HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto 3.6.2009

HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto 3.6.2009

Sisällysluettelo 2 1 Johdanto... 3 1.1 Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana...3 1.2 Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa...3 2 Johtaminen... 3 2.1 Johtamisen periaatteet...3 2.2 Kehityskeskustelut...4 2.3 Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen...4 3 Henkilöstösuunnittelu... 4 4 Henkilöstön rekrytointi... 5 4.1 Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt...5 4.2 Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa...5 5 Henkilöstön kehittymisen tukeminen... 6 5.1 Lähtökohdat...6 5.2 Henkilöstökoulutus...6 5.3 Perehdyttäminen...6 6 Palkkaus ja palkitseminen... 7 6.1 Palkkausjärjestelmä...7 6.2 Aloitetoiminta...7 7 Yhteistoiminta... 7 8 Henkilöstön hyvinvointi... 8 8.1 Työympäristö ja turvallisuus...8 8.2 Työsuojelu...8 8.3 Työyhteisölliset ongelmat...9 8.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta...9 8.5 Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen...10 9 Sisäinen tiedotus... 10 10 Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta... 11

1 Johdanto 3 1.1 Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana Kirkon ja sen seurakuntien tulee olla esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Seurakuntayhtymän toimintakyky edellyttää, että se on työnantajana henkilöstöään tukeva. Kaikilla toimintayksiköillä on oltava oikein mitoitettu, osaava ja sitoutunut henkilöstö. On huolehdittava uuden pätevän henkilöstön saannista työvoimakilpailun kiristyessä, sekä työssä olevan henkilöstön hyvinvoinnista, että jatkuvasta kehittymisestä. Seurakuntayhtymän on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä ja osaamisen kehittymisestä. Työyhteisöjen voimavarat kasvavat jokaisen yksilön osaamisesta, luovuudesta ja hänen yksilöllisyytensä kunnioittamisesta. Työyhteisön kehittyminen ja tuloksellisuus vaatii, että jokainen työntekijä näkee oman vastuunsa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Seurakunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden hengellisen elämän hoitoon työyhteisössä. 1.2 Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa 2 Johtaminen Seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia määrittää henkilöstöpolitiikan painotukset ja keskeiset periaatteet ja käytännöt. Ohjelman avulla luodaan pitkäjänteisesti tuloksellista, hyvinvoivaa ja osaavaa työyhteisöä ja tuetaan vision toteutumista. On tärkeätä, että ohjelma ulottuu käytännön toimintaan. Se tulee nähdä aktiivisena keinona asetetun tavoitteen saavuttamisessa ja toteuttamisessa. Esimiesten tulee olla aktiivisia ohjelman periaatteiden ja toimenpiteiden toteutuksessa ja myös ohjelman hengen välittämisessä sekä toiminnan jatkuvassa seuraamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. 2.1 Johtamisen periaatteet Hyvällä johtamisella luodaan edellytykset seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien henkilöstön tulokselliselle toiminnalle ja palvelukyvylle. Hallinnon uudet toimintaperiaatteet ja toimintaympäristön muutos sekä erilaisten organisaatiossa tapahtuvien nopeiden muutosten läpivienti edellyttävät johto- ja esimiestehtävissä hyvää johtamistaitoa. Esimiehet vastaavat yksikkönsä tuloksellisuudesta ja henkilöstövoimavarojen tehokkaasta käytöstä. Työntekijöiden sitoutumista edistetään toimivilla työprosesseilla, osallistavalla johtamisella ja keskustelukulttuurilla. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä ja työnsä kehittämiseen. Johtamisen tulee olla ammattitaitoista ja seurakunnan arvojen tulee näkyä johtamistyössä.

