinen järjestelyerä 1.5.2011 lukien on 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta, 1557,34 euroa Toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 100 euron suuruinen erillinen kertaerä LS Yleiskorotus 1,38 prosenttia 1.5.2011. Korotus muodostuu 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja yleiskorotuksen luonteisesta 0,18 prosentin järjestelyerästä Paikallinen järjestelyerä 1.5.2011 lukien on 0,62 prosenttia sopimusalan palkkasummasta, 733,13 euroa Toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 250 euron suuruinen erillinen kertaerä OVTES Yleiskorotus 1,2 prosenttia 1.5.2011 Paikallinen järjestelyerä 1.5.2011 lukien on 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta. II kalleusluokan kunnissa eli myös Loviisassa järjestelyerä kohdennettiin keskitetysti OVTES:n palkkaliitteen euromääriin, jolloin paikallisesti jaettavan järjestelyerän suuruus oli 0,2 prosenttia, 1143,07 euroa Toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 140 euron suuruinen erillinen kertaerä 22
5. Henkilöstömenot 5.1. Kokonaishenkilöstömenot Kokonaishenkilöstömenot olivat 46,5 miljoonaa euroa (sis. kokouspalkkiot). Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 miljoonaa euroa. TAULUKKO 20. Kokonaishenkilöstömenot Rahallinen korvaus maksettiin 6462,4 ylityötunnista. Eniten ylitöitä korvattiin teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 21. Ylityötunnit 23
5.2. Koulutusmäärärahat Kaupungin yhteiseen koulutustoimintaan myönnettiin 10000 suuruinen määräraha vuodelle 2011. Yhteisellä määrärahalla toteutettiin koulutuksia mm. seuraavista teemoista: venäjän kieli, ruotsinkieli, erilaisia atk-kursseja, ajanhallinta, asiakaspalvelu, neuvottelu ja esiintymistaito, alaistaidot ja innostava ja motivoiva johtaminen. Keskusten omiin koulutuksiin varattiin määrärahat keskusten omiin budjetteihin. Taulukossa 22 on kuvattu koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrä keskuksittain. Aiemmin henkilöstöraportissa on seurattu vain yhteisen koulutusmäärärahan määrää. Nyt kuvatut summat kuvaavat todellista koulukseen käytettyä rahamäärää. TAULUKKO 22. Koulutusmäärärahat 24
5.3. Terveydenhoito ja työhyvinvointi Työsuojelutoimikunnan talousarviossa oli henkilöstön terveydenhoitoon varattu määrärahaa 426 000, käyttö oli 318 493 (75 %). Määrärahaan sisältyi fysikaaliseen hoitoon varattu määräraha. Tyky-toimintaan varattiin 62 000, käyttö oli 49 931 (81 %). Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä työnohjausta. Budjetoitua tyky-rahaa säästyi, koska liikunta- ja kulttuuriseteleitä käytettiin odotettua vähemmän ja kaupungin yhteinen tyky-toiminta toteutettiin varattuja määrärahoja edullisemmin. TAULUKKO 23. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Työterveydenhuollon käyntimäärät laskivat selvästi vuodesta 2010. Käyntimäärät olivat yhteensä 3929. Käyntimäärien laskuun on saattanut vaikuttaa mm. vähentyneet sairauspoissaolot ja myös työterveyspalveluiden saatavuus (työterveyshuollossa oli vesivahinko keväällä 2011). TAULUKKO 24. Työterveydenhuollon käynnit 25
6. Toimielimet 6.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Jaosto kokoontui yhdeksän kertaa ja käsitteli 75 asiaa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului seitsemän jäsentä jäsentä; Gren Olof, puheenjohtaja Erämaja Elias, varapuheenjohtaja Hakala Harri, jäsen Hydén Pia, jäsen Lindfors Leena, jäsen Uotinen Päivi, jäsen Ylikauppila Kari, jäsen Henkilöstöjaoston kokouksissa oli läsnäolooikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työhyvinvointikoordinaattori. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstösuunnitelmaa, henkilöstöraporttia, kesätyöpaikkoja, koulutussuunnitelmaa, tyky-määrärahan jakoa, palkantarkistuksia, täyttölupia, henkilöstösiirtoja, virka-/työvapaan anomuksia, järjestelyvaraerien jakoa, henkilöstöjohtamiseen liittyviä ohjeita, hyvinvointikyselyn toteutusta ja sen tuloksia ja työympäristön vaarojen ja riskien arviointi kyselyn tuloksia. 26