Johtamisen keskeisimmät periaatteet ovat avoimuus sekä keskinäinen vuorovaikutus. Esimiesten tulee 4 olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet antaa mahdollisuuksia ja kannustaa tietojen ja taitojen kehittämiseen huolehtia henkilöstön työmotivaatiosta, hyvinvoinnista ja työkyvystä antaa riittävästi palautetta ja rohkaista työntekijöitä antamaan palautetta esimiehelleen Jokainen on puolestaan vastuussa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Vastuu työpanoksesta tarkoittaa, että kaikilta vaaditaan tehokasta tehtävien suorittamista ja siten osallistumista seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseen. 2.2 Kehityskeskustelut Johtamista ohjaa myös Kirkon virka- ja työehtosopimus. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja samalla myös osa työyhteisön vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria. Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelun tavoitteena on arvioida mennyttä kautta sopia seuraavan kauden tavoitteista ja tehtävistä luoda henkisiä valmiuksia ja aineellisia resursseja tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteistyölle ohjata ja kannustaa osapuolia onnistumaan 2.3 Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen 3 Henkilöstösuunnittelu Esimiehen tulee neuvotella tehtävänkuvien tarkistuksista kunkin työntekijän kanssa erikseen sekä toimia yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Työtehtävät määritellään selkeästi siten, että jokainen tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Kuitenkin työtilanteen niin vaatiessa työntekijältä edellytetään joustavuutta. Työtehtäviä kehitetään yksilökeskeisistä toimintamalleista yhteistyökulttuuriin. Tiimityön edellyttämien yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä tuetaan. Henkilöstövoimavarojen tulee olla määrältään, rakenteeltaan sekä osaamiseltaan ja toimintakyvyltään sellaisia, että seurakuntayhtymä voi tehokkaasti suorittaa tehtävänsä.

Henkilöstömäärän ja -rakenteen osalta pyritään siihen, että 5 seurakuntayhtymässä on tavoitteidensa saavuttamisen kannalta henkilöstöä riittävästi ja oikeassa suhteessa henkilöstön määrä mitoitetaan niin, että tehtävät voidaan pääsääntöisesti suorittaa säännöllisenä työaikana, eikä pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetä tarpeettomasti määräaikaisia palvelussuhteita henkilöstövoimavarojen mitoitusta arvioidaan myös vuosittaisen henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla varmistetaan, että työkyky ja uusiutuminen sekä motivaatio ja työssä jaksaminen säilyvät hyvänä eläkeikään saakka. Ikääntyvän henkilöstön vahvuudet tiedostetaan ja luodaan edellytykset hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille. Henkilöstön vähennykset toteutetaan ensisijaisesti taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa henkilöstöä irtisanomatta, käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja uudelleen sijoittamista. Virkojen ja tehtävien vapautuessa uudelleentäyttäminen harkitaan tapauskohtaisesti kokonaisuutta ajatellen. Siirtymävaiheessa määritellään kriittiset virat ja toimet, jotka täytetään. Muiden virkojen ja toimien kohdalla noudatetaan tapauskohtaista ennakoivaa luokittelua täyttämisestä, yhdistämisestä tai täyttämättä jättämisestä. 4 Henkilöstön rekrytointi 4.1 Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt Henkilöstön rekrytoinnin merkitys on suuri. Se vaikuttaa olennaisesti työyhteisön sujuvaan toimintaan ja jatkuvan kehittymisen mahdollisuuksiin. Avautuvista viroista ja työtehtävistä ja niiden sisällöstä tiedotetaan aina koko henkilöstölle. Hakutilanteessa on selkeästi kerrottava, onko kyseessä määräajan kestävä tehtävä vai pysyväisluonteinen työ. Kaikki hakijat ovat valinnassa tasavertaisessa asemassa. Myös äitiys-, vanhempain- tai isyyslomalla tai hoitovapaalla oleva tai muuta työaikajärjestelyä käyttävä tulee virkaa, tehtävää tai sijaisuutta täytettäessä ottaa huomioon tasapuolisesti. Valinnassa otetaan huomioon myös oman henkilöstön halu kehittää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Henkilöitä haettaessa ja valittaessa painotetaan tehtävässä vaadittavan erityisosaamisen lisäksi yhteistyökykyä, muutosvalmiutta ja halua sekä itsensä että koko työyhteisön kehittämiseen. Valintapäätös perustuu tasapuoliseen harkintaan hakijoiden pätevyydestä ja sopivuudesta sekä tehtävään että työyhteisöön. 4.2 Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa Henkilökierron mahdollisuus otetaan huomioon aina uuden henkilöstön hankintaa suunniteltaessa. Henkilökierrolla tarkoitetaan jo palveluksessa olevan työntekijän vapaaehtoista siirtymistä määräajaksi toisiin tehtäviin tai entisten tehtävien pysyväisluonteisempaa vaihtamista. Se on keino laajentaa ja monipuolistaa

työntekijän työkokemusta, osaamista ja työssä kehittymistä ja viihtymistä, joka on sekä työntekijän että työnantajan etu. 6 5 Henkilöstön kehittymisen tukeminen 5.1 Lähtökohdat Seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön valmiuksia sekä nykyisten että myös tulevien tehtävien hoitamisessa. Osaamisella tuetaan seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstön kehittämisen suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti toiminnan suunnittelun kanssa. Vuosittaisen kehityskeskustelun yhtenä pääkohtana on arvioida ja suunnitella yksilöllisesti henkilön koulutustarvetta ja osaamista. 5.2 Henkilöstökoulutus 5.3 Perehdyttäminen Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on henkilöstön valmentaminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan suoriutumaan hyvin nykyisistä ja tulevista tehtävistä ja kehittämään omaa työtään työyhteisön toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön edistäminen henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittäminen, koulutustason kohottaminen ja uralla etenemisen tukeminen Henkilöstökoulutus on osa virka- ja työtehtäviä, johon jokaisella seurakuntayhtymän palveluksessa olevalla on oikeus ja velvollisuus. Vastuu henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä kuuluu johdolle. Koulutuksen tuloksellisuuden ja kattavuuden varmistamiseksi sen suunnittelu tapahtuu johdon ja henkilöstön yhteistyönä esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Omaehtoinen opiskelu voi tapahtua ohjelmoituna tai vapaamuotoisena opiskeluna. Omaehtoista opiskelua tarkastellaan sen mukaan kuinka suoraan koulutus liittyy seurakuntayhtymän/seurakunnan työssä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Henkilöstön perehdyttämisellä nopeutetaan uuden työntekijän työyhteisöön liittymistä ja työvalmiuksien saavuttamista. Seurakuntayhtymälle luodaan perehdyttämisohjeet. Uusien, tehtäviä vaihtavien tai esimerkiksi pitkähkön virkavapauden jälkeen työhön palaavien henkilöiden perehdyttämisen sisällön ja pituuden tulee olla sellainen, että heidän voidaan edellyttää suoriutuvan heille kuuluvista työtehtävistä. Perehdyttämisen järjestämisestä vastaa asianomaisen yksikön esimies. Perehdyttämiseen tulee sisältää työnopetusta ja opastusta työympäristöön sekä mahdollisuuden osallistua tarjolla olevaan perehdyttämiskoulutukseen.

6 Palkkaus ja palkitseminen 7 6.1 Palkkausjärjestelmä 6.2 Aloitetoiminta 7 Yhteistoiminta Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava, oikeudenmukainen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeva, riittävän joustava, yksinkertainen ja avoin. Pitkällä tähtäimellä se turvaa seurakuntayhtymän kilpailukykyä työnantajana. Vuonna 2007 käyttöönotettu palkkausjärjestelmän astuu voimaan vaiheittain. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan vuosittain esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Työntekijöitä kannustetaan aloitetoiminnalla tekemään ehdotuksia, jotka parantavat työn ja/tai palvelutason laatua parantavat työolosuhteita, työturvallisuutta tai työntekijöiden viihtyvyyttä tehostavat tai yksinkertaistavat töiden järjestelyä tai työmenetelmiä aikaansaavat työn tai kustannusten säästöä lisäävät työyhteisön toimivuutta ja yhteistoimintaa seurakuntayhtymässä Aloitteet esitetään kirjallisena. Toteuttamiskelpoiset ja kustannustehokkaat aloitteet palkitaan. Henkilöstön toimiva ja todellinen vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa on seurakuntayhtymän keskeinen henkilöstöpoliittinen päämäärä. Se lisää henkilöstön vastuuta ja tuloksellisuutta sekä tukee seurakuntayhtymän johtamista ja kehittämistä. Yhteistoimintaa kehitetään avoimen ja suoran vuorovaikutuksen suuntaan. Henkilöstöä kannustetaan avoimeen mielipiteen ilmaisuun ja keskusteluun niin kokouksissa kuin suoraan työtovereille ja esimiehille. Erilaisten mielipiteiden esittämistä sekä hierarkiasta ja sektoreista vapaata vuorovaikutusta arvostetaan. Määrämuotoista yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käsittelemällä sopimuksessa mainitut asiat. Asiat tuodaan yt - menettelyyn sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin että asioihin vaikuttaminen voi aidosti toteutua. Myös johtoryhmätyöskentely ja muut erilaiset palaverit sekä koko henkilöstölle tarkoitetut tilaisuudet ovat yhteisen vaikuttamisen paikkoja. Kokouksia pidetään tai työryhmiä perustetaan vain perustellusta syystä. Ensisijaisesti luotetaan asiantuntijuuteen ja hyödynnetään sitä avoimen ja suoran vuorovaikutuksen hengessä.