6.2 Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomiteassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoimintakomitea kokoontui 6 kertaa ja käsitteli 44 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista viisi työnantajan edustajaa ja kuusi henkilöstön edustajaa: Kaleva Olavi, työnantajan edustaja, puheenjohtaja Grönholm Thomas, työnantajan edustaja Kettunen Kirsi, työnantajan edustaja Kinnunen Antti, työnantajan edustaja Valkama Anne, työnantajan edustaja Bengts Christer, JUKO, varapuheenjohtaja Lindfors Regina, JUKO Nyström Tom, Jyty Pakarinen Maria, Super Buddas Kirsi, Tehy Träskelin Hans, JHL Yhteistoimintakomitean kokouksissa oli läsnäolooikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi puheenjohtaja ja teknisenä sihteerinä henkilöstöpäällikkö. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita, kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin vuoden 2010 tilinpäätöstä sekä vuoden 2012 talousarviota ja taloussuunnitelmaa, työyhteisöjen viestintäkyselyä, kaupungin strategiaehdotusta. 6.3 Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoiminta hoitaa kaupungin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita. Työsuojelutoimikunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 36 asiaa. Työsuojelutoimikuntaan kuului kuusitoista jäsentä. Hovi Anne, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja/sihteeri Forssell Ilse, työnantajan edustaja Fronden Sten, työnantajan edustaja Gustafsson Siv, työnantajan edustaja Forslund Thua, toimihenkilöiden edustaja Andergård-Stenstrand Lilian, toimihenkilöiden edustaja Östman Maud, toimihenkilöiden edustaja Hanhinen Outi, työsuojeluvaltuutettu Hovi Raimo, työsuojeluvaltuutettu Iivonen Jaana, työsuojeluvaltuutettu Mäkelä Birgitta, työsuojeluvaltuutettu Noroviita Timo, työsuojeluvaltuutettu Pakarinen Maria, työsuojeluvaltuutettu Palasmaa Juha-Pekka, työsuojeluvaltuutettu Santaharju Anne, työsuojeluvaltuutettu 27
Weppling-Airikka Irene, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi työhyvinvointikoordinaattori Anne Hovi Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojeluun, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita, kuten mm. työntekijöille annettavia rokotuksia, tyky-toimintaa, työympäristön vaarojen ja riskien arviointi kyselyn toteuttamista ja työsuojelutarkastuksia. 28
7. Yhteenveto Loviisassa oli työntekijöitä vuonna 2011 virkoja ja tehtäviä 1032,6 ja työntekijöitä yhteensä 1163 ja sivuviroissa/-tehtävissä oli työntekijöitä 148. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen ja tehtävien määrä laski 12,1 viralla/tehtävällä, mutta kaupungin palveluksessa olevien määrä kasvoi 11 henkilöllä. Kasvua selittää mm. se, että työntekijöillä oli vuonna 2011 enemmän poissaoloja (mm. virka- ja työvapaita) kuin vuonna 2010 ja poissaolijoiden tilalle palkattiin sijaisia. Vuonna 2011 poissaoloja oli 68116 työpäivää, poissaolojen määrä kasvoi 2000 työpäivällä. Poissaolojen kasvulla selittyy myös henkilöstötyövuosien lasku 124,5 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli yhteensä 252. Aktiivisia luottamushenkilöpalvelusuhteita oli 454 (luvussa mukana viranhaltijat/työntekijät). Kokonaishenkilöstömenot olivat 46,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa oli reilu miljoona euroa kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden aikana muita kuin yleiskorotusten ja järjestelyerien mukaisia palkankorotuksia myönnettiin vähän ja ne johtuivat työnvaativuuden muutoksista. Henkilökunnasta suurin osa oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt samana uuden Loviisan aikana. Reilu neljännes työntekijöistä/viranhaltijoista oli yli 55-vuotiaita. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,0 vuotta. Se oli 0,5 vuotta enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Sairauspoissaolot laskivat noin tuhannella työpäivällä vuoteen 2010 verrattuna. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 11,7 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaoloihin on pureuduttu varhaisen puuttumisen mallin avulla ja tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolot laskivat kaikissa muissa keskuksissa paitsi kehittämispalveluissa ja teknisessä keskuksessa. Teknisen keskuksen kasvu oli kuitenkin minimaalinen. Ainoastaan kehittämispalveluissa sairauspoissaolot kasvoivat huolestuttavan paljon. Kasvu selittyy silla, että maatalouslomittajat kuuluvat kehittämispalveluihin ja heillä oli eniten myös työtapaturmia. Uuden Loviisan toinen toimintavuosi osoitti, että kuntien yhdistymisestä on selvitty. Yleisellä tasolla henkilökunta viihtyy työssään ja kokee työnsä mielekkääksi. Työyhteisöissä oli jo aikaa ja voimia suunnata ajatuksia myös kehittämistoimintaan. Loviisan vahvuus on sitoutunut henkilökunta. Kehittyvä yhteiskunta vaatii sopeutumista ja innovaatiota. Vaaditaan tehokuutta ja tuottavuutta. Jotta henkilökunta jaksaa vastata tähän haasteeseen, tarvitaan välivaiheita ja työrauhaa. Jatkuva muutos ja kiire tukahduttavat luovuuden ja kehittämishalun. Pysyvyyttä ja turvallisuutta sekä muutosta ja dynaamisuutta tarvitaan sopivassa suhteessa. Taulukoon 25 on koottu yhteenveto vuoden 2011 tunnusluvuista. 29
TAULUKKO 25. Yhteenveto tunnusluvuista 30