8 Henkilöstön hyvinvointi 8 8.1 Työympäristö ja turvallisuus 8.2 Työsuojelu Tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset mielekkäälle työnteolle. Työympäristöä parantamalla ja työmenetelmiä kehittämällä lisätään henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssään. Työympäristöä suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan tehtäviin ja toimintoihin liittyvien tarpeiden lisäksi huomioon ergonomia, ympäristön viihtyisyys ja terveydellisten vaarojen ennaltaehkäiseminen Jokaisen on voitava vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä omien työvälineidensä ja menetelmiensä valintaan sekä työtilojen järjestelyyn jo suunnitteluvaiheessa. Jokaisen tulee huolehtia omasta ja muiden työyhteisön jäsenten turvallisuudesta. Henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi on erillinen turvallisuusohje, jota jokaisen tulee noudattaa. Työsuojelun toiminta-ajatus: Työsuojelun tehtävänä on ylläpitää ja kehittää työoloja, työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön hyvinvointia johtamisen, suunnittelun ja yhteistoiminnan keinoin. Työsuojelun tärkein tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö ja hyvinvoiva henkilöstö. Työsuojelu on osa jokapäiväistä toimintaa ja johtamisprosessia. Se on esimiesten, henkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä. Esimiehet ovat vastuussa työsuojelun toteuttamisesta ja työsuojelua koskevien säädösten noudattamisesta omilla tehtäväalueillaan. Esimiesten tulee ottaa työsuojelunäkökohdat huomioon myös tehtävien kehittämisen ja uudelleen jakamisen yhteydessä yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita sekä huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta työssä. Työsuojelua toteutetaan seuraavin toimenpitein: 1) Riskien arviointi Työsuojelun perustana ovat riittävät ja ajan tasalla olevat tiedot työpaikan ja henkilöstön turvallisuus- ja työterveysriskeistä sekä henkisestä työhyvinvoinnista. Työsuojelutoiminnan suunnittelussa käytetään hyväksi työolojen ja hyvinvoinnin mittareina henkilöstö- ja esimiesbarometreja, työkykyindeksejä ja henkilöstötilinpäätöstä. Riskien arviointi toteutetaan määrävälein koko henkilöstölle osoitetulla kyselyllä työtehtävien riski- ja vaaratekijöistä. Mikäli henkilöstön toimesta muissa yhteyksissä tuodaan esille toimitiloihin tai työvälineisiin liittyviä puutteita tai ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Kunnolliset työskentelyedellytykset ja turvallinen työympäristö varmistetaan tarvittaessa työpaikkatarkastuksien ja ergonomiaselvitysten avulla.

Toimipaikkakohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimintaohjeissa esitetään ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan sekä poikkeusoloissa että erilaisissa hätätilanteissa. Tapaturmiin varaudutaan järjestelemällä ensiapukoulutusta ja pitämällä ensiapuvälineistö kunnossa. 2) Henkilöstöstrategian hyvällä toteuttamisella ja toteuttamisen säännöllisellä seurannalla. 3) Seurakuntayhtymässä olevilla seuraavilla työturvallisuutta edistävillä ohjeilla: Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvosuunnitelma 8.3 Työyhteisölliset ongelmat Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Työyhteisössä ei sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kuten painostusta tai loukkauksia. Erityisen tuomittavaa on työpaikkakiusaaminen ja sukupuolinen häirintä. Apua työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä heikentävien ongelmien ratkaisemisessa antavat esimies, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmiehet ja henkilöstön edustaja, joille asiasta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös työterveyshuollon palveluita voi käyttää ongelman käsittelyssä. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. 8.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Tavoitteena on henkilöstön hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työkyky, josta huolehtivat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työterveyshuolto: Henkilöstölle tarjotaan lain edellyttämän työterveyshuollon ohella mahdollisuus saada työterveyspalvelujen tuottajan järjestämä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Seurakuntayhtymällä tulee olla toimiva, sopimuspohjainen työterveyden huolto, jonka sisällöstä ja palveluista laaditaan erikseen Kouvolan seurakuntayhtymän työterveyshuoltosääntö. Henkilöstön ja työyhteisön ongelmien ennaltaehkäisy ohjein ja säännöin: Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä 9

Tyky -toiminta: 10 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön henkisen, hengellisen ja fyysisin hyvinvoinnin lisääminen, työympäristön kehittäminen sekä vähemmän aktiivisesti liikuntaa harrastavien työntekijöiden aktivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävään toimintaan kuuluu myös työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toteutettava varhaiskuntoutus ja muu terveydellisten riskitekijöiden pohjalta järjestetty kuntoutustoiminta. Hyvinvointia edistetään järjestämällä virkistys- ja liikuntatapahtumia siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua. Hyvään työkyvyn ylläpitoon kuuluu järjestetyn toiminnan lisäksi jokaisen oma vastuu huolehtia käytettävissä olevin keinoin työkykynsä seuraamisesta ja ylläpidosta. Työnohjaus: Työssä kehittymisen tukemiseksi on mahdollisuus saada työnohjausta. Työnohjaus on oman työn itsearviointia ja tarkastelua yksilötyönohjauksessa tai ryhmässä. Työnohjauksen tavoitteena on ammatillisen ja persoonallisten valmiuksien lisääminen osana toiminnan laadun kehittämistä. Virkistystoiminta: Seurakuntayhtymän virkistystoiminnan tavoitteena on vastapainon tarjoaminen vaativalle työlle sekä henkilöstön yhteisen toiminnan ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Virkistystoimintaa koordinoi työympäristötoimikunta tai siihen erikseen nimetty erillinen työryhmä. Työpaikkaruokailu: Työpaikkaruokailumahdollisuus pyritään järjestämään kaikille virka- ja työsuhteessa oleville työoloista ja työaikajärjestelyistä riippumatta. Seurakuntayhtymä tukee sopimukseen perustuvaa työpaikkaruokailua siten, että palvelupisteisiin hankitaan lounasseteleitä. Työntekijä maksaa verohallituksen vuosittain antaman päätöksen mukaisesti nimellisarvoltaan enimmäismääräisestä ruokalipusta ravintoedun arvon. Lisäksi tehdään joidenkin paikkakunnalla toimivien työpaikkaruokaloiden ja ravitsemusliikkeiden kanssa sopimuksia. Henkilöstön muistaminen ja muut henkilöstöedut: Henkilöstön muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. 8.5 Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen 9 Sisäinen tiedotus Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä antavat mahdollisuuden työajan järjestelyyn. Nämä työaikajärjestelyt eivät vaikuta kielteisesti henkilön työnkuvaan tai urakehitykseen. Työyhteisö suhtautuu myönteisesti perhepoliittisiin vapaisiin, sukupuoleen katsomatta. Sisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan sellaisten seurakuntayhtymää ja paikallisseurakuntaa koskevien asioiden tiedottamista, jotka liittyvät organisaation tavoitteisiin, toiminnan kehittämiseen tai henkilöstön työtehtäviin, asemaan tai työoloihin. Periaatteena on, että koko henkilöstölle tiedotetaan reaaliaikaisesti, samansisältöisesti ja samanaikaisesti. Jokainen esimies ja asiantuntija vastaa tiedottamisesta omalla tehtäväalueellaan.

Seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tuottaa tarvittavia tietoja sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin. 11 Tiedottamisessa pyritään ennakoivuuteen. Sisäistä tiedotusta on toteutettava siten, että henkilöstö saa tiedon toimintaa ja henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa asiaan. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on palvella henkilöstön tarvetta saada ja antaa tietoja työskentelyoloista, palvelusuhteen ehdoista ja henkilöstöpolitiikasta. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on kertoa päivittäisiin työtehtäviin vaikuttavista päätöksistä ja toimenpiteistä. Sen tehtävänä on myös kertoa henkilöstölle missä mennään (nykytilanne, tulevaisuudennäkymät, visiot, tavoitteet yms.) Henkilöstöä informoidaan myös meneillään olevista hankkeista, lähiajan tapahtumista ja valmisteilla olevista suunnitelmista. Sisäistä tiedotusta toteutetaan pääasiassa seurakuntayhtymän yhteisten sähköisten tiedostokansioiden ja sähköpostin kautta. Tämän lisäksi sisäisen tiedotuksen kanavia ovat ilmoitustaulu, pikatiedotteet, tiimipalaverit, johtoryhmien kokoukset ja koko seurakuntayhtymän henkilöstön informaatiotilaisuudet. 10 Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta Henkilöstöstrategian toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. Henkilöstöpolitiikan toteutuminen kuuluu sekä henkilöstölle että johdolle. Yhteistoimintaelimet seuraavat ja arvioivat henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöstrategian hyvä toteutuminen edellyttää, että: ohjelmasta tiedotetaan riittävästi jokainen tuntee henkilöstöpoliittisen ohjelman sisällön ohjelman tavoitteet ja periaatteet otetaan huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa Henkilöstöstrategiaa kehitetään ja tarkistetaan muuttuneita säännöksiä ja olosuhteita vastaavaksi. Henkilöstöstrategia tulee voimaan 3.6.2009 ja on voimassa toistaiseksi.